Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopistolaki (2009), 2
Korkeakoulutuksen opetussuunnitelman monet merkitykset Johanna Annala & Marita Mäkinen 22.8.2011 KORKEAKOULUTUTKIMUKSEN SYMPOSIUM: KANNATTAAKO KORKEAKOULUTUS? 22.-23.8.2011 Jyväskylä
Taustaa Opetussuunnitelma?? Opetuksen vapaus / piilo-opetussuunnitelma Opetussuunnitelma korkeakoulujen ulkoa ohjautuvan koulutuspolitiikan väline Opetussuunnitelman kautta tieteen- ja koulutusalojen ydin viedään käytäntöön Curriculum syllabuksena, produktina tai prosessina (mm. Barnett & Coate 2005; Coate 2009; Pinar 2004; Pinar ym. 1995; Tyler 1949)
Opetussuunnitelmatutkimus Osallistujat (N = 45) TaY:n opetushenkilöstöä (N = 27) ja TAMKin opetushenkilöstöä (N = 18) Haastatteluteemat opetussuunnitelman käytännöt, prosessit, uudistukset ja merkitykset Toteutettu syksyllä 2009 4
Opetussuunnitelman tulkinnat Ulkoiset lähtökohdat Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Yhteiskuntatietoinen Tieteenalaperustainen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Työelämätietoinen Integratiivinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Uratietoinen Autobiografinen Kapea alakohtainen
Opetussuunnitelma ulkoisten tavoitteiden palveluksessa Reaktiivinen opetussuunnitelma Me ei oikeestaan muuta ku pidetään pakolliset tilaisuudet mitä tiedekunta vaatii (YO14N) Työmarkkinalähtöinen opetussuunnitelma osa koulutusohjelmista pitäis lopettaa jos ne ei työllistä (AMK11M) Hyödykkeistetty opetusssuunnitelma Opiskelijat tulee hyvin, hyvin päämäärätietosina ja niillä on valmiiks kiire jo ku he tulee. Ja he haluaa mahdollisimman nopeasti saada ne opinnot valmiiksi. (YO12N) 6
Opetussuunnitelman tulkinnat Ulkoiset lähtökohdat Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Yhteiskuntatietoinen Tieteenalaperustainen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Työelämätietoinen Integratiivinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Uratietoinen Autobiografinen Kapea alakohtainen
Opetussuunnitelma sisäisten tavoitteiden palveluksessa Henkilöitynyt opetussuunnitelma Kun ihmisiä alkaa jäädä eläkkeelle,..keskustellaan siitä, että tarvitaanko tällaista enää opetusohjelmassa, opetussuunnitelmassa, kun tämä on sieltä iankaikkinen vanha jäänne-- sitä kautta käynnistyy tämmöisia prosesseja vähän (YO20N) Fragmentaarinen opetussuunnitelma jos vaan rahaa liikenee, niin sitten on joskus tämmösiä työelämävalmentautumiskursseja (YO5N) Kapeaa identiteettiä tukeva opetussuunnitelma jos tuotetaan kapee identiteetti niin se on semmonen asia mitä on vaikee korjata myöhempinä vaiheina (AMK3N) 8
Opetussuunnitelman tulkinnat Ulkoiset lähtökohdat Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Yhteiskuntatietoinen Tieteenalaperustainen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Työelämätietoinen Integratiivinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Uratietoinen Autobiografinen Kapea alakohtainen
Laaja-alaisen opetussuunnitelman viitekehys Ulkoiset lähtökohdat Laaja-alainen opetussuunnitelma Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Integratiivinen ja työelämätietoinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Autobiografinen ja uratietoinen Kapea alakohtainen
Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen opetussuunnitelma keino vaikuttaa yhteiskuntaan, työmarkkinoihin ja kapeisiin asiantuntijuusvaateisiin tietynlaiset asiat tän päivän yhteiskunnassa on erilaisia kun ne oli vaikka 30, 40 vuotta sitten, että miten ikään kuin se tieteenala sitten vastaa niihin muutoksiin, tai millä lailla ne otetaan huomioon tai et mikä on tärkeetä säilyttää tai mitä tulis muuttaa, niin siinähän käydään sitä kamppailua
Integratiivinen ja työelämätietoinen opetussuunnitelma Proaktiivinen ote työelämän ja asiantuntijuuden kehittämiseen; asiantuntijuus jotain, mitä ei vielä osata edes ennakoida Meillä voikin olla työelämään myös kriittisesti ja vähän ulkopuolisena tarkasteleva vinkkeli josta me voidaan nähdä myös sitä että miten sitä työelämää pitäis muuttaa. "Se tieto sinänsä, sitä täytyy olla valtavasti, asiantuntemus on kaiken perusta, mutta se varsinainen osaaminen on niin hirveen montaa muuta asiaa, että jotta sitä tietoo osaa käyttää niin täytyy osata niin paljon muita asioita
Autobiografinen ja uratietoinen opetussuunnitelma Virittää näkemään opintojen, työn, kasvun ja elämänlaajuisen oppimisen keskinäiset yhteydet Mä olin itteki ihan oikeasti hämmästyny, että kaikil oli ihan selkee, kirkas visio siitä, mitä ne haluaa tehdä, minkälaisessa hommassa ne haluaa olla, mitä niitten täytyy tehdä, jotta ne sinne pääsee [--] kaikki tavallaan ne unelmat tai asiat, missä ne halus olla esimerkiks viiden vuoden päästä, niin ne oli ihan realistisia, alaan liittyviä, mut kuitenkin haastavia ja siin oli semmonen selkee missio pohjalla, yleensäki siinä, tavallaan siinä omassa suuntautumises tulevaisuuteen, et miks mä haluan olla se ihminen, joka mä haluan olla. Mitä mä haluan antaa ympäristöön ihmisille, yhteiskuntaan, näin edespäin. (AMK4M.) 13
Opetussuunnitelmatyö on ydin! Siitä riippuu millaista osaamista ja akateemista asiantuntijuutta on mahdollista saavuttaa miten yliopistoyhteisö, yhteiskunta ja opiskelijan arki saadaan kohtaamaan miten tutkimus, opetus ja opiskelijoiden kasvattaminen onnistutaan integroimaan miten ulkoiset ja sisäiset päämäärät, hallinnolliset ja pedagogiset käytänteet, yksilölliset ja yhteisölliset tavoitteet saadaan tukemaan toisiaan
Kiitos mielenkiinnosta! www.campusconexus.fi johanna.annala@uta.fi marita.makinen@uta.fi 15
Kirjallisuutta Mäkinen, M. & Annala, J. 2010. Meanings behind curriculum development in higher education. PRIME 4 (2), 9 24. http://www.hope.ac.uk/learningandteaching/downloads/prime/prim e_vol_4_issue_2.pdf Annala, J. & Mäkinen, M. (painossa). Korkeakoulutuksen opetussuunnitelma tulkintojen kohteena. Teoksessa Mäkinen, M. ym. (toim.) Korkeajännityksiä kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampere University Press & Campus Conexus. (saatavilla lokakuussa pdf-versiona osoitteesta www.campusconexus.fi)