v. 2010 Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma

Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen, taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen kattojärjestö Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma v. 2010 Kainuun Nuotta on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys.

2 Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen, taajamien asukasyhdistysten ja niiden tukijärjestöjen kattojärjestö 1 YLEISTÄ Kainuun Nuotta ry:n toiminta- ja taloussuunnitelma v. 2010 Kainuun Nuotta on Kainuun kylätoiminnan kattojärjestö, joka toimii myös maakunnallisena maaseutujärjestönä. Kainuun Nuotta ry on Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhteisöjen ja taajamien asukasyhdistysten sekä niiden tukijärjestöjen perustama yhdistys. Tavoitteena on kehittää asuinalueita ja siellä asuvien ihmisten mahdollisuuksia sekä luoda Kainuusta eläväisten ihmisten maakunta. Toiminta on keskittynyt kokemusten vaihdon kehittämiseen, viestintäkanavana toimimiseen kylien ja rahoittaja- ja kehittäjäorganisaatioiden välillä, yhteistyön kehittämiseen muihin maakuntiin ja valtakunnan verkostoihin. Yhdistys keskittyy vuonna 2010 suunniteltujen hankkeiden käynnistämiseen, olemassa olevien toteuttamiseen ja uusien varainhankintatoimintojen käynnistämiseen. 2 KONKREETTISET TOIMINTA-ALUEET 2.1 Perustoiminta Toimia kylätoiminnan kattojärjestönä Kylien elinvoimaisuuden lisääminen Jäsenhankinnan toteuttaminen koko Kainuun alueella Nuotan kuntaverkostojen toiminnan kehittäminen Yhteistyön käynnistäminen Kainuun maaseudun- ja asuinalueitten kehittämishankkeiden kanssa Osallistuminen aktiivisesti Suomen kylätoiminta ry:n toiminnan kehittämiseen Kyläportaalin pito internetissä Nuotan hallinnollisen toiminnan kehittäminen jaostomaisen mallin pohjalta Tukea kylien elinvoimaisuutta tarvittavien hankkeitten avulla Yhteistyö Lapin ja Koillismaan kylien kesken. 2.2 Nuotan liiketoiminnan kehittäminen GrowNow oy Sosiaalinen yritys Osuuskunta Rajan Nuotta. 2.3 Hankkeet 2010 Perkuu-hanke Laajakaista hyödyksi II -hanke KYLLI-hanke Palsa-hanke, Palvelukeskukset syrjäisille alueille hanke Kainuun Vimma -hanke Kainuun kyläkuituhanke Kylien turva -hanke Kylien turva erillisohjelma -hanke (suunnittelu vuonna 2010) Suomen.tv

3 3. PERUSTOIMINTA 3.1 Kylätoiminnan kattojärjestönä Kainuun Nuotta ry tukee ja kehittää Kainuun alueella toimivien maaseudun kyläyhdistyksiä ja taajamien asukasyhdistyksiä. Toiminta-alueeseemme kuuluu n. 150 Kainuulaista kylä- tai asukasyhdistystä. 3.2 Jäsenhankinta 3.3 Hankeyhteistyö 3.5 SYTY 3.6 Vaikuttaminen Kainuun Nuottaan kuului vuonna 2009 102 jäsenyhdistystä. Vuoden 2010 tavoitteena on kannustaa uusien kylien ja yhteisöjen liittymistä Kainuun Nuotta ry:n toimintaan ja jäseneksi. Kainuussa on meneillään useita maaseudun ja asuinalueiden kehittämishankkeita, joita toteuttavat mm. Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus, ProAgria Kainuu, Kainuun MTK-Kainuu, Ympäristökeskus ja Kainuun kunnat. Näissä hankkeissa Kainuun Nuotalla tulee olevaan merkittävä rooli mm. verkoston, tiedonhankinnan ja viestinnän osalta. Suomen kylätoiminta ry (SYTY) toimii valtakunnallisena kylätoiminnan kattojärjestönä. Järjestöllä on 20 aluejärjestöä, joista Kainuun Nuotta ry toimii Kainuun alueellisena kattojärjestönä. Kainuun Nuotta ry vastaa kaikkien SYTY:n toimintojen jalkauttamisesta Kainuun maakunnassa (piirijärjestö). Kainuun Nuotta tukee kaikin tavoin yhdistyksen työskentelyä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Veli-Matti Karppinen edustaa Kainuuta SYTY:n hallituksessa. Kainuun Nuotta toimii Kainuun kylätoiminnan kattojärjestönä. Nuotalla on edustuksia eri maakunnallisissa työryhmissä seuraavasti: Järjestöforum Kylätyöohjelma Maakuntastrategiaryhmä Maaseuturyhmä/MYR Kansalaisvaikuttaminen ohjelma/maakuntaohjelma Valokuitu 2015 ohjausryhmä Maakunnan innovaatioryhmä Työllisyyden hoito työryhmä (Kaira-hanke) Sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen Kylien kansainvälistyminen Kainuun turvaohjelman ohjausryhmä Päihdetyöryhmä Petotyöryhmä 3.7 Yhteistyökumppanit Kainuun Nuotan yhteistyökumppaneita on mm. kaikki Kainuun kylät ja asuinalueet Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Oulun yliopiston Kajaanin Yliopistokeskus, ProAgria Kainuu, Kainuun TE-keskus, Kajaanin Puhelinosuuskunta, Kainuun Martat, IPS-kylät (Itä- ja Pohjois-Suomen kylien yhteistyöverkosto) ja Suomen kylätoiminta ry. 3.8 Kainuun kyläportaalin ylläpito Kylässä-hankkeessa kehitetty Kainuun kyläportaali siirtyi hankkeen päättymisen seurauksena Kainuun Nuotta ry:n ylläpidettäväksi. Toiminta Nuotan osalta alkoi 1.5.2007.

3.9 Kyläpäälliköiden neuvottelupäivät Kohderyhmä Kainuun kylä- ja asukasyhdistysten puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat. Heidän ollessa estyneenä edustaja johtokunnasta. Kylien kehittämistyössä toimivat organisaatiot ja henkilöt. Tavoitteena Kainuun kyläpäälliköiden säännöllinen tapaamisfoorumi, jossa jaetaan tietoa ajankohtaisista asioista ja pohditaan kylätoiminnan tilaa ja kehittämisvaihtoehtoja. Vuonna 2010 järjestetään kaksi neuvottelupäivää, yksi keväällä ja yksi syksyllä. 3.10 Nuotan hallinnollisen mallin kehittäminen Nuotta ry on toiminut perinteisellä hallintomallilla, jossa johtokunta on käsitellyt kaikki päätettävät asiat. Toiminnan kehittymisen myötä on tarpeellista kehittää toimintaa jaostomaisen mallin mukaisesti, jossa jaostoille sälytetään valtaa ja vastuuta. Johtokunnan toimintaa tehostetaan niin, että se voi keskittyä vahvemmin kehittämiseen ja tulevaisuuden luomiseen. 3.11 Varainhankinnan kehittäminen Kainuun Nuotta aloittaa palveluiden tuottamisen maksupalvelu-verkostossa koko Kainuun alueella. Hyvänä esimerkkinä on vuosina 2007-2008 toteutettu Itsenäisyyssukka-hanke. Yhdistys toteuttaa varainhankintaa erillisen liiketoiminnan kehittämisohjelman mukaisesti 3.12 Yhteistyö Eko-Kympin kanssa Kevään ja kesän aikana Kainuun Nuotta ry. toteuttaa yhdessä Eko-Kympin ja kyläyhdistysten kanssa kylien romunkeräystempauksen. Kainuun Nuotan rooli on aktivoida kyläyhdistykset keräämään metalliromua kylänsä alueelta. Romusta saatavan tuoton saa kyläyhdistys. Nuotan saama hyöty on tietty prosenttiosuus koko kerätyn romun tuotosta. 3.13 Kainuun kyläpäivät Kainuun kyläpäivät järjestetään vuonna 2010 kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna yhteistyössä Kainuun Nuotta ry:n, Kajaanin yliopistokeskuksen, ProAgria-Kainuun ja Kainuun ELY/maaseutu ja ympäristö osaston kanssa. 4 4. NUOTAN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kainuun Nuotta ry käynnisti vuonna 2009 yhdistyksen liiketoiminnan kehittämisen. Toiminnan tuloksena kesäkuussa 2009 perustettiin GrowNow Oy ja syyskuussa sosiaalinen yritys Osuuskunta Rajan Nuotta. Kehitysyhtiö GrowNow oy Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat kansalliset ja kansainväliset koulutus ja konsulttipalvelut, sähköinen kustannustoiminta, sekä tilavuokraus ja ravintolapalvelut. Yhtiö omistaa ravintola Rajan upseerikerhon, jossa asiakkaille on tarjolla kokous- ja koulutuskäyttöön tilakokonaisuuksia asiakkaan tarpeista lähtien aina 120 hengen tarpeisiin asti. Lisäksi tiloissa on sauna- ja takkahuonetilat. Keittiö toteuttaa asiakkaan tarpeet alkaen kokouskahvituksista aina juhlatilaisuuksien tarjoiluun asti Sosiaalinen osuuskunta Nuotta Liikeideana on toimia Kainuun maakunnallisena kyläpalveluosuuskuntana, joka tuottaa kyläpalveluja kylille ja asuinalueille Kainuussa. Yhtiön toimialueita ovat työvoiman vuokraus, kylätalkkareiden ja kyläkehittäjien palkkaus kylille ja asuinalueille, kyläpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, vanhus- ja vammaisapupalvelut, tiestön hoito, ympäristön hoito, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen, vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien kuntouttava toiminta. Yhtiö tuottaa palveluja niille alueille, joissa kylät ja asuinalueet eivät itse pysty ja halua niitä tuottaa.

5 Yhtiöt ovat Kainuun Nuotta ry:n omistamia ja ne toimivat yhtiöiden hallitusten ohjaamina. Vuoden 2010 aikana Kainuun Nuotta ry panostaa yhtiöidensä kehittämiseen. 5. HANKKEET 5.1 PERKUU (2008-2010) Varsinainen toiminta Jatketaan kohderyhmäläisten kuntoutus- ja koulutuspolun sekä varsinaisen työllistymismallin kehittelyä tiiviissä yhteistyössä valittujen kumppanitoimijoiden kanssa. Testataan luotavan mallin toimivuutta valikoitujen kohderyhmäläisten avulla perehdyttämällä heidät suunniteltuihin toimenpiteisiin. Hankkeen- ja kumppanitoimijoiden edustajien yhteistyössä kehitellään mallia, jossa kohderyhmäläiset pystytään motivoimaan oman elämänsä hallintaan ja oikean työllistymispolun löytymiseen. Jatketaan siis kohderyhmäläisten antaman erittäin positiivisen palautteen pohjalta Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisprojektin kanssa aloitettua ryhmädynamiikkaan perustuvaa ryhmätoimintaa. Samalla voimistetaan yksilökeskeistä toimintaa Työvoiman palvelukeskuksen ohjaamien asiakkaiden kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspolulla. Valmistellaan työstettävän mallin 2. versiota. Pyritään vaikuttamaan edelleen päättäjiin, mm. työministeriin, työllistämismallin yhden kulmakiven eli kohderyhmäläisten täydellisen työkuntoselvityksen ja siitä seuraavien muiden kuin työllistämistoimenpiteiden aktiiviseen käyttöönottoon. Pyritään kohottamaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuutta pääasiassa sosiaalisiin yrityksiin esittämällä päättäjille hallitusohjelmaan kirjatun maahanmuuttajien rinnastamisen pitkäaikaistyöttömiin lainvoimiseksi saattamista. Perehdytään huhtikuun alusta voimaan tulevaan De minimis -lainsäädäntöön ja sen vaikutuksiin rakennetyöttömien työllistymismahdollisuuksiin. Yhdessä kumppanitoimijoiden kanssa haetaan aktiivisesti sijoituspaikkoja kohderyhmäläisille mm. kuntouttavan työtoiminnan asiakaskunnasta. Tässä ja kohderyhmäläisten valmentavassa työssä hankkeen työhön valmentajien valmiuksia tullaan toimintavuonna kehittämään. Samassa yhteydessä kehitellään työpaikkapankkia yhdessä kumppanitoimijoiden kanssa. Kohderyhmäläisten sijoittumista valitsemansa työllisyyspolun mukaisiin työtehtäviin jatketaan apuna mm. sosiaalinen yritys Rajan Nuotta ok. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti hankkeen mallin informointiin ja levitykseen kumppanitoimijoiden keskuuteen seminaarien ja keskinäisten tapaamisten yhteydessä mediaa unohtamatta. 5.2 Laajakaista hyödyksi II (2008-2010) Hankkeen toteutukseen haettiin joulukuussa 2009 jatkoaikaa 30.8.2010 saakka. Perusteluna tähän olivat hankepäätösten viivästyminen hankkeen käynnistämisvaiheessa neljällä kuukaudella ja se että hankkeen määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittiin lisäaikaa. Hankkeen koulutus- ja tukipalvelua jatketaan ja koulutusten sisältöä monipuolistetaan. Koulutustarpeita on ilmennyt varsinkin verkkoviestintään liittyvissä asioissa. Kotisivukoulutukset kyläportaaliin ja muihin selainpohjaisiin järjestelmiin soveltuvat hankkeen koulutustarjontaan helppoutensa vuoksi hyvin.

Etätukiportaali www.etatuki.fi on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi tukipalveluksi ja sen markkinointiin panostetaan voimallisesti vuoden alusta alkaen. Etätukipalvelumallin tekniikan käyttöönottoa asiakkaille rohkaistaan tukikäyntien ja koulutusten yhteydessä Etätuen ylläpitäjä hankkeen päättymisen jälkeen varmistetaan kevään aikana. Netti-tv:n kehitystyötä jatketaan ja kansalaistv:n lähetysten tekoon haetaan lisää toimijoita mm. koulutusten avulla. Yhteistyötä tässä tehdään mm. Kajaanin Yliopistokeskuksen kanssa. Lähetykset toteutetaan osoitteeseen www.suomen.tv. Suomen.tv:n sivustoa kehitetään vastaamaan monipistelähetysten vaatiman etähallinnan vaatimuksia. Seminaarilähetysten kalvoesitysten liittäminen lähetykseen otetaan sivuston esitysmuodoksi tammikuussa. Hankkeen tulokset ja seurannan tuoma palaute toimivat suunnittelun pohjana tarvittavista toimenpiteistä hankkeen päättymisen jälkeen. Tarpeiden ja toiveiden pohjalta laaditaan kehittämishanke, johon haetaan rahoitusta ennen ensimmäisen vuosipuoliskon päättymistä. 6 5.3 Palsa Palvelukeskukset syrjäisille alueille hanke Hankkeen päätavoitteena on kehittää Kainuun syrjäisille alueille alueellisia palvelukeskuksia, joissa toimivat sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukeskusverkostot, palvelujen tuottajien kumppanuusmallit ja rakentaa sosiaali- ja terveyspalveluja uusimuotoisesti, hyödyntäen kansainvälisiä palvelujen tuottamismalleja. Keskeisenä menetelmänä on maakunnallisten kansalaisjärjestöjen vahva yhteistyö maakunnallisella ja paikallisella tasolla julkishallinnon ja elinkeinoelämän kanssa. Toiminta konkretisoituu palvelukeskusten kehittymiseen ja verkostoitumiseen Kainuussa. Hankkeen lähtötilanteena on yhteistyö osana Kainuun hallintokokeilua, syrjäisten alueiden palveluiden turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäisy Kainuussa. Samalla halutaan turvata vapaaehtoistyö ja sähköinen osaaminen. Kainuussa syrjäisten alueiden palvelujen kehittämiselle suurimmat esteet ovat julkishallinnon, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin yhteistyön puute (kolmikanta) sekä fyysisten palvelukeskusten puuttuminen (yhteistyömallit ja tukiverkostot), jotka ovat hankkeen kehittämiskohtana. Tavoitteena on, että mallia voidaan soveltuvin osin siirtää myös muihin maakuntiin ja seutukuntiin. Konkreettiset tavoitteet tiivistetysti: 1. Rakentaa Kainuussa syrjäisille alueille, olemassa oleviin kiinteistöihin 10 kpl palvelukeskuksia, joiden toiminta pohjautuu paikallisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. 2. Kehittää syrjäisille alueille toimintamalli, jossa tuetaan kansalaisten paikallisia palvelutarpeita. Rakennetaan alueelliset, palvelukeskuksissa toimivat palvelutuotantomekanismit. Mallien luomisessa hyödynnetään eurooppalaisia yhteistyömalleja. Palvelutuotannoissa ovat mukana Kainuun maakunta -kuntayhtymän SOTE-palvelualueet. Palvelukeskusten konkreettisista toiminnoista päätetään eri toimijoiden kanssa paikallisesti, tapauskohtaisesti erikseen keskusten suunnitelmien valmistuttua. 3. Rakentaa ennaltaehkäisevän terveydenhoidon paikalliset tukiverkostot osana palvelukeskusverkostoa. 4. Kehitetään alueellisten palvelukeskusten maakunnallinen verkosto ja niihin sopivat kansalaisjärjestöjen yhteistyömallit, jotka muodostuvat paikallisista kansalaisjärjestöjen palveluista, esim. liikunta, perhetoiminta, ennalta ehkäisevä terveydenhoito, lasten ja nuorten toiminta. 5. Rakennetaan osana palvelukeskuksia kansalaisvaikuttamislähtöinen netti-tv-toiminta, jossa lähetysten sisältö tuotetaan osana palvelukeskusten toimintaa. Lähetykset voidaan lähettää mistä keskuksesta tahansa.

6. Edistää kansalaisten ja järjestöjen tietoyhteiskuntaosaamista ja virtuaalisosiaalisuutta. 7 Hankkeen konkreettinen toiminta palvelukeskuksissa selviää seuraavasta kaaviosta. Kainuun palvelukeskushankkeen rakenne Arviointi ja seuranta Paikalliset yhteistyömallit Julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmassektori yhteistyö Paikalliset yhteistyömallit virtuaaliset toiminnat Sähköiset palvelut Kansalais-tv Virtuaaliverkosto Kansalaisjärjestöjen yhteistyö Paikallinen/maakunnallinen yhteistyö Virtuaaliverkosto Paikalliset kansalaistoimintakeskukset Keskusten toiminnan kehittäminen Keskusten verkostoituminen Kansalaisten paikalliset tarpeet Hallintokokeilu/ Maakunta Kuntayhtymän tarpeet 5.4 Kylli- liiketoimintaa kylille hanke KYLLI-hankkeessa kehitetään toimintamuotoja, miten kylille voidaan aktiivisen kylätoiminnan ja yhteisen tahtotilan pohjalta synnyttää kyläläisten toimesta yritystoimintaa. Hankesuunnitelman mukaisesti hanke kestää vuoden 2010 lokakuun loppuun asti. Hankkeen toiminta-alueena on Oulujärvi Leaderin alue eli Kajaanin kaupunki sekä Paltamon, Puolangan ja Vaalan kunnat. Hanke toteutetaan Oulujärvi Leaderin rahoituksella. Lisäksi hankkeessa ovat yritysrahoittajina Kainuun Puhelinosuuskunta sekä Osuuskauppa Maakunta. KYLLI-hankkeessa on mukana kuusi pilottikylää. Jormua, Kajaani Nakertaja-Hetteenmäki, Kajaani Neittävä, Vaala Ounasjoki, Kajaani (Vuolijoki) Säräisniemi, Vaala Vaarankylä, Paltamo Hankkeen tavoiteltavia tuloksia ovat, että kukin pilottikylä löytää oman toimintatapansa, jonka kautta voi tuottaa kylällä tai sen lähiseudulla tarvittavia palveluja ja sitä kautta edistää hyvinvointia kylällä. hankkeessa syntyy uusia palveluja mm. kylätalkkaripalveluja, uusia hoivapalveluja, matkailupalveluja, nuorisopalveluja, tapahtumapalveluja, erilaisia kierrätyspalveluita, pitopalveluita, konepalveluita. Lisäksi kyläläisten asenne ja liiketoiminnallinen osaaminen kasvaa kehittämisprosessin myötä. Hankkeen aikana kylillä kehittyy uusia mahdollisuuksia sopimukselliseen toimintaan yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Vuoden 2010 toimenpiteitä ovat aivoriihipäivät/-illat kullakin kylällä. Aivoriihissä tuotettuja ideoita testataan kevään aikana pidettävissä liiketoimintakoulutuksissa. Kesän alkuun mennessä jokaiselle pilottikylälle on saatu kylän elinkeinollinen toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman käynnistymistä tarkastetaan vielä syksyn 2010 aikana.

KYLLI-hankkeen mallia levitetään muihinkin Oulujärvi Leaderin alueen kyliin. Lisäksi hankkeen kokemusten perusteella räätälöidään oma hankehakemus Elävä Kainuu Leaderille. Tavoitteena on, että uusi hanke voi käynnistyä kevään aikana Elävä Kainuu Leaderin alueella. 8 5.5. Kainuun vimma Hankkeen tavoitteena on Valokuitu 2015 Kainuu -hankkeen tukeminen, kylä/liityntäverkkojen aktivointi kylillä, sisällön-tuotannon kehittäminen uusiin verkkoihin, kylien turva-ohjelman ja kansalaisvaikuttamisen kehittämiseen Hankkeen tarve jakaantuu seuraavasti: 1. Valokuitu 2015 runkoverkon rakentaminen tarvitsee maakunnallista kylätoimijaa tuekseen hankkeen toteuttamiseen. 2. Kyläverkko/liityntäverkko tarvitsee maakunnallisen kylätoimijan, joka aktivoi kyliä kylätasolla paikallisen valokuituverkon hankintaan/rakentamiseen ja käyttöönottoon. 3. Valokuidun rakentamisesta saatavan hyödyn rakentamisessa tarvitaan maakunnallista kylätason toimijaa. 4. Kylien turvaohjelma, jonka suunnittelu aloitettiin vuonna 2009 ja käytäntöönpano vuosien 2010-2013 aikana tarvitsee tuekseen maakunnallisen koordinoijan, joka vastaa toiminnan kehittämistä. 5. Kainuun hallintokokeilumallin kehittäminen ja yhteiskunta yleensä asettavat kansalaistoiminnalle ja kansalaisvaikuttamiselle yhä suurempia haasteita. Tarvitsemme uusia toiminta- ja kannustustapoja, jotta kansalaisten aktiivisuus ja vaikuttamisen tahtoa kehitetään. Lähitulevaisuuden haasteena kansalaistoiminnassa on löytää ratkaisuja kansalaistoiminnan arvostukseen, kansalaisvaikuttamiseen ja toimintamallien uudistamiseen. Kansalaistoiminnan edellytyksiin voidaan vaikuttaa asianmukaisten koulutusten, työnjaon ja uusien toimintamallien avulla. Tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä eri kainuulaisten toimijoiden kesken löytääksemme ratkaisumalleja kansalaistoiminnan turvaamiseksi Kainuussa. Hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat seuraavat: Tukea Valokuitu 2015 -hankkeen runkoverkon toteuttamista Kainuussa kylien näkökulmasta tarkastellen. Tukea/kehittää kylä/liityntäverkkojen (viimeinen 2 km) toteuttamista ja kansalaisten sitoutumista kuituverkon käyttäjiksi. Kehittää valokuidun rakentamisessa syntyvien sisältömahdollisuuksia toteuttamista kylien, julkishallinnon ja yritysten tarpeista tarkastellen. Kehittää ja toteuttaa kylien turvaohjelmaa ja koordinoida ohjelman käytäntöön panoa (ei sisällä tarvittavien koulutusohjelmien toteuttamista, eikä verkostojen rakentamista paikallisella tasolla) Lisätä kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia osana hallintokokeilun kehittämistä. Kehittää uusia viestintävälineitä ja menetelmiä kansalaisten ja julkishallinnon vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää kansalaistoimintaa tukeva netti-tv-järjestelmä. 5.6 Kylien turva kehittämishanke Kylien turvaohjelma Kainuun maakunta kuntayhtymä on käynnistänyt maakunnallisen turvaohjelman valmistelun. Osana maakunnallista turvaohjelmaa toteutetaan kylien turvaohjelma. Ohjelma sisältää laajan kansalaisnäkökulmaisen turvasuunnitelman, jossa

turvakäsitteen rakentuminen muodostuu kansalaisten kokemasta turvallisuuden tunteesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Kylien turvaohjelman käsite on laajempi kuin viranomaiskäsite. Ohjelmassa tuodaan esille erilaisten vapaaehtoisuuteen liittyvien turvaverkostojen rakentaminen kylille/kyläalueille (esim. pelastusryhmät, jotka toimivat vapaaehtoisesti). Valtakunnassa on lanseerattu käsite, kylävaste, joka tulee sanasta ensivaste ja joka edellyttää myös vapaaehtoisverkostojen organisoimisen ja kouluttamisen kylille. Kylien turvaohjelman kehittämisessä hyödynnetään Lapissa jo käynnistynyttä valtakunnallista pilottia, jossa toimijoina ovat Lapin kylät ry, Lapin lääninhallitus ja sisäministeriö. Saamme Kainuuseen kaiken Lapin tiedon käyttöömme ja he konsultoivat tarvittaessa meitä. Osana kylien turvaohjelman toteuttamista Kainuun Nuotta ry käynnistää vuoden 2010 alussa hankesuunnittelun Kylien turvaohjelman käytännön toimintojen toteuttamiseksi Kainuun maakunnassa. Hankkeen keskeinen tavoite on rakentaa kyläalueelliset turvasuunnitelmat, toteuttaa tarvittavat koulutukset ja auttaa toimintojen käynnistämisessä. Hankkeella rakennetaan toimintamalli, jolla yhdistetään kaikki ne toimijat, jotka ovat kosketuksissa yksittäiseen kansalaiseen tämän eri elämänvaiheissa. Hankkeella rakennetaan myös toimintamalli paikallisen tason/kylätason turvallisuussuunnitelman rakentamiseen. Näin puretaan perinteinen putkinäköinen sektoriajattelu, joka on ollut vallalla maaseudun asukkaiden turvallisuutta rakennettaessa. Lisäarvona on kolmannen sektorin tuominen mukaan arjen turvan rakentamiseen. Tämä kolmas sektori rakentuu kylätoiminnasta, sekä muista paikallisista ja alueellisista järjestöistä. Hanke toteutetaan vahvassa yhteistyössä lapin turvahankkeiten kanssa. Hankkeen keskeiset painopisteet selviävät seuraavasta kaavakkeesta: Turvallisuutta heikentävät tekijät Nykytila Sosiaali-ja terveyspalvelujen keskittäminen heikentänyt palvelujen saatavuutta Kouluverkon tiivistäminen on aiheuttanut pitkät koulumatkat ja heikentänyt yhteisöllisyyttä ja paikallista palvelutoimintaa kylätalojen ylläpito on käynyt vaikeaksi, josta johtuen paikallinen omaehtoinen toiminta on uhattu Pitkä etäisyydet ja harvaan asuminen heikentänyt pelastustoimen ja järjestystoimen reagointinopeutta Palvelut Syrjäytyminen Infra ja liikkuminen Korkea työttömyys on luonut monenlaisia ongelmia maaseudun väestössä. Syrjäytyminen, mukaan lukien nuoret, vaikeuttaa merkittävässä määrin maaseudun asukkaiden oman elämänhallintaa. Päihdeongelmat ovat syventyneet erityisesti työttömien miesten osalta Ongelmien monimuotoinen kasaantuminen on lisännyt itsetuhoista käyttäytymistä 9 Teiden kunto on vaikeuttanut asukkaiden, yritysten ja pelastus- ja järjestys viranomaisten liikkumista Puhelin- ja teleinfra ei toimi riittävästi kaikilla alueilla Kulkeminen on vaikeutunut julkisen liikenteen vuorojen vähetessä Pitkät koulumatkat luovat turvattomuutta lapsissa ja vanhemmissa Toimenpiteet Vastuutahot ja seuranta Aikataulu Kansalaisvaikuttamisen edistäminen Kyläpalvelukeskukset Liikkuvat palvelut Sähköisten palvelujen kehittäminen Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin paikallinen yhteistyö Kyläsuunnitelmat osaksi maakunta ja kuntasuunnittelua Kylätalojen ylläpito turvataan kehittämällä niistä monipalvelukeskuksia Sosiaalisen yritystoiminnan kehittäminen Kuntouttava toiminta osana työllisyyden hoitoa Yhteiskuntapalvelut Nuorten työllistämisen lisääminen (setelinuoret ja työharjoittelu) Talkooperinteen kehittäminen Eri ikäryhmien harraste ja turvaverkot Kylien yhteisöllinen vastuu (naapuriapu ja huolenpito Kylien sisäisen ja välisen sosiaalisen vuorovaikutuksen kehittäminen) Kylien sosiaalisen pääoman kehittäminen Kylien turvaverkot (kylävasteryhmät: kriisiryhmät, vapaaehtoiset palo, pelastus, päihdeverkostot Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset Tuetaan tiekuntien isännöintiä lisäämällä osaamista ja verkostoitumista Aktiivien palautteenanto yleisten teiden ylläpidosta Kyläsuunnitelmat osaksi maakuntasuunnittelua Valokuituverkon rakentamisen myötä kehitetään samalla puhelin ja teleinfran toimivuutta Kehitetään kylien kimppakyyti ja koulutaksitoimintaa osana kylien asukkaiden liikkumista Rakennetaan koulumatkat lapsille turvalliseksi erityisesti jalkaisin kuljettavat matkat (huom. esim. petoongelmat) Julkinen, yksityinen, kolmassektori ja kansalaiset 5.7 Erillisohjelmahanke Osana kylien turvaohjelmaa vuoden 2010 aikana rakennetaan erillisohjelmahanke, joka on Oulun yliopiston Kajaanin yo-keskuksen hanke, jossa yhteistyökumppaneina ovat Kainuun, Koillismaan ja Lapin kylät ja heidän eurooppalaisia yhteistyökumppaneitaan.

Hankkeen toimijat. Sisäministeriö Lääninhallitukset Maakuntien liitot Alueelliset/paikalliset pelastus- ja järjestysviranomaiset Maakunnalliset kehittäjäorganisaatiot Toimialueitten kylien kattojärjestöt Peruskuntia Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita Hankkeen hallinnoijana toimii Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrotinstituutti yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa. 10 Hankkeen päätavoitteena on hyvien turvakäytäntöjen siirtäminen osana kylien turvallisuutta Hankkeen sisällöt Sujuvan arjen turvallisuus Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö Kansalaisyhteiskunnan omaehtoisen varautumisen tukeminen Kylien infran kehittäminen Sosiaalinen yrittäjyys, kylien työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy Kylätoiminnan kehittäminen Yhteisöllisyyden kehittäminen Kylien/kylätoiminnan liiketoiminnan kehittäminen ja pienten töiden organisointi Tietoyhteiskunnan kehittäminen, kylien sähköiset palvelut ja viestintä Kylien palvelut Kylän peruspalvelut Kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottamisessa Kylien palvelukeskukset ja niiden alueellinen toiminta Toimintaan liittyy vahva tutkimuksellinen osio. Hanke käynnistyy vuoden 2011 aikana. 5.8 Kainuun kyläkuitu hanke Valokuitu 2015 Valtakunnallisen valokuituhankkeen toisen tavoitteen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat tulee olla enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Hankkeeseen tullaan käyttämään julkista tukea niille hankkeille, jotka eivät ole kaupallisesti toteutettavissa. Nopeita yhteyksiä tullaan rakentamaan vain sinne, missä niille on todellista kysyntää. Julkisella rahoituksella rakennettava valokuitu runkoverkko toteutetaan maksimissaan kahden kilometrin päähän käyttäjästä. Kuluttajat hankkivat/rakentavat tilaajayhteyden omalla kustannuksellaan. Kylä- eli liityntäverkkojen rakentamisessa (viimeiset kaksi kilometriä) kannustetaan maaseudun asukkaita luomaan erilaisia yhteistyö- ja rahoitusmalleja. Keskeistä valokuituhankkeessa on saada kylien asukkaat/kylät sitoutumaan viimeisen kahden kilometrin rakentamiseen ja liittymään verkon käyttäjäksi. Tämä onnistuu vain tukemalla maakunnallisesti jokaista kylää erikseen paikan päällä käyden. Teknologian rakentamisen ohessa tulee käynnistää laajamittainen sisällöntuottaminen, jotta tehdylle investoinnille saadaan laaja hyöty. Liikenne- ja viestintäministerin tavoite on saattaa vuoteen 2013 mennessä keskeisimmät julkiset ja yksityiset palvelut

verkosta saataviksi. Lisäksi kylien toimijoiden tarve on saada nopeita yrityspohjaisia palveluita käyttöönsä ja hyödyntää viestinnässään nopean verkon uusia mahdollisuuksia Kainuun maakunnallisen tarvekartoituksen ja maakunnallisen laajakaistasuunnitelman laatii Kainuun maakunta kuntayhtymä ja alueelle kaavaillut, julkista tukea hakevat valokuituhankkeet suunnitellaan yhdessä alueen kuntien kanssa. Valokuituhankkeiden toteutus tullaan hakemaan kilpailutuksen kautta. Kyläkuitupilottihanke Pilottikylien kyläverkon (viimeinen kaksi kilometriä) rakentaminen kylän omana talkootyönä, kuituosuukuntien perustaminen ja sisällön kehittäminen ja testaaminen nopeisiin kuituihin pilotoidaan Kainuussa kahdella kylällä. Toinen kylä on Tipasoja Sotkamossa ja toinen Hossa Suomussalmella. Lisäksi taajama maaseutu yhteistyömahdollisuuksia valokuitujen avulla pilotoidaan yhteistyössä Nakertaja- Hetteenmäen kylän kanssa. Teknologiasta ja rakentamisesta hankkeessa vastaa Kainuun Puhelinosuuskunta, kylien aktivoinnista ja sisällön kehittämisestä vastaa Kainuun Nuotta ry yhteistyössä eri toimijoitten kanssa. Kainuun Nuotta ry on käynnistänyt vuoden 2009 aikana hankesuunnittelun kyläkuitujen hyödyn rakentamiseksi pilottikylille. Hanke käynnistetään keväällä 2010. Toimenpiteet hankkeessa Kylien aktiivisuus ja omatoimisuus välttämätöntä kyläkuidun onnistumiseksi. Aktivointi onnistuu vain arkipäivän hyötyjen esiinnostamisella Aktivointi Kylissä (yhteisöllisyys ja yleinen hyöty) Kodeissa (henkilökohtainen hyöty) Julkisen, ykstyisen, kolmannen sektorin ja kansalaisten hyötyjen esiinnostaminen valokuituverkoissa. 11 5.9 Suomen.tv Netti.tv on usean eri Suomalaisen kansalaistoimijan yhteistyöhanke. Mukana ovat Kainuun Nuotta ry, Kolin seudun kylät (Pohjois-Karjala), Käpylä, Helsinki, Turun saaristokunnat, Lapin kylät ja Koillismaan kylät. Hanke on vaiheistettu kolmeen osaan. Vuonna 2008-2009 kukin maakunta käynnistää oman peruskoulutuksen, netti-tv sisältöosaamiseen. Yhteisen valtakunnallisen netti-tv (www.suomen.tv)kanavan käynnistäminen vuosina 2009-2010. Lähtökohtana on kansalais tv-toiminta, jossa kansalaiset tuottavat itse sisällön kanavalle. kolmantena toimintana on kansainvälisen toiminnan käynnistäminen vuonna 2011. Tavoite ja kehittämisen sisällöt: 1. Alueelliset toiminnat Tekninen ja tuotanto-osaaminen haltuun Kansalaistoiminta ja elinkeinotoiminta Ympäristö ja teemakohtainen toiminta Julkinen toiminta, kohderyhmien huomioiminen Nuoret ja ikinuoret 2. Yhteiset lähetykset (www.suomen.tv)

Koulutukset (myös suljetut seminaarit) Yhteiset teemalähetykset Arkipäivän toiminta (nuorten toimintana) Juhlatapahtumat Kulttuuri ja taide 3. Kv-yhteistyö Vaiheen I hankkeiden vetovastuulla ovat jokainen toimija itsenäisesti. Vaiheen II Hankkeen vetovastuussa on Kainuun Nuotta ry. 12 6. HALLINTO 6.1 Vuosikokoukset 6.2 Johtokunta 6.3 Johtoryhmä 6.4 Jaostot 6.5 Henkilöstö 6.6 Johtosääntö Ylintä päätäntävaltaa käyttää vuosikokous. Kainuun Nuotta ry:llä on kaksi kokousta vuodessa: kevätkokous (tilikokous) ja syyskokous (henkilövalintakokous). Johtokunnassa on edustaja jokaisesta Kainuun kunnasta ja lisäksi hänellä henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnassa on 14 varsinaista jäsentä ja 14 varajäsentä. Johtokunnan jäsenten kausi on kaksivuotinen ja puheenjohtajan kolmivuotinen. Johtoryhmän muodostavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Johtoryhmä valmistelee asiat johtokunnan päätettäväksi sekä toteuttaa annetut päätökset. Johtokunta voi alistaa asian johtoryhmän päätettäväksi. Jaostot toteuttavat ja kehittävät teema-alueittain johtokunnan ja johtoryhmän niille osoittamia toimialueita. Jaostot toteuttavat itsenäisesti heille annettujen teema-alueiden toteuttamisen. Kainuun Nuotta ry palkkaa hankkeissa tarvittavan henkilöstön hankkeiden rahoitussuunnitelmien puitteissa. Henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua johtokunnan kokouksiin. Hankevetäjien palavereissa tiivistetään hankkeiden välistä yhteistyötä ja estetään päällekkäisyyksien syntymistä. Kainuun Nuotta ry:llä on hyväksytty johtosääntö, jossa määritellään eri toimijatahojen päätöksentekovaltuudet ja vastuut.

13 7. TALOUSARVIO VUODELLE 2010 Perustoiminta talousarvio 2010 Kulut Viestintä ja markkinointi 300 Toimistotarvikkeet 1 000 Kopiointikulut 500 Matkakorvaukset 3 000 Päivärahat 300 Kopiokoneen vuokra 1 650 Jäsenmaksut 380 Puhelinkulut 2 200 Postikulut 600 Palkat 10 500 Pankin palvelumaksut 250 Kyläpäiväkulut 150 Korkokulut 2 000 Muut kulut 5 500 Yhteensä 28 330 Tulot Yleisavustukset 1 500 SYTY/Valtionavustus 2010 28 000 Varainhankinta/osingot 10 000 Yhteensä 39 500 EROTUS 11 170 Hankkeiden talousarvio 2010 Hanke Tulot Menot Laajakaista hyödyksi II 113 000 113 000 Perkuu hanke 215 700 215 700 Kylli hanke 64 000 64 000 Palsa-hanke 106 700 106 700 Kainuun Vimma hanke 111 600 111 600 Kyläkuitu hanke 70 000 70 000 Kylien turva hanke 80 000 80 000 Suomen.tv hanke 40 000 40 000 Yhteensä 801 000 801 000 Talousarvio yhteensä Hanke Tulot Menot Yleiskulut 39 500 28 330 Hankkeet 801 000 801 000 Yhteensä 840 500 829 330 Erotus 11 170