Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Samankaltaiset tiedostot
Ilo irti ympäristöstä!

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Viherympäristön hyvinvointivaikutukset. Virkistystä viherympäristöstä hoivakodissa, Dos. Erja Rappe

Viherympäristö liikuttaa vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen. MMT, dos. Erja Rappe , Jyväskylä

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Opas muisti- ja ikäystävällisestä asumisesta ja asuinympäristöstä. Dos. Erja Rappe, , Paasitorni, Helsinki

Ikäystävällinen asuinympäristö - ystävällinen kaikille! Päivi Topo, johtaja, VTT, dosentti Helsingin ja Jyväskylän yliopistot

Mielen hyvinvointi ja liikunta. Suunnittelija Tamara Björkqvist, Ikäinstituutti

Vireyttä vihreästä. EEE-hanke, OAMK MMT Erja Rappe

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Kaatumiset kuriin ryhmäliikunta ja ympäristö kaatumisten ehkäisyssä!

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA JUHA RANTALAINEN

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Psykologi Kirsi Salonen. Luontokokemuksen. Psykologipalvelut Hyvän MielenTila

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Luonto ja vapaaehtoistoiminta

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Hyvinvointi ja liikkuminen

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Paimion palvelukeskussäätiö

Metsamielimenetelma Metsämieli

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin,

Urbaanin viherympäristön terveyshyödyt

Psykologi Kirsi Salonen Luontosuhteen mittaaminen ja sen merkitys kuntoutuksessa ja terapiassa

Hyvinvointia puistoista ja puutarhoista. Kaupunginpuutarhurien seuran kesäluentopäivät , Forssa Dos. Erja Rappe

Terveyttä edistävien ja kuntouttavien ympäristöjen suunnittelu. Virkistystä viherympäristöstä hoivakodissa, Dos.

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

Lapsiperheen arjen voimavarat

VIVA! taitoa ikääntyvien mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Suunnitelmista käytäntöön Sipoon Seniorikeskuksen liikunta- ja aistipiha

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker

Luonnosta hyvinvointia

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( ) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

Fysioterapian rooli kaatumisten ehkäisyssä. Jenni Heini-Lehtinen, fysioterapeutti Yamk Fysioterapian ja toimintaterapian toimintayksikkö

Luonnon- ja maisemanhoidosta hyvinvointia

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti MMT Erja Rappe Marttaliitto

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio

TURUN SEUDUN OMAISHOITAJAT RY. (www. omaishoitokeskus.fi) OMAISHOITAJAN HYVINVOINTI

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Lea Konttinen

TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi

Tehdään yhdessä luonto mielen hyvinvoinnin edistäjänä palvelutalossa

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Terveysmetsä luonto hyvinvoinnin edistäjinä

"Hyvinvointirakentaminen"

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Mielekästä ikääntymistä

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Sukupolvet kohtaavat Kustaankartanossa - Pihaprojekti

Turvallisuus osana hyvinvointia

Arvojen tunnistaminen

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

Firstbeat Follow-Up. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

University of Tampere University of Jyväskylä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Transkriptio:

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al

Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt

Luonto ja hyvinvointi Vaikka valtaosa ihmisistä asuu kaupungeissa, luonnosta pidetään. Pahoinvointi johtuu luonnosta irtaantumisesta?

Mikä on mielipaikkasi?

Luonto mielipaikkana Mielipaikat useimmiten luonnossa. Hakeudutaan rauhoittumaan ja virkistäytymään varsinkin kuormittavissa elämäntilanteissa.

Luonto ja hyvinvointi Ikäihmisille luonto on tärkeä toivon lähde.

Luonto ja hyvinvointi Luonnon kokeminen joko siellä olemalla tai luontoa muutoin aistimalla auttaa palautumaan uupumuksesta ja parantaa toimintakykyä. Tuntuu hyvänolontunteena, väsymyksen vähenemisenä ja toimintatarmona, elinvoimana.

Luonto elvyttää Luonnossa oleminen tai sen näkeminen Rauhoittaa Parantaa keskittymiskykyä Parantaa mielialaa

Luonto elvyttää!

Lumoutuminen

Lumoutuminen

Poissaolo

Elvyttävä lumoutuminen Ei vie tarkkaavaisuutta kokonaan vaan jättää mieleen tilaa ajatusten virrata vapaasti, jolloin pystyy pakottomasti pohdiskelemaan asioitaan.

Mitä tiedetään? Toiminnan terveyttä edistävät ominaisuudet tehostuvat luonnossa koska luonto samalla elvyttää.

Mitä tiedetään? Luonnossa olo tuntuu mukavammalta kuin kaupunkiympäristössä.

Mitä tiedetään? Luonnon olosuhteet vaikuttavat myönteisesti ihmiseen: valo, raitis ilma, lämpötilan vaikutukset (muutoksen aistiminen) D-vitamiinin synteesi vain ulkona, ultravioletti B tärkeä kalsiumin imeytymisessä ja immuunipuolustuksessa. Melatoniinin muodostuminen valosta riippuvaista Altistus luonnon mikrobeille ylläpitää ja kehittää luontaista immuniteettia.

Vastustuskyvyn ylläpito

Luonnon multisensorisuus ja monimuotoisuus Esteettinen pääoma tärkeää ikäihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Runsaasti miellyttävää, välitöntä aistittavaa, joka helppo tulkita. Aistirikas ja muuttuva ympäristö Ehkäisee sensorista deprivaatiota Herättää kiinnostuksen, mielikuvia, tunteita ja muistojajatkuvuus Helpottaa ympäristön hahmottamista ja tulkintaa Huomio pois omista vaikeuksista ympäristöön Tietoinen läsnäolo ja paikkakokemus vahvistuvat.

Luontoa helppo havainnoida ja tulkita

Luonnon multisensorisuus Muistisairaille henkilöille merkittävä resurssi Aistitun ympäristötiedon välityksellä voi saada yhteyden itseensä ja ympäristöön mikä lähentää toisiin ihmisiin, tuottaa iloa, hyvää oloa ja rauhoittaa sekä voi tuoda persoonallisuuden piirteitä myönteisesti esiin mikä myös läheisille tärkeä voimavara. Aistivirikkeet aktivoivat toiminnallisuuteen.

Luonto ja terveys Mitä enemmän lähellä on luontoa, sitä terveemmiksi ihmiset kokevat itsensä.

Luonto ja terveys Mitä useammin ulkoilee luonnossa ja mitä pidempään siellä on, sitä vähemmän kärsii stressistä ja siitä johtuvista sairauksista kuten uupumuksesta ja päänsärystä.

Luonto ja terveys Mitä stressaantuneempi tai sairaampi on, sitä suurempi kaipuu luontoon ja sitä voimakkaampia myönteiset vaikutukset koettuun terveyteen ovat.

Luonto ja terveys Viheralueiden läheisyys ja runsas käyttö vähentävät kuolleisuutta. Jo lyhyetkin käynnit luonnossa vaikuttavat myönteisesti.

Ympäristö ja ikääntyminen Ikääntyessä aktiivinen elinympäristö supistuu. Vaikka Iäkkäiden toimintakyky kohenee mutta etenkin vanhempien ikäluokkien ulkona liikkuminen vähenee! Onko ulos pääseminen tarpeellista ikäihmiselle? Pidetäänkö ulkoilua tarpeellisena?

Ulkoiluun vaikuttaa Kävelyreittien kuljettavuus ja turvallisuus Reittien verkosto Estetiikka Tavat kuuluuko käydä ulkona, kannustetaanko siihen Kunnossapito.

Ulkoilun esteitä Terveyteen liittyvät ongelmat: suhteessa ympäristön olosuhteisiin Ulospääsyn vaikeus Turvallisten ja esteettömien kävelyteiden puute asuinympäristössä Kaatumisen tai liukastumisen pelko, kävelyteiden heikko kunnossapito Turvattomuus Seuran tai avustajan puute Mielenkiinnoton ympäristö.

Ulkoilu Erittäin tärkeä koetulle elämän laadulle ja terveydelle.

Ulkoilu Ylläpitää monipuolisesti toimintakykyä ja elimistön normaaleja toimintoja.

Ulkoilu Ehkäisee ylipainoa ja masennusta, parantaa unta ja mielialaa, vähentää kivun tuntemista.

Ulkoilu Lisää sosiaalista vuorovaikutusta.

Ulkoilu Lisää aktiivisuutta lisääntyneen havainnoinnin ja toiminnan kautta.

Ulkoilu Kuuluu normaaliin arkeen, tuo rytmiä päivään.

Ulkoilu Ylläpitää luontosuhdetta.

Kiitos! Tekoja hyvän ikääntymisen puolesta. Erja Rappe erja.rappe@ikainstituutti.fi ikainstituutti.fi facebook.com/ikainstituutti twitter.com/ikainstituutti