OTTO MÄKILÄ
OTTO MÄKILÄ (1904 1955) Otto Mäkilä syntyi Turussa vuonna 1904 ja hän opiskeli Turun Piirustuskoulussa vuosina 1920 1924. Mäkilän 1920-luvun lopun tuotanto käsitti enimmäkseen realistiseen tyyliin* maalattuja kaupunkikuvia ja maisemia sekä muotokuvia, joissa alkoi ensimmäisenä näkyä merkkejä modernistisesta ilmaisusta*. Opiskeluaika Pariisissa 1930 1931 merkitsi käännekohtaa Mäkilän taiteessa: hän luopui näkyvän todellisuuden jäljentämisestä ja alkoi kuvata teoksissaan omaa mielikuvitusmaailmaansa. Otto Mäkilä ei koskaan määritellyt taidettaan surrealistiseksi*, mutta taidekriitikot alkoivat puhua hänestä johtavana suomalaisena surrealistina*. Mäkilä käsitteli teoksissaan toistuvasti samoja aiheita: ihmisen paikkaa maailmassa, olemassaolon arvoituksellisuutta sekä kuoleman väistämättömyyttä. Olennainen piirre Mäkilän taiteessa on se, että hän maalasi useita versioita samasta aiheesta ja palasi samoihin teemoihin vielä vuosienkin päästä. Mäkilä palveli talvisodassa (1939 1940) ja jatkosodassa (1941 1944) lähettinä ja kirjurina. Sota merkitsi nuoruuden ihanteiden tuhoutumista, mikä käy ilmi Mäkilän 1940-luvun epätoivoa viestivistä maalauksista. Olemassaolon epävarmuus sekä tunne yksinäisyydestä voimistuivat sotavuosien myötä. Mäkilä etsii taiteelleen uutta suuntaa 1940 1950-luvun vaihteessa. Sodan päättymistä seurasi Suomessa voimakas yhteiskunnallisen kehityksen ja elämäntavan muuttumisen jakso. Mäkilän tuotannossa tämä teollistumisen* ja kaupungistumisen* aika kuvastuu pelottavana: ns. konesommitelmat voi tulkita yhä teknistyvän yhteiskunnan uhkakuviksi ja kritiikiksi. Konesommitelmissa maailma näyttäytyy ihmisen hylkäämänä erämaana, omalakisena järjestelmänä. Ympärilleen suojamuurin ja turvapaikan rakentaneet ihmiset ovat ikään kuin sulkeutuneet omaan maailmaansa. Mäkilä matkusti 1950-luvun alussa kahdesti Pariisiin, kaupunkiin joka merkitsi hänelle vapautta ja mahdollisuutta olla oma itsensä. Niin kuin nuoruusvuosinakin matkat edistivät uusien vaikutteiden omaksumista. Ei-esittävän taiteen vahva asema sodanjälkeisessä Pariisissa rohkaisi Mäkilää uudistamaan ilmaisuaan, ja hän repäisi itsensä rohkeasti irti esittävyydestä. Siinä jos missään, pitää ihmisellä olla mielikuvitusta, Mäkilä kirjoitti. * merkityille sanoille löydät selitykset vihkon viimeisiltä sivuilta!
Otto Mäkilä: He näkevät mitä me emme näe, 1939. Turun taidemuseo. HE NÄKEVÄT MITÄ ME EMME NÄE Mäkilän taiteelle tyypillistä oli kaipuu eksotiikkaan ja vapautuminen ajan ja paikan rajoitteista. Useissa hänen teoksissaan liikutaankin autioilla hiekka-aavikoilla, unen ja valveen rajamailla. Mäkilä saattoi myös inspiroitua muinaisesta Egyptistä, sillä faarao Tutankhamonin haudan löytyminen 1922 aloitti varsinaisen Egyptikuumeen. Myös Mäkilän ystävä ja hänen taiteensa keräilijä, kirjailija Mika Waltari kiinnostui faaraoiden maailmasta ja kirjoitti menestyskirjansa Sinuhe Egyptiläinen vuonna 1945. * TEHTÄVÄ: Mitä he näkevät? Katso yllä olevaa teosta mitä näet? Keitä hahmot voisivat olla? Minne ovat matkalla tai mistä ne voisivat olla tulossa? Millainen tunnelma teoksessa mielestäsi on?
* TEHTÄVÄ: Outo maa Surrealistien keskeisenä pyrkimyksenä oli tuoda ihmisen tiedostamaton ja alitajuinen esiin. Unet, tajunnanvirta, mielen tiedostomaton ja sattuma toimivat taiteilijoiden innoittajina ja työvälineinä. Päämääränä oli irrottautua kaikista järjen, moraalin ja estetiikan sääntöjen rajoitteista. Otto Mäkilän taidetta on usein tulkittu surrealistisena. Etsi alla olevasta Outo maa -teoksesta merkkejä surrealismista. Mitä outoa tai vierasta siinä on? Muistuttaako maisema sinua jostakin paikasta, maasta tai ajasta? Otto Mäkilä: Outo maa, 1939. Yksityiskokoelma.
Otto Mäkilä: Omega, 1939. Porin taidemuseo. * TEHTÄVÄ: Omega Alfa on kreikkalaisten aakkosten ensimmäinen ja Omega aakkosten viimeinen kirjain. Keksitkö selitystä, miksi taiteilija on nimennyt teoksensa Omegaksi? * TEHTÄVÄ: Uni Huomasitko, että monessa Mäkilän teoksessa makoillaan, levätään, unelmoidaan tai nukutaan! Kirjoita pieni tarina unesta, jota maalauksessa nukkuva henkilö näkee.
ONNI: TILA, JOSSA OLLAAN ELÄIN TAI KASVI Mäkilän läheinen suhde luontoon näkyy hänen taiteessaan voimakkaasti. Hänelle luonto toi rauhan. Onni: tila, jossa ollaan eläin tai kasvi, Mäkilä kirjoitti aforismissaan. Luonto oli lohdun tuoja, syli johon voi painautua mutta välillä myös mystinen ja arvoituksellinen. Poésie (1938) kuuluu Otto Mäkilän tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin teoksiin. Sitä on kuvattu paimenidylliksi, mutta teoksen nimestä voi tehdä tulkinnan, jonka mukaan kyseessä on luovuuden hetken, inspiraation kuvaus. Merkillepantavaa on runoilijan, luovan yksilön, harmoninen, onnen täyteinen yhteys luontoon. Otto Mäkilä: Poésie, 1938. Turun taidemuseo * TEHTÄVÄ: Poésie Millaisen tulkinnan itse tekisit Poésiesta? Mitä teos kuvaa, onko sillä jokin sanoma?
Otto Mäkilä: Henkilösommitelma. Turun taidemuseo. * TEHTÄVÄ: Katkeamaton viiva Piirrä itse valitsemasi aihe, esim. maisema tai muotokuva siten, ettet nosta kertaakaan kynää paperista vaan annat piirustuksen jatkua aloittamastasi pisteestä aina loppuun asti.
* TEHTÄVÄ: Koneet valtaavat maailman Otto Mäkilä pohdiskeli jo 50-luvulla, palveleeko kone ihmistä vai ihminen konetta. Tuleeko ihmisestäkin pian kone? Kysymys on edelleen ajankohtainen, elämme entistä enemmän koneiden ja teknologian kanssa. Muistatko muita teoksia, kirjoja, elokuvia tai musiikkia, jotka käsittelevät ihmisen ja koneen välistä suhdetta? Suhtaudutaanko niissä koneisiin/teknologiaan myönteisesti vai kielteisesti? Otto Mäkilä: Konesommitelma, 1950. Turun taidemuseo
* TEHTÄVÄ: Robottipersoonat Katso Mäkilän Konesommitelmaa ja hahmottele kaikille kolmelle konehahmolle persoonallisuudet: keksi jokaiselle nimi, ammatti tai erikoisosaaminen. * TEHTÄVÄ: Talo on asumiskone Yksi 1900-luvun tunnetuimpia ja arvostetuimpia arkkitehteja, Le Corbusier on sanonut: Talo on asumiskone. Monessa Otto Mäkilän 1950-luvun teoksessa talot ja asumukset saavat varsin erikoisia ja konemaisia muotoja. Nyt on sinun vuorosi suunnitella unelmiesi asumiskone anna mielikuvituksesi lentää!
TEKSTISSÄ ESIINTYVIEN TERMIEN SELITYKSIÄ * Realistinen tyyli Realismi on taiteessa ja kirjallisuudessa käytetty termi, jolla on tarkoitettu ulkoisen todellisuuden todenmukaista kuvaamista. Esitetyt asiat ovat siis kuvattu todellisuutta mahdollisimman todenmukaisesti jäljitellen. * Modernistinen ilmaisu Tapa, jolla pyritään uudistamaan taidetta ja sen perinteistä, akateemista ja vanhoillista ilmaisua. Ei yhtä tiettyä yhtenäistä tyyliä vaan pitää sisällään erilaisia taidesuuntauksia. * Surrealismi, surrealistinen, surrealisti Taidesuuntaus, jonka pyrkimyksenä oli uudistaa taidetta ja tehdä taidetta, jota ei rajoittanut ajatus järjestä, kauneudesta tai rumuudesta, oikeasta tai väärästä. Surrealistit hakivat innoituksensa alitajunnasta ja unista, mikä näkyy teoksissa usein unenomaisuutena. * Teollistuminen Sosiaalinen ja taloudellinen muutos, jossa yhteiskunta muuttuu esiteollisesta teollistuneeseen. Tämä muutos on tiukasti sidoksissa teknologisiin innovaatioihin. * Kaupungistuminen Yhteiskunnallinen ilmiö, jossa kaupungeissa asuvan väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa.
Tilaa omille muistiinpanoille