Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä kasvoi 348 henkilöllä, mikä on noin puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. 1980-luvun tappiollisten vuosien jälkeen Lahden väkiluku kääntyi tasaiseen nousuun 1990-luvun alussa. Suurimmillaan kasvu oli 1970-luvun jälkeen vuosina 2008-2012, jolloin vuotuinen väestölisäys oli yli 700. Vuonna 2013 väkiluvun kasvu kuitenkin puolittui edellisvuodesta ollen vain 348. Kaupungin väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla yhteensä 6 698 henkilöllä. (Kuva 1). Tässä katsauksessa Lahden väkiluvun kehitystä on verrattu myös 10 suurimpaan kaupunkiin. Kaupunkien vetovoimaisuutta kuvaa paremmin väestön prosentuaalinen kuin lukumääräinen kasvu. Muihin Suomen suurimpiin kaupunkeihin verrattuna Lahden väkiluvun kehitys on ollut kohtalaisen hidasta. 106000 104000 103364 102000 100854 100000 98000 96000 94000 94767 93132 96666 92000 90000 88000 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kuva 1. Lahden väkiluku vuosina 1990-2013 Lähde:Tilastokeskus

indeksi 2008=100 indeksi 2008=100 2 Vuosina 2009-2013 Lahden väkiluku kasvoi 3,3 % (+ 3 284 henkilöä). Samana ajanjaksona vertailukaupungeista kasvoivat voimakkaimmin ja, joiden väestömäärän lisäys oli liki 8 %. n, Helsingin, en ja n väkiluku kasvoi yli 5 %. Väestönkasvu oli Lahtea voimakkaampaa myös ssa ja Turussa. Hitainta kasvu oli ssa, jossa väkiluku pieneni lähes 2 %. (Kuva 2). Vuonna 2013 Lahden väkiluku kasvoi 0,3 %, mikä on toiseksi vähiten vertailukaupunkien väestönkasvuun verrattuna. Suurista kaupungeista yli 1,5 prosentin väestönkasvu saavutettiin ssa ja ssa. Yli prosentin kasvuun pääsivät lisäksi,,, ja. Suhteellinen väestönkasvu oli Lahtea korkeampi myös ssä. Viimeisimmällä sijalla oli, jonka väkiluku pieneni. (Taulukko1). Asukkaita Muutos 2013 2012 2013 lkm % 603 968 612 664 8 696 1,4 256 824 260 753 3 929 1,5 217 421 220 446 3 025 1,4 205 312 208 098 2 786 1,4 190 847 193 798 2 951 1,5 180 225 182 072 1 847 1,0 133 482 134 658 1 176 0,9 105 136 106 342 1 206 1,1 103 016 103 364 348 0,3 87 296 86 926-370 -0,4 Lahden kaupunkiseutu on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Sen kuntien Lahden, Hollolan, Nastolan, Asikkalan ja Orimattilan yhteenlaskettu väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 165 088. Alueen kuntien väkiluku kasvoi viiden viimeisen vuoden aikana yhteensä 2,1 % eli 3 337 henkilöllä. (Kuva 3). Kasvu oli hidasta muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna. Tarkastelussa mukana olleista kahdeksasta kaupunkiseudusta Lahden seutua hitaammin kasvoi ainoastaan n kaupunkiseutu, jonka väkiluku pieneni -1,7 %. Yli 5 %:n kasvu saavutettiin n, Helsingin ja en kaupunkiseuduilla. Lukumääräisesti väkiluku kasvoi eniten Helsingin kaupunkiseudulla, jossa asukasmäärä lisääntyi viiden viimeisen vuoden aikana liki 81 000 henkilöllä eli keskikokoisen kaupungin verran. Vuonna 2013 Lahden kaupunkiseudun asukasmäärä kasvoi 0,1 % eli 175 henkilöllä. Suhteellinen kasvu oli Lahden seutua hitaampaa vain n kaupunkiseudulla. Nopeinta väestönlisäys oli n (+ 335 henkilöä), Helsingin (+ 18 337 henkilöä) ja en (+ 4 533 henkilöä) kaupunkiseuduilla. Taulukko 1. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluku vuosina 2012 ja 2013.. 109 106 103 108 107 106 105 104 103 102 n kaupunkiseutu Helsingin kaupunkiseutu en kaupunkiseutu n kaupunkiseutu n kaupunkiseutu Turun kaupunkiseutu Lahden kaupunkiseutu 101 100 100 100 97 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Tilastokeskus 99 98 2008 2009 2010 2011 2012 2013 n kaupunkiseutu Lähde: TIlastokeskus Kuva 2. Suomen suurimpien kaupunkien väkiluvun kehitys vuosina 2009-2013. Indeksi 2008=100. Kuva 3. Suomen suurimpien kaupunkiseutujen väkiluvun kehitys vuosina 2003-2013. Indeksi 2008=100.

3 Väestönkasvu painottui Karistoon ja Launeelle Kaupungin väestöstä neljännes asuu Launeen suuralueella. Viimeisimmän viiden vuoden aikana väestönkasvu painottui Launeen, Kolava- Kujalan ja Keskustan suuralueille. Launeella väkiluku kasvoi yli 1 100 henkilöllä. Kolava-Kujalan ja Keskustan kasvu oli noin 800 ja Ahtialan liki 500 asukasta. Suhteellisesti eniten väkiluku lisääntyi Kolava-Kujala -suuralueella, jossa väkiluvun kasvuprosentti oli 88. Väkiluku väheni Jalkarannan ja Kärpäsen alueilla. (Kuva 4). Väestön määrä laski eniten eli yli 130 henkilöllä Kerinkallion alueella, mikä johtui Liipolan kaupunginosan väestökadosta (- 111 henkilöä). (Kuva 5). Vuonna 2013 väkiluvun kasvu hiipui Keskustassa, jossa väestömäärä kasvoi vuodessa vain 29 henkilöllä. Asukasluku kasvoi eniten Launeella (+ 148 henkilöllä ja Kolava-Kujalassa (+ 170 henkilöllä). Kasvu oli maltillisempaa Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -alueella (+ 33 henkilöä), Mukkulassa (+ 15 henkilöä) ja Ahtialassa (+ 3 henkilöä). Asukasluku pieneni Jalkarannassa 48 ja Kärpäsessä 41 henkilöllä. Pienemmällä aluetasolla tarkasteltuna asukasmäärä kasvoi eniten Karistossa ja Asemantaustassa, joissa väestönkasvu oli yli 150 henkilöä. Kuva 4. Lahden suuralueiden väkiluku vuosina 2009-2013. Kuva 5. Väkiluku tilastoalueittain vuonna 2013. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki.

henkilöä 4 110 000 asukkaan raja rikki 2020-luvulla? Lahden väestöennusteita ovat tehneet sekä kaupunki itse että Tilastokeskus. Tilastokeskuksen ja kaupungin laatimat trendiennusteet ovat demografisia laskelmia, jotka perustuvat viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Kaupunki on laatinut myös tavoitteellisen väestöennusteen, jossa väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupungin strategian mukaisesti prosentin vuosivauhtia. Tilastokeskuksen vuonna 2012 laadittu trendiennuste lupaa Lahdelle nopeampaa kasvua kuin sen kolme vuotta aikaisemmin luoma ennuste, mikä johtuu viime vuosien aiempaa myönteisemmästä väestönkasvusta. Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan ylittäisi 107 000 asukkaan rajan vuonna 2018 ja 110 000 asukkaan rajan vuonna 2023. Kasvuprosentti olisi siten ennusteen alkuvuosina 0,7 ja vuoden 2016 jälkeen 0,6. (Kuva 6). Lahden oman vuonna 2013 tarkistetun väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi 107 000 vuonna 2017 eli vuotta aikaisemmin kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukaan. Kaupungin laatimassa ennusteessa Lahdessa arvioidaan olevan 110 000 asukasta jo vuonna 2021 eli kaksi vuotta Tilastokeskuksen arviota aikaisemmin. Kaupungin laatimassa yhden prosentin vuosittaiseen väestökasvuun perustuvassa tavoitteellisessa ennusteessa väkiluku olisi yli 107 000 jo vuonna 2016, 110 000 vuonna 2019 ja 115 vuonna 2023. Tilastokeskuksen mukaan Lahden väkiluvun ennustetaan kasvavan noin 8 % vuoteen 2025 mennessä. Helsingissä ja ssä kasvun odotetaan olevan vain hieman voimakkaampaa. Nopeinta väestönkasvun ennustetaan olevan lla, ssa ja ssa, joiden väkiluvun on arvioitu kasvavan 11-12 % vuoteen 2025 mennessä. Tilastokeskuksen ja Lahden oman väestön trendiennusteen erot johtuvat syntyvyyttä, kuolleisuutta ja muuttoliikettä koskevien lähtötietojen erilaisuudesta. Tilastokeskuksen ennusteet perustuvat useiden kuntien yhteisiin lähtötietoihin, kun taas Lahden oma ennuste perustuu vain Lahden lähtötietoihin. Tämän vuoksi kuntien omien väestöennusteiden osumatarkkuus on Tilastokeskuksen ennustetta parempi. 120000 117518 115000 110000 111658 109553 113644 111577 105000 106259 105473 105306 108597 100000 95000 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Tilastokeskuksen trendilaskelma Kaupungin oma trendiennuste Kaupungin oma tavoite-ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki Kuva 6. Tilastokeskuksen ja kaupungin ennusteet Lahden kaupungin väkiluvun kehityksestä vuoteen 2025.

5 Kuolleita 57 enemmän kuin syntyneitä Syntyvyyden enemmyydellä eli luonnollisella väestönmuutoksella tarkoitetaan elävänä syntyneiden ja kuolleiden lukumäärän erotusta. Vuosina 2009-2013 luonnollinen väestönmuutos pienensi Lahden väkilukua yhteensä 64 henkilöllä (kuva 7). Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa kuolleita oli liki 1 300 enemmän kuin syntyneitä. Syntyneiden enemmyys kasvatti eniten n, n, Helsingin ja n väkilukua. (Kuva 8). Lahdessa oli vuonna 2013 syntyneitä 976 ja kuolleita 1 033, joten kuolleita oli 57 enemmän kuin syntyneitä. Kuolleiden enemmyys oli Lahtea suurempi vain ssa, jossa luonnollinen väestönmuutos vähensi kaupungin väkilukua noin 250 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys oli suurin ssa, jonka luonnollinen väestönmuutos kasvatti kaupungin väestöä lähes 2 200 henkilöllä. Syntyneiden enemmyys lisäsi Helsingin väkilukua noin 1 800 henkilöllä, n yli 1 500 ja n runsaalla 1 300 henkilöllä. (Kuva 9). ssa, ssä ja ssa syntyneiden enemmyys vaikutti väestönkasvuun enemmän kuin muuttoliike. Maassamuutto ja siirtolaisuus Kokonaisnettomuutolla tai muuttotaseella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuton erotusta. Muuttoliike jaetaan maassamuuttoon eli kunnasta toiseen muuttoon sekä siirtolaisuuteen. Siirtolaisuus on kansainvälistä, maan rajat ylittävää muuttoliikettä. 1970-luvun alkupuolen vilkkaan muuttoliikkeen seurauksena saatu suuri muuttovoitto kääntyi Lahdelle tappiolliseksi jo saman vuosikymmenen puolivälissä. Vuoden 1974 jälkeen Lahden muuttotase oli seuraavan kerran positiivinen vasta vuonna 1991. Tämän jälkeen kaupunki on saanut muuttovoittoa lukuun ottamatta vuotta 2004. Vuosina 2009-2013 Lahden väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena yhteensä 3 296 henkilöllä. Lahtea vähemmän muuttovoittoa saivat vain ja. Eniten muuttovoittoa sai, jonka väkiluku kasvoi muuttoliikkeen seurauksena noin 28 000 henkilöllä. n muuttovoitto oli runsas 8 000, en reilu 7 600, Turun lähes 6 000 ja n yli 4 500 henkilöä. (Kuva 8). Vuonna 2013 Lahden muuttovoitto oli 397, jota alhaisempi muuttotase oli vain ssa. lisäsi muuttoliikkeen ansiosta väkilukuaan lähes 7 000 ja koko pääkaupunkiseutu noin 10 000 henkilöllä. en muuttovoitto oli liki 2 400 henkilöä, Turun 1 800 ja n noin 1 700 henkilöä. (Kuva 9).

6 1000 800 600 400 200 0-200 185 13 97 154 381 100 92 325 24 265 327 255 213 464 89 224 450 141 206 52 278 59 100 91 10 51-6 -24-115 -251 208 293 305 477 422 417 50-21 -30 nettosiirtolaisuus nettomaassamuutto syntyneiden enemmyys -400 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus Kuva 7. Väestönmuutokset Lahdessa vuosina 2000-2013. -2 000 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuosina 2009-2013. syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus -5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000 syntyneiden enemmyys nettomaassamuutto nettosiirtolaisuus Lähde:Tilastokeskus Kuva 9. Suomen suurimpien kaupunkien syntyneiden enemmyys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus vuonna 2013.

7 Muuttovoitto muista kunnista laski voimakkaasti Vuosina 2009-2013 Lahden väkiluku lisääntyi maassamuuton ansiosta 1 821 henkilöllä (kuva 7). Määrällisesti eniten muuttovoittoa muista kunnista saivat, ja. Maassamuutto oli tappiollinen lle ja lle (kuva 8). Vuonna 2013 Lahteen muutti muista kunnista 5 553 henkilöä ja Lahdesta muihin kuntiin muuttajia oli 5 498. Kaupungin muuttovoitto muista kunnista oli siten 55 henkilöä. Muuttovoitto putosi roimasti, sillä viitenä edellisenä vuotena kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista 417-477 henkilöä. Vielä vuonna 2008 Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa muista kunnista. Vuonna 2013 oli vasta sijalla seitsemän. Vuonna 2013 suurimmista kaupungeista muuttovoittoa muista kunnista sai eniten, jonka nettomaassamuutto oli runsas 4 000 henkilöä. Muilla pääkaupunkiseudun kunnilla meni heikommin, sillä n kärsi muuttotappiosta ja nkin muuttovoitto oli vain parisenkymmentä henkilöä. en muuttovoitto oli liki 1700. Turun noin 1 000 henkilön muuttovoitto oli kaupungin ennätys 2000-luvulla. Kuntien välisen muuttoliikkeen seurauksena väkiluku pieneni ssa runsaalla 300 ja lla noin 500 henkilöllä. (Kuva 9). Viiden viimeisimmän vuoden aikana kuntien välinen muuttoliike on vaikuttanut väkiluvun kasvuun enemmän Lahdessa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuosina 2009-2013 Lahden väestönkasvusta 55 % johtui muista kunnista saadusta muuttovoitosta. Vuonna 2013 Lahden muuttovoitosta enää vain 14 % tuli maan sisäisestä muuttoliikkeestä kun vastaava osuus oli ssa 75 % ja ella 71 %. Suurista kaupungeista ainoastaan n, en, Turun ja Helsingin muista kunnista saama muuttovoitto lisäsi niiden väkilukua enemmän kuin syntyneiden enemmyys tai siirtolaisuus vuonna 2013. Muuttovoitosta 86 % siirtolaisuudesta Vuonna 2013 Lahteen muutti ulkomailta 507 henkilöä ja Lahdesta ulkomaille muuttajia oli 165 (kuva 7). Siirtolaisuus kasvatti siten kaupungin väkilukua 342 henkilöllä. Vuosina 2009-2013 siirtolaisuus lisäsi väestömäärää yhteensä 1 475 henkilöllä (kuva 8). Nettomaahanmuutto on ollut positiivinen koko 2000-luvun kaikissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2013 siirtolaisten määrä kasvoi eniten pääkaupunkiseudun kunnissa. Lisäys oli Helsingissä liki 2 800 henkilöä, lla lähes 2 000 ja ssa noin 1 700 henkilöä. (Kuva 9). Vuosina 2009-2013 Lahden muuttovoitosta 41 % johtui siirtolaisuudesta. Vuonna 2013 vastaava osuus oli peräti 86 %. Siirtolaisuus oli kuntien välistä muuttoliikettä tärkeämpi kasvutekijä Lahden lisäksi lla, ssa, ssä ja ssa.

Indeksi, 2008=100 8 Työikäisten määrä laskussa ja eläkeikäisten kasvussa Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa (kuva 12). Yli 65- vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna 2008. Viiden viimeisimmän vuoden aikana 25-64 - vuotiaiden työikäisten määrä pieneni 2,3 % (- 1 236 henkilöä). Heistä 45-64-vuotiaiden määrä supistui jopa 4,5 prosenttia (- 1 326 henkilöä). Yli 65-vuotias väestö kasvoi yhteensä 20,8 % (+ 3 772 henkilöä) ja yli 85-vuotiaiden vanhusten määrä kasvoi 21,6 % (+ 445 henkilöä). Vuonna 2013 Lahden asukasluku kasvoi 348 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta huolimatta laski työikäisten 25-64-vuotiaiden määrä 510 henkilöllä ja 15-24-vuotiaiden nuorten 146 henkilöllä. Alle 15- vuotiaiden lasten määrä lisääntyi 92 henkilöllä ja yli 65-vuotiaiden peräti 912 henkilöllä. (Kuva 13). Vuoden 2013 lopussa kaupungin väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria 15-24-vuotiaita, 51 % 25-64-vuotiaita ja 21 % yli 65-vuotiaita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. 5-ikäluokittain tarkasteltuna suurin lisäys tapahtui ikäluokassa 65-69-vuotiaat, joiden määrä lisääntyi jopa 39,5 % (+ 2 128 henkilöä). Myönteistä kaupungin ikärakenteen kehitykselle on, että lasten määrä on kasvanut neljän viime vuoden aikana. Vuosina 2009-2013 alle 15- vuotiaiden lasten määrä kasvoi 1,5 % (+ 223 henkilöllä. Lähinnä muuttoliikkeen ansiosta 15-24 - vuotiaiden nuorten määrä kasvoi 4,0 % (+ 525 henkilöllä. Kuva 12. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina 2009-2013. Indeksi 2008=100. 130 125 120 65-74 85+ 115 110 75-84 105 100 95 15-24 0-14 25-44 45-64 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde:Tilastokeskus Kuva 13. Lahden väestö ikäluokittain vuosina 2009-2013.

9 Alle 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa pienempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Vuoden 2013 lopussa lasten osuus oli Lahtea (15 %) alhaisempi Turussa, ella, Helsingissä ja ssa. ssa ja ssa lähes viidennes väestöstä oli alle 15-vuotiaita (kuva 14). 15 24-vuotiaiden osuus oli Lahtea (13 %) pienempi ssa ja pääkaupunkiseudun kunnissa. Nuoria oli suhteellisesti eniten ssä, jossa väestöstä 16 % oli 15-24-vuotiaita. Työikäisten osuus jäi alhaisimmaksi Lahdessa, jonka väestöstä 52 % oli 25-64-vuotiaita. Työikäisiä oli suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudun kunnissa (55-58 %). Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja vertailukuntien kesken. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (21 %) suurempi vain ssa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten ssa, ssa ja lla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain 13 14 %. 13,7 12,7 32,3 25,2 9,3 6,8 19,5 12,6 29,6 25,2 8,3 4,8 13,6 15,1 29,7 23,8 9,8 7,9 18,2 12,3 29,1 26,5 9,0 5,0 19,5 15,0 28,4 23,6 7,8 5,8 12,8 15,3 28,3 24,0 10,6 8,9 16,2 15,9 27,8 24,1 9,2 6,7 15,3 14,6 25,1 27,0 9,9 8,1 14,4 13,2 24,2 27,0 12,2 9,0 14,3 11,0 21,1 30,3 12,8 10,5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % -14 15-24 25-44 45-64 65-74 75- -vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Kuva 14. Suomen suurimpien kaupunkien väestö ikäluokittain vuonna 2013.

10 Karistossa suhteellisesti eniten lapsia Lahtelaisista lapsista 29 % asui Launeella ja 17 % Ahtialassa ja vain 5 % Kolavala-Kujalassa. Lasten osuus alueen väestöstä oli kuitenkin suurin Kolava-Kujalan suuralueella (37 %), Ahtialassa (22 %) ja Launeella (17 %). Keskustassa osuus jäi vain seitsemään prosenttiin. Tilastoalueittain tarkasteltuna lasten osuus oli suurin Näkkimistössä, Iltakalliolla, Karistossa, Rekolassa ja Viuhassa, joissa yli kolmannes väestöstä oli alle 15-vuotiaita. Lasten osuus oli alhaisin ydinkeskustan useimmilla tilastoalueilla ja Kivistönmäellä, joissa alle viisi prosenttia väestöstä oli alle 15-vuotiaita. (Kuva 15). Alle 15-vuotiaita lapsia oli lukumääräisesti eniten Renkomäessä, Karistossa ja Liipolassa, joissa lasten määrä oli yli 500. Kuva 15. Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2013. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Keskustassa asuu runsas 6 000 eläkeikäistä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 28 % asui Keskustassa, 22 % Launeella ja 18 % Kivimaa-Kiveriö- Joutjärvi -suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa (29 %), Jalkarannassa (28 %), Mukkulassa (25 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi - suuralueella (23 %). Keskustan alueista Mattilanmäellä jopa 57 % asukkaista oli yli 65-vuotiaita. 40 prosentin raja ylittyi myös keskustan Asikkalankadun, Sammonkadun ja Paavolan tilastoalueilla. Myös Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaskadulla yli kolmannes väestöstä oli yli 65-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli alle viisi prosenttia Iltakallion, Ruukkikadun, Kariston ja Näkkimistön tilastoalueilla. (Kuva 16). Kuva 16. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2013. Lähde: Tilastokeskus ja Lahden kaupunki. Lukumääräisesti ikääntyneitä asui eniten Ankkurissa (1 270 henkilöä) ja Liipolassa (1 035 henkilöä).

henkilöä 11 Runsas neljännes asukkaista yli 65-vuotiaita vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin 9 500 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi 5 300 henkilöllä. Tällöin eläkeikäisiä olisi lähes 30 000 eli runsas neljännes väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 21 %. (Kuva 17). 25-64-vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan kasvavan liki 1 300 henkilöllä. Tällöin heitä olisi 54 300. Työikäisten osuus väestöstä kuitenkin laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä 25-44-vuotiaiden määrä kasvaa noin 3 300 henkilöllä, kun taas 45-64-vuotiaiden määrä laskee liki 2 100 henkilöllä. Lasten määrän ennustetaan kasvavan 3 000 henkilöllä, mutta 15-24-vuotiaiden nuorten määrän pienenevän sadalla henkilöllä. Vuonna 2025 lapsia arvioidaan olevan runsas 17 000 ja nuoria 13 000. Kokonaisväkiluvun kasvusta johtuen lasten ja nuorten osuus väestöstä säilyisi kuitenkin lähes ennallaan. Vuonna 2025 lasten osuus väestöstä arvioidaan olevan 15 % ja nuorten 11 %. Tilastokeskuksen trendiennusteen mukaan yli 65 -vuotiaiden osuuden arvioidaan nousevan hieman suuremmaksi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan n ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 18). 120000 100000 80000 60000 11958 15680 10329 9986 13199 13773 15028 13569 27456 27164 25614 25448 75+ 65-74 40000 25345 25957 28062 28842 45-64 25-44 20000 0 13068 13471 12751 12995 13967 15122 16140 17110 2013 2015 2020 2025 Lähde:Lahden kaupunki 15-24 0-14 Kuva 17. Lahden väestöennuste ikäluokittain vuosille 2015, 2020 ja 2025. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koko maa 16,3 10,9 24,7 23,9 24,2 13,8 11,2 32,2 23,6 19,1 18,6 11,8 28,2 24,3 17,2 17,7 11,2 28,6 24,5 17,9 13,9 13,3 30,1 21,5 21,2 18,7 13,5 27,1 22,1 18,6 13,3 13,3 28,9 21,6 22,9 16,4 13,9 28,2 21,2 20,3 15,4 12,3 25,6 22,9 23,8 14,6 11,7 24,6 23,0 26,2 13,9 9,4 21,1 25,3 30,2-14 15-24 25-44 45-64 65 - Lähde:Tilastokeskus Kuva 18. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025.

12 Sataa työikäistä kohti 55 lasta tai vanhusta Koko maa 26 30 56 20 23 43 Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64 -vuotiasta on 100 työikäistä (15-64 -vuotiasta) kohti. 29 20 27 29 19 24 20 26 21 20 29 24 48 46 47 49 48 47 23 27 50 Vuonna 2013 huoltosuhde oli koko maassa 56 ja kymmenessä suurimmassa kaupungissa keskimäärin 47. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa työikäistä kohti oli 55 vanhusta tai lasta. Vertailukaupungeista ainoastaan ssa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (43), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta ssa ja ssa. (Kuva 19). 22 23 33 37 Kuva 19. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013. Koko maa 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 henkilöä 27 21 29 28 21 30 21 26 25 25 25 28 33 36 39 44 54 41 32 27 28 30 0-14-vuotiaat 55 60 65- -vuotiaat 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 henkilöä 49 56 55 54 57 59 58 64 68 69 79 Lähde:Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde heikkenee 0-14-vuotiaat 65 - -vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde nousee lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 68 vuonna 2025. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2025 jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tulee olemaan 69 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein ssa (79) ja alhaisin Helsingissä (49). Arvion mukaan koko maan huoltosuhde olisi 68 vuonna 2025. (Kuva 20). Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 67 eli Tilastokeskuksen ennustetta alhaisempi. Vuonna 2025 olisi siten sataa 15-64-vuotiasta asukasta kohti 24 alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 21). Kuva 20. Suomen suurimpien kaupunkien ja koko maan väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuodelle 2025. 2025 2020 2015 2013 24 13 18 22 40 36 43 33 0 20 40 60 80 100 henkilöä 0-14-vuotiaat 65- -vuotiaat Lähde:Lahden kaupunki Kuva 21. Lahden väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuosille 2015, 2020 ja 2025. 53 54 55 67

13 Yhteenveto Lahden väestönmuutoksista ja ikärakenteesta vuonna 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä kasvoi 348 henkilöllä, mikä on noin puolet edellisen vuoden väestönlisäyksestä. Vuosina 2008-2012 vuotuinen väestölisäys oli yli 700. Maahanmuutto vaikutti eniten kaupungin väkiluvun kasvuun. Siirtolaisuus kasvatti kaupungin väkilukua 342 henkilöllä. Lahden muuttovoitto muista kunnista oli 55 henkilöä. Muuttovoitto putosi roimasti, sillä viitenä edellisenä vuotena kaupunki sai muuttovoittoa muista kunnista 417-477 henkilöä. Kuolleita oli 57 enemmän kuin syntyneitä, mikä osaltaan hidasti väestönkasvua. Väestön pääasiallisen kasvusyyn perusteella suurimmat kaupungit voidaan jakaa karkeasti jakaa kolmeen ryhmään. Muuttovoitto muista kunnista on suuri: Luonnollinen väestönkasvu on suuri Kasvu perustuu eniten siirtolaisuuteen: Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Vuonna 2013 väkiluvun kasvusta huolimatta laski työikäisten 25-64-vuotiaiden määrä laski noin 500 ja 15-24- vuotiaiden liki 150 henkilöllä. Alle 15-vuotiaiden lasten määrä kasvoi lähes 100 henkilöllä ja yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi peräti hieman yli 900 henkilöllä. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa työikäistä kohti oli 55 vanhusta tai lasta. Korkea väestöllinen huoltosuhdeluku selittyy iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Demografinen huoltosuhteen arvioidaan olevan 67-69 vuonna 2025. Lahden oman väestön trendiennusteen mukaan kaupungin väkiluku olisi 107 000 vuonna 2017 ja 110 000 vuonna 2021. Ennusteen mukaan ikäihmisten määrä lisääntyy voimakkaasti. Vuonna 2025 eläkeikäisiä olisi ennusteen mukaan runsas neljännes väestöstä. Tällöin eläkeikäisiä olisi noin 5 300 enemmän kuin tällä hetkellä. 25-64- vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan kasvavan liki 1 300 henkilöllä, mutta heidän osuutensa laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Lasten määrän arvioidaan kasvavan 3 000 henkilöllä, mutta 15-24 -vuotiaiden pienenevän sadalla henkilöllä. Kokonaisväkiluvun kasvusta johtuen lasten ja nuorten osuus väestöstä säilyisi lähes ennallaan. Tässä julkaisussa ei ole tarkasteltu syntyneisyyttä ja kuolleisuutta alueittain, koska Tilastokeskus ei ole vielä julkaissut alueittaisia tilastoja Väestötilastopalvelun uudistamisen vuoksi. Tilastojen ilmestyttyä aiheesta julkaistaan tilastotiedote heinä-elokuussa. Lähteet: Lahden kaupungin Tilda-tilastotietokanta Tilastokeskus