Metsätilan sukupolvenvaihdos Tampere 19.5.2016 Antti Pajula Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Suomessa omistajaa vaihtaa vuosittain 15 000 metsätilaa, joista vapailla markkinoilla hieman yli 3 000 metsätilaa Metsänomistajien keski-ikä on jo yli 60 vuotta ja nousee koko ajan, kolmannes metsänomistajista on täyttänyt 70 vuotta Uusien metsänomistajiksi tulevien keski-ikä on yli 50 vuotta Korkea keski-ikä johtuu siitä, että varsin usein metsätilat vaihtavat omistajaa perintönä vanhan omistajan kuoleman jälkeen
Sukupolvenvaihdoksen päätekijät Omistaja Jatkaja Metsä Muu omaisuus Sopu perheessä Muiden lasten osuudet Verojen minimointi Päättää asian Omistaja Tilan tulevaisuus: sukuun / vieraalle Jaksaminen Ikä Rahatilanne Elämäntilanne
Sitoutuminen Osaaminen Kiinnostus Jatkaja Sopu sisaruksilla Ylitetäänkö sukupolvi? Rahatilanne Ikä Koko Palstajako Metsävähennys Hoidontarve Metsä Elämäntilanne Omistusaika Hakkuumahdollisuudet Arvo Muut arvot Sijainti
Omistajanvaihdos Kuoleman jälkeen Elin aikana Kauppa Lahja Testamentti Normaali perimysjärjestys Täysi hinta Osin lahja Perinnöstä luopuminen Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelun keskeisimpiä tavoitteita Kaikissa tapauksissa ratkaisu kannattaa tehdä omista lähtökohdista, ei ole olemassa yhtä oikeaa tai parasta tapaa tehdä metsätilan sukupolvenvaihdos Jatkajalla aito kiinnostus metsätalouden harjoittamiseen Kannattava metsätalous yli sukupolvenvaihdoksen Hallitut veroseuraamukset Toteutuksen helppous ja nopeus Sovun säilyttäminen suvussa perillisten tasapuolinen kohtelu Metsätilan pirstoutumisen estäminen Myös muut arvot kannattaa huomioida (virkistys, suojelu ym.)
Metsätilojen arvostuksesta perintö- ja lahjaverotuksessa Metsätilan käyvän arvon määritys tapahtuu yleensä metsäammattilaisen tekemän tila-arvion perusteella (summa-arvomenetelmä) metsikkökuvioittain + Maapohjan arvo + Taimikoilla ns. kustannusarvo + Puustoisilla metsikkökuvioilla puuston hakkuuarvo + Mahdollisesti odotusarvolisä Lopuksi vähennetään tilakohtaisesti ns. tukkualennus (usein noin 30 %, tukkualennus huomioi metsän erityispiirteet sekä yleiset hoito- ja hallintomenot Arvio voidaan tehdä myös ns. tuottoarvomenetelmän avulla Tuore metsäsuunnitelma on erinomainen apuväline tila-arvion tekemiseen ja sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehtävien hakkuiden suunnitteluun Metsätilojen arvostuksesta perintö- ja lahjaverotuksessa Alle 15 hehtaarin tiloilla (Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa alle 30 ha ja Lapissa alle 60 ha) voidaan verotuksessa vaihtoehtoisesti käyttää laskennallista metsämaan arvoa, joka perustuu keskimääräisiin kauppahintoihin. Pinta-alana voidaan käyttää metsän vanhan pinta-alaveroluokituksen mukaista pinta-alaa, kun käytetään metsämaan laskennallista arvoa (löytyy veroehdotuksesta tiloittain) Isommasta metsänomistuksesta voidaan luopua myös metsätila kerrallaan useammalle saajalle tai yhdellekin saajalle
Metsätilojen arvostuksesta perintö- ja lahjaverotuksessa V. 2016 sovellettavat metsämaan laskennalliset arvot: - Uusimaa 5 000 /ha - Etelä-Savo 3 800 /ha - Varsinais-Suomi 4 800 /ha - Pohjois-Karjala 2 900 /ha - Satakunta 4 300 /ha - Pohjois-Savo 3 000 /ha - Ahvenanmaa 3 600 /ha - Etelä-Pohjanmaa 2 600 /ha - Keski-Suomi 3 200 /ha - Pohjanmaa 3 000 /ha - Kanta-Häme 5 100 /ha - Keski-Pohjanmaa 2 400 /ha - Pirkanmaa 4 200 /ha - Pohjois-Pohjanmaa 1 800 /ha - Päijät-Häme 4 500 /ha - Kainuu 1 600 /ha - Kymenlaakso 3 800 /ha - Lappi 1 300 /ha - Etelä-Karjala 4 000 /ha - Joutomaan arvo koko maassa 50 /ha Metsätilan sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdot Vastikkeelliset luovutukset 1. Kauppa käypään hintaan (vastike yli 75 % käyvästä arvosta) 2. Lahjanluontoinen kauppa (vastike enintään 75 % käyvästä arvosta) 3. Vastikkeellinen vaihto Ostajan maksettavaksi varainsiirtovero (4 %) Myyjälle usein maksettavaksi luovutusvoittovero (30-34 %) pois lukien verovapaat sukupolvenvaihdosluovutukset Lahjanluontoisissa kaupoissa ostajalle mahdollisesti lahjavero Ostajalle metsävähennysoikeus (60 % metsätilan hankintamenosta), vähentää oleellisesti tulevia puun myyntien veroja
Metsätilan sukupolvenvaihdoksen eri vaihtoehdot Vastikkeettomat luovutukset 1. Perintö (normaali perimysjärjestys) 2. Testamentti 3. Lahja Saajan maksettavaksi tulee useimmiten joko perintövero tai lahjavero Luovuttajalle ei tule veroseuraamuksia Saajalle ei synny uutta metsävähennysoikeutta Mikäli luovuttajalle on jäänyt käyttämätöntä metsävähennysoikeutta, siirtyy se uuden omistajan käyttöön vastikkeettoman luovutuksen yhteydessä Lainhuudon haku Uuden omistajan tulee hakea kiinteistölle lainhuuto maanmittauslaitokselta 6 kuukauden kuluessa saantokirjan allekirjoittamisesta Lainhuudon haussa tarvittavat asiakirjat Täytetty hakemuslomake Kuitti varainsiirtoveron maksusta (kaupan yhteydessä) Mahdolliset muut saantoon liittyvät asiakirjat (perukirja, perinnönjakokirja, testamentti jne) Kaupanvahvistaja toimittaa sähköisesti kauppakirjan tai lahjakirjan liitteineen (valtakirjat, määräalan kartta) suoraan maanmittauslaitokselle Lainhuudon hausta peritään 111 :n kiinteistökohtainen maksu (2015-2016)
Arvonlisäverovelvolliseksi hakeutuminen Uuden metsänomistajan kannattaa pikimmiten hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi metsätalouden harjoittamisesta verotoimistossa Arvolisäverovelvollinen metsänomistaja saa metsätalouden tavaroiden, tarvikkeiden ja palvelujen hinnassa olevat arvonlisäverot (24 %) kokonaan palautuksena vuosittain tehtävän kausiveroilmoituksen avulla Puun ostaja maksaa puukauppatilityksiin arvonlisäveron (24 %) normaalin kauppahinnan päälle Kun vuotuinen liikevaihto ylittää 10 000, on arvonlisäverovelvolliseksi pakko liittyä - Luovutusvoittoverosta vapaan ns. sukupolvenvaihdosluovutuksen edellytykset Koskee verovelvollisen (myyjän) harjoittamaan maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvan kiinteän omaisuuden myyntiä (ei koske irtaimeksi omaisuudeksi katsottavan kuolinpesäosuuden myyntiä) Saajana (ostajana) on verovelvollisen (myyjän) lapsi yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa, hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka verovelvollisen sisar, veli, sisar- tai velipuoli Omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta luovuttajan (myyjän) tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti Verovapaus purkautuu, jos saaja (ostaja) luovuttaa (= myy) kiinteistön edelleen ennen 5 vuoden aikarajaa
Muiden vastikkeellisten luovutusten verotus Luovutusvoittoverotukseen sovelletaan suhteellista verokantaa (30 34 %) Yli 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno on joko 40 % myyntihinnasta tai omaisuuden todellinen hankintameno tai lahja- tai perintöverotusarvo Alle 10 vuotta omistetun omaisuuden hankintameno on joko 20 % myyntihinnasta tai omaisuuden todellinen hankintameno tai lahja- tai perintöverotusarvo Esimerkki luovutusvoittoverotuksesta Metsänomistaja myy metsätilan ns. vieraalle 100 000 :lla Jos metsänomistaja on omistanut metsätilan yli 10 vuotta, voi hän käyttää hankintameno - olettamana 40 % myyntihinnasta eli hankintameno olettama on 40 000 Luovutusvoitto 100 000-40 000 = 60 000 Luovutusvoittovero 60 000 :sta on 19 200 Jos metsätilan edellisen saannon todellinen hankintameno (kauppahinta tai perintö- tai lahjaverotusarvo) on yli 40 000, kannattaa hankintameno - olettaman sijasta käyttää todellista hankintamenoa
Muiden vastikkeellisten luovutusten verotus Kunnalle, kuntayhtymälle ja valtiolle myynnissä hankintameno - olettama on 80 % Luonnonsuojelutarkoituksiin (ELY-keskukselle) myynnissä hankintameno - olettama on 100 % = myynti on verovapaa Lahjanluontoinen kauppa Kaupassa ei muodostu verotettavaa lahjaa, jos ostaja maksaa yli 75 % omaisuuden (metsä tai muu omaisuus) käyvästä arvosta Mikäli kyse on maataloutta tai maa- ja metsätaloutta jatkavasta maatilasta, kaupassa ei muodostu verotettavaa lahjaa, jos ostaja maksaa yli 50 % omaisuuden käyvästä arvosta Metsä arvostetaan tila-arvion avulla tai laskennallisen arvon kautta (1 300 5 100 /ha eri maakunnissa) Salaojitettu pelto arvostetaan laskennallisen arvon kautta (avo-ojitetun pellon arvo 500 /ha alempi)
Salaojitetun pellon laskennallinen arvo vuonna 2016 maakunnittain - Uusimaa 9 000 /ha - Etelä-Savo 4 800 /ha - Varsinais-Suomi 10 800 /ha- Pohjois-Karjala 3 500 /ha - Satakunta 8 700 /ha - Pohjois-Savo 4 800 /ha - Ahvenanmaa 13 700 /ha - Etelä-Pohjanmaa 9 100 /ha - Keski-Suomi 3 700 /ha - Pohjanmaa 9 900 /ha - Kanta-Häme 9 000 /ha - Keski-Pohjanmaa 6 500 /ha - Pirkanmaa 7 500 /ha - Pohjois-Pohjanmaa 5 900 /ha - Päijät-Häme 7 800 /ha - Kainuu 2 100 /ha - Kymenlaakso 6 500 /ha - Lappi 1 800 /ha - Etelä-Karjala 5 200 /ha Esimerkki lähisukulaisten välisestä kaupasta Henkilö myy omalle lapselleen käyvältä arvoltaan 100 000 :n arvoisen metsätilan 76 000 :lla yli 10 vuoden omistuksen jälkeen. Henkilöllä on muita lapsia 1 kpl. Myyjälle ei maksuun luovutusvoittoveroa (yli 10 vuoden omistus takana, ostaja lähisukulainen) Ostajalle ei lahjaveroa (hinta yli 75 % käyvästä arvosta) Varainsiirtovero ostajalle 4 % 76 000 :sta eli 3 040 Tilakaupasta tuleva metsävähennys on 60 % 80 000 :sta eli 48 000, mikä alentaa uuden metsänomistajan puun myyntien veroa pitkässä juoksussa 14 400 Toiselle lapselle voidaan lahjoittaa 24 000 kauppahinnasta rahana ja itselle jää vielä 52 000
Jatkavan maatilan sukupolvenvaihdos Jos maatilasta tai maa- ja metsätilasta maksettu vastike ylittää 50 % käyvästä arvosta ja tila luovutetaan saajalle, joka jatkaa tilalla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista, lahjaveroa ei määrätä lainkaan Jos vastike on korkeintaan 50 % käyvästä arvosta, arvostetaan metsä ja pelto 40 %:iin niiden vuotuisen tuoton kautta lasketusta arvosta (laki varojen arvostamisesta) Verottajalta on lahjaveroilmoituksessa erikseen pyydettävä perintöverolain ko. huojennusta koskevien pykälien soveltamista Jatkavan maatilan sukupolvenvaihdos Esimerkki: Tampere, verovuosi 2016 Metsän arvo: 10 x 125,66 /ha x 0,4 = 502,64 /ha Pellon arvo: 7 x 65,44 /ha x 0,4 + salaojituksen arvo 357,26 /ha x 0,4 = 326,14 /ha Jatkavan maatilan edellytykset Oltava vähintään 3 4 ha peltoa/saaja, jota jatkaja itse viljelee vähintään 5 vuotta lahjaverotuksen suorittamisen jälkeen (vuokraus ei käy) Maataloudesta on tultava verotettavaa myyntituloa Jatkavien maatilojen sukupolvenvaihdosten asiantuntemus löytyy mm. Pro Agriasta ja pankeista (verotus, jatkavien viljelijöiden tuet, luopujien eläkeasiat ym)
Metsävähennys 60 % 1.1.1993 tai sen jälkeen vastikkeellisesti hankitun (kauppa tai vaihto) metsätilan hankintamenosta - Kauppahinta + Varainsiirtovero, lainhuudatuskulut, kauppakirjan tekokulut, kaupanvahvistajan kulut, tila-arviokulut + Mahdolliset maanmittauskulut + Kaikki muut tilakaupan kulut (matkakulut ym.) Metsävähennystä voi käyttää sinä vuonna, kun jollakin ko. metsänomistajan metsävähennykseen oikeuttavalla tilalla syntyy verotettavaa metsätalouden pääomatuloa Metsävähennys Metsävähennys on nykyään metsänomistajakohtainen Vuotuinen metsävähennys voi olla enintään 60 % verotettavasta metsätalouden tulosta, joka on saatu metsävähennykseen oikeutetusta metsästä Toisaalta vuotuisen metsävähennyksen on aina oltava vähintään 1 500 - Edellyttää vähintään 2 500 :n suuruista vuotuista metsätalouden pääomatuloa (60 %:n säännön mukaan)
Metsävähennys Metsävähennyksen käyttö puukauppojen yhteydessä kannattaa suunnitella sellaisen metsäammattilaisen kanssa, joka on perehtynyt sen käyttöön Mikäli metsänomistaja ei käytä metsävähennystä omistusaikanaan, siirtyy käyttämätön metsävähennys seuraavalle omistajalle, mikäli metsä vaihtaa omistajaa ns. vastikkeettomalla saannolla lahja perintö testamentti avio-oikeus Metsävähennys Käytetty metsävähennys pitää tulouttaa luovutusvoittoverotuksessa, mikäli metsävähennykseen oikeutettu metsä myöhemmin myydään Ns. vieraalle Ns. lähisukulaiselle alle 10 vuoden omistuksen jälkeen (lähisukulaiseksi luetaan oma lapsi yksin tai yhdessä puolisonsa kanssa, lapsen lapsi, veli, sisar, veli- tai sisarpuoli) Tuloutus on enintään 60 % pois myydyn metsän hankintamenosta Metsävähennyksen tuloutusta ei tehdä, jos metsä myydään lähisukulaiselle yli 10 vuoden omistuksen jälkeen tai metsä vaihtaa omistusta perinnön tai lahjoituksen kautta
Metsävähennysesimerkki Metsänomistaja ostaa hankintamenoltaan 100 000 :n arvoisen metsäpalstan Metsävähennykseksi tulee 60 % hankintamenosta eli 60 000 Metsänomistaja myy ko. tilalta pystyleimikon, josta saa tuloa samana verovuonna 40 000 Metsänomistaja käyttää metsävähennystä 60 % 40 000 :sta eli 24 000 Metsävähennystä jää käyttämättä seuraavien puun myyntien yhteyteen 60 000-24 000 = 36 000 Metsävero 40 000 :n puuerän myynnistä on 4 800, kun se ilman metsävähennyksen käyttöä olisi 12 400 Perintö Perunkirjoitus on tehtävä 3 kuukauden kuluessa henkilön kuolemasta Perukirja on toimittava 1 kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta vainajan viimeisen asuinpaikan verotoimistoon Perunkirjoituksessa on oltava paikalla vähintään pesän ilmoittaja ja 2 uskottua miestä Jos kuolinpesä todennäköisesti myy metsäpalstan ns. vieraalle, kannattaa metsäpalstan arvo perunkirjoituksessa arvostaa mahdollisimman lähellä tulevaa kauppahintaa, koska perintövero on lähisukulaisilla selvästi alempi kuin luovutusvoittovero) - Perintöverossa verotuskäytännön mukaan enintään 3 vuoden oikaisumahdollisuus henkilön kuolemasta - Pystyttävä osoittamaan verottajalle, että metsätilan arvo oli jo perintöhetkellä tilan myöhemmän myyntihinnan mukainen
Perintövero 1.1.2015 alkaen (I veroluokka) Perintö, Vero alarajalla, Vero ylimenevältä osin (%) 20 000 40 000 100 8 40 000 60 000 1 700 11 60 000 200 000 3 900 14 200 000 1 000 000 23 500 17 1 000 000 159 500 20 I - veroluokkaan kuuluvat perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, ottolapsi, lapsen lapsi, vanhemmat, isovanhemmat, ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsen lapsi Lisäksi puolisovähennys 60 000 ja alaikäisyysvähennys 40 000 Perintövero 1.1.2015 alkaen (II veroluokka) Perintö, Vero alarajalla, Vero ylimenevältä osin (%) 20 000 40 000 100 21 40 000 60 000 4 300 27 60 000 1 000 000 9 700 33 1 000 000 319 900 36 II - veroluokkaan kuuluvat muut sukulaiset ja vieraat
Esimerkki perintöveron laskemisesta Henkilö kuolee ja häneltä jää perinnöksi kahdelle lapselle yhteensä käyvältä arvoltaan 100 000 :n arvoinen metsäomaisuus Molempien lasten perintöosuuden käypä arvo on 50 000 Perintövero 2 x (1 700 + 0,11 x 10 000 ) = 2 x 2 800 = 5 600 Perintöveron osuus on 5,6 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta II veroluokassa veroa menisi 14 000 (14 % perityn metsäomaisuuden käyvästä arvosta) Miksi kuolinpesä kannattaa muuttaa yhtymäksi? 1. Kuolinpesän metsätalouden vuotuinen tappio voidaan vähentää seuraavan 10 vuoden aikana vain kuolinpesälle mahdollisesti syntyvistä pääomatuloista Yhtymän metsätalouden vuotuinen tappio vähennetään jo samana verovuonna yhtymän osakkaiden henkilökohtaisista pääomatuloista tai alijäämähyvityksen kautta ansiotulojen veroista
2. Kuolinpesien sisäisissä sukupolvenvaihdoksissa saavutetaan merkittäviä taloudellisia etuja, kun ne muutetaan yhtymiksi ennen lopullisia sukupolvenvaihdosjärjestelyjä Jos joku kuolinpesässä mukana oleva osakas ostaa toisilta osakkailta kuolinpesäosuuksia, ei ostaja saa tehdä metsävähennystä, koska kuolinpesäosuuden osto tulkitaan irtaimen omaisuuden kaupaksi Yhtymäosuuden osto tulkitaan sen sijaan kiinteän omaisuuden kaupaksi ja siitä tulee käyttöön täysi metsävähennys Yhtymäosuuden kaupat voidaan korkeimman hallintooikeuden tekemän päätöksen mukaan tehdä heti, kun yhtymä on perustettu (ei tarvitse enää odottaa yli vuotta yhtymän perustamisesta yhtymäosuuksien kauppaan) Jos joku kuolinpesän osakas myy lähisukulaiselleen (sisar, veli, sisarpuoli, velipuoli, oma lapsi, lapsen lapsi) kuolinpesäosuuden, joutuu myynnistä maksamaan normaalin luovutusvoittoveron Yhtymäosuuden kauppa ko. lähisukulaisille on sen sijaan vapautettu kokonaan luovutusvoittoverosta, jos vanhempien, kuolinpesän ja yhtymän yhteenlaskettu omistusaika on vähintään 10 vuotta Kuolinpesä muutetaan yhtymäksi ositus- ja perinnönjakosopimuksella (toinen vanhemmista elossa) tai perinnönjakosopimuksella (molemmat vanhemmat kuolleet).
Lahja Lahjaveroilmoitus on tehtävä, jos saadun lahjan käypä arvo on 4 000 tai enemmän Ilmoitus on tehtävä myös silloin, jos on saanut samalta lahjanantajalta kolmen vuoden kuluessa useita lahjoja ja lahjojen yhteenlaskettu käypä arvo on 4 000 tai enemmän Lahja huomioidaan perintöverotuksessa, jos lahjanantaja kuolee kolmen vuoden kuluessa lahjan antamisesta Lahjaveroilmoitus tehtävä 3 kk:n kuluessa saamisesta Lahjassa ja testamentissa voidaan sulkea lahjansaajien puolisoiden avio-oikeus pois erillisellä määräyksellä, kaupassa ei voida sulkea Lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä Jos lahjan ei haluta olevan ennakkoperintöä, tulee se mainita lahjakirjassa Lahjavero 1.1.2015 alkaen (I veroluokka) Lahja, Vero alarajalla, Vero ylimenevältä osin (%) 4 000 17 000 100 8 17 000 50 000 1 140 11 50 000 200 000 4 770 14 200 000 1 000 000 25 770 17 1 000 000 161 770 20 I - veroluokkaan kuuluvat lahjanantajan aviopuoliso, lapsi, ottolapsi, lapsen lapsi, vanhemmat, isovanhemmat, ottovanhemmat, aviopuolison lapsi tai lapsen lapsi
Lahjavero 1.1.2015 alkaen (II veroluokka) Lahja, Vero alarajalla, Vero ylimenevältä osin (%) 4 000 17 000 100 21 17 000 50 000 2 830 27 50 000-1 000 000 11 740 33 1 000 000 325 240 36 II - veroluokkaan kuuluvat lahjanantajan muut sukulaiset ja vieraat Esimerkki lahjaveron laskemisesta Henkilö lahjoittaa kahdelle lapselleen yhteensä käyvältä arvoltaan 100 000 :n arvoisen metsäomaisuuden Molempien lasten saaman lahjan käypä arvo on 50 000 Lahjavero 2 x 4 770 = 9 540 Lahjaveron osuus on 9,54 % lahjaksi saadun metsäomaisuuden käyvästä arvosta II veroluokassa veroa menisi 23 480 (23,48 % lahjaksi saadun metsäomaisuuden käyvästä arvosta) Jos lahjoittajina olisivat puolisot yhdessä (4 lahjaa), lahjaveroa menisi yhteensä I luokassa 8 080 (8,08 %)
Hallintaoikeuden pidättäminen metsän lahjoituksessa Metsän omistus siirtyy uudelle omistajalle, metsän hallintaoikeus jää lahjoittajalle tai esimerkiksi välisukupolvelle Hallintaoikeuden pidätys voi olla elinikäinen tai määräaikainen Oikeus omaisuuden käyttöön, oikeus vuotuisen tuoton nauttimiseen, oikeus kieltäytyä suostumasta kiinteistön myyntiin Hallintaoikeuden haltija ei saa toimillaan alentaa omaisuuden arvoa ( ylihakkuut, metsäsuunnitelma hyvä pohja) Hallintaoikeuden haltija saa puukauppatulot sekä maksaa metsänhoitokulut ja metsäverot Hallintaoikeuden pidättäminen alentaa lahjaveroa Elinikäinen hallintaoikeus (sisältää riskejä) Metsätilan tuottoprosentti (5 %) kerrotaan lahjoittajan iän mukaisella kertoimella seuraavasti: Ikä kerroin Alle 44 12 45-52 11 53-58 10 59-63 9 64-68 8 Ikä kerroin 69-72 7 73-76 6 77-81 5 82-86 4 87-91 3 92 ja yli 2
Määräaikainen hallintaoikeus Metsätilan tuottoprosentti (5 %) kerrotaan ns. diskonttauskertoimella 5 v. 3,99 10 v. 6,71 15 v. 8,56 20 v. 9,82 Hallintaoikeuden haittoja Jos hallintaoikeuden haltija ei ole oikeustoimikelpoinen, joudutaan metsäasioissa asioimaan maistraatin kanssa Metsänomistaja ei saa vähentää metsäverotuksessa omia kulujaan, hänellä ei ole hankintatyön verovapautta Hallintaoikeuden haltija ei voi käyttää metsävähennystä Esimerkkejä hallintaoikeuden pidätyksen vaikutuksesta lahjaveroon 60 - vuotias henkilö lahjoittaa kahdelle lapselleen yhteensä käyvältä arvoltaan 100 000 :n arvoisen metsäomaisuuden Jos hän pidättää elinikäisen hallintaoikeuden, alenee lahjan arvo 9 x 5 % = 45 %. Lahjavero alenee 9 540 :sta 4 590 :oon Jos hän pidättää määräaikaisen (15 v.) hallintaoikeuden, alenee lahjan arvo 8,56 x 5 % = 42,8 %. Lahjavero alenee 9 540 :sta 4 832 :oon. Jos hän pidättää määräaikaisen (10 v.) hallintaoikeuden, alenee lahjan arvo 6,71 x 5 % = 33,55 %. Lahjavero alenee 9 540 :sta 5 850 :oon.
Elinikäisestä hallintaoikeudesta luopuminen Hallintaoikeuden haltija voi luopua elinikäisestä hallintaoikeudesta luovuttamalla hallintaoikeuden lahjakirjalla metsänomistajille (irtaimen omaisuuden lahjoitus) Toimenpiteestä tulee metsäomistajille useimmiten maksettavaksi lahjaveroseuraamus 80-vuotias metsänomistaja luopuu pidättämästään elinikäisestä hallintaoikeudesta (metsänomistajina kaksi lasta) koskien 100 000 :n arvoista metsäpalstaa Koko lahjan arvo on 25 % (= 5 x 5 %) 100 000 :sta eli 25 000 eli 12 500 /lapsi Lahjaveroa menee 2 x (100 + 0,08 x 8 500 ) = 2 x 780 = 1 560