Hyvinvointia työstä 1
Työturvallisuus ja riskien hallinta Erityisasiantuntija Jarmo Vorne 2
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, kehittäjä ja tutkija Visiomme "Hyvinvointia työstä" Terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia Itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan sektoritutkimuslaitos Johtokunnassa kolmikanta sosiaali- ja terveysministeriö työ- ja elinkeinoministeriö työnantajajärjestöt (EK, KT) työntekijäjärjestöt (AKAVA, SAK, STTK) omaa työtä tekevien järjestö (MTK) Asiakkaamme työpaikat, kansalaiset, julkinen valta, työterveyshuollot, työsuojelu, kehittäjät, kouluttajat 3
"Eipä se minulle tapahdu " 4
Mitä uutta tapaturmatorjunnassa 2000-luvulla? Turvallisuus nähdään vahvasti ammattitaidon osana. Yhteinen työpaikka jokaisen on hoidettava oma tonttinsa turvallisuudessa hyvin. Vaaratekijöiden yhteisvaikutuksia osataan tarkastella entistä paremmin. Johdon ja esimiesten rooli tapaturmatorjunnassa on merkittävä. Väkivallan uhka otetaan vakavasti. Työnantajat ovat kiinnostuneita myös vapaa-ajan tapaturmien torjunnasta. 5
Tapaturmille erityisen herkät henkilöt tai tilanteet huomioi riskinarvioinnissa Värisokeus Liikuntaelinvammat Ulkomaalaiset henkilöt kielitaidon puutteet ja varoituskyltit Kulttuuriset lisäriskit vaatetus, suojautuminen Kokeneiden työntekijöiden perehdyttäminen uuteen tehtävään Esimiesten perehdyttämisen puutteet 6
Onko yhteisvaikutukset otettu riskinarvioinnissa huomioon? Liukastumisriski Kylmyys Paleltumisriski Hienomotoriikan heikentyminen Sähkö Sähkötapaturman riski 7
Onko yhteisvaikutukset otettu riskinarvioinnissa huomioon? Staattisen sähkön aiheuttama kipinä Tulipalo Työntekijän tahaton liike Koneisiin satuttamisen riski 8
Aiheutuuko vaara oman vai muiden toiminnan kautta? Huono valaistus ulkoalueella Tapaturmariski, koska ei nähdä Tapaturmariski, koska ei näytä 9
Laajenna tapaturmatutkintaa - Mitä häiriötekijöitä onnettomuustilanteessa oli? TAPATURMA Minähän sanoin! Ennen tapaturmaa Tapaturman jälkeen 10
Esimerkki tapaturmavaarojen tunnistamiskäytännöstä: Turvakehä Hahmota ympärillesi viiden metrin turvakehä. Tunnista tyypillisimmät vaarat. 5 m
Työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tehokkuus työpaikoilla (TS-teho) hankkeen tavoitteena Merivirta M-L et al, 2013 http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/tsteho.pdf Löytää toimintatapoja työpaikkojen työsuojelu- ja työhyvinvointihaasteiden hallintaan Tuottaa tietoa työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan tasosta vertailutietoa johon työpaikat voivat verrata omaa tilannettaan kooste työpaikkojen hyvistä käytännöistä 12
Työsuojelun yhteistoiminta ja organisointi Työturvallisuus = koneturvallisuus Lain minimitason noudattaminen Pienillä työpaikoilla korostuu käytännön yhteistoiminta, isommilla enemmän edustuksellista yleinen toimintakulttuuri näkyy myös työsuojelussa Johdon sitoutuminen näkyy - niin hyvässä kuin pahassa Valtuutetun ja päällikön tehtävät riippuvaisia henkilön ominaisuuksista Tiedonkulussa puutteita ennakoiva työsuojelu ei näy työntekijöille > koetaan että ei tehdä peräänkuulutetaan työntekijöiden aktiivisuutta Työsuojelun toimintaohjelmien laatu kirjavaa eivät välttämättä kuvaa työsuojelutoimintaa käytännössä 13
Työntekijöiden opetus ja ohjaus Pääsääntöisesti hyvät perehdytyskäytännöt Epäilyjä siitä, toteutuuko perehdytys samanlaisena kaikille Kuitataanko vain lomakkeet? Puutteita kirjallisissa materiaaleissa ja työohjeissa esim. ergonomia-asiat huomioitu harvalla työpaikalla Yhteisen työpaikan kysymykset perehdytyksessä usein puutteita tai ei ole huomioitu ollenkaan 14
Esimiesten ja organisaation toiminta Esimiesten turvallisuustietoisuudessa puutteita Ei tietoa, ei ymmärrystä omasta vastuusta Esimiehet yhdessä vuorossa, työntekijät kahdessa Yhteisesti sovitut toimintatavat auttavat Vastuun siirtoa edustuksellisen työsuojelun toimijoille Kiire ja tuotantopaineet voivat vaikuttaa Turvallisuuden huomioiminen suunnittelussa vähäistä Kunnossapidosta pyrittiin huolehtimaan mahdollisimman hyvin 15
Omat työsuojelutarkastukset ja aloite- ja ilmoitusmenettelyt Omat tarkastukset turvallisuuskierrokset, siisteys- ja järjestyskierrokset osalla hiipuneet ajan myötä Vaaratilanneilmoitukset tavoitteita on, mutta niihin ei yleensä päästä Tapaturmatutkinta tehdään, mutta johtaako mihinkään? Henkilöstökyselyt toteutettu, mutta palautekäytännöt usein puutteelliset työsuojelutoiminnan kohdentamiselle henkisen puolen asioihin tarvetta Innostus katoaa kun palautteet ja toimenpiteet uupuvat! 16
Vaarojen selvitys ja arviointi Työntekijöiden mukaan ottaminen vaihteli työpaikoittain Keskitytään koneisiin ja laitteisiin sekä kemiallisiin ja biologisiin tekijöihin Huomiotta jäävät usein henkiset kuormitustekijät, fyysinen kuormittavuus ja työympäristön muut vaaratekijät (esim. pihaalueet) 17
Miksi tapaturmia tapahtuu? Ajan saatossa erilaisia tapaturmateorioita Heinrichin dominoteoria Reasonin reikäjuustomalli 18
ja kun tapaturmalle ei löydetä muuta selitystä, siitä syytetään liian usein inhimillistä virhettä. 19
Ihmisen toiminta ei selitä yksin tapaturmaa Inhimillinen virhe ei ole todellinen selitys vaaratilanteelle, tapaturmalle tai onnettomuudelle Monet työhön, työympäristöön, työn organisointiin ja työyhteisöön liittyvät tekijät vaikeuttavat ihmisen kykyyn käsitellä tietoa -> voivat johtaa inhimillisiin virheisiin -> ja inhimilliset virheet tapaturmiin 20
Inhimilliset virheet työssä Lievimmillään heikentävät työn sujuvuutta, aiheuttavat viivästyksiä Voivat aiheuttaa taloudellisia menetyksiä Pahimmillaan johtavat tapaturmiin ja onnettomuuksiin Tapaturmista 80-90 % taustalla inhimillinen virhe (Heinrich, Peterson & Roos 1980, Hale & Glendon 1987) 21
Turvallisuuden jäävuorimalli (alkuperäisen jäävuorimallin kehittänyt Heinrich, mukailtu) Myös arkiset pikkuongelmat, hankaluudet, vaaranpaikat, virheet yms. saatava pinnalle! 22
Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä Inhimillisten virheiden vähentäminen työpaikoilla Työsuojelurahaston rahoittama tutkimushanke vuosina 2011-2014 Kalakoski V et al http://www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/sujuva/documents/sujuva_tutkimusesite.pdf TAVOITE Selvitetään mitkä työmenetelmiin, -välineisiin ja -ympäristöön liittyvät tekijät altistavat inhimillisille virheille ja vaaratilanteille Parannetaan työn sujuvuutta ja turvallisuutta ja vähennetään tapaturmia MENETELMÄT neljä organisaatiota mukana, joissa tehdään huolto-, kunnossapito-, varasto- ja tuotantotyötä SUJUVA -kysely koko henkilöstölle (n=1681) työolosuhteista ja inhimillisistä virheistä TURVANUPPI vaaratilanne-/tapaturmatutkinnat samoissa organisaatioissa (n=100) 23
Työssä on paljon virheille altistavia tekijöitä (Sujuva-tutkimuskysely) Yli 50 % työntekijöistä kohtaa työssään päivittäin tilanteita, joissa on varottava liikkuvia kohteita Yli 40 % joutuu tekemään tai tarkkailemaan työssä useaa asiaa yhtä aikaa 25 %:lla joka päivä työn tekeminen häiriintyy tai katkeaa toistuvasti 25 %:lla työssä on häiritsevää melua ja hälyä joka päivä Yli 30 %:lla työntekijöistä on viikoittain painetta kiirehtiä työssään 24
Työ altistaa inhimillisille virheille (Sujuva-tutkimuskysely) Kiire ja kuormittuminen esim. Painetta kiirehtiä, En ehdi tauoille, En ehdi palautua -> Työssä ei ehdi huomata kaikkea tarpeellista Informaation puute esim. Ohjeet puutteellisia, ristiriitaisia, vaikeita -> Vaikea asettaa asioita tärkeysjärjestykseen, Muistiongelmia, Unohtelua Puutteet vaarojen merkitsemisessä esim. Vaaraa ei merkitty, Hälytyksiä vaikea kuulla -> Toimintalipsahdukset lisääntyvät, vaikea huomata kaikkea tarpeellista 25
Kiire ja työtapaturmat Pia Perttula, 2014 26
Inhimillisten virheiden vähentäminen Ei kannata keskittyä analysoimaan yksittäisten työntekijöiden virheitä ja epäonnistumisia yksilöön liittyvien tekijöiden korostaminen yksittäisten työntekijöiden syyllistäminen -> virheitä peitellään -> jää huomaamatta, mitkä seikat altistavat virheille ->vaikea löytää ratkaisuja ja vähentää virheitä (Reason 2000) 14.5.2014 Jarmo Vorne 27
Työn ja työympäristön suunnittelu Selvitetään millaisia virheitä työpaikalla esiintyy Tunnistetaan työhön liittyvät tekijät ja tilanteet, joiden vuoksi ihmisen tiedonkäsittely kuormittuu ja vaikeutuu tarpeettomasti ja inhimillisten virheiden mahdollisuus kasvaa Suunnitellaan työ ihmisen näköiseksi, mikä on ainoa keino vähentää valtavaa määrää inhimillisiä virheitä ja niihin kytkeytyviä työtapaturmia 28
Case: Kaatuminen portaissa Tapahtuma: Työntekijä kaatuu laskeutuessaan portaita ja putoaa niiden alapäähän loukaten selkänsä. Syiksi selviää: portaiden viallinen askelma, inhimillinen virhe: työntekijä ei pitänyt kaiteesta kiinni, eikä katsonut riittävästi eteensä Korjaustoimenpiteet: Portaiden viallinen askelma: Askelma kunnostetaan välittömästi, poistetaan myös juurisyyt Inhimillinen virhe: Työntekijää muistutetaan olemaan huolellisempi ja pitämään kaiteesta kiinni laskeutuessa 29
Vaikka tilanne on voinut olla todellisuudessa tämä Seuraava työvaihe edellyttää 20 ison laatikon siirtämistä TT ei tiedä tavarahissin olemassaolosta (perehdytys!) Siirrettäviä tavaroita on paljon, seuraava työvaihe odottaa -> paine/pyrkimys kiirehtiä Ei näe kuorman takaa eteensä Mahdoton pitää kaiteesta kiinni Viallisesta askelmasta ei varoitusta, eikä sitä ole merkitty Pimeänä oleva kattovalo jne.. 30
Vaaratilanteiden ja tapaturmien tutkinta Etsitään syitä, ei syyllistetä ihmistä Ei tyydytä "inhimillinen virhe" selitykseen, vaan pyritään selvittämään mitkä työstä, työympäristöstä, työn organisoinnista ja työyhteisöstä johtuvat tekijät altistivat inhimilliselle virheelle Pyritään poistamaan kyseiset tekijät 31
Yhteenveto Jokainen tapaturma on torjuttavissa! Inhimillinen virhe ei ole todellinen selitys vaaratilanteelle, työtapaturmalle tai onnettomuudelle Ihmisen lajityypillisiä ominaisuuksia on vaikeaa tai mahdotonta muuttaa, mutta inhimillisille virheille altistaviin työolosuhteisiin on mahdollista vaikuttaa ja näin voidaan vähentää virheitä ja työtapaturmia. 14.5.2014 Jarmo Vorne 32
Nolla tapaturmaa foorumi Suomalaisten työpaikkojen verkosto yhteensä 314 jäsentyöpaikkaa toukokuussa 2014 Kaikki työpaikat tervetulleita työturvallisuustasosta, työpaikan koosta tai toimialasta riippumatta Tärkeää on aito halu turvallisuuden parantamiseen ja pyrkimys nollaan tapaturmaan Foorumin toiminta Seminaareja ja tilaisuuksia (jäsenseminaarit, infotilaisuudet, koulutukset) Internetpalveluita (yleinen www, extranet, uutislehti) Materiaaleja (materiaalipaketit, oheismateriaalit) Tunnustukset Lisätietoja: www.nollatapaturmaa-foorumi.fi 33
Lähteet ja kiitokset Sujuva hankkeen aineisto: kirjallisuuskatsaus, 1. tutkimusosion alustavat tulokset, 2. tutkimusosion kokemukset, Kalakoski V.:n esityskalvot lehdistötilaisuudessa 25.9.2013 Liuhamo M. 2001. Turvallisuuskymppi. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto. 2013. Työtapaturmat - Tilastojulkaisu 2013. Työterveyslaitos. 2013. Tapaturmien ehkäisy sivuston "Termejä ja määritelmiä" http://www.ttl.fi/fi/tyoturvallisuus_ja_riskien_hallinta/tapaturmien_ehkaisy/tietoa_tapaturmista /termeja_ja_maaritelmia/sivut/default.aspx Työ Terveys Turvallisuus 4/2012. Kujala H. Ota huomioon inhimillinen tekijä. s. 50 52. Kiitokset: Pia Perttula, Venla Räisänen, Henriikka Ratilainen, Maija-Leena Merivirta, Vuokko Puro, Mika Liuhamo 34
Kiitos! Seuraathan meitä Twitterissä ja liity Facebook kaveriksi! twitter.com/tyoterveys twitter.com/fioh 14.5.2014 Jarmo Esittäjän Vorne nimi 35