1 (6) N KOKOUS Aika 6.3.2013 klo 13-15.30 Paikka Kosken kokoustila 202, 2 krs, Matarankatu 4, Jyväskylä Osallistujat Mari Niinivirta K-S Sairaanhoitopiiri, kehitysvammapoliklinikka Pirjo Lehtovaara K-S Sairaanhoitopiiri, lasten neurologia Anne-Mari Hård-Janhonen Jyväskylän vammaisneuvosto Belinda Troger Evantia Oy Armi Lehtinen Jämsän kaupunki Marja-Leena Saarinen K-S Vammaispalvelusäätiö Satu-Maria Virtanen Kynnys ry, Jyväskylän toimikunta Milja Forsman opiskelija Ritva Lahtela Muuramen kunta Raili Haaki Koske Marja Heikkilä Koske Sivi Talvensola Koske KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Satu-Maria Virtanen avasi kokouksen 2. Esittäytymiskierros Käytiin läpi esittäytymiskierros ja kerrottiin kuulumisia lyhyesti. Tässä joitakin poimintoja: Tiedoksi kerrottiin, että sairaanhoitopiirin kehitysvammapoliklinikalla on aloittanut lääkärinä Saini Heikkilä Anne-Mari Hård-Janhonen kertoi tulleensa valituksi edelleen Jyväskylän kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtajaksi seuraavalle neljälle vuodelle. Evantia Oy järjestää valtakunnallisesti Kelan tulkkausvälitystä ja myös opetuspalvelua mm. viittomakielen ja kuvakommunikaation opetusta yms.
2 (6) Toivotettiin tervetulleeksi työryhmään Muuramen uusi vammaispalveluiden työntekijä Ritva Lahtela. Viitasaarelle, Äänekoskelle ja Jyväskylään valmistuu Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön uusia asuinyksikköjä vuonna 2014. Myös perhehoitoa kehitetään. Jämsän kaupungilla tulossa työntekijöiden lomautuksia, Aran avustuksia on saatu Jämsään yhdelle kehitysvammaisten ryhmäkodille. Yhteistyötä viritellään Tays:n suuntaan. 3. Edellisen kokouksen (10.10.2012) muistio löytyy Kosken kotisivuilta (www.koskeverkko.fi > Perustoiminta > työryhmät ja työkokoukset > vammaistyö) 4. Vammaistyöryhmän puheenjohtajan valinta Satu-Maria Virtanen Kynnys ry:n Jyväskylän toimikunnasta on toiminut Kosken vammaistyöryhmän puheenjohtajana vuodesta 2010 lähtien. Puheenjohtajuutta on Kosken työryhmissä pyritty kierrättämään kahden - kolmen vuoden välein. Valittiin puheenjohtajaksi seuraaville vuosille kuntoutusohjaaja Pirjo Lehtovaara Keski-Suomen Sairaanhoitopiiristä. Varapuheenjohtajaksi valittiin edelleen Armi Lehtinen Jämsästä. 5. klo 13.20-13.50 Inkluusioprojekti, aluesihteeri Aulis Mäkinen Kynnys ry IncluKynnys ry on mukana inklusiivisen koulutuksen ja vammaisasioiden eurooppalaisessa IncluD-ed-verkostossa. Verkoston päätavoitteena on tunnistaa ja vaihtaa hyviä toimintatapoja vammaisten henkilöiden inklusiivisesta koulutuksesta kaikkialla Euroopassa ja edistää samalla heidän työllistymistään. Aulis Mäkinen kertoi IncluDed verkostosta ja sen toiminnasta. Kynnys ry on ollut hankkeessa mukana Vuodesta 2011. Esittelydiasarja on muistion liitteenä. Mukana tietoa myös toisesta hankkeesta: AL- LinHe, jonka kansallista tukiryhmää koordinoi Jamk, kyseessä tukea tarvitsevien aikuisten korkea-asteen opiskeluun liittyvä hanke. Keskustelua Esteetön opiskelu korkea asteen oppilaitoksissa toteutetttiin 2006-2011 (Esok-hanke) käsitteli samoja teemoja, löytyy mm. selvitys korkeakoulujen esteettömyydestä ja sen kehittämisestä. http://www.esok.fi/esok-hanke/
3 (6) Keskustelussa todettiin että korkeakoulu-asteella esteettömyys on melko hyvin jo huomioitu. Toisen asteen koulutuksissa on paljon puutteita tässä. Keskusteltiin salassapitosäännöksistä esim. oppilaitosten välillä siirtymävaiheessa. Tiedon kuljettamisen vastuu on täysin asiakkailla itsellään. 6. 14.00 14.30 Henkilökohtainen budjetointi ja palveluiden yksilökohtainen suunnittelu, Elina Ristimäki Opiskelija Elina Ristimäki kertoi opinnäytetyöstään: Oman elämänsä päämies - tutkimus Tiedän mitä tahdon projektin vaikutuksesta siihen osallistuneiden henkilöiden itsemääräämisoikeuteen ja elämänlaatuun. (Jamk, Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma maaliskuu 2013). Elinan esittämä diasarja on muistion liitteenä. Amerikasta 1980-luvun jälkeen Eurooppaan levinnyt henkilökohtaisen budjetoinnin malli on käytössä erityisesti Englannissa ja Hollannissa. Tiedän mitä tahdon - projektissa on toteutettu Suomessa muutamien henkilöiden kohdalla henkilökohtaisen budjetoinnin ideaa. Kyselyyn vastanneiden vastaukset (yht 7 kpl) olivat osin hyvin yhteneväisiä; päämiesten itsetuntemuksen ja itsemääräämisen koettiin lisääntyneen. Keskustelua Keskusteltiin tärkeästä teemasta vilkkaasti. Projekti jatkuu vielä toiseen vaiheeseen ja mukaan otetaan uusia päämiehiä. Avoin kysymys on, miten kunnat käytäntöä lähtevät laajemmin kokeilemaan ja ottamaan käyttöön. Uuteen sosiaalihuoltolakiin kirjattu valinnanvapautta edistävät menettelyt nimellä henkilökohtainen budjetointi mahdollistunee kokeilulainsäädännön turvin tulevaisuudessa. Todettiin että Elinan opinnäytetyö on erittäin ansiokas. Se on teemansa puolesta maassamme uraauurtava ja kokoaa kattavasti ajankohtaisen kansainvälisen tiedon ko. teemasta. Itsemääräämisoikeutta lisääviä käytäntöjä on Keski-Suomessakin esim. Jämsässä kehitetty kuviin perustuva palvelusuunnitelman tekemisen väline. Löytyy Jämsän nettisivuilta.
4 (6) 7. 14.45 15.15 Keski-Suomen alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palveluiden turvaamisesta 2013 2020, Kehas 2 Valtioneuvosto teki 8.11.2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten henkilöiden yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamisesta, joka perustuu valtakunnalliseen suunnitelmaan Laitoksista yksilölliseen asumiseen: Valtakunnallinen suunnitelma palvelujen kehittämiseksi lähiyhteisöön. Uusi periaatepäätös on jatkoa vuonna 2010 aloitetulle ohjelmalle kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi. Uudessa periaatepäätöksessä määritellään asumisohjelman seuraava vaihe ja linjataan laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen toimenpiteineen sekä asumisen tukemiseksi tarvittavien palvelujen kehittäminen. Keskeinen päämäärä on laitosasuminen lakkauttaminen vuoden 2020 loppuun mennessä. Vaikka periaatepäätös lähtee kehitysvammaisten henkilöiden asumisen ja palveluiden kehittämisen pohjalta, siinä on laajemmin kyse kaikkien vammaisten ihmisten palveluiden kehittämisestä. Keski-Suomen suunnitelmaa on valmisteltu Koskessa joulu tammikuun aikana. Sosiaali- ja terveysministeriöön toimitettu suunnitelma oli asialistan liitteenä ja löytyy myös Kosken kotisivuilta. Marja Heikkilä kertoi suunnitelman pääasioita. Keskusteltiin suunnitelmasta ja sen toimenpide-ehdotuksista. Todettiin että suunnitelma on laadittu erinomaisen hyvin ja se on selkeä. Toimenpide-ehdotuksia jatkolle on paljon. Kysymys herää kuka tämän kaiken tekee. Nyt kun erillistä kehittämishanke-rahoitusta ei Keski-Suomessa vammaispalveluiden kehittämiseksi ole, Kosken ja vammaispalveluyöryhmän rooli on koordinoijana hyvin keskeinen. Laadittu suunnitelma toimii hyvänä strategisena ja ohjaavana paperina jatkossa. Todettiin että Kuopion Erva-alueen sisällä on toisistaan suuresti poikkeavia suunnitelmia ja tavoitteita. Keskisuomalaisten on syytä pitää kiinni omista valinnoistaan. Todettiin että Keski-Suomen suunnitelma löytyy myös Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Keskusteltiin vilkkaasti palveluiden sekavuudesta ja väliinputoajista. Esimerkkinä ovat lievistä vammoista kärsivät henkilöt, jotka putoavat palveluista pois sektoreiden väliin. Neuropsykologisen kuntoutuksen saaminen esimerkiksi lievästi kehitysvammaiselle on mahdotonta. Yhä tiukempia linjauksia on tehty näissä asioissa, usein perusteluna tieteellisen näytön puute. Tähän asiakasryhmään satsaaminen olisi kuitenkin tuloksellista ja auttaisi asiakkaita itsenäiseen elämään. Vaikuttavuutta tulisi kuitenkin mi-
5 (6) tata hyvin laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti henkilön elämänpiiri huomioiden. Tähän tarvittaisiin sosiaalitieteellistä tutkimusta, jossa myös taloudelliset vaikutukset olisi huomioitu. 8. Maakunnan Kaste hankkeen tilanne Helmikuun loppuun mennessä on ministeriö tehnyt päätöksensä tulevien Kastehankkeiden rahoituksesta. Keski-Suomen osalta haussa on hanke Integroitu asikaslähtöinen SoTe palevlurakenne ja tuotantotapa Keski-Suomeen, jonka tarkoituksena on selvittää ja sopia Keski-Suomen maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisesta järjestämismallista ja kehittää haastavimpien asiakasryhmien vanhus- ja vammaispalveluiden palvelutuotantoa yhtä aikaa rakenteiden kanssa. Tiedotettiin, että haetulle hankkeelle ei saatu ministeriön Kaste rahoitusta. Suunnitelmasta on irrotettu vanhuspalveluiden kehittämisen osio, jolle haetaan erillistä rahoitusta vanhuspalvelulain jalkauttamiseen suunnatuista Kaste rahoista. Tämä hakemus tulee viimeistellä maaliskuun loppuun mennessä. Alkuperäiselle palveluiden integraation ja tuotantotavan kehittämishankkeelle rahoitusta tullaan hakemaan syksyn haussa uudestaan. Tähän hakemukseen pyritään sisällyttämään vammaispalveluiden kehittäminen. Kasteessa kehitettyjen asioiden juurrutukseen on haettavana myös alueellista toimintarahaa. Myös tätä pyritään saamaan Keski-Suomeen erilaisten koulutusten yms. työkokousten järjestämiseen ja hankkeissa kehitettyjen työmenetelmien ja välineiden jalkauttamiseen. Tämä asia etenee Kasteen alueellisen johtoryhmän kokouksessa 14.3. 9. Tiedotettavaa ja muita asioita Vammaispalveluista vastaavien ja VPL-päätöksiä tekevien sosiaalityöntekijöiden työkokous oli 18.2.2013. Teemana oli mm. kuljetuspalvelut. Seuraava työkokous pidetään 2.9.2013. Erääksi teemaksi ehdotettiin mm. infoa autoilun apuvälineistä. Aiheeseen liittyvä Ratti-hanke kannattaa myös tsekata. Maakunnallinen laaja vammaistyön työkokous oli viimeksi 12.10.2011 Viitasaarella. Jatkoa on suunniteltu Konneveden kanssa, mutta asia ei ole vielä edennyt. 4.9.2013 Suolahtisalissa tulossa vammaispalvelusäätiön seminaari Todettiin että henkilökohtaisesta avusta tarvittaisiin koulutusta niin työntekijöille kuin työnantajillekin. Havu-keskuksen päätyttyä ei tälle asialle ole maakunnallista toimijaa. Vammaisneuvosto voisi osaltaan satsata tällaisen koulutuksen kuluihin. Mietittiin erilaisia toteutusvaihtoehtoja (Jamk:n täydennyskoultuksena, Kosken maksullisena koulutuksena). Asia jäi mietintään.
6 (6) 10. Alustava keskustelu työryhmän seuraavien kokousten sisällöistä: Tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyön tiivistäminen Osaamiskeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on mm: "turvata toimialueellaan tarvittavan sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen alueen käytännön tarpeista lähtien." Alkaneen vuoden toiminnassa Koskessa ja sen työryhmissä on tarkoituksena paneutua erityisesti kunkin sisältöalueen tutkimustoimintaan: (1) mitä aiheeseen liittyvää tutkimustoimintaa omassa yliopistossamme tai muualla - on tehty/menossa/suunnitteilla. Pyydetään tutkijapuheenvuoroja työryhmien kokouksiin. (2) kootaan tietoa siitä, mitä teemoja käytännön työn näkökulmasta tulisi tutkia, mihin liittyvää ja minkälaista tutkimustietoa akuutisti asiakastyössä ja palveluiden suunnittelussa tarvittaisiin. (3) Pohditaan keinoja siihen, miten voitaisiin lisätä sosiaalialan ammattilaisten valmiuksia, mahdollisuuksia ja innokkuutta hyödyntää olemassa olevia tutkimustuloksia työssään, päätöksenteossaan ja valinnoissaan. (keinoina mm. tutkimus tutuksi sivuston markkinointi) 11. Seuraavan kokouksen ajankohta Torstai 3.10. klo 13-15.30 Tila: Kosken kokoustila 202, 2 krs 12. Kokouksen päättäminen puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.45 Muistion kirjasi Raili Haaki