2012 Reliability Systems Uutiset Tiivisteet valukoneissa Case Rautaruukki s. 3 Kunnonvalvontaa vesivoimalaitoksilla Case Pato s. 13
Reliability Systems Uutisten julkaisija: Oy SKF Ab Linnoitustie 11, 02600 Espoo Puh: 020 7400 700 Faksi 020 7400 798 Toimitus: Petri Saarinen Petri Sulo Minna Vilppola Hyvä Lukija SKF:n tiivisteet valukoneissa Painopaikka: Edita Prima, Helsinki SKF 2012 Syyskuu 2012 Määrä 2000 kpl SISÄLTÖ SKF:n tiivisteet valukoneissa / 3 Mitä kunnonvalvojan on hyödyllistä tietää laakereista? / 5 Voitelutoiminnan perusta kuntoon / 10 Voiteluhuoltohenkilön pätevyyteen johtava koulutus / 12 Kunnonvalvontaa vesivoimalaitoksilla / 13 Automaattinen analysointi mittaavassa kunnossapidossa / 14 Kriittisyysluokittelun ja SRCM-menetelmän hyödyntäminen ehkäisevän kunnossapidon suunnittelussa / 17 SKF on SKF-yhtymän rekisteröity tavaramerkki. SKF-yhtymä Tämän julkaisun sisältö on julkaisijan omaisuutta eikä sitä saa kopioida (ei myöskään julkaista otteita siitä) ilman julkaisijan ennakkoon myöntämää kirjallista lupaa. Tiettyihin julkaisussa käytettyihin kuviin on Shutterstock.com myöntänyt luvan. Julkaisun tietojen oikeellisuus on huolellisesti tarkistettu, mutta julkaisija ei vastaa vahingoista tai taloudellisista menetyksistä, suorista tai epäsuorista eikä myöskään seurauksista, jotka mahdollisesti ovat syntyneet käyttämällä tämän julkaisun tietoja. Aurinkoisen loppukesän jälkeen syksy saapuu Euroopan talouden ollessa kelluvassa tilanteessa. Suhdanteen epävarmuus lisää omalta osaltaan tarvetta kehittää kilpailukykyämme Suomessa. Tässä pyrimme auttamaan teitä kaikkia ja kerromme lehdessä erilaisista toiminnan kehitysmahdollisuuksista. Ylläpitoon vaikuttavat perusasiat on tärkeää pitää kunnossa. Näihin liittyvät kirjoitukset voitelijoiden pätevöitymisen todentamisesta ja kunnonvalvojien laakeritietämyksestä. Perusasiat muodostavat pohjan, jolle rakennamme syvemmän kunnossapidon ammattitaidon. Positiivisen polun esimerkkejä kerrotaan jutuissa voitelutoiminnan kehittämisestä, kriittisyysanalyysin hyödyntämisestä sekä SKF:n Asset Management Support Tool AMST ohjelmistosta. Värähtelymittausten analysointia voidaan tehostaa päätöksentekoa helpottavalla DS Decision Support -ohjelmistolla. Meidän on huolehdittava eri kunnossapidon toimintojemme kehittymisestä ja panostettava sinne, missä potentiaalia on eniten. Eri yrityksistä olevista case esimerkeistä kannattaa ottaa oppia onko omassa työpaikassa vastaavia kohteita, mihin hyviä kokemuksia voidaan soveltaa? Esimerkkejä tässä lehdessä saamme Ruukin valukoneen tiivisteratkaisusta ja Pato Oy;n vesivoimaloiden online -kunnonvalvonnasta. Ottamalla henkilöstö mukaan yhteiseen kehittämiseen meillä on merkittävä kehityspotentiaali, mikä kannustaa kaikkia yhteisten tavoitteiden aikaansaamiseen. Urheilun asiantuntijoiden mukaan henkilöstön motivaatiotekijät ja ilmapiiri muodostavat jopa 70% tuloksen aikaansaamisesta ja kaiken mahdollistavat osaamisen taidot 30%. Valmentavalla ja omalla esimerkillä johtaminen vievät yhdessä tekemistä oikeaan suuntaan ottakaamme siis kaikki mukaan yhteisiin ponnisteluihin. Hyvää alkanutta syksyä ja oivaltavia lukuhetkiä lehtemme parissa. Teräksen valmistuksessa käytettävä jatkuvavalukone on voitelun ja tiivistyksen kannalta haasteellinen kohde. Vuonna 2004 Rautaruukki ja SKF havaitsivat, että valukonerullien tiivistykselle voi tehdä parantavia toimenpiteitä johtuen tiivisteissä käytetystä Viton-kumista. Viton on palaessaan tai liian kuumiin olosuhteisiin joutuessaan työturvallisuuden näkökulmasta haasteellinen materiaali. Tiivisteiden tekninen toimivuus käyttökohteessa ja lyhyehkö elinikä edellyttivät uutta parempaa ratkaisua. Käytettävät tiivisteet ovat normaaleita akselitiivisteitä, jotka vaihdetaan aina rullahuollon yhteydessä. Olosuhteet tiivistykselle valukoneissa ovat vaativat johtuen ympäris- Kuva 2. Ongelma, kun valukoneen tiivisteet eivät toimi. Kuva 1. Jatkuvavalukoneen kuva. töolosuhteista, lämpötilasta ja voitelusta. Lämpötila voi nousta hyvinkin korkeaksi, vaikka normaaleissa käyttöolosuhteissa laakereiden ja tiivisteiden käyntilämpötilan ei pitäisi nousta yli 100 C:een. Lisäksi tiivisteille aiheuttavat rasitusta epäpuhtaudet ja vesi. Epäpuhtautena valukoneissa esiintyy metallihilsettä ja valupulveria sekä vettä, jota on myös höyrynä runsaasti koneen ympäristössä. Kuten kuvasta 2 nähdään epäpuhtaudet yhdistettynä voitelurasvaan rullarakenteessa aiheuttavat ongelmia myös tiivisteen mekaanisena kulumisena. Nykyaikaiset voitelurasvat ovat kehittyneet voimakkaasti ja niiden lisäaineistukset vaikuttavat myös tiivistemateriaalien sopivuuteen. Lisäaineet reagoivat joskus hyvinkin voimakkaasti tiivistemateriaalin kanssa, jolloin tiivisteen tiivistysominaisuudet heikkenevät merkittävästi. Tällöin on seurauksena epäpuhtauksien ja veden pääsy laakeritilaan. Tämä aiheutti Ruukilla ennenaikaisia laakerivaurioita, rullien vaihtoja ja kunnostuksia. Tällaisten haasteiden edessä oltiin 2004, jolloin aloitettiin tutkimukset 2 3
Kuva 3. Valukoneen käyttöolosuhde. parantavien toimenpiteiden aikaansaamiseksi. SKF teki runsaasti kokeita löytääkseen hyvän kombinaation laakerin, tiivistyksen sekä voiteluaineen yhteisen toimivuuden varmistamiseksi. Testien perusteella löydettiin toimiva yhdistelmä: voiteluaine ja tiivistemateriaali, jotka ovat sekä teknisesti että taloudellisesti paras kokonaisuus. Tiivistemateriaaliksi SKF suositteli nitriilikumipohjaista HNBR:ää (Hydrogenated Nitrile) ja voiteluaineeksi LGHB2:ta, joka on korkean viskositeetin omaava, mineraaliöljypohjainen kalsiumsulfonaattia saentimena käyttävä rasva korkealle lämpötila-alueelle, alhaisiin ja keskialueen pyörimisnopeuksiin sekä kovaan kuormitukseen. Rautaruukki käyttää rasvana mineraaliöljypohjaista kalsiumsulfonaattia, joka on vastaava rasva kuin SKF:n testien perusteella suosittelema rasva. Hinnaltaan SKF:n käyttämä tiiviste on yli puolet halvempi ja toimivampi ratkaisu. Vuodesta 2004 lähtien kokemukset uudesta SKF tiivistemateriaalista ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi ja tiivisteiden käyttökohteita on tullut lisää oikaisukoneissa, rullaradoilla ja kohteissa, joissa tiivistyksen toimivuudella on suuri merkitys myös ympäristösyistä. Tarkan voitelun toteuttaminen on helpompaa, hallitumpaa ja voiteluaineen ylipumppausta ei tarvita enää. Nyt SKF:n tiivisteen sekä Ruukin käyttämän voiteluaineen yhdistelmä kestää hyvin valukoneiden rullastojen huoltovälin. Voiteluaineiden kulutusta on myös tämän takia voitu vähentää merkittävästi, mikä on erinomainen asia ympäristön kannalta. JORMA LAINE Mitä kunnonvalvojan on hyödyllistä tietää laakereista? Mitä kunnonvalvojan tässä tarkoitetaan lähinnä värähtelymittaajaa ja mittausten analysoijaa tai oikeammin diagnosoijaa tarvitsee milloinkin tietää laakereista? Kuva 4. Vesipitoisuudet valukoneen laakeroinneissa. Pystyykö nykyaikaisilla mittalaitteilla ja tietokoneohjelmilla valvomaan laakerin kuntoa ilman syvällistä tietoa laakereista ja niiden ominaisuuksista? Tieto lisää tuskaa, sanotaan. Kunnonvalvonnassa tämä tuskin pitää paikkaansa. Mitä enemmän tiedät asiasta, sitä varmemmalla pohjalla diagnoosi on ja väärän toimenpiteen mahdollisuus vähenee. Mutta kaikki tieto laakereista ei tietysti ole tarpeellista kunnonvalvonnan kannalta. Tietokannan luontivaiheessa ensimmäisenä on oleellista tietää, onko koneessa liuku- vai vierintälaa- 4 5
kerit. Tämä vaikuttaa mittausanturoinnin, mittaussuureiden ja analyysiparametrien valintaan. Tässä esityksessä keskitytään vierintälaakereihin ja ennen kaikkea siihen, mitä tietoa tarvitaan, kun yritetään selvittää laakerin kunto värähtelymittausten avulla. Mittaus Jo värähtelyn mittaustilanteessa on hyvä tietää, että perusrakenteeltaan erilaiset laakerit ovat myös värähtelyominaisuuksiltaan erilaiset. Reittimittauksessa mittaaja tavallisesti myös kuuntelee laakereita joko elektronisella stetoskoopilla tai värähtelymittalaitteen kautta mittasignaalia. Useimmat tietävät, että toiset laakerit ovat meluisampia kuin toiset. Kuulalaakeri on hiljaisempi kuin rullalaakeri. Kaarirullalaakeri (CARB) on yleensä meluisampi kuin pallomainen rullalaakeri. Myös itse kone, prosessitilanne ja pyörimisnopeus vaikuttavat tietysti siihen, miltä mittaussignaali kuulostaa ja näyttää. Esimerkiksi puhaltimien laakerien kiihtyvyysja verhokäyräarvot ovat usein korkeat ja normaaleja hälytysrajoja soveltaen laakerit näyttäisivät kärsivän vakavasta voitelun puutteesta. Jos tiedonkerääjän näytöltä katsoo mittaustilanteessa värähtelyspektriä, oppii pian havaitsemaan jo kentällä SKF Atlas SKF @ptitude Analyst SKF @ptitude Analyst Ulkokehän vikataajuus Outer ring defect frequency Ball pass frequency outer race Sisäkehän vikataajuus Inner ring defect frequency Ball pass frequency inner race tyypillisiä spektrimuotoja, jotka syntyvät epätasapainosta, laakerivioista, voitelutilanteesta, rynnöistä tai jopa resonanssista. Nämä havainnot auttavat kiinnittämään huomion oleellisiin kohteisiin, kun mittauksia sitten analysoidaan toimistolla. Diagnoosi Vierintäelimen vikataajuus Rolling element defect frequency Ball spin frequency BPFO BPFI BSP FTF www.skf.com f ep f ip f rp f c Taulukko 1. Terminologiaa ja lyhennysmerkintöjä. Pitimen vikataajuus tai Pitimen kiertonopeus Cage defect frequency Fundamental train frequency Kuva 1. Rullan vika. Vikataajuutena rullan pyörimisnopeus BSF. Huomaa myös ehjän pitimen vikataajuus FTF. Kuva 2. Laakerin 6309 ulkokehän vikataajuus ja harmonisia monikertoja kosketuskulmalla 0º ja 20º. Vierintälaakerien värähtelyjen diagnosoinnin yhteydessä mainitaan aina ns. vikataajuudet. Niistä käytetään myös nimitystä ohitustaajuudet tai sysäystaajuudet. Vikataajuuksien käytön periaate on yksinkertainen: Laskennallisia laakerin vikataajuuksia verrataan mitatussa värähtelysignaalissa esiintyviin taajuuksiin. Jos nämä täsmäävät keskenään, on todennäköistä, että värähtely on lähtöisin laakerista. Jokaisella laakerilla, joka poikkeaa toisesta laakerista mitoiltaan tai malliltaan on omat vikataajuutensa. Myös laakereilla, joilla on sama perusmerkintä, eli laakerien asennusmitat ovat samat ja laakerit ovat samantyyppiset, voi olla erilaiset vikataajuudet. Tämä johtuu laakerien erilaisesta sisäisestä geometriasta. Eri valmistajien laakerit ovat erilaisia sisäisiltä mitoiltaan ja vierintäelimien lukumääräkin vaihtelee. Jopa saman valmistajan ulkoisesti samanlaisilla laakereilla voi olla erilaiset vikataajuudet. Yleensä tällöin laakerin jälkimerkintä kuitenkin kertoo, että laakerit saattavat poiketa sisäisiltä mitoiltaan toisistaan. Kun puhutaan laakerin vikataajuuksista, tarkoitetaan yleensä laakerin eri osien vikojen aiheuttamien sysäysten toistotaajuutta. Kyseessä on tasaisin aikavälein toistuva iskuheräte, mistä johtuen mitattu vaste sisältää vastaavin väliajoin toistuvia värähtelypurskeita ja sen seurauksena värähtelyssä esiintyy iskujen perustaajuuden harmonisia monikertoja hyvinkin korkeisiin taajuuksiin asti. Tämän vuoksi analysointiohjelmissa näytetään myös vikataajuuden monikertoja. Vierintälaakerilla on neljä eri perusvikataajuutta. Vikataajuuksista käytetään eri nimityksiä ja lyhenteitä. Taulukossa 1 on esimerkkejä terminologiasta ja lyhennysmerkinnöistä. Pitimen vikataajuudesta käytetään joskus nimitystä pitimen kiertonopeus tai pitimen pyörimisnopeus. Pitimen vikataajuus näkyy usein vierintäelimen vian yhteydessä. Ks. Kuva 1. Vierintäelin käy kuormitusalueella pitimen pyörimistaajuudella, jolloin sysäysten amplitudi vaihtelee eli moduloituu vastaavalla taajuudella. Varsinainen pitimen vika voi olla pitimen hankaus kehiin, mistä aiheutuu värähtelyä pitimen pyörimistaajuudella. Vierintäelimen vika antaa herätteen kaksi kertaa vierintäelimen pyörähdyksellä, toisin sanoen kaksi kertaa rullan tai kuulan pyörimistaajuudella. Vierintäelimen vikataajuus on laakeripankissa usein annettu vierintäelimen pyörimistaajuutena, ei vikataajuutena. Tämän vuoksi rullan tai kuulan vika näkyy tällöin värähtelyspektrissä voimakkaampana joka toisen vikataajuuskursorin kohdalla. Ks. Kuva 2. Vikataajuuksien määrittämiseksi on olemassa laskentakaavat, joihin lähtötietoina sijoitetaan laakerin sisäisen geometrian mitat: vierintäelimien halkaisija, vierintäelimien jakohalkaisija, vierintäelimien lukumäärä ja kosketuskulma. Kunnonvalvojan ei tarvitse itse käyttää tai osata ulkoa näitä kaavoja, sillä valmiiksi laskettuja vikataajuuskertoimia löytyy laakeripankeista värähtelymittausten analysointiohjelmista ja laakerivalmistajien internet -sivuilta. Jos valmiita vikataajuuskertoimia ei ole, voi kertoimet laskea laakerin geometriasta. Laakeripankeissa olevat kertoimet on myös laskettu laakerin mitoista. Vikataajuudet ilmoitetaan analysointiohjelmissa yleensä vastaten akselin pyörimisnopeutta 60 rpm eli 1 Hz. Jos vikataajuudet joudutaan syöttämään ohjelmaan, täytyy sinne syöttää pyörimisnopeutta 60 rpm vastaavat vikataajuudet. Analysointiohjelma laskee sitten vikataajuusmerkkaimien paikat vastaamaan mittauksen aikana vallinnutta pyörimisnopeutta. 6 7
Miten tarkkoja vikataajuudet ovat? Laakerin vikataajuudet, kuten edellä mainittiin, lasketaan laakerin sisäisestä geometriasta. Pieniä poikkeamia laskettuihin vikataajuuksiin syntyy mm. kosketuskulman muuttuessa. Kosketuskulma muuttuu urakuulalaakerilla ja pallomaisella rullalaakerilla, kun laakerin radiaali- ja aksiaalikuorman suhde muuttuu. Urakuulalaakerilla vikataajuudet on laskettu kosketuskulmalla 0º, mutta se voi olla jopa 20º. Muutos ulkokehän vikataajuudessa on tällöin n. 1%. Ero ei ole kovin suuri, mutta voi jossakin tapauksessa johtaa väärään tulkintaan. Ks. Kuva 2. Usein kysytään, vaikuttaako laakerivälys vikataajuuksiin? Välyserot eivät käytännössä vaikuta vikataajuuksiin, koska välysmitat ovat suhteessa hyvin pienet verrattuna laakerin dimensioihin. Suuri tai pieni välys voi kyllä vaikuttaa laakerin värähtelyihin muuta kautta. Entä, jos vikataajuuksia ei tiedetä? Jos laakeritietoja ei löydy, yleensä tiedetään, minkä tyyppinen laakeri pesässä on. Tavallisten urakuulalaakerien ulkokehän vikataajuudet ovat luokkaa 3-5 ja sisäkehän vikataajuudet luokkaa 4-6. Vastaavasti pallomaisilla rullalaakereilla 8-10 ja 10-12. Mitä enemmän rullia tai kuulia laakerissa on sitä korkeammat ulko- ja sisäkehän vikataajuudet ovat. Pitimen kiertotaajuus on aina hieman alle puolet akselin pyörimisnopeudesta, tai jos napa pyörii, hieman yli puolet navan pyörimisnopeudesta. Muut laakerin vikataajuudet pysyvät samoina riippumatta siitä pyöriikö akseli vai napa. Kunnonvalvojan perustaitoihin kuuluu pystyä erottamaan laakerin eri komponenttien viat spektrimuodon perusteella, vaikka täsmällisiä Kuva 3. Ulkokehän vika. Tyypillinen spektrimuoto. vikataajuuksia ei olisi tiedossa. Edellä mainittiin jo, miten vierintäelimen vian yhteydessä esiintyy pitimen pyörimisnopeus sekä perustaajuutena että sivunauhoina vierintäelimen vikataajuuden ympärillä. Ulkokehän vika näkyy yleensä yksittäisenä vikataajuutena ja sen harmonisina monikertoina, kun akseli pyörii ja laakerikuorma vaikuttaa koko ajan samaan radiaalisuuntaan. Kuva 3. Vastaavassa kuormitustapauksessa sisäkehän vian aiheuttama värähtely on moduloitunut akselin pyörimistaajuudella, mistä johtuen vikataajuuden ja sen monikertojen ympärillä on sivunauhoja akselin pyörimisnopeuden etäisyydellä. Kuva 4. Värähtelyn voimakkuuden vaihtelu näkyy usein selkeästi myös värähtelysignaalin aikahistoriassa eli aikatasossa. Poikkeamia värähtelyspektrissä Vikataajuudet eivät ole ainoita spektripiikkejä värähtelyspektrissä, vaikka mitattaisiin läheltä laakeria. Yleinen teollisuudessa käytössä oleva pyörivä laite on nelinapainen oikosulkumoottori. Sen sähköinen heräte synnyttää mekaanista värähtelyä, jonka taajuus on kaksi kertaa verkon syöttötaajuus eli hieman yli 4 kertaa pyörimistaajuus. Moottoreissa käytetään yleisesti urakuulalaakereita, joiden jokin vikataajuus usein osuu hyvin lähelle em. taajuutta. Näissä tapauksissa hätäisen diagnoosin tekeminen johtaa turhaan laakerivaihtoon. Jos mahdollista, kannattaa odottaa, voimistuuko värähtely ajan myötä, jolloin kysymys on todennäköisesti etenevästä laakeriviasta. Myös vaihteistoissa esiintyy hammaspyörien rynnöstä johtuvia värähtelytaajuuksia, jotka voivat olla lähellä laakerin vikataajuuksia. Laakeri voi aiheuttaa sysäyksiä ja värähtelyä vikataajuuksilla, vaikka laakerissa ei vikaa olisikaan. Varsinkin suurilla laakereilla rullat liukuvat kuormittamattomalla alueella. Kun rulla tulee kuormitusalueelle, kiihtyy sen pyörimisnopeus äkkiä, mistä aiheutuu sysäyksiä ulkokehän vikataajuudella. Vastaavia sysäyksiä syntyy, jos rulla ei tule oikeassa asennossa tai oikealla vierintäradalla kuormitusalueelle, vaan se joutuu nopeasti kääntymään oikeaan asentoonsa. Edelleen ulkokehän vikataajuuden värähtelyä syntyy, jos laakerin ulkokehä ei ole pyöreä. Muodon voi vääristää epäsopiva, väärin asennettu tai liian joustava pesä. Kuva 4. Sisäkehän vika. Tyypillinen spektrimuoto. Laakerivika voi aiheuttaa värähtelyä myös muilla kuin vikataajuuksilla. Laakerivian ollessa hyvin pitkälle kehittynyt, laakerin välys on kasvanut reilusti, mistä johtuen laakeri ei enää ohjaa akselia kunnolla. Tämä väljyys näkyy tyypillisesti värähtelynä akselin pyörimistaajuudella ja sen monikerroilla tai aliharmonisilla taajuuksilla. Laakerin puutteellinen voitelu kohottaa kohinatasoa korkeilla taajuuksilla ja havaitaan hyvin kiihtyvyysmittauksella. Kohinassa on usein vaihtelua ulkokehän vikataajuudella, mikä näkyy verhokäyrämittauksessa matalilla taajuuksilla samalla tavalla kuin ulkokehän vika. Voitelun puute todennetaan yleensä antamalla laakerille annos voiteluainetta ja tehdään loogisia päätelmiä. Jos kohinataso alenee pysyvästi, oli kyseessä voitelun puute. Muussa tapauksessa voidaan epäillä laakerivikaa. Entä jos käytössä on mittalaite, joka mittaa vain yhtä tai kahta laakerin kuntoa kuvaavaa parametriä? Silloinkin on hyvä tietää ainakin osa edellä kerrotuista asioista ja varsinkin se, että kuntoa kuvaava parametri voi muuttua myös muusta syystä kuin laakerin vikaantumisesta. Kokenut mittaaja pystyy kuuntelemalla varmistamaan tutusta koneesta, onko kyseessä laakerivika. Havaittu laakerikunnon heikkeneminen, kannattaa varmistaa laitteella, jolla pystytään tekemään taajuusanalyysi. Mitä muuta laakerista kannattaa tietää? Tärkeä tieto siinä vaiheessa, kun poikkeavia mittaustuloksia on saatu, on myös koneen ja laakerin kunnossapitohistoria. JUHANI HOIKKANEN 8 9
Voitelutoiminnan perusta kuntoon SKF Lubrication Management -prosessilla onnistuneesta voitelusta puhuttaessa se voidaan yksinkertaisesti tiivistää yhteen lauseeseen: oikea määrä oikeaa voiteluainetta oikeaan aikaan oikeaan voitelukohtaan oikealla voitelutavalla tai järjestelmällä. SKF Lubrication Management - voiteluhallinnan polku on vaiheittain etenevä kehitystie, missä nykytilan selvittämisestä edetään voitelun kehitysprojektin kautta jatkuvaan parantavaan toimintaan. Asennusvirhe Likaantuminen Puutteellinen voitelu Väsyminen Laitteiden ja koneiden oikea voitelu on kunnossapidon tärkeimpiä tehtäviä. Pääosin kunnossapidon henkilöt ymmärtävät voitelun merkityksen laitteen luotettavalle toiminnalle, mutta käytännössä voiteluhuolto ei ole riittävän tärkeässä roolissa teollisuuslaitoksissa. Tutkimukset osoittavat, että koneiden ja laitteiden ennenaikaisista vikaantumisista jopa puolet johtuu puutteellisesta voitelusta (kuva 1 puutteellinen voitelu ja likaantuminen yhteensä). Voiteluhuoltoon panostaminen on kannattavaa ja vaikka voiteluhuollon osa kunnossapitobudjetista on pieni, voidaan voitelulla vaikuttaa suureen osaan kunnossapitobudjettia. SKF Lubrication Management (LM) voitelun hallinnan ohjelmalla selvitetään yrityksen voiteluhuollon tila ja sen kehitysmahdollisuudet. Monissa teollisuuslaitoksissa voiteluhuoltoon ei ole panostettu tarpeeksi, vaikka oikein tehty voitelu vaikuttaa merkittävästi kunnossapidettävien laitteiden elinikään. Voitelu on perusasioita, kun tavoitteena on yrityksen käyttövarmuuden parantaminen. Mikä SKF Lubrication Management -prosessi on? SKF Lubrication Management -prosessi on kehitetty tunnistamaan tarvittavat parannuskohteet asiakkaan voiteluohjelmassa ja sen tavoitteena on pyrkiä kohti laadukasta voiteluosaamista. Oikeanlaisesta ja Customer Need Analysis CNA- LM voitelutoiminnan yleisanalyysi Yksityiskohtainen auditointi Kehityssuunnitelma Käyttöönotto kentällä Jatkuva parantaminen CNA-LM on lyhyt asiakaskysely sisältäen 40 peruskysymystä, jotka käydään läpi yhdessä asiakkaan luona. Tuloksena on arvio asiakkaan voiteluohjelman tasosta ja samalla tunnistetaan voiteluohjelman vahvuuksia ja kehitysmahdollisuuksia. Voitelutoiminnan auditointi on CNA-LM asiakaskyselyä huomattavasti laajempi ja sisältää paljon kysymyksiä ja usean päivän työn asiakkaan luona. Auditoinnin tuloksena on kattava raportti nykyisestä voiteluohjelmasta ja sen tehokkuudesta sekä suosituksia voiteluohjelman parantamiseksi. Kehityssuunnitelmassa puolestaan annetaan ehdotuksia parannusmahdollisuuksien Kuva 1. Voitelu ja laakerit kun jokin menee vikaan. Oikea voiteluaine oikea määrä Kuva 2. Oikea voiteluaine oikeaan pisteeseen. toteuttamisesta. Käyttöönotto kentällä tarkoittaa mahdollisia toteutettavia toimenpiteitä voiteluhuollon parantamiseksi. Näitä voivat olla esimerkiksi voitelumäärien ja voiteluvälien laske- oikealla järjestelmällä oikeaan aikaan oikeaan voitelupisteeseen. minen tai koulutuksien järjestäminen. Jatkuvan parantamisen avulla seurataan voitelusuunnitelman kehitystä ja tuloksia ja reagoidaan tuleviin muutoksiin. 10 11
Voiteluhuoltohenkilön pätevyyteen johtavakoulutus SKF Oy Ab, Inspecta Sertifiointi Oy, Ammattienedistämislaitos AEL ja teollisuuden edustajat alkoivat miettiä voiteluhuoltohenkilöstön pätevyyteen tähtäävää sertifioitua koulutusta vuoden 2011 aikana. Teollisuuden näkemyksen mukaan tällaiselle koulutukselle on tarvetta ja kysyntää. Yleisesti voitelu on jäänyt teollisuudessa liian vähälle huomiolle ja tehtyihin voitelukartoituksiin ja koulutuksiin osallistuneiden palautteen perusteella voiteluhuoltohenkilöstö ei koe työtään arvostettavan tar- peeksi. Viime aikoina teollisuudessa on kuitenkin herätty voiteluasioihin liittyen ja todettu voitelun olevan tärkeä osa laitteiden käyttövarmuutta. Nyt voiteluun halutaan panostaa. Voiteluhuoltohenkilökunta onkin avainasemassa, kun yrityksen käyttövarmuutta pyritään parantamaan. Tulevalla koulutuksella pyritään siihen, että teollisuudessa toimii osaavia ja motivoituneita voiteluhuoltohenkilöitä. Ensimmäinen koulutus on tarkoitus järjestää keväällä 2013. Koulutuksen järjestävät yhdessä SKF ja AEL, Inspecta Sertifioinnin vastatessa ser- Aihe Taso 1 1. Kunnossapitostrategiat 2,5 2. Voitelun teoria ja perusteet 4 3. Voiteluaineen valinta 2,5 4. Voideltavien sovellusten perusteet 4 5. Voiteluaineiden varastointi ja hallinta 2,5 6. Voiteluaineen epäpuhtauksien mittaaminen ja estäminen 2,5 7. Öljyanalyysi 2,5 8. Voiteluaineen kunnonvalvonta, diagnosointi, ennustava kunnonvalvonta ja yleiset kunnossapitosuositukset 2,5 9. Kulumispartikkeleiden monitorointi ja analysointi 1 Koulutustunnit yhteensä 24 Taulukko 1. Koulutuksen sisältö ja koulutustunnit. tifioinnista. Koulutusta laatimassa on ollut lisäksi edustajia paperi-, sellu- ja terästeollisuudesta. Lisätietoja koulutuksesta antavat Matti Pihtola (SKF) puh. 040 550 1139, s-posti matti.pihtola@skf.com ja Timo Virolainen (AEL) puh. 050 530 1513, s-posti timo.virolainen@ael.fi. Koulutuksen sisältö Koulutuksen sisältö pohjautuu ISO 18436-4:2008 standardiin ja tentin hyväksytysti suorittamalla saa tason 1 voiteluhuoltohenkilön pätevyyden. Myöhemmin tarpeen vaatiessa myös ylempien tasojen kurssien tarjoaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi. Taso 1 sisältää perusteet rasva- ja öljyvoitelusta, voiteluaineiden kunnonvalvonnasta sekä näytteiden otosta. Tason 1 koulutus suoritetaan kolmen päivän teoriakoulutuksena, jonka viimeisenä päivänä on tentti. Koulutus soveltuu voitelun kanssa tekemisissä oleville voiteluhenkilöille ja esimiehille sekä niille, jotka ovat kiinnostuneet lisäämään voiteluosaamistaan. Koulutukseen osallistujilta ei vaadita aiemmin suoritettuja voiteluaiheisia koulutuksia. Kunnonvalvontaa vesivoimalaitoksilla Myllykoskella ja Vuolenkoskella sähköä kymijoesta tuottava Pato Osakeyhtiö päätti vuonna 2010 investoida kiinteään kunnonvalvontajärjestelmään. Tällä investoinnilla haluttiin varmistaa häiriötön tuotanto ja minimoida suunnittelemattomat seisokit. Padon omistamista vesikoneista 4 on pystymallisia kaplan turbiineja ja 2 vaakamallisia bit-tyyppisiä kaplan turbiineja. Näiden kuuden koneen sähkön vuosituotanto pyörii n. 200GWh nurkilla. Pato Osakeyhtiön miehittämättömillä voimalaitoksilla on tehty mittaavaa kunnonvalvontaa useiden vuosien ajan. Tämän ansiosta yhden koneen planeettavaihteesta löydettiin korkeita tärinätasoja vuonna 2007. Vaihdelaatikko päätettiin avata korkean tärinätason selvittämiseksi. Tarkastuksessa löydettiin pari lohjennutta hammasta, jonka seurauksena vaihde lähetettiin valmistajalle korjattavaksi. Yli 11 kuukauden toimitusaika tiesi suuria tuotannollisia sekä korjaustyöstä aiheutuvia tappioita. Vesivoimalaitoksien kunnossapidosta vastaava henkilökunta pyysi SKF:ltä apua, että vastaavanlaiset pitkät seisokit voitaisiin välttää. Erinäisten neuvottelujen ja kartoitusten perusteella SKF tarjosi Pato Osakeyhtiölle kiinteää kunnonvalvontajärjestelmää SKF:n ylläpitämällä ohjelmisto- sekä etävalvontapalvelulla. Pato Osakeyhtiö hyväksyi SKF:n ehdotuksen, jonka jälkeen voimalaitoksille asennettiin kiinteät kunnonvalvontajärjestelmät mittaamaan turbiinien, vaihdelaatikoiden sekä generaattoreiden värähtelyjä. Kiihtyvyysanturoinnin lisäksi valvotaan myös akselivärähtelyjä useiden pyörrevirta-anturien voimin. Värähtelytiedot kerätään IMx-S kenttälaitteilta SKF:n ylläpitämälle palvelimelle, josta tiedot analysoidaan ja raportoidaan sovituin aikavälein Pato Osakeyhtiölle SKF:n asiantuntijoiden toimesta. Myös Pato Osakeyhtiölle haluttiin tarjota mahdollisuus nähdä mittaustuloksia. Tämän takia järjestelmään rakennettiin graafinen käyttöliittymä, josta koneiden kuntoa on helpompi tarkastella tärinään asetettujen hälytysrajojen perusteella. SKF:n tarjoama @ptitude Analyst ohjelman pilvipalvelu etävalvonnalla tarjosi Pato Osakeyhtiölle edullisen ja nopean tavan aloittaa kiinteä kunnonvalvonta. Asennetulla kunnonvalvontajärjestelmällä pystyttiin monipuolistamaan ja tihentämään mittaussykliä kuukaudesta parhaimmillaan sekunnin välein tapahtuviin mittauksiin. JONI KIRTOLA 12 13
Automaattinen analysointi mittaavassa kunnossapidossa SKF @ptitude Decision Support Perinteisestä kunnonvalvonnasta automaattiseen analysointiin Perinteisesti kunnonvalvonnan mittaustulosten tulkinta on suoritettu asiantuntijatyönä. Jos mitattavat koneet ovat toiminnaltaan samankaltaisia, ovat myös esiintyvät vikatyypit samankaltaisia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta. Mittausten määrän lisääntyessä lisääntyy myös rutiininomainen työ. Automaattisen analyysin avulla asiantuntijoiden resurssit voidaan keskittää paremmin erityisasiantuntijuutta vaativien ongelmien ratkaisuun. Täysin tarkkaa automaattista analyysimenetelmää tuskin koskaan saadaan kehitettyä, mutta riittää, että päävikatyypeistä ja epäselvistä tapauksista saadaan hälytys. Pyrkimyksenä on, että rutiininomainen mittaustulosten analysointi jätettäisiin tekniikan huoleksi ja epäselvien hälytysten selvittämiseen käytettäisiin asiantuntijan ammattitaitoa. Järjestelmän avulla saadaan nopeasti tietoon seuraavat asiat: missä ongelma on? kuinka vakava ongelma on? mitä ongelmalle pitäisi tehdä? mitkä ovat mahdolliset riskit tuotannon, turvallisuuden ja ympäristön kannalta? Kuva 1. AKS-hierarkia ylhäältä alas. Kuva 2. DS:n kytkeytyminen muihin järjestelmiin SKF @ptitude Decision Support järjestelmän toiminta perustuu SKF:n kehittämään AKS-menetelmään (Asset Knowledge Science) ja jos-niin tyyppisten sääntöjen avulla tapahtuvaan päättelyyn: luotujen sääntöjen, asetettujen komponenttien, syötettyjen mittaustulosten, asetettujen hälytysrajojen ja kriittisyysluokittelun perusteella järjestelmä tulkitsee laitteiden kunnon ja antaa korjaussuosituksen hälytysrajan ylittäville koneille. AKS-menetelmä on laajennus vika- ja vaikutusanalyysistä (FMEA). Järjestelmästä saa tarvittaessa hälytystiedot sähköpostiin ja siinä on kytkentä @ptitude Analystiin, Inspectoriin sekä kunnossapidon tietojärjestelmiin (ks. Kuva 2). Kriittisyysluokittelua voidaan käyttää järjestelmässä itsessään, eli voidaan painottaa vikojen vakavuutta tuotannon, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Näin voidaan parantaa kunnossapitotoiminnan tuottavuutta, kun kohteet kunnostetaan kriittisyysjärjestyksessä. Järjestelmään soveltuvat koneet Decision Support (DS) soveltuu hyvin sellaisiin käyttökohteisiin, joissa on paljon samankaltaisia komponentteja, esimerkiksi pumppujen, puhaltimien ja vaihteiden sekä paperikoneen telan laakereiden valvontaan. Sillä voidaan valvoa laakereiden kuntoa, epätasapainoa, linjausvirhettä, hammasvikoja ja puutteellista voitelua eli samoja vikatyyppejä, joita valvotaan perinteisillä kunnonvalvonnan menetelmillä (ks. kuvat 3 ja 4). Jotta DS:n analyysi olisi luotettava, tulee olla tiedossa kaikkien siihen liitettyjen koneiden pyörimistaajuudet ja komponentit: Moottorit laakerit roottorisauvojen lukumäärä napojen lukumäärä puhaltimen siipiluku Pumput laakerit juoksupyörän siipiluku Puhaltimet laakerit puhaltimen siipiluku Vaihteet laakerit hammasluvut hihnavälitysten välityssuhteet hihnanpituus hihnapyörien halkaisijat Sylinterit laakerit 14 15
On myös mahdollista valvoa kokonaisen tuotantolaitteen sijasta vain yhtä kriittistä kohdetta, esim. laakeria. Malleja voidaan soveltaa muihinkin kuin edellä mainittuihin koneisiin, esimerkiksi kompressoreihin, generaattoreihin, turbiineihin, jauhimiin ja murskaimiin. Järjestelmä osaa hyödyntää värähtelymittausten lisäksi myös prosessitietoa (paine, lämpötila, nopeus) ja aisteihin perustuvia havaintoja (koneen likaisuus, vuodot, korroosio). Käytännön kokemukset DS-järjestelmää on onnistuneesti sovellettu Online-mittauksiin perustuviin kohteisiin. Syntyneet säästöt ovat olleet huomattavia. SKF:n tutkimuksen mukaan eräässä metallinjalostusalan teollisuusyrityksessä tuotantotehokkuus kasvoi 3%, seisokkiaika vähentyi 1% ja samalla kunnonvalvonnan mittaustulosten tulkintaan käytetty aika vähentyi jopa 75%. Järjestelmän soveltuvuutta offline-, eli reittimittauksiin perustuviin kohteisiin tutkitaan parhaillaan valmistumassa olevassa opinnäytetyössä. Hyödyt loppuasiakkaalle Järjestelmän käyttöönoton myötä voidaan vähentää tavanomaisen, suorittavan analyysin tekoa, jolloin voidaan keskittyä paremmin vaikeampien vikatapausten käsittelyyn ja muuhun ennakoivaan työhön. Välillä voi tulla eteen myös tilanne, jolloin ei kiireen takia ehditä analysoida mittauksia. Tietokoneen suorittaman analyysin ansiosta kaikki mittaustulokset saadaan Kuva 3. DS:n vikanäkymä, havainto pumpun ja puhaltimen laakeriviasta Kuva 4. DS:n hierarkianäkymä, havainto pumpun laakerin sisä-, ulkokehä- ja vierintäelinviasta luotettavasti analysoitua. Kunnonvalvontatietämys sijaitsee järjestelmässä itsessään, minkä vuoksi DS voidaan ottaa käyttöön myös yrityksissä, joissa ei ole aikaisempaa kokemusta kunnonvalvonnasta. Kaiken kaikkiaan pyrkimyksenä on yrityksen kannattavuuden lisääminen kunnossapidon tuottavuuden parantamisen avulla. PAULI HÄNNINEN Kriittisyysluokittelun ja SRCM-menetelmän hyödyntäminen ehkäisevän kunnossapidon suunnittelussa Maailma muuttuu, mutta joiltakin osin melko hitaasti. Vuodesta toiseen teollisuuslaitosten yhteydessä keskustellaan siitä, miten pienimmällä mahdollisella taloudellisella panostuksella voidaan saavuttaa mahdollisimman korkea laitoksen käyntiaste ja sitä kautta paras mahdollinen tulos. Säästö- ja tehostuskohdevalikoimissa usein keskeisimmällä paikalla on kunnossapito, jossa kuitenkin suorat säästökeinot on monessa paikassa jo loppuun käytetty. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää toiminnan tehostaminen ja järkevöittäminen. Usein kuitenkin ongelmana hyvissäkin suunnitelmissa ja aikeissa on nopean tuloksenteon vaatimuksen sekä henkilöstön nopeutuneen työkierron aiheuttama lyhytjänteisyys. Menestyminen vaatii selkeän kunnossapitostrategian ja siinä pitäytymisen vuodenajoista ja henkilöstön vaihdoksista riippumatta. Vain pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella toiminnalla on mahdollista saavuttaa pysyviä parannuksia niin kunnossapidon tulokseen kuin henkilöstön tuottavuuteenkin, jotka molemmat yhdessä antavat yritykselle edellytykset pärjätä markkinoilla. Artikkelissa esiteltävät kriittisyysluokittelu sekä RCM (Reliability Centered Maintenance) menetelmän pohjalle rakentuva SRCM (SKF Reliability Centered Maintenance) -analyysi Käyttö ja kunnossapito on merkittävin yksittäinen tekijä laitteen elinkaarikustannuksista, joten harkitulla ja toimivalla kunnossapitostrategialla on mahdollisuus suuriin säästöihin 16 17
ovat monille käsitteinä tuttuja, ja oikein hyödynnettyinä ne ovat keskeisiä osia tuotantolaitoksen onnistuneen kunnossapitostrategian toteutuksessa. Kriittisyysluokittelun perusajatus on jakaa valitun alueen laitteet eri luokkiin (esimerkiksi A, B, C) sen perusteella, minkälaisia vaikutuksia kukin laite vikaantuessaan aiheuttaa. Mitä tahansa luokittelumenetelmää käytetäänkin, vaikutuksia arvioidaan ainakin turvallisuuden, ympäristön, tuotannonmenetyksen ja mahdollisten muiden kustannusten (laatu, korjaus jne.) osalta. Suurimmalta osin kriittisyysluokittelun käytännön työ on keskustelua eri osapuolten välillä. Onnistuneen luokittelun edellytyksenä on riittävän suuri ja monipuolinen osallistujajoukko, jotta eri näkökulmat ja tieto-taito tulevat luokittelussa huomioitua. Tuotanto ja kunnossapito näkevät usein laitteen tärkeyden keskenään eri tavalla, kuten myös kentällä olevat työntekijät ja konttorissa istuvat päälliköt. Luokittelussa on hyvä olla vetäjä, joka varmistaa tehokkaan ja laadukkaan etenemisen sekä huolehtii, että eri osastojen luokittelut ovat linjassa keskenään. Yksinkertaistettuna kriittisyysluokittelu auttaa tunnistamaan ne laitteet, jotka suuren tuotannonmenetysriskin takia tarvitsevat varalaitteen tai joiden vikaantuminen pitää tavalla tai toisella pystyä estämään sen seurannaisvaikutusten takia. Usein kuitenkin käytännön kokemus on osoittanut nämä laitteet kriittisiksi ilman luokitteluakin. Monissa yleisesti käytetyissä kriittisyysluokittelupohjissa (Esim. PSK:n standardi 6800) on lisäksi laitteen vikaantumisväliä (vikaantumisen todennäkköisyyttä) kuvaava sarake, joka täytetään laitteen historiatietojen ja käytännön kokemusten pohjalta. Eksponentiaalisesti kasvava arvo on sitä suurempi mitä lyhyempi vikaantumisväli on. Käytettäessä tätä arvoa AMST (Asset Management Support Tool) on SKF:n ohjelmisto SRCM analyysin työkaluksi. Vikamuotojen ja niiden vaikutusten arviointi on keskeinen osa SRCM-prosessia kriittisyyden riskitekijöiden kertoimena, kriittisiksi laitteiksi nousee useita sellaisia laitteita, jotka eivät esim. laitoksen suunnitteluvaiheessa sitä olisi. Kriittisyysluokittelu itsessään ei siis juurikaan tuo säästöä tai tehokkuutta kunnossapitoon. Luokittelun tekeminen pöytälaatikkoon on usein resurssien tuhlaamista, joskin SKF:n vetämissä luokitteluissa mukana olleiden palautteet hyvästä keskustelusta sekä käytön ja kunnossapidon välisen ymmärryksen kasvamisesta ovatkin jotain sellaista, mitä rahalla ei voi mitata. Maailman on mahdollista muuttua vasta, kun kriittisyysluokittelusta saatuja tietoja hyödynnetään ja niistä jalostetaan pysyviä toimintatapoja sekä kunnossapitodon että tuotannon puolelle. Parhaimmillaan kriittisyysluokittelu on oleellinen osa kunnossapitostrategiaa. Kriittisyysluokittelun avulla rajalliset resurssit ja toimenpiteet saadaan kohdennettua oikeille laitteille, joita ovat siis toiminnan kannalta kriittisimmät laitteet, mutta myös ne, jotka nykyisellään korkean vikaantumistiheyden kautta nousevat kriittisiksi vieden runsaasti kunnossapidon resursseja. Kriittisyysluokittelun tulee siis myös ohjata kohti toistuvasti vikaantuvien laitteiden ongelmanratkaisua. Mitä siis kriittisille laitteille tulisi tehdä? SRCM analyysi on SKF:n RCM-analyysiin pohjautuva menetelmä laitteiden kunnossapito-ohjelman määrittämiseksi. SRCM prosessi määrittää laitteelle ne tehtävät, joiden avulla laite täyttää sille asetetut vaatimukset vallitsevissa prosessiolosuhteissa. Optimoitu analyysi säästää aikaa ja resursseja perinteiseen RCM-analyysiin verrattuna, mutta tulokset ovat molemmilla menetelmillä lähes vastaavat SRCM-analyysi aloitetaan rajaamalla prosessista toiminnallinen järjestelmä ja määrittämällä sen päätoiminnot. Tämän jälkeen tunnistetaan järjestelmän keskeisimmät toiminnalliset viat sekä niihin vaikuttavat laitteet. Seuraava vaihe on selvittää laitteeseen liittyvien komponenttien toiminnot ja dominoivat vikamuodot sekä niiden vaikutukset ja seuraukset. Merkittäviä seurauksia aiheuttavien vikojen osalta tunnistetaan vikojen syyt ja määritetään sellaiset kunnossapitotehtävät, joilla vian aiheuttajat voidaan eliminoida, vaurion syntyminen ennaltaehkäistä tai vähintäänkin havaita syntynyt vaurio ajoissa. Tehtäville määritetään aikataulut ja suorittava osasto. Tiedot syötetään laitoksen toiminnanohjausjärjestelmään, josta ne erääntyvät suoritettaviksi oikea-aikaisesti. Tehtävät jakaantuvat pääsääntöisesti määräaikaistarkastuksiin ja huoltoihin, kunnonvalvontamittauksiin sekä operaattoreiden tekemiin tarkastuksiin. SRCM-prosessin avulla saadaan usein nostettua esille sellaisia piileviä vikoja sekä käyttövarmuuteen liittyviä ongelmia, joita tyypillisesti päivittäisen tekemisen keskellä ei huomata. Analyysin avulla myös mm. operaattoreiden kenttäkierrostoimintaa voidaan kehittää mielekkäämmäksi ja tehokkaammaksi, koska kaikille operaattorikierrokselle tuleville tarkastuksille on selkeä peruste ja turhat asiat voidaan jättää tekemättä. SKF:n ODR (Operator Driven Reliability) toimintaan liittyvät työkalut (@ptitude Analyst ohjelmisto ja Microlog Inspector tiedonkeruulaite) osaltaan tehostavat ja helpottavat operaattorikierrosten tekemistä ja kerätyn tiedon hyödyntämistä sekä parantavat käytön ja kunnossapidon yhteistyötä. Yhteenveto Artikkelissa käsitellyt kriittisyysluokittelu ja SRCM analyysi ovat keskeiset osat menestyvän tuotantolaitoksen kunnossapitostrategiaa. Laadukkaan luokittelun sekä analyysin avulla jokaiselle laitteelle kohdistuu perustelluista syistä oikeanlaiset kunnossapito- / tarkastustehtävät oikeiden henkilöiden toteuttamana oikea-aikaisesti. Vaikea sitä on paremminkaan tehdä. Tuukka Salonen 18 19
Koulutus Kevät 2013 Värähtelyanalysoijien pätevöintiin valmentava koulutus - Taso I 29. 31.1.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 12.1.2013 Hinta: koulutus 1.030 e; sertifiointikoe 550 e Uusi koulutus Pyörivien koneiden tasapainotus ja dynaaminen käyttäytyminen 6. 7.2.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 23.1.2013 Hinta: 890 e Suunnitelmallisuus teollisuuden kunnossapidossa 13. 14.2.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 30.1.2013 Hinta: 890 e Liukulaakerien kunnonvalvonta ja suojausjärjestelmät 7.3.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 22.2.2013 Hinta: 510 e Teollisuuden voitelujärjestelmät ja niiden huolto 13. 14.3.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 28.2.2012 Hinta: 890 e Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Teollisuustie 6, Muurame SKF Värähtelyanalyysi Taso 1 19. 21.3.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 5.3.2013 Hinta: 1 030 e Koulutuspaikka Oy SKF Ab, Linnoitustie 11, Espoo Microlog järjestelmän perusteet 10. 11.4.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 27.3.2013 Hinta: 720 e SKF Laakerien asennus ja huolto 9. 11.4.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 26.3.2013 Hinta: 1 030 e Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa Koulutuspaikka: AEL, Kaarnatie 4, Helsinki Voitelijan pätevöintiin valmentava koulutus - Taso I 17. 19.4.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 3.4.2013 Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa Sertifiointikoulutuksen hinta pätevöitymiskokeen kanssa 1 400 e Koulutuspaikka: Oy SKF Ab, Teollisuustie 6, Muurame Uusi koulutus Työstökoneiden laakeroinnit 15. 16.5.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 30.4.2013 Hinta: 890 e Uusi koulutus Teollisuuspuhaltimien kunnossapito 21.5.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 7.5.2013 Hinta: 510 e Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa Koulutuspaikka: AEL, Kaarnatie 4, Helsinki Vierintälaakerien rasvavoitelu 22.5.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 8.5.2013 Hinta: 510 e Laakerivauriot 23.5.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 9.5.2013 Hinta: 510 e Laakeripäivät Seminaari 5. 6.6.2013 Viimeinen ilmoittautumispäivä 22.5.2013 Hinta: 950 e Koulutus järjestetään yhteistyössä AEL:n kanssa Koulutuspaikka: AEL, Kaarnatie 4, Helsinki 20