Kiratek Oy, H6626 Jaakko Niskanen, puh. 0207 401 006 22.2.2013 KUNTOTUTKIMUS Ympärivuorokautinen perhekuntoutus Sanginniementie 44 90650 Oulu
2 Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 3 3. TUTKIMUKSET... 4 3.1 Ajankohdat ja suoritetut tutkimukset... 4 3.2 Tutkimuskalusto ja menetelmät... 4 4. TUTKIMUSTULOKSET... 4 4.1 Aistinvaraiset havainnon rakennuksen sisäilmasta... 4 4.2 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot... 4 4.2.1 Välipohja... 4 4.2.2 Ulkoseinät... 5 4.2.3 Alapohja... 4 4.3 Mikrobianalyysit... 5 4.3.1 Sisäilmanäytteet... 5 4.3.2 Materiaalinäytteet... 5 5. JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 7 7. LIITTEET... 8
3 Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 1. KOHTEEN PERUSTIEDOT Kohde Tilaaja/yhteyshenkilö Ympärivuorokautinen perhekuntoutus Sanginniementie 44, 90650 Oulu Oulun Tilakeskus, kiinteistömanageri Suvi Stenberg puh. 044 703 25 11 Kiilakiventie 1, 6.krs 90250 Oulu Tutkimusajankohta: 08.01-30.1.2013 Tutkimuksen tekijät: Tutkimuksen tarkoitus Jaakko Niskanen, Henri Käyrä, Jukka Räisänen Kiratek Oy Myyntimiehenkuja 4 90420 OULU puh. 020 7401 006 jaakko.niskanen@kiratek.fi Tällä tutkimuksella pyrittiin selvittämään tiloissa havaitun sisäilmaongelman aiheuttaja ja esittämään tarvittavat jatkotoimenpiteet. 2. LÄHTÖTIEDOT Tutkimuksen kohteena on vuonna 1920 valmistunut kaksikerroksinen hirsirunkoinen rakennus. Rakennuksessa on harjakatto ja alapohja on ryömintätilainen. Kohteeseen on tehty useita tilamuutoksia ja korjauksia vuosien saatossa. Rakennuksen ikkunat on uusittu, julkisivuihin on asennettu puu-paneeliverhous, yläpohjarakenteita on ainakin osittain uusittu ja myös alapohjarakenteiden osalle on suoritettu korjauksia. Tarkempaa historiatietoa korjauksista ei ollut käytettävissä. Kohteeseen on tehty sisäilmatutkimuksia viimevuosina ja mm. keväällä 2011 tehdyn tutkimuksen pohjalta mm. ryömintätila on puhdistettu ja henkilökunnan toimistotilan alapohjarakenne on uusittu. Kohteeseen on suoritettu sisäilman kontrollitutkimus tammikuussa 2012 Instaro Oy:n toimesta. Kohteesta otettiin yhteensä 4 sisäilmanäytettä, 2 kpl alakerrasta ja 2 kpl yläkerrasta. Sisäilmatutkimuksien perusteella kohteessa on mahdollisesti mikrobiongelma rakenteissa. Lisäksi näytteiden korkea bakteeripitoisuus viittaa puutteelliseen ilmanvaihtoon. Maaliskuussa 2012 rakenteisiin tehtiin kuntotutkimuksia Kiratek Oy:n toimesta. Tutkimuksessa havaittiin muun muassa mikrobivaurioita korjatuissa alapohjarakenteissa, jyrsijäongelmaa, rakenteiden ilmavuotoja ja ilmanvaihdon olevan riittämätön nykyiseen käyttötarkoitukseen. Kesällä 2012 oli korjattu keittiön lattia. Syksyn 2012 jälkeen käyttäjien oireilu on lisääntynyt merkittävästi, joten kohteeseen tehtiin lisää sisäilma- ja kuntotutkimuksia. Tammikuussa 2013 sisäilmasta otettiin 4 näytettä, joiden kaikkien tulos oli poikkeava. Kohteeseen aikaisemmin tehdyt tutkimukset: Sisäilmatutkimus, Instaro Oy, 15.2.2011 Sisäilmatutkimus, Instaro Oy, 17.1.2012 Rakenteiden kuntotutkimus, Kiratek Oy, 29.3.2012 Sisäilmanäytteet, Kiratek Oy, 21.1.2013
4 Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 3. TUTKIMUKSET 3.1 Ajankohdat ja suoritetut tutkimukset 08.01.2013 Rakennuksesta otettiin neljä sisäilmanäytettä. 28-20.01.2013 Kohteeseen tehtiin aistinvarainen tarkastus, jonka perusteella rakenteisiin tehtiin yhdeksän rakenneavausta, joista otettiin 17 materiaalinäytettä. Rakenneavausten tekemisen ja paikkaamisen suoritti Lujatalo Oy. 3.2 Tutkimuskalusto ja menetelmät Tutkimuksissa käytettiin Cann Hydromette LG2 pintakosteusmittaria ja tutkimuksen aikana otetut valokuvat tallennettiin digitaalisesti. Ilmanäytteet kerättiin Andersen-keräimellä suoraan kasvatusalustoille. Materiaalinäytteet otettiin Asumisterveysoppaassa esitetyin menetelmin ja suljettiin ilmatiiviiseen muovipussiin. Ilma- ja materiaalinäytteet toimitettiin Kiratek Oy:n laboratorioon Ouluun. Rakenneavaus ja näytteenottokohdat on merkitty pohjapiirustuksiin liitteessä 1. Rakenneavaukset on merkitty tunnuksin (RA), ilmanäytteet (I) ja materiaalinäytteet (M). Lisäksi pohjapiirustuksiin on merkitty tärkeimmät aistinvaraiset havainnot. 4. TUTKIMUSTULOKSET 4.1 Aistinvaraiset havainnon rakennuksen sisäilmasta - Rakennuksessa esiintyi yleisesti poikkeava haju. Haju oli osittain selvää mikrobivaurioon viittaavaa hajua ja osin tunkkaista ilmanvaihdon puutteellisuuteen viittaavaa hajua. Hajun voimakkuus vaihteli rakennuksen eri osissa ja tiloissa. - Lisäksi sisäilmassa oli havaittavissa haju, joka viittasi pieneläinten tuottamaan hajuun. Kohteessa on ollut hiiriongelmaa, joten haju voisi viitata siihen. - Alapohjan ja seinien liitoskohdista oli paikoin aistittavissa mikrobivaurioon viittaavaa hajua, joka tuli ilmavirtauksen mukana alapohjasta. 4.2 Rakenteet ja rakenneavauksista tehdyt havainnot 4.2.1 Välipohja Välipohjarakenteet ovat avauksien RA1, RA2 ja RA6 perusteella pääosin seuraavanlaiset: - muovimatto - kovalevy - vanha muovimatto tai vinyylilaatta, osassa havaittavissa mahdollisesti asbestipitoista laattaa ja kiinnitysliimaa (musta liima) - lankkulattia 35 mm - sahanpuru/kutterinlastu ~140 mm - turve / sammal/olki ~140 mm - laudoitus - alakattorakenne Havainnot: - Osaksi vanhaa lankkulattiaa on purettu ja se on korvattu lastulevyillä. - Yleisesti välipohjan rakenteissa on paljon vaihtelua ja osin myös korkoeroja. - Rakenneavauskohdassa RA6 välipohja on uusittu vanhan tulisijan kohdalta ja välipohjaeristeenä on mineraalivilla. - Kaikista avauksista oli etenkin välipohjan pohjalta aistittavissa hyvin tyypillinen turpeen/sammaleen haju. - Avauksessa RA1 ja RA2 esiintyi tunkkaista hajua, joka viittasi pieneläimen tuottamaan hajuun.
5 Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 - Avauskohdissa RA1 ja RA2 oli havaittavissa ilmavirtauksia. Välipohjan palkkivälit eivät olleet täynnä eristettä, joten ilmavirtaukset kulkivat eristeen ja lattialaudoituksen välissä. Hajut ja epäpuhtaudet voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja rakenteiden sisällä ilmavirtausten mukana. Lisäksi ilmavirtaukset voivat jäähdyttää rakenteita, mikäli välipohjan rako on avoin ulkoilmaan. Kuva 1. RA1, välipohja ja väliseinä. Kuva 2. RA2, välipohja ja väliseinä Kuva 3. RA6, välipohja ja väliseinä 4.2.2 Ulkoseinät Ulkoseinien osalta rakennuksessa on ainakin kahta eri rakennetyyppiä. Alakerran seinät ovat hirsirakenteisia ja toisen kerroksen seinät ovat puurakenteisia purutäytteisiä seiniä. Seinien pintarakenteissa esiintyy paljon vaihtelua tilakohtaisesti. Rakenneavaukset RA3, RA4, RA8 ja RA9 tehtiin ikkunoiden alapuolisiin seinäosiin. TOINEN KERROS Seinärakenteet ovat rakenneavauksissa RA3, RA4 ja RA5 seuraavanlaisia: RA3: puolipaneeli kipsilevy huokoinen puukuitulevy oksamassalevy x 2 pinkopahvi vaakalaudoitus runko/villa ~ 150 mm tuulensuojalevy RA4: kipsilevy huokoinen puukuitulevy tapetti/pahvi vaakalaudoitus lauta pahvi runko/villa ~ 115 mm tuulensuojalevy RA5: paneeli kipsilevy huokoinen puukuitulevy pahvi vaakalaudoitus lauta pahvi runko/villa/turve ~ 150 mm tuulensuojalevy
2 Havainnot: Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 - Rakenneavauksessa RA3 oksamassalevyissä ja pinkopahvissa oli kosteusvauriojäljet sekä näkyvää tummaa mikrobikasvustoa. Samassa avauksessa seinästä puuttui lämmöneriste kokonaan noin 30 cm matkalta. - Rakenneavauksessa RA4 ei havaittu normaalista poikkeavaa. - Rakenneavauksessa RA5 seinän alaosassa lämmöneristeenä oli mineraalivilla ja noin 60 cm korkeudelta se muuttui turve-eristeeksi. Turve-eristeen topparilaudassa oli tummumaa, joka vaikutti kosteuden aiheuttamalta. Kuva 4. RA3, ulkoseinä. Kuva 5. RA4, ulkoseinä. Kuva 6. RA5, ulkoseinä. Kuva 7. RA5, ulkoseinä. Turve-eristeen topparilaudassa tummumaa. Kuva 8. RA3, ulkoseinä. Tapetissa/pahvissa kosteuden aiheuttamat jäljet ja tummaa kasvustoa.
3 ENSIMMÄINEN KERROS Seinärakenteet ovat avauskohdissa RA8 ja RA9 seuraavanlaisia: RA8 ja RA9: puolipaneeli kipsilevy muovi villa/koolaus 50 mm kipsilevy pahvi puukuitulevy hirsi Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 Havainnot: - Rakenneavauksessa RA9 ikkunan alapuolisessa hirressä oli vanha lahovaurio. Tarkastushetkellä hirsi oli kuiva. - Molemmissa avauksissa mineraalivillan ulkopinnassa oli ilmavirtausten aiheuttamaa tummumista, mikä viittaa rakenteiden sisäisiin ilmavirtauksiin. Kuva 9. RA8, ulkoseinä Kuva 10. RA8, ulkoseinä. Mineraalivillan ulkopinnassa on tummumaa. Kuva 11. RA9, ulkoseinä Kuva 12. RA9, ulkoseinä. Ikkunan alla olevassa hirressä lahoa.
4 Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinenn perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 4.2.3 Alapohja Alapohjan rakenne oli avauskohdassa RA7 vastaava kuvassa 7 esitetty. Havainnepiirros on Kiratek Oy:n kuntotutkimuksesta H6032, 29.3.2013. Kuva 13. Havainnepiirros ulkoseinän ja alapohjan liittymäkohdasta (Kiratek Oy, Kuntotutkimus,29.3.2012) Havainnot: - Rakenneavauksessaa RA7 ei havaittu kosteusvauriojälkiä, eikä hiiren ulostetta. - Avauksessa oli aistittavissa selvä mikrobivaurioon viittaava haju. Haju oli tarttunut alapohjan villoihin ja puuosiin. Hajua tuli alapohjan ryömintätilasta ilmavirran mukana. Kuva 14. RA7, alapohja
5 4.3 Mikrobianalyysit 4.3.1 Sisäilmanäytteet Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 Näyte Tila Aika Tulkinta 1. Oleskeluhuone, 2. krs 8:40 Viite mikrobilähteestä 2. Huone 202, 2. krs 9:00 Viite mikrobilähteestä 3. Huone 103, 1. krs 9:30 Viite mikrobilähteestä 4. Ruokailutila, 1. krs 9:55 Vahva viite mikrobilähteestä Ilmanäytteissä havaitut mikrobit ovat todennäköisesti peräisin kiinteistön vaurioituneista rakenteista, koska näytteissä havaitaan samoja mikrobeja kuin materiaalinäytteissä. Mikrobikasvustot eivät ole jakaantuneet tasaisesti eristemateriaalissa, jolloin näytteet ovat aina satunnainen otos koko kiinteistön mikrobitasosta. Sisäilmaan kerääntyy mikrobeja myös sellaisista kiinteistön kohdista, joista ei ole otettu näytteitä. (Irmeli Heikkinen, Kiratek Oy) Sisäilma näytteiden mikrobianalyysit on esitetty kokonaisuudessa tämän raportin liitteessä 2. 4.3.2 Materiaalinäytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA2 Puru Välipohjan eriste, yläpinta Oleskelutila Ei viitettä vauriosta M2 RA2 Puru/olki Välipohjan eriste, alapinta Oleskelutila Ei viitettä vauriosta M3 RA2 Puu Välipohjan kantavan palkin alareuna Oleskelutila Ei viitettä vauriosta M4 RA1 Puu Välipohjan kantavan palkin alareuna Yläaula Ei viitettä vauriosta M5 RA1 Lastu/puru/ sammal Välipohjan eriste, alapinta Yläaula Ei viitettä vauriosta M6 RA1 Puru/lastu Välipohjan eriste, yläpinta Yläaula Ei viitettä vauriosta M7 RA5 Villa Ulkoseinä, eristeen ulkoreuna Oleskelutila Ei viitettä vauriosta M8 RA5 Sammal Ulkoseinän eriste Oleskelutila Ei viitettä vauriosta M9 RA3 Tapetoitu levy Ikkunan alapuolinen ulkoseinä Huone 202 Vahva viite vauriosta M10 RA3 Puu Ikkunan alapuolinen runkotolppa Huone 202 Viite vauriosta M11 RA4 Puu Ikkunan alapuolinen kannatinpalkki, alapinta Huone 206 Ei viitettä vauriosta M12 RA6 Puru Välipohjan eriste, alapinta Huone 206 Ei viitettä vauriosta M13 RA7 Villa Alapohjan eriste, alapinta Ruokailutila Viite vauriosta M14 RA7 Puu Alapohjan kantavan palkin alareuna Ruokailutila Viite vauriosta M15 RA8 Rive Ikkunan alapuolinen ulkoseinä, hirsien välinen rive Huone 102 Ei viitettä vauriosta M16 RA8 Puu Ikkunan alapuolinen hirsiseinä, sisäpinta Huone 102 Ei viitettä vauriosta M17 RA9 Puu (lahovaurio) Ikkunan alapuolinen hirsiseinä, sisäpinta Huone 103 Ei viitettä vauriosta Materiaalinäytteiden mikrobianalyysit on esitetty kokonaisuudessa tämän raportin liitteessä 3.
6 5. JOHTOPÄÄTÖKSET Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 Kohteeseen suoritettujen tutkimuksien perusteella rakennuksessa on sisäilmaongelma, jotka johtuvat tulosten perusteella rakenteiden mikrobivaurioista, rakenteiden ilmavuodoista sekä käyttötarkoitukseen nähden puutteellisesta ilmanvaihdosta. Lisäksi sisäilmanlaatua heikentävät mahdolliset tuhoeläinten aiheuttamat päästöt. Kohteessa esiintyvät ongelmat on pääosin havaittu jo vuosi sitten tehdyssä kuntotutkimuksessa. Rakennuksen korjaaminen riskittömäksi nykyiseen käyttötarkoitukseen, vaatii raskaita rakenteellisia peruskorjauksia ja koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentamista. Välipohja Välipohjan turve-/olki-/sammaleristeet ovat kosteudelle erittäin arkoja materiaaleja, jotka kastuessa alkavat kasvaa voimakkaasti mikrobeja. Eristeet ovat luonnon materiaaleja ja sisältävät jo lähtökohtaisesti mikrobeja, joten rakenteiden vähäisiä mikrobimääriä voidaan pitää ominaisuutena. Rakenteissa olevista kasvustoista ei kuitenkaan saisi aiheutua haittaa sisäilmaan. Sisäilmanäytetuloksissa ja välipohjissa otetuissa mikrobinäytteissä esiintyi samoja lajistoja, joten välipohjasta tapahtuvat ilmavirtaukset ovat osasyynä sisäilmaongelmiin. Välipohjaeristeissä esiintyy epämiellyttävä ominaishaju, joka oli aistittavissa myös rakennuksen sisäilmassa. Havaittu haju ei ole puhtaille rakennusmateriaaleille tavanomainen. Ulkoseinät Ulkoseinissä esiintyy tutkimusten perusteella paikallisia kosteus- ja mikrobivaurioita ainakin ikkunoiden alapuolisissa seinäosissa. Lisäksi lahovaurioita on todettu kesällä 2012 keittiöremontin yhteydessä ulkoseinän alaosassa. On todennäköistä että vaurioita esiintyy myös muissa kosteudelle riskialttiissa rakennusosissa, kuten räystäillä, nurkka-alueilla sekä rungon alaosissa. Ulkoseiniin on tehty korjauksia 1980-luvulla, jolloin seiniä on lisäristetty ja levytetty uudelleen vanhojen pintojen päälle, tutkimatta tai korjaamatta vanhoja rakenteellisia puutteita tai vaurioita. Seinärakenteet ovat yleisesti epätiiviitä, niiden kautta tapahtuu ilmavuotoja sisätiloihin erityisesti rakenteiden liitoskohdista. Lisäksi avauksissa havaittiin puutteita lämmöneristeissä. Alapohja Alapohjarakenne on uusittu 1980-luvulla, jolloin eristeet on pudotettu alapohjan ja ne on poistettu ryömintätilasta kesällä 2011. Alapohjan kantavia puurakenteita ja kannatinaluslaudoituksia ei ole vaihdettu tai puhdistettu. Alapohjan ryömintätilassa täyttönä on hiekkaa, jonka seassa on vanhoissa rakennuksissa lähes aina riittävästi orgaanista materiaalia ja maassa on aina riittävästi kosteutta, mikä aiheuttaa ryömintätilaan voimakkaan maakellarimaisen mikrobivaurioon viittaavan hajua, joka tarttuu rakenteisiin ja kulkeutuu ilmavuotokohtien kautta sisälle. Alapohjan puhdistuksesta huolimatta ryömintätilassa havaittiin voimakas mikrobivaurioon viittaava haju. Mikrobinäytteiden perusteella uusituissa eristeissä ja alapohjan kantavissa puuosissa esiintyy mikrobivaurioita. Vauriot ovat jakautuneet rakenteisiin epäjohdonmukaisesti, joten niiden tarkka kartoittaminen on mahdotonta. Kantavien puuosissa olevat vauriot ovat voineet syntyä jo ennen lattian korjausta, mutta uusitussa lämmöneristeessä esiintyvät vauriot viittaavat siihen, että rakenne ei ole kosteusteknisesti toimiva. Tyypillisesti vauriot johtuvat ryömintätilan normaalia korkeammasta kosteustuotosta ja kosteuspitoisuudesta sekä heikosta tuulettuvuudesta ja kylmyydestä. Alapohjan puurakenteet ja niiden liitokset eivät ole tiiviitä, joten mikrobien itiöillä ja niiden hajuna esiintyvillä aineenvaihduntatuotteilla on mahdollisuus kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana. Yläpohja Rakennuksen yläpohja on pääosin alkuperäisessä kunnossa. Aikaisemmassa tutkimuksessa (Kiratek Oy, 29.3.2012) katteen aluslaudoituksessa oli havaittavissa paikallisia vuotojälkiä, mutta sisäpuolelta tehdyissä rakenneavauksessa ja niistä otetuissa materiaalinäytteissä vaurioita ei havaittu. Vesikatto on käyttöikänsä puolesta uusimisen tarpeessa ja katteen uusimisen yhteydessä yläpohjaeristeiden ja kantavien rakennusosien kunto tulee tarkastaa huolellisesti. Katteen uusimisen yhteydessä on myös syytä harkita yläpohjan lämmöneristävyyden parantamista ja vanhojen eristeiden korvaamista.
7 Ilmanvaihto Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 Rakennuksen puutteellisen ilmanvaihdon vuoksi epäpuhtaudet eivät poistu rakennuksesta ilmanvaihdon mukana, mikä huonontaa tilannetta sisätiloissa. Ilmanvaihdon puute aiheuttaa nopeasti tiloissa hiilidioksiditason nousua silloin, kun tiloissa oleskelee suuri määrä ihmisiä kerralla. Painovoimainen ilmanvaihto ei yleensä ole riittävä kyseisessä käyttötarkoituksissa oleville rakennuksille ja tiloille. Energiatehokkuus Rakennuksen energiatehokkuus on heikkoa. Ilmavuodot, ulkovaipan heikko lämmöneristyskyky sekä suora sähkölämmitys aiheuttavat vuositasolla merkittävän energiankulutuksen ja kustannuksen. Lisäksi rakenteiden ilmavuodot aiheuttavat vetoa ja aiheuttavat kosteuden tiivistymisriskejä rakenteisiin. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioiden sekä sisäilmaongelmien korjaaminen riskittömäksi ja rakennuksen muuttaminen nykyiseen käyttötarkoitukseen soveltuvaksi, vaatii rakenteiden purkamisen ja uusimisen lähes runkoa myöten sekä koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentamista. Käytännössä rakenteiden korjaustyö tarkoittaa: Alapohjarakenteiden uusiminen ja ryömintätilan puhdistus Seinärakenteiden purkaminen rungolle Välipohjaeristeiden ja pintojen uusiminen Yläpohjarakenteen tiivistys sisäpuolelta, lisälämmöneristys ja vesikatteen uusiminen. Yläpohjaeristeiden uusimista tulee erikseen harkita. Väliseinien purku rungolle Rakennuksen vesikate alkaa olla elinkaarensa lopussa, joten se tulisi uusia lähiaikoina. Rakenteiden uusiminen ja/tai korjaaminen tulee toteuttaa siten, että rakenteidenläpiviennit ja liitoskohdat tulevat tiiviiksi. Uudet ja korjattavat rakenteet tulee toteuttaa energiatehokkaaksi ja rakennusfysikaalisesti toimiviksi. Purkuvaiheen jälkeen rakenteiden puhtaus tulee varmistaa lisätutkimuksin ja/tai tarkastuksin. Vaihtoehtoisesti korjauksen voi toteuttaa kevyempänä, jolloin korjaustyön tavoitteena ei ole poistaa ongelmia vaan vähentää ongelmien vaikutusta sisäilmanlaatuun. Kevyemmän korjauksen rajausta ja toteutusta tulee miettiä ja suunnitella erikseen. Kevyempää vaihtoehtoa ei suositella, jos rakennusta käytetään nykyisen kaltaisessa ja jatkuvassa toiminnassa. Riippumatta korjaustavasta korjaustoimenpiteistä tulee laatia korjaussuunnitelma ja korjaustyö tulee tehdä valvotusti. Suunnittelijalla, valvojalla ja työn toteuttajalla tulee olla kokemusta kosteus- ja homevaurioiden korjauksesta sekä rakenteiden tiivistyskorjauksesta. Purkutyön aikana tulee huolehtia riittävästä suojauksesta ja ongelmajätteelle asetettujen purkumääräysten noudattamisesta. Tiivistyskorjaustyön laatu ja onnistuminen tulee varmistaa merkkikaasun tai savun avulla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tulee huolehtia perusteellisesta loppusiivouksesta.
8 7. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Kuntotutkimus H6915 Ympärivuorokautinenn perhekuntoutus, Oulu Kiratek Oy, 22.2.2013 Pohjapiirustus, johon on merkitty havainnot, rakenneavaus- ja näytteenottokohdat 1 sivu Mikrobianalyysit sisäilmanäytteet MIK3471 6 sivua Mikrobianalyysit materiaalinäytteet MIK3542 7 sivua Aikaisemmat tutkimukset Sisäilmatutkimus, Instaro Oy, 15.2.2011 12 sivua Sisäilmatutkimus, Instaro Oy, 17.1.2012 11 sivua Rakenteiden kuntotutkimus, Kiratek Oy, 29.3.2012 22 sivua Kiratek OY vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukai- sesti (KSE 1995). Kiratek Oy Jaakko Niskanen, RI
Kiratek Oy, Mikrobilaboratorio 21.1.2013 MIK3471/13 MIKROBITUTKIMUS SISÄILMANÄYTTEET Sanginsuun ympärivuorokautinen perhekuntoutus Sanginniementie 44 90650 Oulu Hanke 6815
2 (6) Mikrobianalyysi, sisäilma MIK3471/13 Kiratek Oy, 21.1.2013 Kiratek Oy Henri Käyrä Myyntimiehenkuja 4 90410 Oulu Kohde: Sanginsuun ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Sanginniementie 44, Oulu. Hanke 6815. Näytteenottaja: Essi Räisänen, Kiratek Oy Näytteenottopäivä: 8.1.2013 Analyysit Ilmanäytteet Ilmanäytteen avulla saadaan tietoa tilojen hetkellisestä sisäilman mikrobipitoisuudesta. Mikrobitutkimukset suoritettiin akkreditoidusti Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hyväksymän Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 mukaisella viljelymenetelmällä. Ilmanäytteet kerättiin Andersen-6-vaihe-keräimellä suoraan kasvatusalustoille. Homeet määritettiin 2 % mallasuuteagarilta ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi (THG)-agarilta. Mikrobien ravintoalustat kasvatettiin +25 C:ssa 7 14 vrk ja mikrobit tunnistettiin pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Ilmanäytteen mikrobipitoisuus ilmoitetaan pesäkkeitä muodostavina yksikköinä kuutiometrissä ilmaa pmy/m 3 (= cfu/m 3 ). Tulosten tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näyte Tila Aika Tulkinta 1. Oleskeluhuone, 2. krs 8:40 Viite mikrobilähteestä 2. Huone 202, 2. krs 9:00 Viite mikrobilähteestä 3. Huone 103, 1. krs 9:30 Viite mikrobilähteestä 4. Ruokailutila, 1. krs 9:55 Vahva viite mikrobilähteestä Mikrobilähde ei välttämättä tarkoita sisäilmaongelmaa. Ulkoilman lämpötila mittauspäivänä oli -7 C. Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (6) Mikrobianalyysi, sisäilma MIK3471/13 Kiratek Oy, 21.1.2013 Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy/m 3 2 % Mallasuuteagar 1 Yhteensä 48 A. versicolor* 21 Phialophora* 5 Phoma* 2 Penicillium 16 Oidiodendron* 2 Sporothrix 2 2 Yhteensä 72 A. ochraceus* 5 A. versicolor* 35 Aspergillus 2 Cladosporium 2 Oidiodendron* 2 Penicillium 26 3 Yhteensä 24 A. ochraceus* 2 A. versicolor* 2 Oidiodendron* 2 Penicillium 9 steriilit 9 4 Yhteensä 250 A. versicolor* 14 Penicillium 240 Stachybotrys* 2 Bakteerit pmy/m 3 THG-agar Yhteensä 670 Yhteensä 540 aktinobakteerit* 5 muut bakteerit 540 Yhteensä 500 aktinobakteerit* 16 muut bakteerit 480 Yhteensä 840 aktinobakteerit* 71 muut bakteerit 770 määritysraja 2 pmy/m 3, A. = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (6) Mikrobianalyysi, sisäilma MIK3471/13 Kiratek Oy, 21.1.2013 ---------------------------------- Kiratek OY vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Kiratek Oy Virpi Lämsä Irmeli Heikkinen Tutkija, FT Toimialavastaava, FK Mikrobitutkimukset Sisäilma- ja mikrobitutkimukset gsm 0207 401 023 gsm 0207 401 008 Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
5 (6) Mikrobianalyysi, sisäilma MIK3471/13 Kiratek Oy, 21.1.2013 LIITE: Mikrobien sisäilmanäytteet ja niiden tulkinta 1. YLEISTÄ Sisäilmamittaukset ovat luotettavimmillaan talviaikana maan ollessa jäässä ja/tai lumen peitossa, jolloin ulkoilman mikrobipitoisuudet ovat pienimmillään. Sulan maan aikana otettu ilmanäyte edellyttää ulkoilman vertailunäytettä, mihin sisäilman mikrobipitoisuutta ja lajistoa verrataan. Silloin on tavallista, että ulkoilman mikrobimäärät ovat suurempia kuin sisäilman pitoisuudet. Yleisimmät sisäilman sieni-itiölajit ovat Penicillium, Cladosporium, Aspergillus sekä hiivat. Näytteen kohonnut mikrobipitoisuus, poikkeava lajisto tai kosteusvauriolajien esiintyminen voivat johtua myös kiinteistön käytöstä tai sijainnista, kuten polttopuiden, vihannesten ja mullan käsittelystä, huonekasveista tai maaseutumaisesta ympäristöstä (STM Asumisterveysohje, 2003). Näytteissä voi esiintyä satunnaisia kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja ilman sisäilmaongelmaa tai rakenteiden vauriota, mutta Stachybotrys, Fusarium ja Chaetomium itiöiden esiintyminen luokitellaan aina poikkeavaksi havainnoksi. Tavanomainen tulos ei täysin poista mikrobivaurion mahdollisuutta, koska sieni-itiöt eivät aina kulkeudu sisäilmaan rakenteista, vaikka niiden erittämät yhdisteet voivat aiheuttaa poikkeavaa hajua tiloihin. Haju voi kulkeutua tiloihin ilmavirtojen mukana myös kauempana sijaitsevasta vauriosta. Mikrobien määrä myös vaihtelee olosuhteiden ja ajanjakson mukaan, joten näyte antaa tiedon tutkittavan tilan mikrobipitoisuudesta vain mittaushetkellä. Mikrobitulokset ovat aina vain yksi osa kiinteistön kokonaistutkimusta, jonka perusteella tehdään tarvittavat johtopäätökset. Jatkotutkimuksiin voi toisinaan olla tarvetta, vaikka mikrobitulokset ovat tavanomaiset etenkin, jos tiloissa havaitaan poikkeavaa hajua tai tilojen käyttäjillä esiintyy lisääntyneitä, mahdollisesti sisäilmaongelmaan viittaavia oireita. Mikrobien lisäksi myös muut tekijät voivat aiheuttavat sisäilmaongelmia, kuten ilmanvaihdon toiminnan puutteet, materiaaleista erittyvät yhdisteet sekä sisäilman mineraalivillakuidut. 1.1 Vertailuarvot Sisäilman mikrobiologisen laadun tulkinnassa käytetään kohdekohtaisia vertailuarvoja. Asuinhuoneistot Asuinhuoneistossa talviaikana otettujen ilmanäytteiden tuloksia voidaan pitää tavanomaisina, jos sieni-itiöiden kokonaispitoisuus on alle 100 pmy/m 3 ja bakteeripitoisuus alle 4500 pmy/m 3. Lisäksi huomioidaan sienilajisto, ovatko lajit tavanomaisia. Aktinobakteerien (=Streptomyces, sädesienet) pitoisuus yli 10 pmy/m 3 luokitellaan terveyshaitaksi. Sulan maan aikana otetun ilmanäytteen mikrobipitoisuutta ja sienilajistoa verrataan ulkoilmanäytteen mikrobipitoisuuteen ja sienilajistoon. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003. Toimistotilat Toimistotilojen sisäilmanäytteen tulos viittaa epätavanomaiseen mikrobilähteeseen, jos sieniitiöpitoisuus on yli 50 pmy/m 3 ja bakteeripitoisuus yli 600 pmy/m 3. Myös yli 15 pmy/m 3 sieniitiöpitoisuus ja yli 300 pmy/m 3 bakteeripitoisuus voivat vaatia lisätutkimuksia, jos muiden tekijöiden perusteella niihin on aihetta. Toimiston sisäilmaston tutkiminen, Työterveyslaitos 2011. Satunnaisten kosteusvaurioon viittaavien mikrobien (Liitetaulukko 1.) esiintyminen sisäilmanäytteessä on normaalia. Aktinobakteerien pitoisuus yli 5 pmy/m 3 luokitellaan poikkeavaksi tulokseksi. (Salonen H. et al. 2007). Koulurakennukset Asumisterveysoppaan mikrobiologinen osuus ei sovellu sellaisenaan koulurakennuksille, koska kiinteistöjen koko, niiden käyttö sekä rakennus- ja talotekniset ratkaisut ovat erilaiset. Koulujen sisäilmatutkimusten tulokset tulkitaan ensisijaisesti Kansanterveyslaitoksen oppaan Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot, Meklin T. et al. Julkaisu C 9/2007 mukaisesti. Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
6 (6) Mikrobianalyysi, sisäilma MIK3471/13 Kiratek Oy, 21.1.2013 2. MIKROBILAJISTO Liitetaulukko 1. Alla olevassa taulukossa on esitetty esimerkkejä sisäilmassa esiintyvistä sienisuvuista ja ryhmistä, sekä niiden merkityksestä sisäilmassa. kosteusvaurioon viittaavia ja mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja mikrobeja, joiden merkitys on toistaiseksi avoin tavanomaisia mikrobeja Acremonium A. penicillioides/a. restrictus Absidia Alternaria A. fumigatus Eurotium A. flavus Aspergillus A. ochraceus Exophiala A. niger Beauveria A. sydowii Oidiodendron A. ustus Cladosporium A. terreus Geomyces Aureobasidium Geotrichum A. versicolor Phialophora basidiomykeetit Penicillium Chaetomium Scopulariopsis Botrytis hiivat Fusarium Sporobolomyces Chrysonilia steriilit Paecilomyces Sphaeropsidales (Phoma) Chrysosporium Sporothrix Stachybotrys/ Memnoniella Tritirachium/ Engyodontium Mucor muut sienet Aktinobakteerit (Streptomyces) Ulocladium Rhinocladiella punaiset hiivat Trichoderma Wallemia Rhizopus A= Aspergillus 3. TERVEYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mikrobitulosten perusteella ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Sisäilmaongelmien riski arvioidaan riskianalyysillä asteikolla: ei riskiä, vähäinen, kohtalainen, suuri tai erittäin suuri riski. Arvioinnissa huomioidaan tulosten lisäksi tiloissa vietettävä aika, ilmanvaihdon toimivuus, mahdollinen vaurion pinta-ala ja missä määrin mikrobien itiöt tai niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan. Terveydensuojelulaissa terveyshaitalla tarkoitetaan muun muassa elinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta johtuvaa sairautta tai sen oiretta (STM Asumisterveysohje, 2003). Mikrobien esiintyminen sisäilmassa voi muodostaa terveysriskin. Terveyshaitan voimakkuus riippuu havaitusta mikrobimäärästä ja lajistosta, mikrobien erittämistä yhdisteistä sekä yksilöllisestä herkkyydestä. 4. KIRJALLISUUS Meklin T., Putus T., Hyvärinen A., Haverinen-Shaughnessy U., Lignell U., Nevalainen A. (2008). Koulurakennusten kosteus- ja homevauriot. Opas ongelmien selvittämiseen. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2/2008. ISBN 978-951-740-779-3 (print). Salonen H., Lappalainen S., Pasanen A-L., Riuttala H., Lindroos O., Harju R., Reijula K. (2007). Salonen H. et al. Athmospheric Environment, 41: 6797-6807. Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Työterveyslaitos (2011). Toimiston sisäilmaston tutkiminen. Työterveyslaitoksen oppaita. ISBN 978-952-261-048-5. Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
Kiratek Oy, Mikrobilaboratorio 19.2.2013 MIK3542/13 MIKROBITUTKIMUS MATERIAALINÄYTTEET Ympärivuorokautinen perhekuntoutus Sanginniementie 44 90650 Oulu Hanke 6815
2 (7) Mikrobianalyysi, materiaali, MIK3542/13 Kiratek Oy, 19.2.2013 Oulun kaupunki Liikelaitos, Oulun Tilakeskus Suvi Stenberg PL 30 (Kiilakiventie 1) 90015 Oulun kaupunki Analyysit Kohde: Ympärivuorokautinen perhekuntoutus, Sanginniementie 44, Oulu. Hanke 6815. Näytteenottaja: Jaakko Niskanen, Kiratek Oy Näytteenottopäivä: 29.-30.1.2013 Näytteet vastaanotettu: 30.1.2013 Analysointi aloitettu: 31.1.2013 (M1-M8), 1.2.2013 (M9-M17) Materiaalinäytteiden mikrobitutkimus suoritettiin akkreditoidusti (FINAS-akkreditointi) Sosiaalija terveysministeriön (STM) hyväksymän Asumisterveysohjeen 2003 ja Asumisterveysoppaan 2009 laimennussarja- ja viljelymenetelmällä. Homeet määritettiin 2 % mallasuute- ja dikloran-glyseroli (DG18)- agareilta ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi (THG)-agarilta. Mikrobien ravintoalustat kasvatettiin +25 C:ssa 7-14 vrk ja mikrobit tunnistettiin pesäkeulkonäön ja valomikroskoopissa havaittujen rakenteiden perusteella. Näytteen mikrobipitoisuus ilmoitetaan lukuarvona pmy/g (= cfu/g) ja eri vaurioryhmiin luokiteltuna. - ei kasvua + niukka kasvu, alle 1000 pmy/g ++ kohtalainen kasvu, 1000-10 000 pmy/g +++ runsas kasvu, yli 10 000 pmy/g ++++ erittäin runsas kasvu, yli 100 000 pmy/g Tuloksen tulkinta ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Näytteet Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M1 RA2 Puru Välipohjan eriste, yläpinta Oleskelutila Ei viitettä vauriosta M2 RA2 Puru/olki Välipohjan eriste, alapinta Oleskelutila Ei viitettä vauriosta M3 RA2 Puu Välipohjan kantavan palkin alareuna Oleskelutila Ei viitettä vauriosta M4 RA1 Puu Välipohjan kantavan palkin alareuna Yläaula Ei viitettä vauriosta M5 RA1 Lastu/puru/ sammal Välipohjan eriste, alapinta Yläaula Ei viitettä vauriosta M6 RA1 Puru/lastu Välipohjan eriste, yläpinta Yläaula Ei viitettä vauriosta M7 RA5 Villa Ulkoseinä, eristeen ulkoreuna Oleskelutila Ei viitettä vauriosta M8 RA5 Sammal Ulkoseinän eriste Oleskelutila Ei viitettä vauriosta Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
3 (7) Mikrobianalyysi, materiaali, MIK3542/13 Kiratek Oy, 19.2.2013 Näyte Materiaali Rakennusosa Tila Tuloksen tulkinta M9 RA3 Tapetoitu levy M10 RA3 Puu M11 RA4 Puu Ikkunan alapuolinen ulkoseinä Huone 202 Vahva viite vauriosta Ikkunan alapuolinen runkotolppa Ikkunan alapuolinen kannatinpalkki, alapinta Huone 202 Viite vauriosta Huone 206 Ei viitettä vauriosta M12 RA6 Puru Välipohjan eriste, alapinta Huone 206 Ei viitettä vauriosta M13 RA7 Villa Alapohjan eriste, alapinta Ruokailutila Viite vauriosta M14 RA7 Puu M15 RA8 Rive M16 RA8 Puu M17 RA9 Puu (lahovaurio) Alapohjan kantavan palkin alareuna Ikkunan alapuolinen ulkoseinä, hirsien välinen rive Ikkunan alapuolinen hirsiseinä, sisäpinta Ikkunan alapuolinen hirsiseinä, sisäpinta Ruokailutila Viite vauriosta Huone 102 Ei viitettä vauriosta Huone 102 Ei viitettä vauriosta Huone 103 Ei viitettä vauriosta Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
4 (7) Mikrobianalyysi, materiaali, MIK3542/13 Kiratek Oy, 19.2.2013 Tulokset Näyte Sieni-itiöt pmy/g 2 % Mallasuuteagar Sieni-itiöt pmy/g DG18-agar Bakteerit pmy/g THG-agar M1 Yhteensä < 100 + Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Penicillium < 100 + M2 Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Yhteensä 2000 ++ Penicillium < 100 + aktinobakteerit* 200 + muut bakteerit 2000 ++ M3 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 200 + M4 Yhteensä < 100 + Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + hiivat < 100 + M5 Yhteensä 900 + Yhteensä 200 + Yhteensä 400 + Aureobasidium 500 + Paecilomyces* < 100 + aktinobakteerit* < 100 + Paecilomyces* < 100 + Penicillium < 100 + muut bakteerit 300 + Penicillium 300 + M6 Yhteensä < 100 + Yhteensä < 100 + Yhteensä 100 + Penicillium < 100 + muut sienet < 100 + M7 Yhteensä 4000 ++ Yhteensä 2000 ++ Yhteensä + #) Penicillium 600 + A. niger < 100 + hiivat 3000 ++ Cladosporium 1000 ++ muut sienet < 100 + Penicillium 200 + hiivat 700 + M8 Yhteensä 0 - Yhteensä 0 - Yhteensä 3000 ++ M9 Yhteensä 3000 ++ Yhteensä 2000 ++ Yhteensä 110000 ++++ Acremonium* 1000 ++ Penicillium 2000 ++ aktinobakteerit* 99000 +++ #) A. niger < 100 + muut bakteerit 9000 ++ Penicillium 2000 ++ Stachybotrys* 300 + Ulocladium* < 100 + M10 Yhteensä 3000 ++ Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Acremonium* 3000 ++ M11 Yhteensä 400 + Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + hiivat 400 + M12 Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Yhteensä 200 + Penicillium < 100 + M13 Yhteensä 12000 +++ Yhteensä 9000 ++ Yhteensä 900 + Penicillium 12000 +++ Penicillium 9000 ++ M14 Yhteensä 10000 ++ Yhteensä 8000 ++ Yhteensä < 100 + Geomyces* < 100 + Penicillium 8000 ++ Penicillium 10000 ++ M15 Yhteensä < 100 + Yhteensä 0 - Yhteensä 900 + Penicillium < 100 + M16 Yhteensä < 100 + Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Penicillium < 100 + M17 Yhteensä < 100 + Yhteensä 0 - Yhteensä < 100 + Penicillium < 100 + määritysraja 100 pmy/g, A = Aspergillus, * = kosteusvaurioon viittaava mikrobi, =mikrobin merkitys toistaiseksi avoin #) Ei ole voitu tarkasti määrittää, ja esitetty lukuarvo tai määrä on arvio kokonaismäärästä. Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
5 (7) Mikrobianalyysi, materiaali, MIK3542/13 Kiratek Oy, 19.2.2013 ---------------------------------------------- Kiratek Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 1995). Kiratek Oy Virpi Lämsä Irmeli Heikkinen Tutkija, FT Toimialavastaava, FK Mikrobitutkimukset Sisäilma- ja mikrobitutkimukset gsm 0207 401 023 gsm 0207 401 008 Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
6 (7) Mikrobianalyysi, materiaali, MIK3542/13 Kiratek Oy, 19.2.2013 LIITE: Materiaalinäytteiden tulosten arviointi 1. TULOSTEN TULKINTA Rakennusmateriaalin runsas elinkykyisten mikrobien määrä viittaa materiaalin kostumiseen ja mikrobivaurioon mikäli näytteen sieni-itiöiden pitoisuus on runsas, yli 10 000 pmy/g, aktinobakteerien (= Streptomyces, sädesienet) pitoisuus yli 500 pmy/g. Näytteen bakteeripitoisuus yli 100 000 pmy/g voi viitata materiaalin kostumiseen, mutta yksistään bakteeripitoisuuden perusteella tehdään harvoin päätöksiä korjaustoimenpiteistä. Yllä mainittujen lisäksi näyte voidaan tulkita vaurioituneeksi, jos sen sisältämä sieni-itiölajisto sisältää kosteusvaurioille tyypillisiä sienilajeja tai -sukuja (Liitetaulukko 1.), vaikka kokonaismäärät eivät ylittäisikään raja-arvoa (STM Asumisterveysohje, 2003). Edellä mainittuja tulkintaperiaatteita ei voida kuitenkaan soveltaa materiaaleihin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa etenkään, jos niiden kautta ei kulje ilmavuotoja sisätiloihin. Tällaisia materiaaleja ovat muun muassa alapohjarakenteet ja lämmöneristeet. Lisäksi on huomioitava, että läheltä maaperää otettujen materiaalinäytteiden aktinobakteerit voivat olla peräisin maaperästä. (STM Asumisterveysohje, 2003). Mikrobikasvustot ovat yleensä epätasaisesti jakautuneita. Yksi näyte antaa siten tiedon vain kyseisen näytteenottopaikan mikrobimäärästä ja lajistosta. Tulosten merkitys mahdollisten sisäilmaongelmien kannalta arvioituna riippuu mikrobimäärien ja lajiston lisäksi tiloissa vietettävästä ajasta, ilmanvaihdon toimivuudesta sekä siitä, kuinka suuri vaurioitunut pinta-ala on ja missä määrin mikrobien itiöt ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan rakenteiden kautta. 2. MIKROBILAJISTO Liitetaulukko 1. Alla olevassa taulukossa on esitetty esimerkkejä rakennusmateriaalinäytteissä esiintyvistä sienisuvuista ja ryhmistä. kosteusvaurioon viittaavia ja mahdollisesti toksiineja tuottavia mikrobeja kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja mikrobeja, joiden merkitys on toistaiseksi avoin tavanomaisia mikrobeja Acremonium A. penicillioides/a. restrictus Absidia Alternaria A. fumigatus Eurotium A. flavus Aspergillus A. ochraceus Exophiala A. niger Beauveria A. sydowii Oidiodendron A. ustus Cladosporium A. terreus Geomyces Aureobasidium Geotrichum A. versicolor Phialophora basidiomykeetit Penicillium Chaetomium Scopulariopsis Botrytis hiivat Fusarium Sporobolomyces Chrysonilia steriilit Paecilomyces Sphaeropsidales (Phoma) Chrysosporium Sporothrix Stachybotrys/ Memnoniella Tritirachium/ Engyodontium Mucor muut sienet Aktinobakteerit (Streptomyces) Ulocladium Rhinocladiella punaiset hiivat Trichoderma Wallemia Rhizopus A= Aspergillus Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty
7 (7) Mikrobianalyysi, materiaali, MIK3542/13 Kiratek Oy, 19.2.2013 3. TERVEYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mikrobitulosten perusteella ei voida vetää suoraa johtopäätöstä tilojen sisäilmaongelmaan tai käyttäjien oireisiin. Sisäilmaongelmien riski arvioidaan riskianalyysillä asteikolla: ei riskiä, vähäinen, kohtalainen, suuri tai erittäin suuri riski. Arvioinnissa huomioidaan tulosten lisäksi tiloissa vietettävä aika, ilmanvaihdon toimivuus, mahdollinen vaurion pinta-ala ja missä määrin mikrobien itiöt tai niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat sisäilmaan. Terveydensuojelulaissa terveyshaitalla tarkoitetaan muun muassa elinympäristössä olevasta tekijästä tai olosuhteesta johtuvaa sairautta tai sen oiretta (STM Asumisterveysohje, 2003). Mikrobien esiintyminen sisäilmassa voi muodostaa terveysriskin. Terveyshaitan voimakkuus riippuu havaitusta mikrobimäärästä ja lajistosta, mikrobien erittämistä yhdisteistä sekä yksilöllisestä herkkyydestä. 4. KIRJALLISUUS Sosiaali- ja terveysministeriö (2003). Asumisterveysohje. Asuntojen ja muiden oleskelutilojen fysikaaliset, kemialliset ja mikrobiologiset tekijät. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. ISBN 952-00-1301-6. Raportin osittainen kopioiminen ilman erillistä lupaa on kielletty