Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta teemapäivä, SYKE 8.11.2016 Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut
Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Haitalliset vieraslajit ovat kasvava uhka suojelualueiden luontotyypeille ja lajeille. Vieraslajit eivät kunnioita suojelualuerajoja o Lähes poikkeuksetta vieraslajit ovat levinneet tai leviämässä suojelualueille niiden ulkopuolelta. o Vain suojelualueilla kohdistuvat vieraslajien hallintatoimet ovat tehottomia. Kasvava kuluerä luonnonsuojelutoimien budjetissa. o Hallintatoimiin käytetty aika ja torjuntatoimiin käytetty raha ovat pois muulta luonnonsuojelutyöltä.
Vieraslajit luonnonsuojelualueilla
Meri- ja rannikkoalueet Kaspianpolyyppi, katkalajeja, kurtturuusu, minkki, merirokko, monisukasmatolajeja, mustatäplätokko, tiikerikatka, vaeltajasimpukka
Sisävedet Isosorsimo, minkki, täplärapu, rapurutto, kanadanmajava, kanadanvesirutto, piisami
Maaluontotyypit Albertanvehnä, auringontähti, isosorsimo, isotuomipihlaja, jättipalsami, jättiputket, jättitatar, karhunköynnökset, komealupiini, korallikanukka, keltamajavankaali, kurtturuusu, mantsurianjalopähkinä, pensaskanukka, pihlajaangervo, rikkapalsami, supikoira, terttuselja, valkohäntäkauris jne.
Haitallisten vieraskasvilajien esiintyminen luonnonsuojelualueilla komealupiini 11 % pihlaja-angervo 1 % rikkapalsami 2 % terttuselja 6 % isosorsimo 0 % isotuomipihlaja 2 % jättipalsami 11 % jättiputket 3 % jättitatar 1 % kanadanvesirutto 0 % kanukat 3 % keltamajavankaali 1 % kurtturuusu 59 %
Vieraslajiesiintymät suojelualueilla painottuvat eteläiseen Suomeen Eniten luonnonsuojelualueiden vieraskasvihavaintoja: Rannikkoluontotyypeiltä Perinnebiotoopeilta Lehdoista Harjumetsistä Pienialaisesti myös mm. reheviltä soilta ja pienvesien ympäristöstä.
Haitallisten vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla
Vieraslajien hallintaprosessi luonnonsuojelualueilla Tiedon hankinta Inventoinnit Havaintoilmoitukset Tiedon tallennus LajiGIS (Tällä hetkellä vielä useissa eri lähteissä) Tiedon käsittely Mm. ls-alueita koskevat suunnitelmat (Ympäristöhallinnon Uljasjärjestelmät) Luvat Muut analyysit Priorisointi? Hallintatoimet Torjunta Viestintä & valistus Toimenpidesuunnitelmat Vaikuttaminen Seuranta
Haitallisten vieraskasvilajien torjuntatoimet luonnonsuojelualueilla eri elinympäristöissä
Vieraskasvilajien torjuntakokemuksia luonnonsuojelualueilta Toimenpide Kohde Tehokkuus Haasteet Kitkentä (toistuvasti) jättipalsami Isoissa esiintymissä työlästä. Toistuva niitto jättipalsami Ei voi käyttää vaativissa maastoissa. jättiputki, lupiini Estää kukinnan, ei ratkaise ongelmaa. Näivettäminen kurtturuusu vanhat pensaat Vaatii pitkäjänteisyyttä. nuoret kasvustot Poisto juurineen kurtturuusu, jättiputki, lupiini, terttuselja, pensaskanukka, keltamajavankaali Työlästä. Vaatii huolellisuutta, vaikeaa mm. kivikkoisilla paikoilla. Repii maanpintaa: huomioitava mitä kasvaa vieressä. Torjunta-aineet (glyfosaatti) kurtturuusu, (jättiputki) Torjunta-aineen riskit käsittelijälle & ympäristölle, yleinen hyväksyttävyys ls-alueilla? Peittäminen pressulla jättiputki Peittää kaiken muunkin kasvillisuuden. Kaulaaminen terttuselja Toimii vain puumaisilla yksilöillä. Työlästä. Marjojen kerääminen terttuselja Työlästä. Hidastanee leviämistä, mutta ei ratkaise ongelmaa.
Vieraslajeissa on haastetta Keinot puuttua lsalueiden ulkopuolelta leviäviin vieraslajeihin? Metsänkäsittely suojelualueiden reunoilla ja suojelualueilla? Yksityisten luonnonsuojelualueiden omistajien kannustaminen torjuntatoimiin? Torjuntatoimien priorisointi? Resurssit ja toimivalta? Glyfosaatin käyttö? Hankalasti hallittavat lajit (erityisesti vesistöissä)?
www.metsa.fi www.facebook.com/metsahallitus www.twitter.com/metsahallitus Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Sähköposti: etunimi.sukunimi@metsa.fi