1/2011 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Harrastuksesta kannattavaksi kasvubisnekseksi Hobbyn blev lönsam tillväxtbusiness Päivitä Itämeritietämyksesi! Uppdatera ditt Östersjövetande! 1
1/2011 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Päätoimittaja/Huvudredaktör: Helena Jaatinen helena.jaatinen@merimieselakekassa.fi helena.jaatinen@sjomanspensionskassan.fi Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Marina Paulaharju marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi marina.paulaharju@sjomanspensionskassan.fi Käyntiosoite/Besöksadress: Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite/Postadress: PL 327, 00121 Helsinki PB 327, 00121 Helsingfors Puhelin/Telefon: 010 633 990 Telefax: 010 633 9938 Sähköposti/E-post: etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi Osoitteenmuutokset/adressförändringarna: info@merimieselakekassa.fi info@sjomanspensionskassan.fi www.merimieselakekassa.fi www.sjomanspensionskassan.fi Ulkoasu/Layout: bbo, Better Business Office Oy Painopaikka/Tryckeri: Solver palvelut Oy ISSN: 1796-8216 Painos/Upplaga: 17 000 nro/nr ilmestyy/utges 2 3/2011 vko/vecka 26 4/2011 vko/vecka 46 Kannen kuva/pärmbild: Hannu Vallas / Lehtikuva Meriaura navigoi kohti turkoosia tulevaisuutta Turkulaisen Jussi Mälkiän varhain virinnyt laivaharrastus on kasvanut palkituksi ja kannattavaksi bisnekseksi. Yksi yritystoiminnan kantavista ajatuksista on ympäristöystävällisyys. Kansalaisten Itämeritietämys ajan tasalle Itämeritietämyksen päivitys käy nyt kätevästi. Kansalaisen Itämeri -oppaassa meren tila, suurimmat huolenaiheet sekä tulevaisuuden näkymät ovat yksissä kansissa. Luontokuvaaja Jukka Haltimo antaa horisontin hoitaa Jukka Haltimon kamera on tallentanut luonnonihmeitä monelta maailman kolkalta. Hänen kuvaarkistostaan valikoituivat myös Merimieseläkekassan vuoden 2011 kalenterin merimaisemat. Ismo Jokinen on monen toimen mies Monitoimimurtaja Fennican kokki-stuertti saa aikaan maittavan ruoan lisäksi harvinaisen paljon muutakin. Puu ja lumi ovat hänen lempielementtejään. MEKin asuinkiinteistöt hyvässä hoidossa Viime vuonna perustettu MEK-Huolto tuntuu lunastaneen paikkansa Merimieseläkekassan kiinteistöjen hoidossa. Työt sujuvat kuin laulaen, ja asukkaat näyttävät olevan tyytyväisiä. Kysymyksiä ja vastauksia Meritaiteen mestareita Ivan Aivazovski ja alati muuttuva meri Sisällys Innehåll Uutisia 4 9 12 15 20 23 24 26 Meriaura navigerar mot en turkos framtid Åbobon Jussi Mälkiäs tidiga intresse för båtar har utvecklats till en prisbelönad och lönsam business. En av företagsverksamhetens bärande idéer är miljövänlighet. Medborgarnas Östersjövetande uppdateras Uppdaterandet av kunskaperna om Östersjön går nu behändigt. I handboken Fokus på Östersjön finns allt om tillståndet i innanhavet, havets största bekymmer och framtidsvyer i en enda bok. Naturfotografen Jukka Haltimo får horisontvård på Aspskär Jukka Haltimos kamera har fångat naturunder på många håll i världen. Ur hans fotoarkiv valdes också havslandskapen för Sjömanspensionskassans kalender för år 2011. Ismo Jokinen är en mångsysslare Kock-stuerten Ismo Jokinen på mångfunktionella isbrytaren Fennica får utöver välsmakande mat även till stånd sällsynt mycket annat. Trä och snö är hans favoritelement. SPKs bostadsfastigheter tas väl omhand MEK-Huolto, som grundades ifjol, förefaller att ha inlöst sin plats i skötseln av Sjömanspensionskassans fastigheter. Arbetet löper undan som på räls och de boende ser ut att vara nöjda. Frågor och svar MARINKONSTENS MÄSTARE Ivan Aivazovski och havet i ständig förändring NYHETER 2
Pääkirjoitus Ledaren Paljon vartijana Ett stort ansvar Helena Jaatinen helena.jaatinen@merimieselakekassa.fi helena.jaatinen@sjomanspensionskassan.fi Kansainvälisen talouden myllerryksistä huolimatta Merimieseläkekassa on vuodesta toiseen onnistunut eläkevarojen turvaamisessa hyvin. Vuonna 2010 sijoitustoimintamme tulos oli edellisvuoden tapaan erinomainen. Koko sijoitusomaisuuden tuotto oli 13,7 prosenttia. Eläkekassan vakavaraisuus vahvistui merkittävästi ja päätyi erinomaiselle 41 prosentin tasolle. Sekä sijoitustoiminnan tulos että vakavaraisuus olivat parempia kuin yhdelläkään työeläkeyhtiöllä. Talousvuosi 2010 jäi historiaan enimmäkseen negatiivisten uutisten ajanjaksona. Useimmat muistavat suomalaisia kiivaasti puhuttaneen ja läheltä koskettaneen euroalueen velkakriisin. Muutamien valtioiden lainaongelmien johdosta koko euroaluetta uhkasi täydellinen luottamuksen romahtaminen. Kreikka ja Irlanti joutuivat turvautumaan muiden euromaiden rahoittamiin tukipaketteihin. Talouskasvu ylitti kaikesta huolimatta odotukset. USA:n bruttokansantuote kasvoi noin kolme prosenttia, ja Euroopassa Suomi ylsi Saksan ja Ruotsin ohella nopeasti yli kolme prosenttia vuodessa kasvavien kansantalouksien ryhmään. Suomen talouden kasvun odotetaan jatkuvan vahvana myös kuluvana vuonna. Merenkulkijoiden eläkevarojen hoitajana Merimieseläkekassa on paljon vartijana. Edellä kuvattu kehityssuuntaus nostaa yhä keskeisempään asemaan eläkekassamme sijoitustoiminnan. Tässä Merimieseläkekassa on onnistunut varsin hyvin; viimeisten 13 vuoden aikana sijoitustoiminnan keskimääräinen vuosituotto on ollut 5,6 prosenttia. Suomen työeläkesektorilla on maailmantaloudesta heijastuvien vaatimusten lisäksi omat kansalliset haasteensa, joista mittavin on väestön ikärakennemuutos: suurten ikäluokkien tultua eläkeikään työelämästä poistuminen kiihtyy kaikilla toimialoilla. Myös merenkulussa työntekijämäärä on viime vuosina pienentynyt tasaisesti ja vuonna 2010 vakuutettuna oli enää reilut 7 500 työntekijää. Vakavaraisuustason erinomaisuudesta huolimatta eläkemenon nopea kasvu on antanut aiheen vakuutusmaksun vähäiseen korotukseen. Vuoden 2011 maksu on sekä työntekijän että työnantajan osalta 11,1 prosenttia eli 0,1 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2010. Tulevien vuosien haasteet pysyvät edelleen vaativina. Seuraavan vaalikauden suuria kysymyksiä tulee olemaan työurien pidentäminen niin alku- kuin loppupäästä, jotta työeläkemaksut pystytään pitämään kohtuullisella tasolla. Markkinoiden voimakkaista vaihteluista huolimatta sijoitusten tuottojen on jatkossakin oltava riittäviä eläkevastuun kattamiseen pitkällä aikavälillä. Talouden näkymiä kuitenkin kirkastaa ennen muuta maailmantalouden kasvun piristyminen. Myös suomalaisten varustamojen kehitysodotukset ovat melko optimistisia. Trots virrvarret i den internationella ekonomin har Sjömanspensionskassan från år till år lyckats säkerställa pensionsmedlen på ett utmärkt sätt. Resultatet av vår placeringsverksamhet 2010 var såsom under tidigare år exemplariskt. Den totala avkastningen av placeringstillgångarna uppgick till 13,7 %. Pensionskassans solvens stärktes påtagligt och landade på den ypperliga nivån 41 %. Såväl resultatet av placeringsverksamheten som solvensen var bättre än för något annat arbetspensionsbolag. Budgetåret 2010 gick till historien som en period full av för det mesta negativa nyheter. De flesta kommer ihåg euroområdets skuldkris som berörde finländarna nära och väckte häftiga diskussioner bland dem. P.g.a. kreditproblemen i vissa EU-stater hotades hela euroområdet av en total förtroendekris. Grekland och Irland var tvungna att ty sig till av de övriga euroländerna finansierade stödpaket. Trots allt överträffade den ekonomiska tillväxten ändå förväntningarna. I USA ökade bruttonationalprodukten med omkring tre procent och i Europa nådde Finland vid sidan av Tyskland och Sverige snabbt gruppen nationalekonomier med en tillväxt på över tre procent per år. Finlands ekonomiska tillväxt förväntas fortsätta stark även under innevarande år. I egenskap av förvaltare av sjöfararnas pensionsmedel har Sjömanspensionskassan ett stort ansvar. Ovan beskrivna utvecklingstrend ger vår pensionskassas placeringsverksamhet en allt centralare position. Härvidlag har Sjömanspensionskassan lyckats rätt väl; under de senaste 13 åren har placeringsverksamhetens genomsnittliga årliga avkastning uppgått till 5,6 %. Utöver krav som reflekteras från världsekonomin har arbetspensionssektorn i Finland sina egna nationella utmaningar. Av dessa är förändringen i befolkningens åldersstruktur den största: efter att de stora åldersklasserna nått pensionsålder accelererar avgången från arbetslivet inom alla branscher. Även inom sjöfarten har antalet arbetstagare under de senaste åren stadigt minskat och ifjol var antalet försäkrade inte mera fler än 7 500. Trots den utmärkta nivån för solvensen har pensionsutgiftens snabba tillväxt förorsakat en mindre höjning av premien. Premien för 2011 uppgår för såväl arbetstagarens som arbetssgivarens del till 11,1 %, dvs är 0,1 procentenheter större än 2010. Utmaningarna under kommande år förblir fortsättningsvis krävande. Stora frågor under den kommande valperioden kommer att vara förlängningar av arbetslivet i såväl början som slutet av arbetskarriären, för att premierna ska kunna hållas på en skälig nivå. Trots de kraftiga fluktuationerna på marknaden ska avkastningen av placeringarna även i fortsättningen vara tillräcklig för att täcka pensionsansvaret också på lång sikt. Framför allt det faktum att världsekonomins tillväxt håller på att återhämta sig gör att de ekonomiska utsikterna börjar se ljusare ut. Även de finländska rederiernas förväntningar på utvecklingen är rätt så optimistiska. 3
4
Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: Marina Paulaharju Harrastuksesta kannattavaksi kasvubisnekseksi Meriaura navigoi kohti turkoosia tulevaisuutta Hobbyn blev lönsam tillväxtbusiness Meriaura navigerar mot en turkos framtid Innostus laivoihin ja ympäristöasioihin on vienyt Jussi Mälkiän pitkälle. Takana on 25 vuotta menestyksekästä liiketoimintaa ja edessä paljon uusia suunnitelmia. Palkittu yrittäjä ei kuitenkaan halua pitää meteliä itsestään. Intresset för fartyg och miljöfrågor har fört Jussi Mälkiä långt i livet. Bakom sig har han 25 år av framgångsrik affärsverksamhet och framför sig en uppsjö av nya planer. Men trots priser för sin verksamhet gör företagaren Mälkiä helst inget väsen av sig. Vuonna 1986 yksitoista merihenkistä ja laivoista innostunutta turkulaiskaverusta ostaa yhdessä hinaajan, harrastusmielessä ja asumiskäyttöön. Hinaaja osoittautuu kalliiksi ylläpitää, mutta jotain jää kytemään. Neljännesvuosisata myöhemmin laivaharrastus on muuttunut menestyksekkääksi liiketoiminnaksi. Alun perin mukana olleista kavereista meitä on jäljellä vielä kolme, kertoo Jussi Mälkiä, Meriaura-yritysryhmän perustaja ja pääomistaja. Meriaura-konserniin kuuluu nykyisin kaikkiaan seitsemän merikuljetusten, logistiikan ja ympäristötekniikan alalla toimivaa yritystä. Kunnolla yritystoiminta lähti käyntiin 90-luvulla, jolloin hankimme useampia kuivalastialuksia. Mukaan tuli myös uusia yhteistyökumppaneita. Myöhemmin yritystenkin määrä on kasvanut tämä ei ole ollut varsinaisesti tarkoitus, mutta uusien aluevaltausten myötä se on usein ollut helpoin tapa edetä. Konserni työllistää reilut 200 työntekijää. Parhaimmillaan työntekijämäärä on ollut noin 250, mutta talouden taantuma on purrut myös Mälkiän yritysryppääseen. Telakkateollisuuden vaikea tilanne näkyy myös meillä, ja noin puolet telakkatyöntekijöistämme on tällä hetkellä lomautettuina. Muilta osin työllisyystilanne on erittäin hyvä. Året var 1986 då elva unga åbograbbar med intresse för hav och båtar tillsammans köpte en bogserbåt att ha som både hobby och bostad. Bogserbåten visade sig dyr att hålla igång, men den tände en gnista. Ett kvartssekel senare är båthobbyn omvandlad till en framgångsrik affärsverksamhet. Tre av grabbarna som var med från början finns fortfarande kvar, berättar Jussi Mälkiä som är företagsgruppen Meriauras grundare och huvudägare. Till Meriaurakoncernen hör numera inalles sju företag i branscherna sjötransport, logistik och miljöteknik. Affärsverksamheten kom i gång på allvar på 90-talet, då vi skaffade oss flera torrlastfartyg. Då anslöt sig också några nya samarbetspartners. Sedan dess har också antalet företag vuxit vilket egentligen inte var meningen, men när vi har expanderat till nya branscher så har det ofta visat sig vara det enklaste sättet att gå framåt. Koncernen sysselsätter drygt 200 arbetstagare. Som mest har antalet anställda varit uppe i cirka 250, men den ekonomiska recessionen bet också på Mälkiäs företagskluster. Varvsindustrins svåra läge syns också hos oss och ungefär hälften av våra varvsarbetare är i detta nu permitterade. Men i övrigt är sysselsättningsläget väldigt gott. >> 5
Olemme pyrkineet aktiivisesti hakemaan ratkaisuja uusista energiamuodoista bioenergiasta, tuuli- ja aurinkovoimasta. Vi letar aktivt efter lösningar bland de nya energiformerna bioenergin, vindkraften och solenergin. Merenkulkijoita yhtiöiden vaikutuspiirissä on yhteensä vajaat 300, joista reilut 100 on suomalaisen merimieseläkejärjestelmän piirissä. Meriauralla on laaja alihankkijoiden verkosto, jossa työskentelee runsaasti ulkomaisia merenkulkijoita. Yritys toimii alihankkijana myös valtion omistamalle Meritaito Oy:lle ja hoitaa yhtiön hallinnassa olevien merenmittausalusten miehityksen. Juuri ennen haastatteluhetkeä Mälkiä on käynyt lähettämässä matkaan merentutkimusalus Arandan. Syntyjään tamperelaisen Mälkiän kiinnostus merenkulkuun heräsi jo varhain. Lähdin merille ensimmäisen kerran 16-vuotiaana ammattikoulun merioppilaana. Se oli aikaa ennen nettiä ja halpalentoyhtiöitä, joten merille meno oli uteliaalle pojalle hyvä keino päästä näkemään maailmaa ja saada elämänkokemusta. Merityö maistui, ja opinnot jatkuivat. Merikapteeniksi Mälkiä valmistui vuonna 1990. Ratkaisevana käänteenä yritystoimintansa laajentumiselle Mälkiä pitää Neuvostoliiton romahduksesta seuranneita tapahtumia. Meriauralle se antoi alkusysäyksen laivanvarustuksen ja lastiliikenteen kasvulle. 1990-luvun alun murros muutti tavaravirtoja tarjoten pienemmillekin toimijoille mahdollisuuden päästä mukaan muuttuville markkinoille ja pärjätä kilpailussa. Mitään valmista toimintamallia ei tietenkään ollut, piti edetä tilanteiden mukaan. Se tarkoitti myös sitä, että oli otettava riskejä välillä esimerkiksi ostimme koko lastin omiin nimiimme, vaikkei varmaa tietoa ostajasta lama-suomessa ollutkaan. Tekemisen kautta oppiminen on kuitenkin sopinut innovatiiviselle Mälkiälle. Kun on joutunut perehtymään asioihin kunnolla, on ollut pakko ymmärtää niiden toimintamekanismit ja taustat. Siitä on totta kai ollut etua tulevaisuutta rakentaessa. Visionäärin vikaa Jussi Mälkiässä lienee ollut jo silloin, kun hän opintovaiheessa kiinnostui ympäristökysymyksistä. Yritystoiminnassa ympäristöasioiden huomioon ottaminen on ensisijaisesti tarkoittanut konkreettisten ratkaisujen hakemista käytännön ympäristöongelmiin. Ympäristönsuojelun problematiikka ei ole viime vuosikymmeninä juurikaan muuttunut, nykyiset ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. 1980-luvulla oltiin valveutuneita ja ympäristökysymykset olivat paljon esillä tosin ilmaston lämpenemisen sijaan silloin puhuttiin kasvihuoneilmiöstä. Konkreettisia toimia oli kuitenkin vähän, koska ratkaisuja ei juurikaan ollut tiedossa. Nykyisin ympäristönsuojelun ilmapiiri on Mälkiän mukaan aivan toinen kuin aikaisemmin, nimenomaan positiivisessa mie- Koncernen berör nästan 300 sjöfarare, av vilka drygt 100 hör till det finska sjömanspensionssystemet. Meriaura har ett omfattande nät av underleverantörer som sysselsätter ett stort antal utländska sjöfarare. Företaget verkar även som underleverantör till det statsägda bolaget Meritaito Oy och sköter bemanningen av Meritaitos mätningsfartyg. Precis innan den här intervjun var Mälkiä i hamnen när havsforskningsfartyget Aranda lade ut. Mälkiä är född i Tammerfors och hans intresse för sjöfart väcktes tidigt. Jag gick till sjöss första gången som 16-åring som sjöelev på yrkesskolan. Det var innan det fanns internet och billiga flyg, så att gå till sjöss var ett bra sätt för en nyfiken grabb att komma ut och se världen och skaffa sig livserfarenhet. Det kändes bra att jobba på sjön och studierna rullade vidare. 1990 blev Mälkiä sjökapten. Händelseutvecklingen efter Sovjetunionens kollaps innebar enligt Mälkiäs syn på saken en avgörande vändpunkt för Meriauras fortsatta expansion. Den gav koncernen impulsen till utvidgad rederiverksamhet och lasttrafik. Brytningen i början av 90-talet förändrade godsströmmarna och öppnade möjligheter också för mindre aktörer att komma in på marknaden och klara sig i konkurrensen. Det fanns naturligtvis inte någon färdig mall för verksamheten utan det gällde att pröva sig fram. Vilket förstås också innebar att vi måste ta risker det hände att vi köpte en hel last i eget namn utan att ha någon avtalad köpare i lågkonjunkturens Finland. Learning by doing har dock varit en fungerande metod för den uppfinningsrike Mälkiä. Eftersom jag har varit tvungen att sätta mig in i saker grundligt så har jag lärt mig förstå helheter och hur de fungerar. Det har förstås varit bra med tanke på framtiden. Visionär tycks Jussi Mälkiä ha varit redan när han under studietiden blev intresserad av miljöfrågor. I företagsverksamheten har hänsynen till miljöaspekterna i första hand betytt att ta fram konkreta lösningar på praktiska miljöproblem. Miljöskyddsproblematiken har knappt förändrats alls under de senaste decennierna eftersom dagens problem har varit kända sedan länge. På 1980-talet var folk aktiva och miljöfrågorna var ofta på tapeten visserligen med den skillnaden att man då talade om växthusfenomenet i stället för uppvärmningen av klimatet. Konkreta åtgärder var det emellertid ont om eftersom man sällan hade lösningar. Enligt Mälkiä andas dagens miljöskydd en helt annan stämning än förr och förändringen har gått i positiv riktning. I Mälkiäs 6
lessä. Hänen yrityksissään ympäristöongelmiin ei kuitenkaan ole paneuduttu pelkästään maailmanparannuksen merkeissä. Taloudelliset tekijät ovat olleet vahvasti vaikuttamassa siihen, millaisia ympäristöratkaisuja on haettu. Yksi keskeinen asia meille on merenkulun energiatehokkuus. Energiasäästöillä ja päästöjen leikkaamisella on totta kai myös suuri taloudellinen merkitys. Olemme pyrkineet aktiivisesti hakemaan ratkaisuja uusista energiamuodoista bioenergiasta, tuuli- ja aurinkovoimasta. Tulevaisuudessa näiden merkitys kasvaa entisestään, Mälkiä uskoo. Ympäristöratkaisujen hakeminen on keskittynyt Meriaura-konsernissa kahteen yritykseen: ympäristöteknologiaan ja energiaratkaisuihin erikoistuneen Biota Techin rinnalla toimii muun muassa roskakaloista biopolttoainetta valmistava Sybimar. Roskakalan käsittely hyödyttää ympäristöä kahdella tavalla: kalasföretag är miljöproblemen emellertid inte någonting som man fördjupar sig i enbart av idealistiska skäl. De ekonomiska faktorerna har en avgörande inverkan på vilka miljölösningar man stannar för. En väldigt viktig sak för oss är sjöfartens energieffektivitet. Om vi kan spara energi och minska på utsläppen så har det självfallet en stor ekonomisk betydelse. Vi letar aktivt efter lösningar bland de nya energiformerna bioenergin, vindkraften och solenergin. Jag är övertygad om att deras betydelse kommer att växa i framtiden, säger Mälkiä. I Meriaurakoncernen är framtagningen av miljölösningar koncentrerad till två företag: dels Biota Tech som sysslar med miljöteknologi och energilösningar och dels Sybimar som bland annat förvandlar skräpfisk till biobränsle. Hanteringen av skräpfisk är till nytta för naturen på två sätt: fisket sänker halterna av >> Meriaura-ryhmäN yritystiedot Fakta om företagen i Meriauragruppen AURAMARE Meriaura-ryhmän emoyhtiö, joka hallinnoi ryhmän muita yrityksiä. Ryhmän palveluksessa on kaikkiaan 220 työntekijää ja liikevaihto on noin 37 miljoonaa euroa. Meriauragruppens moderbolag som administrerar de övriga företagen i gruppen. Gruppen har sammanlagt 220 anställda och omsättningen uppgår till cirka 37 miljoner euro. MERIAURA Erikoistunut teollisuustuotteiden ja raaka-aineiden merikuljetuksiin sekä erilaisiin projektikuljetuksiin. Yrityksen käytössä on 14 alusta, joiden kokonaiskantavuus on yli 50 000 tonnia. Alusten kuljetussuorite on yli 2 miljoonaa tonnia vuodessa. Alukset liikennöivät pääasiassa Pohjois-Euroopassa Itämerellä ja Pohjanmerellä. Specialiserat på sjötransport av industriprodukter och råvaror samt olika transporter av projektkaraktär. Företaget förfogar över 14 fartyg med en totaldräktighet på över 50 000 ton. Fartygen transporterar över 2 miljoner ton gods per år. De trafikerar huvudsakligen i norra Europa på Östersjön och Nordsjön. VG-SHIPPING Laivojen miehitys- ja tekniikanhoitopalveluja tarjoava varustamo. Yrityksen palkkalistoilla on keskimäärin 100 merenkulkijaa. Ett rederi som erbjuder ship management- och tekniska tjänster. Företaget har i genomsnitt cirka 100 anställda sjöfarare. PETROTRANS Tarjoaa telakkateollisuuden logistiikkapalveluja. Yritys toimii Turun telakan yhteydessä. Erbjuder logistiktjänster inom varvsindustrin. Företaget verkar vid Åbo skeppsvarv. BIOTA TECH Ympäristöteknologiaan ja energiatehokkuuteen erikoistunut insinööri- ja asiantuntijatoimisto. En ingenjörs- och expertbyrå som är specialiserad på miljöteknologi och energieffektivitet. SYBIMAR Valmistaa biodieseliä mm. kalanjalostusteollisuuden jätteistä. Tillverkar biodiesel, bl.a. av avfall från fiskförädlingsindustrin. GAIAMARE Omistaa Aura-laivan. Valtio on lisäksi myöntänyt yritykselle investointitukea uuden ympäristöystävällisen aluksen rakentamiseen. Äger fartyget Aura. Dessutom har staten beviljat företaget investeringsstöd för byggandet av ett nytt miljövänligt fartyg. Meriaura on myös mukana merenkulun ilmastovaikutuksia tutkivassa ATMOSMARE-SÄÄTIÖSSÄ sekä OLKILUODON YKSITYISSATAMASSA. Dessutom samarbetar Meriaura med stiftelsen ATMOSMARE, som forskar i sjöfartens inverkan på klimatet, och med hamnföretaget OLKILUODON YKSITYISSATAMA OY. 7
taminen vähentää vesien fosfori- ja muita ravinnepitoisuuksia, lisäksi kalajätteestä tuotetaan biopolttoainetta. Käytämme biopolttoaineen valmistukseen myös muita biojätteitä, kuten kaislaa. Lopputuotteena syntyvää biopolttoainetta hyödynnämme työkoneissa ja maalogistiikassa, Mälkiä selventää. Taloudelliset näkökannat on otettu huomioon myös kuljetuksissa. Olemme kehittäneet logistisia ratkaisuja niin, että biotalouden kannalta syntyvä hyöty on mahdollisimman suuri ympäristön suojelusta ei saa koitua suurempia kustannuksia kuin mikä siitä saatava nettohyöty on. Mälkiän suunnitelmissa on myös uuden, rahtiliikenteessä käytettävän ympäristöystävällisen monitoimialuksen rakentaminen. Viking Linen lisäksi Meriaura-ryhmään kuuluva Gaiamare oli ainoa yritys, jolle valtio loppuvuodesta myönsi uusien investointien ympäristötukea. Aluksen rakentamista koskevat selvitystyöt ovat parhaillaan käynnissä, päätöksen teemme kevään aikana. Alus on tarkoitus rakentaa Turun telakalla vaikkakin tämä Suomen kustannustasolla on meille taloudellisesti haastava ratkaisu. Mikäli hanke toteutuu, on uusi alus suunnitelmien mukaan liikenteessä ensi vuonna. Meriaura-ryhmän menestys seisoo Mälkiän mukaan kahden tukevan kivijalan varassa: bulk-lastiliikennettä ovat tukemassa vaativat erikoiskuljetukset. Kuljetamme paljon maatalouden perustuotteita, kuten viljaa ja lannoitteita, sekä uusiutuvaa energiaa, kuten pellettejä. Tämäntyyppisten tuotteiden kysyntään eivät taloudelliset suhdanteet herkästi vaikuta voi sanoa, että näiden ansioista me selvisimme lamasta. Erikoiskuljetukset, esimerkiksi tuuli- ja ydinvoimaloiden suuret komponentit, ovat Mälkiän yrityksille kasvava ala. Uusi alus vastaisi myös tähän tarpeeseen. Jussi Mälkiän taidot yrittäjänä on huomattu myös muualla, sillä hänen yrityksiään on viimeisten kuukausien aikana palkittu peräti kahdesti. Viime syksynä Meriauralle tuli alueellinen voitto konsulttiyritys Ernst&Youngin kasvuyrityskilpailussa, ja helmikuussa Sybimar palkittiin kunniamaininnalla kansainvälisessä Itämeren alueen ilmastokilpailussa. Koen nämä palkinnot ennen kaikkea tunnustuksena tekemällemme työlle sille, että meillä on ollut rohkeutta ottaa riskejä ja toimia suunnannäyttäjänä investoidessamme energia- ja ympäristöasioihin. Suurimpina tulevaisuuden ympäristöuhkina Mälkiä näkee erilaiset sään ääri-ilmiöt ja muut ilmaston hallitsemattomat muutokset. Kotimaan ympäristökysymyksiä suurempina ongelmina pidän ilmastonmuutoksen globaaleja uhkia sateita, tulvia ja lämpöaaltoja, jotka voivat aiheuttaa yhä laajemmalle leviäviä levottomuuksia. Kun esimerkiksi meren pinnan alueelliset nousut pakottavat suuret määrät ihmisiä hakemaan uusia asuinsijoja, seuraukset voivat olla arvaamattomia. Itämeren suojelutilannetta Mälkiä sen sijaan pitää hyvänä. Hyvältä näyttää myös Jussi Mälkiän ja 25-vuotista taivaltaan juhlivan Meriaura-konsernin tulevaisuus. Juhlavuoden kunniaksi olemme ottaneet suunnaksemme turkoosin tulevaisuuden sekoitus sinistä ja vihreää, merta ja ympäristöä. Juuri sopivassa suhteessa. fosfor och andra näringsämnen i vattnen samtidigt som fiskresterna förvandlas till biobränsle. Vid tillverkningen av biobränsle använder vi oss också av annat bioavfall, som vass. Slutprodukten biobränsle använder vi sedan i arbetsmaskiner och inom landlogistiken, förklarar Mälkiä. Inom Meriaurakoncernen tar man även vid transporterna hänsyn till de ekonomiska aspekterna. Vi har utvecklat våra logistiska lösningar så, att den bioekonomiska nyttan är optimerad miljöskyddet får ju inte dra på sig kostnader som överstiger nettointäkterna. I Mälkiäs planer ingår även byggandet av ett nytt, miljövänligt mångfunktionellt fartyg för fraktfart. I slutet av fjolåret beviljade staten miljöstöd för nya investeringar till bara två företag, Viking Line och Gaiamare som hör till Meriaurakoncernen. Utredningen för fartygsbygget pågår som bäst och beslutet fattar vi under vårens lopp. Det är tänkt att fartyget ska byggas på Åbovarvet trots att den höga kostnadsnivån i vårt land gör projektet ekonomiskt krävande. Om det hela går i lås ska det nya fartyget enligt planerna sättas i trafik under nästa år. Enligt Mälkiä vilar Meriaurakoncernens framgång på två stabila stenfötter: bulklasttrafiken och de krävande specialtransporterna. Vi transporterar en hel del basprodukter för jordbruket, som säd och gödsel, samt förnybar energi som pellets. Efterfrågan på gods av den här typen är inte särskilt känslig för de ekonomiska konjunkturerna man kan säga att det var bulklasternas förtjänst att vi klarade lågkonjunkturen. Specialtransporterna, som exempelvis stora element för vind- och kärnkraftverk, är en växande nisch på Mälkiäs företag. Det nya fartyget skulle svara också på det här behovet. Jussi Mälkiäs talanger som företagare har väckt uppmärksamhet hans företag har nämligen alldeles nyligen blivit prisbelönt hela två gånger. I höstas tog Meriaura hem en regional seger i konsultföretaget Ernst&Youngs tävling för växande företag och i februari belönades Sybimar med ett hedersomnämnande i en internationell klimattävling för Östersjöregionen. Jag upplever de här priserna framför allt som en erkänsla för det arbete vi gör att vi har haft mod att ta risker och fungera som ett föredöme genom våra investeringar i energi och miljö. Som de största miljöhoten i framtiden betraktar Mälkiä extrema väderfenomen av olika slag samt rent generellt oförutsägbara förändringar i klimatet. Jag tycker att klimatförändringens globala hotbilder är ett större problem än våra inhemska miljöfrågor regn, översvämningar och värmeböljor, som kan ge upphov till oroligheter som sprider sig. Om till exempel havsytan stiger och regionalt tvingar en stor mängd människor att leta efter andra platser att bosätta sig på, kan det få oanade följder. Däremot anser Mälkiä att skyddsläget för Östersjön är gott. Framtiden ser ljus ut också för Jussi Mälkiä och Meriaurakoncernen som firar sitt 25-årsjubileum. Jubileumsåret till ära har vi satt kurs på en framtid som är turkos alltså en blandning av blått och grönt, hav och miljö. I lämpliga proportioner. 8
Teksti I Text: Maria Hallila Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Future Image bank Ole hyvä, suomalainen! Perustiedot Itämerestä koottiin kansalaisoppaaseen En handbok för finländare! Ett kunskapspaket om Östersjön i bokform Itämeritietämyksen päivitys käy nyt kätevästi. Kotimeremme huolestuttava nykytila, sen syyt, seuraukset, meren suojeluhankkeet sekä tulevaisuuden näkymät on kerätty yksiin kansiin, Kansalaisen Itämeri -oppaaseen. Monipuolisen tietopaketin voi noutaa tai tilata ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen toimipisteistä tai verkkosivuilta ja kaiken lisäksi maksutta. Nu är det inte svårt längre att hålla sig ajour om Östersjön. Detta vårt innanhavs bekymmersamma tillstånd med orsak och verkan, skyddsprojekt och framtidsutsikter har sammanställts i en handbok, Fokus på Östersjön, som kan hämtas på något av Europainformationens kundservicekontor eller beställas på webben gratis dessutom! on pyritty saamaan olennaisin tieto, joka ei muutamassakaan Oppaaseen vuodessa vanhene paitsi siltä osin, että suojeluhankkeet toivottavasti etenevät, kertoo marraskuun lopussa julkaistun kirjan toimitustyöstä Eurooppatiedotuksessa vastannut julkaisutoimittaja Päivi Toivanen. Vastaavanlaista kansalaisvalistushanketta ei hänen tietääkseen ole tähän mennessä toteutettu missään muussa Itämeren maassa, joten suomalaiset ovat tiedonjakajina jälleen kerran EU:n eturintamassa. handboken har vi försökt sammanställa den väsentligaste informationen som inte föråld- I ras på några år utom förstås för skyddsprojektens del. De ska ju förhoppningsvis utvecklas, uppger publikationsredaktör Päivi Toivanen på Europainformationen som har svarat för boken. Fokus på Östersjön utkom i december. Så vitt Toivanen känner till har något motsvarande folkupplysningsprojekt inte realiserats i något annat Östersjöland, vilket betyder att finländarna än en gång ligger i framkant som informatörer i ett EUsammanhang. Suomalaiset ovat tunnetusti aktiivisia lehtien lukijoita ja myös muun median seuraajia, joten Päivi Finländarna är erkänt aktiva tidningsläsare och konsumenter av olika medier. Päivi Toivanen förmo- >> 9
Toivanen olettaa väestön tietotason Itämeriasioista olevan yleisesti kohtuullisen hyvä. Olemme erilaisissa kansalaisten yhteiskunnallista ja yleistietämystä mittaavissa EU-barometreissa perinteisesti pärjänneet keskitasoa paremmin, vaikkakin tyypilliseen suomalaiseen tapaan useimmat väheksyvätkin tietojaan. Opaskirja tulee silti selkeästi tarpeeseen, sillä se antaa tiiviissä ja havainnollisessa muodossa kokonaiskuvan, jonka hahmottaminen useiden eri tietolähteiden satunnaisten uutisten pohjalta on usein työlästä ja hankalaa. Päivi Toivanen lukee Itämeritietämyksen perusteet osaksi suomalaista kansalaissivistystä. Itämeri on meille monella tapaa elinehto. Se on olennainen osa ympäristöämme, mutta myös ratkaisevan tärkeä kaupan ja liikenteen väylä; valtaosa ulkomaankaupastamme tapahtuu Itämeren kautta, hän muistuttaa. Kirjan monipuolinen sisällys rakentuu pääosin eturivin ympäristöasiantuntijoiden kirjoituksista sekä poliitikkojen ja kansalaisvaikuttajien näkemyksistä ja kannanotoista. Kirjoittajia ovat Björn Grönholm, Hiski Haukkala, Marko Joas, Jouni Lind, Jari Luoto, Susanna Niinivaara, Juha Nurminen, Eeva-Liisa Poutanen ja Kjell Westö. Haastateltavien joukko on nimekäs. Mukana ovat muun muassa Alexander Stubb, Anni Sinnemäki, Kaisa Kononen, Anita Mäkinen, Carl Haglund, Liisa Rohweder ja Ilkka Herlin. Kirjan 123 sivuun mahtuu tekstiaineiston lisäksi runsaasti tasokkaita, puhuttelevia valokuvia sekä muuta selventävää ja havainnollistavaa kuvitusta. Totta vai tarua -väitteillä ja niiden perusteluilla annetaan ytimekkäitä tietoiskuja usein esitetyistä Itämerta koskevista puheenaiheista ja uskomuksista. Vaikka Itämeri on yksi maailman saastuneimpia merialueita ja suojeluhankkeiden vaikutukset näkyvät meren tilassa hitaasti, Päivi Toivanen toivoo kirjasta kuitenkin välittyvän toiveikkuuden viestin. Oppaan kokoamistyön eri vaiheissa on ollut upeaa huomata, että eri alojen ihmiset ovat mukana Itämeren pelastamiseen tähtäävissä tutkimus- ja suojeluhankkeissa täydestä sydämestään. Asiantuntijoita kirjoittajia ja haastateltavia ei tarvinnut kovin sitkeästi suostutella mukaan oppaan työryhmään. He ottivat haasteen vastaan kiireisistä aikatauluistaan huolimatta. Muun muassa Kjell Westö oli juuri aloittanut tiiviin kirjoitusrupeaman, mutta koska koki hankkeemme henkilökohtaisesti tärkeäksi, hän poikkesi periaatteestaan ja kirjoitti kirjaamme hienon esseen Yhdeksän lyhyttä kappaletta rakkaudesta mereen. Myös Päivi Toivasen omaa työtä Kansalaisen Itämeri -kirjan parissa on motivoinut vahvasti henkilökohtainen intressi. Perheemme on veneillyt Itämerellä parinkymmenen vuoden ajan, ja nyt olemme asettuneet mökkiläisiksi Taalintehtaan saaristoon. Meren tilan muutokset ovat mökkirannassamme päivittäin nähtävissä, hän toteaa. Pienetkin teot Itämeren tilan parantamiseksi ovat Päivi Toivasen mukaan tärkeitä. Myös yksittäinen ihminen voi tehdä valintoja, jotka ovat hyväksi ympäristölle ja myös Itämerelle. Kannattaa esimerkiksi harkita, millä tavoin ja miten paljon matkustaa. Toivasten mökkirannassa ei pestä mattoja. Mereen ei myöskään heitetä jätevesiä eikä mitään muutakaan. dar därför att den allmänna kunskapsnivån om Östersjön ligger på en hyfsad nivå. På olika EU-barometrar som mäter folks allmänbildning och samhällskunskaper brukar vi ligga över genomsnittet, även om det är typiskt finskt att förringa sina egna kunskaper. Handboken fyller ändå ett klart behov eftersom den i komprimerad och åskådlig form ger en helhetsbild. Oftast är det ju både jobbigt och svårt att utifrån slumpartade nyheter från olika informationskällor skapa sig en helhet. Enligt Päivi Toivanen hör det till allmänbildningen i vårt land att besitta ett grundläggande mått av kunskaper om Östersjön. Östersjön utgör i flera avseenden ett livsvillkor för oss. Innanhavet utgör en integrerad del av vår miljö, men samtidigt också en livsviktig transportled för handel och kommunikation. Lejonparten av vår utrikeshandel går nämligen över Östersjön, påpekar Toivanen. Boken belyser sitt ämne ur många vinklar och bygger huvudsakligen på artiklar av framstående miljöexperter samt politikers och opinionsbildares uppfattningar och ställningstaganden. Boken är skriven av Björn Grönholm, Hiski Haukkala, Marko Joas, Jouni Lind, Jari Luoto, Susanna Niinivaara, Juha Nurminen, Eeva-Liisa Poutanen och Kjell Westö. De intervjuade utgör en namnkunnig skara. Medverkar gör bland andra Alexander Stubb, Anni Sinnemäki, Kaisa Kononen, Anita Mäkinen, Carl Haglund, Liisa Rohweder och Ilkka Herlin. Bokens 123 sidor består inte bara av text utan bjuder också generöst på träffsäkra fotografier och illustrationer som förtydligar och åskådliggör. Myt eller verklighet? I varje kapitel ges en rad vanliga påståenden och föreställningar om Östersjön som kan vara sanna eller falska. De följs upp med ett svar som kort och kraftigt förklarar hur det faktiskt förhåller sig. Trots att Östersjön är ett av de mest förorenade havsområdena i världen och det tar tid för skyddsprojektens effekter att bli synliga, önskar Päivi Toivanen att boken ska förmedla ett hopp. Under arbetet med att sammanställa handboken har det varit härligt att upptäcka att så många personer i olika branscher deltar helhjärtat i olika forsknings- och skyddsprojekt för att rädda Östersjön! Det har inte behövts något tjatande för att få experter både skribenter och intervjuobjekt att gå med i arbetsgruppen för handboken. De antog utmaningen trots fullspäckade almanackor. Bland annat Kjell Westö hade precis inlett en intensiv skrivperiod, men eftersom han upplevde att vårt projekt berörde honom personligen så gjorde han ett undantag från sina principer och skrev den fina essän Nio korta kapitel om kärleken till ett hav. Också Päivi Toivanens eget arbete med boken Fokus på Östersjön har haft ett starkt personligt intresse som drivkraft. Vår familj har gjort båtfärder på Östersjön i tjugo års tid och nu har vi skaffat oss en stuga i skärgården utanför Dalsbruk. Vid stugstranden kan vi dagligdags följa med hur havets tillstånd förändras, berättar hon. Även små insatser för Östersjöns bästa är enligt Päivi Toivanen viktiga. Även enskilda personer kan göra val som är bra för miljön och därmed också för Östersjön. Till exempel kan man fundera på hur mycket man reser och på vilket sätt. Vid familjen Toivanens stugstrand tvättas det inga mattor. Familjen häller inte heller ut avfallsvatten i havet eller dumpar prylar. 10