Kaisa Saavalainen, Sarianna Sallamaa & Markku Salo Vaasa 14.12.2009 1. Osallistuminen MTKL:n YYA- ja kv. Ithacahankkeisiin 2. Mitä olemme oppineet näissä hankkeissa? 3. Mitä on kokemusarviointi? 4. Arvioitsijoiden ja arvioitujen yksiköiden välinen vuorovaikutus? 5. Ammattilaisten, kokemusarvioitsijoiden ja palveluiden käyttäjien vuorovaikutuksen kehitysnäkymät 6. Kohti osallistumista vahvistavaa palvelujärjestelmää: demokratia ja tilivelvollisuus.
Kokemustutkijakoulutus ITHACA-hanke Elämäntarinakirja Luennot, seminaarit ATLAS-Koodauskoulutus Opintomatka Keski-Pohjanmaan kokemustutkijat ry. kuusi yksikköä havainnointi Kerätyn aineiston koodaus 49 haastattelua Aineiston analysointi Raportit Hyvät käytänteet Olemme asiantuntijoita, tiedämme kokemuksesta, mikä meitä/minua on tai ei ole auttanut, tiedämme myös, milloin vuorovaikutus palveluiden käyttäjien, kokemusarvioitsijoiden ja ammattilaisten välillä toimii, ja milloin ei. Palveluiden käyttäjien pitää vaikuttaa palveluiden kehittämiseen ja kokemusarvioitsijoilla on myös siihen tarvittavaa tieto-taitoa. Ammattilaisilla on tietoa opiskelun ja työkokemuksen kautta, kokemusarvioitsijat keräävät uutta kokemuksellista tietoa, jonka avulla myös omaa palveluiden käyttökokemusta myös jalostetaan.
Päihde- ja mielenterveyskuntoutujiin asennoidutaan perusteettomasti eri tavoin! Esimerkkejä ihmisoikeuksia loukkaavista säännöistä hoitoyhteisöissä. Omien ennakkoluulojen haastaminen. Ryhmässä on paljon enemmän muutosvoimaa kuin yksinäisessä kamppailussa -> Osaamme pitää huolen siitä, että meidät otetaan vakavasti ja tosissaan! Laadun vai määrän arviointi? Mittaaminen ei sinänsä anna meille totuutta, vaan mittaamisen suhteuttaminen moraaliseen arviointiin. (Eero Ojanen). -> Esim. sosiaali- ja terveyspalveluiden kokemusarvioinnissa yhdistetään: a) palvelun tavoitteet (kunta) b) kokemukseen perustuvaan vaikuttavuuden analyysiin. -> Kuinka hyvin/huonosti palvelu(ide)n hankintatarjous ottaa huomioon toipumisprosessin eri vaiheet.
Taidot ja tiedot elää muutoksessa Kuntoutuminen Yksilön oma tahto, halu ja motivaatio muutokseen Uusi sosiaalinen verkosto: työ, parisuhde, irtiotto ammattiavusta Ohjelman vaikuttavuuden arviointi Osallistuminen kuntoutusohjelmaan Tukiverkosto elämän muutoksen vahvistamiseksi Itsensä sitouttaminen muutokseen Ryhmäytyminen: vertaisryhmä(t) ja hoito-ohjelman ryhmät Kolmessa arvioiduista yksiköistä on osa meistä ollut aikaisemmin hoidossa tai kuntoutuksessa Oma haasteensa oli palata osastolle uudessa roolissa. Aikaisemmin potilaana ja nyt tutkijana. Henkilökunnan kohtaaminen ja ympäristön tuoma ahdistus jopa pelotti. Toisaalta uteliaisuus, miltä paikka näyttää, mitä ihmiset puhuvat, kykeneekö henkilökunta vuorovaikutukseen kanssamme Upeaa oli voittaa itsensä, kohdata omat pelkonsa
Kokemukset vuorovaikutuksen laadusta vaihtelivat myönteisestä siedettävän kautta torjuvaan. Kuntoutujien ja potilaiden suhtautuminen positiivista; olimme heille toivoa tuovana esimerkkinä. Kriittisen palautteen vastaanottaminen on vaikeaa. Kokemusarvioitsijoita jopa syyllistettiin ja meistä tehtiin jopa tilivelvollisia. Esimerkiksi kaksi yksikköä vaati meitä muuttamaan raportteja heille suotuisampaan muotoon. Esimerkki tilivelvollísuudesta: arviointi leimattiin epäeettiseksi, juuri siitä syystä että sen suorittivat yksikön entiset potilaat. Loukkaavaa ja alentavaa oli leimaaminen mm. erästä raporttia kommentoitiin sanoin: palautteesta näkyy henkilökunta- vastaisuus. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä pyrimme osallistumaan palveluiden kehittämiseen, emme tuomitsemiseen. Millaisesta hoitokulttuurista tämä kertoo-> kerran potilas, aina potilas, ei anneta mahdollisuutta voimaantumiseen, kertoo sairaalamaailman hierarkkisuudesta, jossa mtpotilas on alinta kastia, sairaalamaailma ei ollut vielä valmis tämän kaltaiseen arviointimalliin
Tilivelvollisuudessa toimija A on vastuussa toimjalle B asiantilasta Y. Tilivelvollisuuden (tv) eri muotoja: hallinnollinen tv yrityksen tv poliittinen tv moraalinen tv (vrt. moraalilaki ja housuun kakkiminen) (Robert E. Goodin: Democratic Accountability, 2004). 1. Tilivelvollisuus teoista ja toiminnasta -> Julkinen sektori (hierarkiat, käskyt, kontrolli) 2. Tilivelvollisuus toiminnan tuloksista -> Yksityinen sektori (markkinat, kilpailu) 3. Tilivelvollisuus toiminnan pyrkimyksistä -> Kolmas sektori (yhdistystoiminta, yhteistoiminnallinen verkostoituminen) Auktoriteettisuhteet; intressiristiriidat ja häpäiseminen/uloslyönti.
Rajat ovat hämärtymässä: 1. Uusi julkishallinto (New Public Management) korostaa ei-hierarkkista poikkihallinnollista ja kolmen eri sektorin yhteistoimintaa (halu, velvollisuus ja avoimuus) 2. Palveluiden markkinaehtoistuminen painostaa kolmannen sektorin palvelutuottajat omaksumaan liike-elämän peli- ja moraalisäännöt. Istutaan saman pöydän ääreen -> Opetellaan yhdessä asettumista toisen näkökulmaan ja asemaan Yhteisiä koulutustilaisuuksia, joissa mukana yhtä paljon kuntoutujia, ammattilaisia, kokemustutkijoita ja -arvioitsijoita. Tullaan tutuiksi, pelosta vastavuoroiseen kunnioitukseen ja arvostukseen. Avointa dialogia, emme tee salatiedettä, emmekä tarvitse tilivelvollisuudesta vapaata salassapitohoitoa, vaan molemminpuolista avoimuutta. (esim. kokemusarvioinnista)
Kaupunki Henkilöstön määrä, mitoitus ja ammattipätevyys 12 p. Laadun hallinnan toimivuus 4 p. Kuntoutusvirkistyspalvelu 3 p. Omaisten ja läheisten yhteydenpito mahdollisuudet 2 p. Tilojen toimivuus 3 p. Asiakaspalautejärjestelmä 1 p. Neliapila Toimiva asunto ja palvelut, kuntoutussuunnitelma ja terveyspalvelut 4 p. Arjen itsenäinen hallinta 4 p. Asuntohakemus, sos. etuudet, talous 3 p. Tukiverkosto elämänmuutoksen tukemiseksi ja vahvistamiseksi 3 p. Uusi sosiaalinen verkosto, harrastukset, työ, parisuhde 3 p. Kuntoutuminen ja oma asunto 3 p. Asukkaan ja yksikön tahto, halu ja motivaatio muutokseen 2 p. Vertaistuki, neuvonta, tulevaisuuden usko 2 p. Yksikön vaikuttavuuden arviointi 1 p. Palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa tarvitaan ammattilaisten ja palveluiden käyttäjien yhteistyötä Palveluiden käyttäjä voi vaikuttaa palveluiden laatuun, arviointiin ja kehittämiseen Palvelun tuottajilla tulisi olla tilivelvollisuus, palvelut tulisivat järjestää aina niin, että ne kestävät arviointia -> kuinka muutoin niitä voitaisiin kehittää palvelemaan kansalaisten osallistumista.
1. Politiikan demokratisointi: asianosaisten ääni ja suora demokratia edustuksellisuuden täydennyksenä. 2. Markkinoiden demokratisointi: kuluttajien ääni kuuluviin, valinnanmahdollisuudet. 3. Kolmannen sektorin demokratisointi: Ei auktoriteettiin eikä kilpailuun perustuva vastavuoroisuus, toisten näkökulman omaksuminen. PALVELUN TUOTTAJAT MARKKINA- EHTOISUUS Palvelun tilaajat / rahoittajat Palvelun käyttäjät
Palvelun käyttäjät Kansalaisuus Demokratia Palvelun tilaajat ja rahoittajat Palvelun tuottajat Moniäänisessä ja -mutkaisessa yhteiskunnassa eriytynyt solidaarisuus edellyttää a) kunnioituksen ja tunnustamisen rakentamista eri toimijoiden välille -> Vastavuoroinen tilivelvollisuus (accountability) Luottamus -> Sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin kasvu.