Symbioosi 1. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla:

Samankaltaiset tiedostot
III Perinnöllisyystieteen perusteita

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Mitä (biologinen) evoluutio on?

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Evoluutioekologia

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Mantukimalaisen kaltaiset

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Opettajan. ABCs. Nimeä osat! Tavoite : Näitä kahta osa-aluetta käytetään tutustuttamaan

TIEDOKSI! Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä näyttelyssä löydy suoraa vastausta infokylteistä. Osa

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

Asiantuntija-arvio lämpökuorman vaikutuksista linnustoon. Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen

a. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.

kysymyksistä vaatii oppilaiden omaa päättelykykyä. Myös henkilökuntaamme voi pyytää auttamaan ja antamaan vinkkejä tehtäviin!

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Miten geenit elelevät populaatioissa, vieläpä pitkiä aikoja?

Steven Kelly & Mia+Janne

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, Pasi Hellstén

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Zeuzera pyrina (Linnaeus, 1761)

Risto Juvaste Lokkien iän, lajin ja sukupuolen määritys mittaamalla

Pikkusinisiiven elinympäristöjen hoito-ohjelma Kontiolahden kunta 2016

Miten letaalialleeleita käsitellään Drosophilalla? Välttämätön taito esimerkiksi alkionkehityksen alkuvaiheiden selvittämisessä

Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio

METSÄKAURIS IKÄMÄÄRITYS Capreolus capreolus

S Laskennallinen systeemibiologia

Puolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat. osa 1 SYYSPUVUSSA

Lataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN:

Kankaan liito-oravaselvitys

Lataa Evoluutiobiologia - Mats Björklund. Lataa

Projekti: Photo Goldeneye 2015

Keski-Suomen luontomuseo

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa

Lataa Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta - Charles Darwin. Lataa

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Lataa Kelpoisimman synty - Andreas Wagner. Lataa

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Luku 21. Evoluution perusteet

VALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

Lypusa maurella (Denis & Schiffermüller, 1775)

Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Sulfidisavien tutkiminen

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: luokka, lukio

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Silkkiuikku. minkki hajottajat. Podiceps cristatus Elinympäristö: ruovikkoiset järvet tai merenlahdet, joissa on tarpeeksi avovettä

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

ELÄINSOVELLUKSEN KÄYTTÖOHJE Seija Lahtinen

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

HIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces

750367A LuK -tutkielman (10 op) aihepiirit lukuvuodelle

Eläinten käyttäytyminen

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Lataa Linnunlaulun Suomi (+cd) - Hannu Jännes. Lataa

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Merja Vaaramaa Ovelat ötökät, tehtävä 6. OuLUMA, sivu 1

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, Jouni Jaakkola

Virkaanastujaisesitelmä Anneli Hoikkala. Evoluutotutkimus: ekologiaa ja molekyyligenetiikkaa

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Perinnöllisyyden perusteita

Tunnista lajit ja logot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

LIITO-ORAVA. Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä Turussa ja Porissa

Opettajalle PUISTON ELÄIMIÄ TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ. Tehtävä:

Punkkien ja muiden loisten seuranta lintujen rengastuksen yhteydessä

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

Meripihka. Trilobiitti. 1. Fossiilit. Hominidin kallo. Kivettynyt metsä. Ramses Suuri. Jäätynyt mammutti. Jäämies

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Panu Oulasvirta Alleco Oy

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Arkkitehtuurien tutkimus Outi Räihä. OHJ-3200 Ohjelmistoarkkitehtuurit. Darwin-projekti. Johdanto

Jalo Einola. Eläimet. Raamatunkohtia, joissa suoraan tai epäsuoraan mainitaan eläimiä ja niiden käyttöön, kohteluun ja huolenpitoon liittyviä asioita.

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

Pikkumittareiden tunnistus osa 2

Diurnea fagella (Denis & Schiffermüller, 1775)

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

Kankaan alueen ja Ailakinkadun välisen metsikön liito-oravaselvitys 2014

Koiran periytyvä persoonallisuus

Lataa Suomen matelijat ja sammakkoeläimet - Antti Koli. Lataa

Perinnöllisyys. Enni Kaltiainen

Tuulivoiman linnustovaikutukset

Transkriptio:

Tehtävät Lukuun 12. Tehtävä 1. Luonnonvalinta. Selvitä, mikä merkitys evoluution ja luonnonvalinnan kannalta on seuraavilla asioilla: a. reviirikäyttäytyminen b. muuttoliike (migraatio) c. soidinkäyttäytyminen d. suuri jälkeläismäärä e. vaellukset Perustele vastauksesi ja käytä esimerkkejä.

Tehtävä 2. Luonnonvalinnan muodot Esimerkki luonnonvalinnan toiminnasta Kotiloiden kuoret ovat yleensä kiertyneet oikealle riippumatta siitä onko kyseessä maalla vai meressä elävä kotilolaji. Oikeakierteisyys tarkoittaa sitä, että pidettäessä kotiloa kädessä kärki ylöspäin, kuoren aukko on oikealla. Pienempi osa kotilolajeista on vasenkierteisiä. Oikeakierteisten kotilolajien joukossa voi olla vasenkierteisiä yksilöitä ja vasenkierteisillä kotilolajeilla esiintyy oikeakierteisyyttä. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mistä kierteisyyden suunta johtuu. On vaikea keksiä mitään yleispätevää syytä, miksi oikeakierteisyys antaisi paremman selviytymismahdollisuuden tai lisääntymisedun kuin vasenkierteisyys eri puolilla maailmaa eläville kotilolajeille. Onko kyse enemmänkin sattumasta kuin luonnonvalinnasta? Japanissa elää eräs kotilokäärme, joka on erikoistunut saalistamaan nimensä mukaan vain kotiloita. Kotilon kuoren murskaaminen ei käärmeeltä onnistu, joten käärmeellä on oltava jokin keino kotilon kuoren irrottamiseen pehmeästä ruumiista. Kotilokäärmeen leuat ovat erikoistuneet kotilon kuoren rakenteen (oikeakierteisyys) mukaan. Käärmeen alaleuan puoliskot ovat erikoistuneet evoluution kuluessa eri tehtäviin. Oikean puolen alaleuan hampaat ottavat pitävän otteen kotilosta ja vasemman puolen terähampainen leukaosa työntyy kuoren sisään ja vetää esiin kotilon syötäväksi kelpaavan ruumiin. Kun käärme yrittää saalistaa vasenkierteisen kotilon, kuori on käärmeen kannalta väärinpäin ja saalistus ei onnistu. Kotilokäärmeen takia luonnonvalinta on Japanissa suosinut vasenkierteisiä kotiloita ja näin ollen vasemmalle kiertyneiden kotiloiden määrä on runsastunut. Japanissa kotilokäärmeen ja kotiloiden välillä esiintyy evolutiivista kilpavarustelua eli rinnakkaisevoluutiota. a. Mitä tarkoitetaan rinnakkaisevoluutiolla? Millä toisella nimellä sitä kutsutaan? b. Mitkä kotilokäärmeen ja kotilon rakenteelliset ominaisuudet ovat rinnakkaisevoluution aikaansaamia? c. Miksi aikaisemmin harvinainen kotilon kuoren ominaisuus, vasenkierteisyys, on alkanut runsastua? d. Mistä valinnan muodosta tämä on esimerkki? e. Mitä tapahtuu vähitellen kotilopopulaation geenikoostumukselle ja perinnölliselle muuntelulle?

Tehtävä 3. Luonnonvalinnan tyypit aukkotehtävä Valitse alla oleviin toteamuksiin sopiva/sopivat valintatyypit: hajottava/stabiloiva/suuntaava valinta. a. lisää muuntelua populaatiossa b.toteutuu ympäristöolojen muuttuessa c. populaation geenimuotojen runsaussuhteet muuttuvat d. suosii kelpoisuudeltaan eli fitnessiltään parhaita yksilöitä e. suosii ominaisuuden suhteen keskivertoyksilöitä f. suosii ominaisuuden ääripäitä g. johtaa helpoiten lajiutumiseen

Tehtävä 4. Esimerkki luonnonvalinnasta: teollisuusmelanismi Teollisuusalueilla tiedetään perhosten, esimerkiksi koivumittarien, muuttuneen vaaleista tummiksi. Tätä ilmiötä kutsutaan teollisuusmelanismiksi. Elinympäristö tummuu saasteiden takia, jolloin väriltään tummemmat yksilöt yleistyvät. Vaaleilla yksilöillä on huonompi suojaväri, joten ne joutuvat helpommin niitä saalistavien lintujen ravinnoksi. Ilmiö todettiin yli sata vuotta sitten alun perin Englannissa, mutta myös Suomessa sama ilmiö on havaittu korsiyökkösillä. Esimerkiksi Imatran seudulla on tutkittu korsiyökkösten teollisuusmelanismia. Imatralla on tutkittu hammas- ja varjokorsiykkösen teollisuusmelanismia kaksi kertaa kymmenen vuoden välein 1900-luvun lopulla. Tummien yksilöiden osuutta verrattiin kymmenen vuotta aiemmin Imatralla tehtyihin havaintoihin. Tutkimusaineisto koostui 8000 yökkösestä. Tulosten mukaan saastuneimmilla alueilla hammaskorsiyökkösten tumman pigmentin määrä on jopa kolminkertaistunut. Keskimäärin runsaat 40 % alueen hammaskorsiyökkösistä on tummia. Varjokorsiyökkösillä tummien värimuotojen osuus on yli 90 % ja se oli pysynyt samalla tasolla kuin viime vuosikymmenen lopulla. Molemmilla lajeilla löytyi vaaleampia yksilöitä alueilta, jotka sijaitsevat tuulten alapuolella Imatran seudun päästölähteisiin nähden. Tummilla värimuodoilla ja rikin kokonaislaskeumalla on vahva yhteys. Mitä suurempi on rikin laskeuma, sitä suurempi osa yökköspopulaatiosta on tummia yksilöitä. a. Mitä tarkoitetaan melanismilla? b. Miten muuntelu ilmenee koivumittarien ja korsiyökkösten värissä? c. Mihin luonnonvalinta tässä esimerkissä kohdistuu? d. Ympäristön tummumisen yhtenä syynä on se, että puiden rungoilta häviää vaaleat jäkälät. Miksi jäkälät katoavat teollisuusalueilta? e. Miksi teollisuusalueilla perhosten tummat värimuodot yleistyvät vaaleiden kustannuksella? f. Miten on selitettävissä, että saastuneilla alueilla koko perhospopulaatio koostuu vähitellen tummista värimuodoista? g. Mistä valintatyypistä teollisuusmelanismi on esimerkki? h. Saastekuormitus (rikkipitoisuus) on laskenut Imatran seudulla 1990-luvulta alkaen. Mitä arvelet tapahtuvat tummien korsiyökkösten osuudelle tulevaisuudessa? Perustele. Perhosen siiven väriin vaikuttaa tietty geeni. Perhospopulaatioissa on tapahtunut alleelien suhteellisten osuuksien muutos eli mikroevoluutiota.

Tehtävä 5. Sukupuolivalinta: erilaisia valintapaineita Linnuilla on usein monimutkaisia soidinmenoja. Ne saattavat olla lähisukuisillakin lajeilla melko erilaiset. a. Mitä tarkoitetaan soidinmenoilla (soidin)? b. Mikä merkitys on sillä, että soitimeen liittyy lajityypillistä ja monimutkaista käyttäytymistoimintaa? c. Mitä tarkoitetaan soidinalueella ja soidinpuvulla? Anna esimerkkejä. d. Miksi luonnossa riikinkukkokoiraiden pyrstöt eivät ole kehittyneet vielä pidemmiksi? Tehtävä 6. Valinta Saman lajin eri sukupuolta oleviin yksilöihin voi kohdistua erilainen valintapaine. Monien lintulajien koiraat (esimerkiksi riikinkukko, fasaani, sinisorsa ja haahka) ovat hyvin näyttäviä ja koreita naaraisiin verrattuna. a. Miksi monien lintulajien koiraat ovat värikkäitä? b. Miksi naaraat ovat usein vaatimattoman värisiä? c. Selvitä minkä värisiä ovat edellä mainittujen lajien poikaset? Tämä seksuaalivalinnaksi kutsuttu valinnan muoto aiheuttaa selvät ulkoiset erot esim. riikinkukkokoiraan ja -naaraan välille. Naaras suorittaa valinnan.