Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys. Saloy Oy

Samankaltaiset tiedostot
Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

Saarijärven reitin järvien sinileväkartoitus. Iso Suojärvi Pyhäjärvi Kyyjärvi

Saloy Oy. Tehokas fosforin, humuksen ja kiintoaineen vähentämismenetelmä. Päästösieppari fosforin ja orgaanisen aineksen (humuksen) saostamiseen

Astiataimikoe. Saloy Oy. Hämeenlinna Huhtama Leena Leppäkoski Salla Riihimäki Mona-Anitta

Maatalouden saostuspilotti Saaristomeren valuma-alueella

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

KERTARAPORTTI

Keinoja lannan ympäristöystävälliseen käyttöön

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari Oulu/Anni Karhunen YM

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Järki-lanta loppuseminaari

KERTARAPORTTI

Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset

Saarijärven reitin ja Kivijärven ympäristön vedenlaatukartoitukset 2011

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE

KERTARAPORTTI

Maatalouden ympäristötoimenpiteet ja Pyhäjärven kuormitus. Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskus Lannan ravinteet kiertoon seminaari 11.3.

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Raki2-ohjelman ajankohtaista sekä paikalla olevat hankkeet

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

KERTARAPORTTI

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY RAVINTEIDEN POISTON OPTIMOINTI HUITTISTEN KESKUSPUHDISTAMOLLA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ RAUMA

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

Pienkemikalointi vedenkäsittelyn uudet mahdollisuudet

KERTARAPORTTI

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

Raki2-ohjelma: tavoitteet, rahoitusmahdollisuudet, hanke-esimerkkejä. Vesistöt kuntoon kiertotalouden kärkihankkeilla Anni Karhunen YM

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

Ferix-3 annostelun periaate, annostelijan rakentaminen ja hoito

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

UIMARANTAPROFIILI. PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA Päivitetty

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

KERTARAPORTTI

Puhdistusprosessi toimi tehokkaasti, vaikka prosessilaitteiden kanssa oli lieviä ongelmia. Ilmastusaltaissa oli runsaasti rasvaa.

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

KERTARAPORTTI

Pellon pinnan liukoisesta fosforista. valtaosa lähtee kevättulvien mukana

TASO-hankkeen esittely

Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

LUVITTAJAN NÄKÖKULMA TURVETUOTANTOON

Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.


Turvetuotannon vesistökuormitus

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

Piuharjunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan muuttaminen Karpatinnevan lisäalueella, toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Kyyjärvi

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

KERTARAPORTTI

Metsätalouden vesiensuojelu

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

BioTar-hankkeen yleisesittely

Vesien- ja merenhoidon kärkihankkeet Jenni Jäänheimo, YM,

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

Valtion rahoitus vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelman toteutukseen Jenni Jäänheimo, Ympäristöministeriö

LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Typen ja fosforin talteenotto rejektivesistä

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

Kiekkosuodatuksen koeajot Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa

Transkriptio:

Ravinteiden vähentäminen ja kierrätys Saloy Oy 18.7.2015

Hankkeiden tulokset - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Maatalouden saostuspilotti Saaristomeren valuma-alueella Saloy Oy:n maatalouden saostuspilotti Saaristomeren valumaalueella -tutkimushankkeen tavoitteena oli vähentää Saaristomeren ulkoista kuormitusta hankekohteena olevien maatalousojien osalta. Hankkeessa osoitettiin, että vesistön ulkoista kuormitusta eli maatalouden tilakohtaista fosforikuormitusta on mahdollista tehokkaasti ja edullisesti vähentää saostamalla. Tutkimuksen yksityiskohtaisempiin tuloksiin voi tutustua hankkeen loppuraportissa.

Sisäinen ja ulkoinen kuormitus Sisäisen kuormituksen vähentäminen

Sinilevän suodatus

Sinilevän talteenotto

Sinilevän säilöntä

Sinilevän kuljetus

Merentutkimusalus Aranda Sinilevän keräys Harri Kankaanpää, SYKE, Aranda: Laitteestanne on ollut erinomaisesti hyötyä, ja retkikunnastamme monet ihailivat sen nerokkaan yksinkertaista toimintaa.

Ulkoisen kuormituksen vähentäminen Ilman ulkoista energiaa

Sinileväkartoitus kuormittajien löytämiseksi Saarijärven Pyhäjärvi 2010 sinilevä mg/l

Kokonaisfosfori Järven eteläosaan laskevan, turvesuolta lähtevän Ähtyrinpuron veden fosforipitoisuus oli alhainen 17 μg/l. Järven sinileväpitoisuus oli puron laskukohdassa myös alhainen. 96 43 130 51 32 6 45 46 27 40 Suurin yksittäinen fosforikuormittaja oli Nopolanjoki, joka laskee järveen Kyyjärven taajaman kohdalla. Fosforimäärä kasvoi turvesoiden alkupäiden lukemista 43 μg/l ja 46 μg/l juuri ennen järveä lukemaan 330 μg/l. 330 21 17

Liukoinen fosfori 43 10 27 18 16 <2 4 7 6 12 88 6 5

Ympärivuotinen kemikalointi ja pystylaskeutus - ilman ulkoista energiaa Ferrisulfaatti Tuleva vesi Annostelija V-aukko Eristys Pystylaskeutus: vesi johdetaan altaan pohjalle Lähtevä vesi ohjataan juustohöylämäisen ohuesti ja leveästi edelleen Huullos Tulvapato Vesi nousee painovoimaisesti ylöspäin, sakka laskeutuu pohjalle Sakka Laskeutusallas

Luumäen Leppisuo, Vapo Kemikalointi

Luumäen Leppisuo, Vapo Ferrisulfaatin annostelu, patentoitu

Luumäen Leppisuo, Vapo Ferrisulfaatin liukeneminen

Kihniön Aitoneva, Vapo Kemikaalinannostelija ympärivuotiseen käyttöön

Kihniön Aitoneva, Vapo Ympärivuotinen toiminta maan eristämänä 14.8.2013 Ennen Jälkeen COD (mg/l) 67,6 13,0 Kiintoaine (mg/l) 15,6 1,3

Turvetuotantoalue Teräksinen pystylaskeutusallas

RAKI-hanke, Pien-Saimaa Kemikalointi ja ylempi laskeutusallas

RAKI-hanke, Pien-Saimaa Alempi laskeutusallas ja veden poisto altaan yläpinnasta pystylaskeutuksen idean mukaisesti

Tulokset Pien-Saimaa RAKI Liukoinen fosfori, sinileville valmis ravinto, saadaan käsittelyssämme pois käytännössä kokonaan

Maatilakohtainen pienkemikalointilaite Valmistus kotimaassa Virroilla Jita Oy:ssä

Ravinteiden kierrätys, HAMK

Ohrankasvatuskoe, HAMK, Hämeenlinna

Kierrätetyllä lietteellä kasvatettua ohraa

HAMK - Johtopäätökset Lietteissä havaittiin ero kasvualustakäytössä. Kumpikaan liete ei heikentänyt kasvien kasvua suhteessa kontrollikäsittelyihin, mutta Pien-Saimaan liete lisättynä kasvualustaan tuotti selvästi paremman korsimassan kuin Sauvon liete. Pien-Saimaan lietteestä irtosi sekä fosforia että rautaa selvästi enemmän kuin Sauvon lietettä sisältäneestä koejäsenestä. Koejäsenet, joihin oli lisätty Pien-Saimaan lietettä, tuottivat myös hyvän ohran kasvun. Kasvu oli yhtä hyvää kuin lannoitetussa kontrollikäsittelyssäkin. Selittävä tekijä hyvälle kasvulle saattaa olla lietteestä saatu fosforilisä. Kuitenkaan pelkkä Pien-Saimaan liete ei riittänyt kilpailemaan kaupallisen lannoitteen kanssa.

Keinot vesien puhdistamiseksi ovat olemassa Nyt tarvitaan vain tahtoa niiden toteuttamiseksi!

Yhteystiedot Insinööritoimisto Saloy Oy Tapio Salminen, tapio.salminen@saloy.net Sopulitie 2 B 00800 Helsinki p. 010 6666 310 www.saloy.net