Yliopistolaki (2009), 2

Samankaltaiset tiedostot
Yliopistolaki (2009), 2

Opetussuunnitelma ja opintojen edistäminen. Marita Mäkinen, Johanna Annala & Antero Stenlund

Tutkimukseen perustuva opetus Research-teaching nexus (R-T nexus) Johanna Annala & Marita Mäkinen

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Dialogia mallitarinan kanssa kertomuksia yliopiston opetussuunnitelman uudistamisesta Johanna Annala & Marita Mäkinen Tampereen yliopisto

Opetussuunnitelman uudistamisen dynamiikkaa

Osaamisdiskurssi korkea-asteen koulutuksessa

Opetussuunnitelman merkitys opiskelijan opintojen edistäjänä

Opintopisteiden keruusta osaamiseen

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari klo Pinni B1096

MA2 MA3. opiskelijasta huolehtiminen opiskelijalle vaikutusmahdollisuuksien tarjoaminen

YLIOPISTOT MUUTOKSEN JOHTAJINA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN UUDISTUKSESSA

Psykoterapiakoulutusyhteisöt yliopiston resurssina ja yhteistyö. EFPP Helsinki Jukka Aaltonen

KANSA: YLIOPISTOJEN TÄRKEIN TEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ VAPAATA TUTKIMUSTA SEKÄ TIETEELLISTÄ JA TAITEELLISTA SIVISTYSTÄ

Uusi yliopistolaki tilaa opetukselle ja tutkimukselle. Johtaja Anita Lehikoinen

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Opetussuunnitelmat osaamisen ja asiantuntijaksi kasvun kehyksenä. Johanna Annala HAMK OPS-SEMINAARI Campus Conexus

Opintopisteiden keruusta osaamiseen

Mitä mielessä? padlet.com/mira_e_valkonen/rnknlrn Salasana: osaamisperustaisuus #korkeakoulutus #ops #osaaminen

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

YTM Aulikki Kananoja, Huoltaja-säätiön hallituksen puheenjohtaja Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlaseminaari

Toimimalla tavoitteisiin

Yhteisöt, ohjaus ja korkeakouluopiskelijoiden elämänhallinta

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Jack of All Trades or Master of None. Opiskelijoiden mietteitä laaja-alaisista kandidaatintutkinnoista

HOPS yliopisto-opinnoissa. Yliopistonlehtori Johanna Annala

Yhteisöä rakentamassa näkökulmia pedagogiseen kehittämiseen

Johanna Annala*, Vesa Korhonen** ja Marita Mäkinen* *Tampereen yliopiston

LUONNOS UUSI YLIOPISTO -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA

Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden laadunhallinta ja vaikuttavuuskäsitykset

Yliopistokoulutuksen kokonaisuuden johtaminen. Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Hannu Sirén

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

This document has been downloaded from Tampub The Institutional Repository of University of Tampere. Publisher's version

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

Opintopisteiden keruusta osaamiseen

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Koulut ja Maker space miksi ja miten?

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

TKI-toiminnan opinnollistaminen osaaminen karttuu työssä ja työtä kehittäen , Liisa Vanhanen-Nuutinen

X -SÄÄTIÖN PERUSTAMISKIRJA

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

JULKAISU JA MATERIAALILUETTELO (8) CAMPUS CONEXUS PROJEKTIEN JULKAISUT

SOSIAALITYÖKOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISET OSAAMISTAVOITTEET

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Click to edit Master title style

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N

Kohti visiota näkökulmia tulokselliseen ja hyvinvoivaan korkeakoulutyöhön

Click to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level

Click to edit Master title style

Musiikki oppimisympäristönä

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

DIGIPEDAVALMENNUS JA OSAAMISMERKIT

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Kohti alueellista uraohjauksen yhteistyön kehittämissuunnitelmaa

Kirjaston muutos saneerausta vai palveluiden kehittämistä (case UEF)

ONKO SUOMEN KORKEAKOULUVISIOSSA TYYLIÄ?

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

Kohti korkeakoulujen vahvempaa vaikuttavuutta

Kimmo Mäki

OULU Paikallinen työn merkitys, ohjaaminen ja eteneminen

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

TUTKIMUS JA YRITYSYHTEISTYÖ AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKÖKULMA. ETIIKAN PÄIVÄ 2017 Tieteiden talo Mervi Friman HAMK

TÄÄLTÄ TULEVAISUUTEEN TYÖLLISTYVYYS, URATAIDOT JA ASIANTUNTIJAKSI KASVU

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja laatu

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

KATSO KAUAS NÄHDÄKSESI LÄHELLE Ohjaus muuttuvissa toimintaympäristöissä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

TKI-toiminta opetus- ja kulttuuriministeriön silmin. Erja Heikkinen

Opetushallituksen kuulumiset

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja EUROSTUDENT VI -seminaari

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari Timo Luopajärvi

Koulutusjohtamisen instituutti

Aikuisten perusopetus

HELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria

Transkriptio:

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistolaki (2009), 2

Korkeakoulutuksen opetussuunnitelman monet merkitykset Johanna Annala & Marita Mäkinen 22.8.2011 KORKEAKOULUTUTKIMUKSEN SYMPOSIUM: KANNATTAAKO KORKEAKOULUTUS? 22.-23.8.2011 Jyväskylä

Taustaa Opetussuunnitelma?? Opetuksen vapaus / piilo-opetussuunnitelma Opetussuunnitelma korkeakoulujen ulkoa ohjautuvan koulutuspolitiikan väline Opetussuunnitelman kautta tieteen- ja koulutusalojen ydin viedään käytäntöön Curriculum syllabuksena, produktina tai prosessina (mm. Barnett & Coate 2005; Coate 2009; Pinar 2004; Pinar ym. 1995; Tyler 1949)

Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 45) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin opetushenkilöstöä (N = 18) Haastatteluteemat opetussuunnitelman käytännöt, prosessit, uudistukset ja merkitykset Toteutettu syksyllä 2009 4

Opetussuunnitelman tulkinnat Ulkoiset lähtökohdat Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Yhteiskuntatietoinen Tieteenalaperustainen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Työelämätietoinen Integratiivinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Uratietoinen Autobiografinen Kapea alakohtainen

Opetussuunnitelma ulkoisten tavoitteiden palveluksessa Reaktiivinen opetussuunnitelma Me ei oikeestaan muuta ku pidetään pakolliset tilaisuudet mitä tiedekunta vaatii (YO14N) Työmarkkinalähtöinen opetussuunnitelma osa koulutusohjelmista pitäis lopettaa jos ne ei työllistä (AMK11M) Hyödykkeistetty opetusssuunnitelma Opiskelijat tulee hyvin, hyvin päämäärätietosina ja niillä on valmiiks kiire jo ku he tulee. Ja he haluaa mahdollisimman nopeasti saada ne opinnot valmiiksi. (YO12N) 6

Opetussuunnitelman tulkinnat Ulkoiset lähtökohdat Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Yhteiskuntatietoinen Tieteenalaperustainen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Työelämätietoinen Integratiivinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Uratietoinen Autobiografinen Kapea alakohtainen

Opetussuunnitelma sisäisten tavoitteiden palveluksessa Henkilöitynyt opetussuunnitelma Kun ihmisiä alkaa jäädä eläkkeelle,..keskustellaan siitä, että tarvitaanko tällaista enää opetusohjelmassa, opetussuunnitelmassa, kun tämä on sieltä iankaikkinen vanha jäänne-- sitä kautta käynnistyy tämmöisia prosesseja vähän (YO20N) Fragmentaarinen opetussuunnitelma jos vaan rahaa liikenee, niin sitten on joskus tämmösiä työelämävalmentautumiskursseja (YO5N) Kapeaa identiteettiä tukeva opetussuunnitelma jos tuotetaan kapee identiteetti niin se on semmonen asia mitä on vaikee korjata myöhempinä vaiheina (AMK3N) 8

Opetussuunnitelman tulkinnat Ulkoiset lähtökohdat Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Yhteiskuntatietoinen Tieteenalaperustainen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Työelämätietoinen Integratiivinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Uratietoinen Autobiografinen Kapea alakohtainen

Laaja-alaisen opetussuunnitelman viitekehys Ulkoiset lähtökohdat Laaja-alainen opetussuunnitelma Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Integratiivinen ja työelämätietoinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Autobiografinen ja uratietoinen Kapea alakohtainen

Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen opetussuunnitelma keino vaikuttaa yhteiskuntaan, työmarkkinoihin ja kapeisiin asiantuntijuusvaateisiin tietynlaiset asiat tän päivän yhteiskunnassa on erilaisia kun ne oli vaikka 30, 40 vuotta sitten, että miten ikään kuin se tieteenala sitten vastaa niihin muutoksiin, tai millä lailla ne otetaan huomioon tai et mikä on tärkeetä säilyttää tai mitä tulis muuttaa, niin siinähän käydään sitä kamppailua

Integratiivinen ja työelämätietoinen opetussuunnitelma Proaktiivinen ote työelämän ja asiantuntijuuden kehittämiseen; asiantuntijuus jotain, mitä ei vielä osata edes ennakoida Meillä voikin olla työelämään myös kriittisesti ja vähän ulkopuolisena tarkasteleva vinkkeli josta me voidaan nähdä myös sitä että miten sitä työelämää pitäis muuttaa. "Se tieto sinänsä, sitä täytyy olla valtavasti, asiantuntemus on kaiken perusta, mutta se varsinainen osaaminen on niin hirveen montaa muuta asiaa, että jotta sitä tietoo osaa käyttää niin täytyy osata niin paljon muita asioita

Autobiografinen ja uratietoinen opetussuunnitelma Virittää näkemään opintojen, työn, kasvun ja elämänlaajuisen oppimisen keskinäiset yhteydet Mä olin itteki ihan oikeasti hämmästyny, että kaikil oli ihan selkee, kirkas visio siitä, mitä ne haluaa tehdä, minkälaisessa hommassa ne haluaa olla, mitä niitten täytyy tehdä, jotta ne sinne pääsee [--] kaikki tavallaan ne unelmat tai asiat, missä ne halus olla esimerkiks viiden vuoden päästä, niin ne oli ihan realistisia, alaan liittyviä, mut kuitenkin haastavia ja siin oli semmonen selkee missio pohjalla, yleensäki siinä, tavallaan siinä omassa suuntautumises tulevaisuuteen, et miks mä haluan olla se ihminen, joka mä haluan olla. Mitä mä haluan antaa ympäristöön ihmisille, yhteiskuntaan, näin edespäin. (AMK4M.) 13

Opetussuunnitelmatyö on ydin! Siitä riippuu millaista osaamista ja akateemista asiantuntijuutta on mahdollista saavuttaa miten yliopistoyhteisö, yhteiskunta ja opiskelijan arki saadaan kohtaamaan miten tutkimus, opetus ja opiskelijoiden kasvattaminen onnistutaan integroimaan miten ulkoiset ja sisäiset päämäärät, hallinnolliset ja pedagogiset käytänteet, yksilölliset ja yhteisölliset tavoitteet saadaan tukemaan toisiaan

Kiitos mielenkiinnosta! www.campusconexus.fi johanna.annala@uta.fi marita.makinen@uta.fi 15

Kirjallisuutta Mäkinen, M. & Annala, J. 2010. Meanings behind curriculum development in higher education. PRIME 4 (2), 9 24. http://www.hope.ac.uk/learningandteaching/downloads/prime/prim e_vol_4_issue_2.pdf Annala, J. & Mäkinen, M. (painossa). Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma tulkintojen kohteena. Teoksessa Mäkinen, M. ym. (toim.) Korkeajännityksiä kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press & Campus Conexus. (saatavilla lokakuussa pdf-versiona osoitteesta www.campusconexus.fi)