PINTAVESIKOHTEET JA RAKENTAMISEN AIKAISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, OSA 1

Raportti 1 (36) PINTAVESIKOHTEET JA RAKENTAMISEN AIKAISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, OSA 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 3 2 HANKEALUEEN PINTAVESIEN YLEISKUVAUS... 4 3 HO1.1 PIRKANKATU... 5 4 Ho1.2 Hämeenkatu länsi... 5 5 Ho1.3 Hämeenkatu itä... 6 5.1 Tammerkosken alue... 6 6 HO1.4 ITSENÄISYYDEN KATU... 7 7 HO1.5 SAMMONKATU... 8 8 HO1.6 RIEVÄKATU... 8 9 HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ... 9 9.1 Iidesjärven alue... 9 9.2 Vuohenojan alue... 13 9.3 Mutaojan alue... 16 9.4 Vihiojan alue... 19 9.5 Koivusenoja... 21 10 HO1.8 INSINÖÖRINKATU... 22 11 HO1.9 TOHTORINPUISTO... 23 11.1 Sonninotsanlahdenoja (ei virallinen nimi 2 )... 24 12 HO1.10 MAKKARAJÄRVENKATU... 25 12.1 Hervantajärveen laskeva oja (ei virallinen nimi 2 )... 25 12.2 Hervantajärvi... 27 13 HO2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU... 27 14 HO2.2 KAUHAKORVENKADUN VARIKKO... 27 14.1 Varikkoalue... 27 15 HO3.1 TEISKONTIE... 29 16 HO3.2 TEKUNKATU... 29 17 HO3.3 KUNTOKATU... 31 18 HO3.4 VIERITIE... 31 19 HO3.1 TENNISKATU... 31

Raportti 2 (36) 20 MUUT PINTAVESIKOHTEET... 31 21 YHTEENVETO... 32 22 LÄHTEET... 34 Liitteet Liite 1. Pintavesikartta ja hankealueen vesistöjen pienvaluma-alueiden rajat.

1 JOHDANTO Raportti 3 (36) Tähän raporttiin on koottu tiedot Tampereen raitiotiehankkeen toteuttamisvaiheen 1 alueella sijaitsevista pintavesikohteista (kts. myös liite 1). Lisäksi raportissa on esitetty alustava arviointi pintavesikohteisiin kohdistuvista rakentamisen aikaisista vaikutuksista sekä annettu ohjeita ja suosituksia kohteiden huomioon ottamisesta raitiotien suunnittelussa ja rakentamisessa. Tarkastelu on tehty katuosuuksittain (kuva 1). Tiedot pintavesikohteista perustuvat Tampereen kaupungin karttapalvelun tietoihin sekä alueella tehtyihin luonto- ja pintavesiselvityksiin ja muuhun käytettävissä olleeseen tietoon (mm. Tampereen kaupungin virkamiesten havainnot). Käytetyt tietolähteet on mainittu raportin lopussa, ja niihin on viitattu yläindekseillä. Vaikutusarvioinnin pohjana olevan selvityksen yhteydessä ei ole tehty varsinaisia pintavesiin liittyviä maastotutkimuksia. Uomien ylityksien osalta on tiedusteltu vesilain tai ympäristönsuojelulain mukaista lupatarvetta Pirkanmaan ELY-keskukselta huhtikuussa 2016 ja ELY-keskus on lausunnossaan todennut seuraavaa 40 : ELY-keskus katsoo, että raportissa esitetyt uomien ylitykset ja muut toimenpiteet uomissa ja suunnitellulla varikkoalueella eivät edellytä vesilain mukaista lupaa, mikäli työt tehdään mahdollisimman vähän haittaa aiheuttavalla tavalla. Rakentamistöiden jälkeen uomat tulee palauttaa mahdollisimman ennalleen siten, että kalan kulku on mahdollista. ELY-keskuksen lausunnon vaatimukset tullaan huomioimaan raitiotien rakentamisessa. Tämän pintavesiin kohdistuvan vaikutusarviointiraportin lisäksi on tehty mm. pohjavesi-, luonto- ja pilaantuneiden maiden raportit hankkeen toimesta. Vaikutusarvioinnista vastasi limnologi (MMM) Karoliina Jaatinen Pöyry Finland Oy:stä. Lisäksi työhön osallistuivat Riku Hakoniemi ja Soile Turkulainen Pöyryltä. Lisäksi työhön osallistuivat ympäristösuunnittelija vs. ympäristötarkastaja Eeva Punju, erikoissuunnittelija Saija Kouko, ympäristötarkastaja Salla Leppänen, erikoissuunnittelija Maria Åkerman ja ympäristöasiantuntija Antonia Sucksdorff- Selkämaa Tampereen kaupungin Ympäristönsuojelun, Maankäytön suunnittelun ja Kaupunkiympäristön kehittämisen yksiköistä.

Raportti 4 (36) Kuva 1. Hankerajaus 28.9.2015. Osa 1. 2 HANKEALUEEN PINTAVESIEN YLEISKUVAUS Hankealueen ympäristön suurimmat järvet ovat pohjoispuolella noin 700 metrin etäisyydellä sijaitseva Näsijärvi (35.311.1.001) sekä eteläpuolella noin 600 metrin etäisyydellä sijaitseva Pyhäjärvi (35.211.1.001). Raitiotie ylittää Tammerkosken Tampereen keskustassa sekä muutamia puroja ja ojia reitin keski- ja eteläosissa. Lisäksi raitiotiereitti ohittaa Iidesjärven (35.214.1.001) noin 200 metrin etäisyydellä reitin keskivaiheilla sekä Ahvenisjärven (35.215.1.002) noin 140 metrin etäisyydellä reitin eteläosassa sekä Hervantajärven (35.242.11) noin 300 metrin etäisyydellä eteläosassa. Seuraavassa on kuvattu raitiotiereitin lähiympäristön pintavedet, jotka sijaitsevat reitin välittömässä läheisyydessä tai joihin on arvioitu kohdistuvan suoria tai epäsuoria vaikutuksia hankkeen aikana. Raitiotiehankkeen suoria vaikutuksia vesistöihin ovat esimerkiksi siltojen ja siltarumpujen rakentaminen tai uusiminen vesistöjen ylityskohdissa. Epäsuoria vaikutuksia ovat esimerkiksi rakentamisen aikaisen hienoaineksen kulkeutuminen vesistöön pintavalunnan mukana sekä muutokset valuma-alueiden hulevesijärjestelyissä. Hankealueen vesistöjen valuma-alueiden rajat

3 HO1.1 PIRKANKATU Raportti 5 (36) on esitetty liitteessä 1. Valuma-alueiden rajat on määrittänyt Tampereen kaupungin ympäristöyksikkö. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2. Näsijärveen matkaa noin 700 metriä, Pyhäjärveen noin 600 metriä sekä Tammerkoskeen noin 1,2 kilometriä. Vaikutukset: Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisurakan aikana Tammerkoskeen. N Kuva 3. Tammerkosken sijainti 1,2. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015. 4 Ho1.2 Hämeenkatu länsi Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2. Näsijärveen matkaa noin 900 metriä, Pyhäjärveen noin 800 metriä sekä Tammerkoskeen alle 50 metriä.

Raportti 6 (36) Vaikutukset: Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisurakan aikana Tammerkoskeen. 5 Ho1.3 Hämeenkatu itä Raitiotiereitti ylittää Tammerkosken Hämeenkadulla. 5.1 Tammerkosken alue Raitiotiereitti ylittää Tammerkosken Hämeenkadulla. Tammerkoski on luokiteltu suureksi kangasmaiden joeksi ja sen pintaveden ekologinen luokka on arvioitu hyväksi 3. Tammerkoski kuuluu Näsijärven valuma-alueeseen ja Tammerkosken lähivaluma-alue on sillan kohdalla noin 3,9 km 2. Koska uomassa virtaa vettä ympärivuotisesti, on Tammerkoski raitiotiereitin kohdalla vesilain 1 luvun 3 :n tarkoittama vesistö. Tammerkoski ei ole luonnontilainen vesistö vaan voimakkaasti säännöstelty ja muutettu vesistö, missä kalan nousu on estynyt Tammerkosken voimalaitoksen vuoksi. Tammerkoskella on kuitenkin muita luontoarvoja 2. Näsijärvi laskee Tammerkosken kautta Pyhäjärveen. Seuraavassa on kuvattu veden laadun keskeisten parametrien keskiarvot, minimit ja maksimit vuosijaksolla 2005 2015 Tammerkoski 8000 seurantapisteeltä mitattuna 3 : KokP (µg/l) 9/1,5/25; KokN (µg/l) 515/400/730; Väri (mg/l Pt) 53/41/73; Sameus (FNU) 0,8/0,1/4; kiintoaine (mg/l) 0,8/0,3/2,6; ph 7/6,5/8,3. Veden laadun perusteella Tammerkoski on karu, humuspitoinen ja ph-arvoltaan neutraali. Tammerkoski kuuluu Tampereen arvokkaisiin luontokohteisiin (arvokas kasvialue) 2. Kosken alueella esiintyy koskisiipisammalta, vellamonsammalta ja lapinvesitähteä (huomionarvoisia, eivät uhanalaisia lajeja) 2. Koskessa on tavattu myös luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin kuuluvaa saukkoa. Ympäristöhallinnon tietokannoissa tai muiden julkisesti saatavilla olevissa tiedoissa ei ole mainintoja Tammerkosken muista vesiluontoarvoista. Vaikutukset: Arvokas kasvialue sijoittuu pääosin sillan yläpuoliselle koskiosuudelle ja pieneltä osin sillan alapuoliselle koskiosuudelle. Hienoaineksen kulkeutuminen koskeen ja laskeutuminen pohjaan voi vaurioittaa kasvillisuutta rakennusvaiheessa, jos sitä tulee kerralla paljon. Toimenpiteet: Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisurakan aikana Tammerkoskeen. Rakennustöissä tulee myös huomioida alapuolinen vedenkäyttäjä eli Takon kartonkitehdas, joka ottaa veden kartongin valmistukseen Tammerkoskesta 30. Rakennustöistä ei saa aiheutua haittoja tehtaan vedenkäytölle. Tehtaalla on tarkat vaatimukset raakaveden laadun suhteen, koska siellä valmistetaan kartonkeja elintarvikepakkauksiin.

Raportti 7 (36) N Kuva 4. Tammerkosken sijainti 1,2. Vasemmanpuoleinen kuva: Arvokkaiden kasvialueiden sijainnit. Oikeanpuoleinen kuva: Punaisella pallolla merkitty näytteenottopaikan sijainti (Tammerkoski 8000) raitiotielinjauksen eteläpuolella. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015. Tammerkosken ylittävän Hämeensillan korjaustoimenpiteistä vastaa Ramboll Oy. 6 HO1.4 ITSENÄISYYDEN KATU Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2. Raitiotiestä noin 500 metriä länteen sijaitsee Tammerkoski. Lisäksi Raitiotiestä noin 140 metriä etelään sijaitsee Sorsalampi (35.214.2), joka kuuluu Viinikanojan vesistöalueeseen 1,2,3. Sorsalampi sijaitsee 98,9 metriä meren pinnasta ja sen pinta-ala on 1,21 ha. Sorsalampea on kunnostettu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta. Vaikutukset: Rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia Sorsalampeen, sillä lampi sijoittuu valuma-alueen rajalle niin, ettei sinne johdeta hulevesiä ja pintavalunta on lammesta poispäin. Suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida, että keskustaalueella on sekaviemäröityjä alueita, erityisesti Itsenäisyydenkadun alueella 21.

Raportti 8 (36) N Kuva 5. Sorsalammen sijainti 1,2. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015. 7 HO1.5 SAMMONKATU 8 HO1.6 RIEVÄKATU Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2. Sorsalampi sijaitsee raitiotiestä noin 300 metriä länteen toisella valuma-alueella ja Iidesjärvi noin 700 metriä etelään. Vaikutukset: Sammonkadun alueen hulevesiviemärit purkavat vetensä Vuohenojaan, joka puolestaan laskee Iidesjärveen 30. Iidesjärven luonnonsuojelualueen itäpäässä eli alueella, johon Vuohenoja laskee, on uhanalaista täplälampikorentoa, jonka toukkavaiheet elävät järven pohjassa ja kiintoainekuormitus on niille erittäin haitallista. Rakentamisen aikana tulee kiinnittää erityistä huomiota hulevesiin, jotta hanke ei vaaranna täplälampikorennon elinoloja. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2. Iidesjärvi sijaitsee raitiotiestä lähimmillään noin 200 metriä etelään. Vaikutukset: Alustavien hulevesisuunnitelmien mukaan Rieväkadun hulevesiviemäröinti päätyy Vuohenojaan ja sitä kautta edelleen Iidesjärveen 19. Raitiotiereitti rajautuu pohjavesialueeseen. Toimenpiteet: Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisurakan aikana Iidesjärveen.

Raportti 9 (36) 9 HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ 9.1 Iidesjärven alue Raitiotie kulkee noin kilometrin matkan 300 500 metrin päässä järvestä ja ylittää Vuohenojan ja Mutaojan. Se sijoittuu koko matkalla Hervannan valtaväylän viereen (pääosin liikennealueelle). Iidesjärvi (35.214.1) on runsasravinteinen järvi, jota ei ole ihmistoiminnan vaikutuksesta voimakkaasti muutettu. Iidesjärvi kuuluu Viinikanojan vesistöalueeseen, sen pinta-ala on 65,27 ha ja se sijaitsee 77,4 metriä meren pinnasta. Veden laatu ja lajisto: Järven pintaveden ekologinen tila on huono ja kemiallinen tila hyvä. Järven vedenlaatu on ollut jo pitkään huono ja sitä pyritään parantamaan koko ajan. Seuraavassa on kuvattu veden laadun keskeisten parametrien keskiarvot, minimit ja maksimit vuosijaksolla 2005 2015 Iidesjärvi seurantapisteeltä mitattuna 3 : KokP (µg/l) 85/19/170; KokN (µg/l) 1316/870/2250; Väri (mg/l Pt) 68/45/120; Sameus (FNU) 22/4,6/52; kemiallinen hapenkulutus (COD Mn, mg/l) 8/4/14; ph 7,8/6,7/9,4. Veden laadun parametrien mukaan järvi on erittäin rehevä, humusta on keskimäärin melko vähän ja vesi on emäksistä. Raitiotien Iidesjärven puolella (länsipuolella) on useita luontokohteita ja lajihavaintoja (kuva 6) 1. Iidesjärvi on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde ja kuuluu Tampereen arvokkaisiin luontokohteisiin (arvokas lintu- ja hyönteisalue) 2. Iidesjärvessä esiintyy mm. viitasammakkoa 35. Laji on luontodirektiivin liitteen IVa lajeja, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Iidesjärven luonnonsuojelualueen perustamispäätös on valmisteilla. Alueelle on tekeillä hoito- ja käyttösuunnitelma. Järveen laskevat ojat (pohjoisempi Vuohenoja ja eteläisempi Mutaoja) ovat huomionarvoisia pienvesiä, vaikka molempien luonnontila on muuttunut 2. Iidesjärvi on lajistoltaan varsin monipuolinen, vaikka se sijaitsee niin lähellä Tampereen keskustaa. Iidesjärveltä löydettiin kesäkuussa 2011 luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun täplälampikorennon (Leucorrhinia pectoralis) esiintymä 33. Laji on mukana Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä, jossa luetellut lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Tampereen kaupungin toimeksiannosta Tampereen Hyönteistutkijain Seura ry havainnoi täplälampikorennon esiintymistä Iidesjärvellä kesäkaudella 2012 33. Aikuishavaintojen perusteella täplälampikorento esiintyy vakituisena Iidesjärvellä. Lajista tehtiin aikuishavaintoja järven itäpään niitty- ja ranta-alueilla 14. 29.6.2012 välisenä aikana kolmella havainnointikerralla. Lajin yksilömäärät olivat vähäiset, kullakin havainnointikerralla havaittiin vain yksi yksilö. Muualta Iidesjärveltä ei tehty lajin aikuishavaintoja. Täplälampikorento elää rehevillä pikkujärvillä ja lammilla. Laji ei liene erityisen vaativa veden laadun suhteen, joten vähäiset vaihtelut veden laadussa eivät liene merkitseviä 34. Laji viihtyy rehevissä ja umpeen kasvavissa vesistöissä ja sietää hapanta vettä. Hoitotoimenpiteinä lajin elinympäristöjen ylläpitämiseksi suositellaan mm. ruoppaamista ja kasvillisuuden niittoa. Raitiotiehankkeen rakentaminen ei kohdistu suoraan Iidesjärven ranta-alueelle. Rantavyöhykkeellä tapahtuvan rakentamisen lisäksi merkittäviä haittoja voi tulla pintavalumavesien muodossa kauempaakin rannasta. Periaatteessa talvella tapahtuva rakentaminen on lajille vähemmän haitallista, mutta käytännössä haittojen kestoa ja vaikutusta on hyvin vaikea ennakoida.

Raportti 10 (36) Iidesjärven rannalla ja rantavesissä kasvaa vesinenättiä, nevaimarretta sekä lapinvesitähteä. Lajit eivät ole suojeltuja tai rauhoitettuja, mutta huomionarvoisia. Lapinvesitähti on jäänne jääkaudelta ja sitä tavataan napapiirin eteläpuolella vain Tampereella, Iidesjärven lisäksi Särkijärvessä sekä Tammerkoskessa 5. Lisäksi Iidesjärvestä on löydetty Agabus striolatus -sukeltajakuoriainen (silmälläpidettävä, NT) sekä pitkäkämmenpikkumalluainen ja purolouhekas -vesiperhonen 6 (Rhyacophila fasciata). Vaikutukset: Raitiotien rakentamisella ei ole suoria vaikutuksia Iidesjärven, Vuohenojan eikä Mutaojan luontokohteisiin, jotka keskittyvät Palvaanniemen alueelle. Rakentamisen aikana Iidesjärven veden laatuun voi kohdistua välillisesti vaikutuksia hulevesien takia. Iidesjärveen päätyessään samennus ja pohjaan laskeutuvat sedimentit voivat haitata lajeja sekä heikentää entisestään samean ja rehevän järven tilaa. Lisäksi järveen voi kohdistua vaikutuksia siihen laskevien virtavesien, Vuohenojan ja Mutaojan kautta. Edellä mainitut virtavedet on kuvattu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. Iidesjärven koilliskulmassa pohjavesialueen kohdalla on lähteitä ja tihkupintoja, joihin saattaa kohdistua vaikutuksia, jos pohjavedenpinta laskee rakentamisen aikana huomattavasti. Ennalta arvioiden raitiotiehankkeesta ei kuitenkaan aiheudu vesilain 3:2 :ssä kuvattuja lähteisiin kohdistuvia muutoksia. Vesilain 2:11 :n mukaan luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Toimenpiteet: Luontoarvot ja Iidesjärven jo ennestään rehevä tila tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota Iidesjärveen laskevien virtavesien mahdollisiin veden laadun muutoksiin rakentamisen seurauksena. Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisen aikana Iidesjärveen. Kaiken rakentamistoiminnan yhteydessä tulee huolehtia, että järven veden laatu ei heikkene täplälampikorennon esiintymäalueilla. Pohjatutkimusten aikana ojanvarsien puustoa ja pensaita tulee raivata mahdollisimman vähän. 7

Raportti 11 (36) N

Raportti 12 (36) Kuva 6. Yläkuva: Iidesjärven ja Vuohenojan sijainti 2. Keskikuva: Iidesjärven lajisto 1. Kaksi alimmaista kuvaa: Iidesjärven ja siihen laskevien ojien direktiivilajit 2. Alimmassa kuvassa osoitettu viitasammakon esiintymisalueet. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015 / Pöyry Finland Oy 2016 37. Iidesrannan Elämän lähde Iidesjärven rannalla noin 200 metrin etäisyydellä raitiotien reitistä sijaitsee Elämän lähde -niminen lähde. Vesilain 2:11 :n mukaan luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Ennalta arvioiden raitiotiehanke ei vaaranna Iidesrannan Elämän lähteen luonnontilaisuutta.

9.2 Vuohenojan alue Kuvaus: Raportti 13 (36) Yleiskuvaus: Raitiotiereitti ylittää Vuohenojan (35.214) Hervannan valtaväylän reittiosuudella (silta nro 9, Vuohenojannotkon silta). Vuohenoja on luokiteltu puroksi 2. Vuohenoja kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen ja Vuohenojan valumaalue on sillan kohdalla noin 31 km 2. Vuohenoja on näin ollen raitiotiereitin kohdalla vesilain 1 luvun 3 :n tarkoittama vesistö. Koko matkallaan Vuohenoja kulkee seuraavien alueiden läpi: Pappila-Takahuhti- Huikas-Hakametsä-Vuohenoja. Uoma alkaa ysitien reunasta ja jatkaa matkaansa puistoalueilla asuinalueiden välissä. Uoma alittaa rautatien ja jatkaa Hervannan valtaväylän viertä. Alitettuaan väylän uoma laskee suistoalueen läpi Iidesjärveen. Vuohenoja kulkee yhteensä 22 rummun lävitse sekä alittaa 8 siltaa. Uomaa on muokattu ihmisen toimesta ja siinä on eroosiovaurioita. Aiempien toimien vuoksi Vuohenojaa ei raitiotiereitin varrella ja ojan ylityskohdassa pidetä luonnontilaisena purona, jonka uoman luonnontilan säilymisen vaarantaminen on vesilain 3 luvun 2 :n perusteella luvanvaraista 40. Valuma-alue: Vuohenojan valuma-alue ei kuulu arseenin osalta ns. riskialueisiin 8, 10. Vuohenojaan yhdistyy Hakametsän lumenkaatopaikan kohdalla Pyhäoja, joka saa vetensä Kangasalan Pitkäjärvestä ja Kaukajärvestä 16. Pyhäojalla on vaikutusta Vuohenojan vedenlaatuun 16. Veden laatu ja lajisto: Vesi on rehevää ja erittäin sameaa. Sähkönjohtavuus on luonnontilaisia vesiä korkeampi, mutta tyypillistä tasoa jokivesille. Vedessä on runsaasti suolistobakteereja, kuparia, sinkkiä ja lyijyä lumenkaatopaikan alajuoksulla. Seuraavassa on kuvattu veden laadun keskeisten parametrien keskiarvot vuonna 2010 Vuohenoja 353 seurantapisteeltä mitattuna 2 : KokP (µg/l) 28; KokN (µg/l) 780; Sähkönjohtavuus (ms/m) 17; Sameus (FNU) 12; kemiallinen hapenkulutus (COD Mn, mg/l) 4,4; ph 7,3. KVVY (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) on vuonna 2013 tehnyt sähkökoekalastuksia Vuohenojalla, joiden mukaan kalalajisto oli runsas ja koostui ahvenesta, särjestä, säynävästä, kiiskestä ja matikasta 31. Hervannan valtaväylän alittaviin tierumpuihin oli kerääntynyt puuainesta inventoinnin aikoihin, mikä estää kalojen liikkumista. Uoma näyttäisi olevan perattu. Alue soveltuu kuitenkin hyvin kalojen elinalueeksi. Edellä mainitun kohdan yläpuolella sijaitsee lumenkaatopaikka, mikä etenkin keväisin viilentää jokiveden lämpötilaa 31. Vuohenojassa esiintyvät kalat olivat kaikki tavanomaisia järkikalalajeiksi luokiteltuja kalalajeja. Virtavesissä lisääntyviä tai koko elinajan niissä viettäviä kalalajeja ei saatu saaliiksi. Vuohenojassa esiintyvät virta-alueet olivat kaikki ihmisen toiminnan seurauksena voimakkaasti muokattu. Vuohenojan uomaan on ehdotettu virtavesikunnostustoimia, joilla parannettaisiin uoman soveltuvuutta kalojen kutu- ja poikastuotantoalueeksi ja muokattaisiin uomaa luonnonmukaisemmaksi ja mutkittelevammaksi. Vesistötyöt tulisi ajoittaa kalojen ja vesiluonnon kannalta mahdollisimman haitattomaan vuodenaikaan. Made on talvikutuinen ja muut joen kalat (ahven, särki, säynävä ja kiiski) kevätkutuisia. Vuohenojan loppupäässä Palvaanniemen alueella, noin 200 metriä etelään kohdasta, missä oja laskee Iidesärveen, esiintyy mm. viitasammakkoa 35. Laji on

Raportti 14 (36) luontodirektiivin liitteen IVa lajeja, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Selkärangattomista lajeista ojassa on havaittu: täplälampikorento (Leucorrhinia pectoralis), pitkäkämmenmalluainen (Sigara longipalis), Agabus striolatus - sukeltajakuoriainen (silmälläpidettävä, NT) ja järvikaitakoi (Monochroa arundinetella). Vuohenojan loppupäässä Palvaanniemen alueella esiintyvän uhanalaisen täplälampikorennon toukkavaiheet elävät sedimentissä ja kiintoainekuormitus on niille erittäin haitallista 34. Täplälampikorento on mukana Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä, jossa luetellut lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lajin lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Luontoarvot: Alajuoksulla sijaitsee rehevä rantakosteikko. Sikosuo on suojelemisen arvoinen paikka. Vuohenojassa on jalkasaraa (Carex pediformis) juuri nykyisten rumpujen suulla Iidesjärven puolella, mihin on suunniteltu mahdollista ruoppausta veden ohjaamiseksi hieman sivuun nykyisen uoman kohdasta. Jalkasara ei ole Tampereen alueella kovin harvinainen, eikä luokiteltu uhanalaiseksi tai silmälläpidettäväksi. Vaikutukset: Raitiotie kulkee noin 400 metrin matkalla Vuohenojan vieressä (etäisyys noin 15 20 m) ja ylittää Vuohenojan olemassa olevalla putkimaisella vesistösillalla (S9 Vuohenojannotkon silta). Vuohenoja ohjataan kulkemaan sillan alla isossa teräksisessä siltarummussa 11,25. Olemassa oleva siltarumpu koostuu kahdesta teräksisestä putkesta, jotka ovat alkupäästään poikkileikkaukseltaan pyöreitä ja halkaisijaltaan 1,35 metriä. Loppupäästään putket ovat poikkileikkaukseltaan ellipsin muotoisia, leveydeltään noin 2,1 metriä ja korkeudeltaan noin 1,65 metriä. Putkia jatketaan loppupäästään noin 7 metriä raitiotiereitin viereen tehtävän kevyen liikenteen väylän johdosta sujuttamalla pienempiläpimittaiset putket sisään 26. Jatkaminen tehdään 1,4 m halkaisijaltaan olevalla putkella. Rakentamisen aikana Vuohenojaan kohdistuu todennäköisesti kiintoainekuormitusta sillan rakentamisesta johtuen, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia. Uusi jatkettu rumpu purkaa vetensä hieman sivuun nykyisestä rummun suusta. Putken jatkamisen vuoksi nykyisen uoman viereen ruopataan uusi uoma, jotta veden virtaus ei häiriinny eikä aiheuteta tulvimisen vaaraa putken alapuolelle. Maastohavaintojen perusteella maa on työkohdassa helposti liikkeelle lähtevää, minkä vuoksi uoman reunoja tulee tukea ja verhoilla eroosiovaurioiden välttämiseksi. Lisäksi uuden uoman pohja olisi syytä muotoilla verhoilukivillä siten, että se toimisi paremmin kalojen kutualueena. Vuohenojan varressa on noin 50 metrin päässä Hervannan valtaväylästä pieni lehtokohde Vuohenojan lehto. Lehdon kohdalle on suunniteltu paikkaa lasketusaltaalle Tampereen kaupungin toimesta, joka ei kuitenkaan suoraan liity tähän hankkeeseen. Raitiotien reitti kulkee lehdon vierestä tai kohdalta. Rakentamisen aikainen veden kiintoainepitoisuuden merkittävä nousu saattaa heikentää aiemmin mainittujen vesiselkärangattomien elinympäristöä. Voidaan kuitenkin todeta, että Vuohenoja on jo nykyisellään sameavetinen, joten lajisto on sopeutunut elämään sameassa, kiintoainepitoisessa vedessä. Näin ollen yleisesti ottaen pienet muutokset veden kiintoainepitoisuudessa eivät vaaranna lajien elinoloja. Toimenpiteet: Luontoarvot tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa Vuohenojan kohdalla. Vuohenoja laskee Iidesjärveen, joten myös järven luontoarvot

Raportti 15 (36) ja sen jo ennestään rehevä tila tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Erityisesti on kiinitettävä Iidesjärveen laskevien virtavesien mahdollisiin veden laadun muutoksiin rakentamisen seurauksena. Kaiken rakentamistoiminnan yhteydessä tulee huolehtia, että ojan veden laatu ei heikkene täplälampikorennon tai viitasammakon esiintymäalueilla Palvaanniemen alueella. Kiintoainekuormitusta tulee välttää viitasammakon kutuajankohtana huhtikuun alun ja kesäkuun lopun välillä 39. Kiintoainekuormituksen välttäminen keväällä ja alkukesällä varmistaa myös sen, ettei häiritä rakentamistöillä kevätkutuisia kalalajeja. Vuohenojan kalalajisto ei kuitenkaan ole erityisen herkkää vedenlaadun muutoksille. Mikäli on mahdollista vesistötöiden yhteydessä, ja etenkin mikäli uomaa siirretään, käyttää pohjan muotoilussa pyöreää verhoilukiveä, toimisi se paremmin kalojen kutualustana kuin perinteinen rakennuskäytössä käytetty sora. Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisen aikana Vuohenojaan. Pohjatutkimusten aikana ojanvarsien puustoa ja pensaita tulee raivata mahdollisimman vähän 7. Mahdollisessa rakentamisen aikaisessa seurannassa tulee kiinnittää huomiota Vuohenojan veden laadussa tapahtuviin muutoksiin. Rakentamistoimenpiteiden vaikutuksia voidaan lieventää suorittamalla toimenpiteet mahdollisimman kuivana aikana (suositeltavaa joka tapauksessa, koska ojassa paikoin suuria virtauksia ja ohipumppaus on vaikea järjestää), sekä asettamalla tarvittaessa uomaan suotopato, joka ehkäisee kiintoaineen kulkeutumista eteenpäin 19. Suotopato poistetaan rakentamistoimenpiteiden päätyttyä 19. Haitallisia vaikutuksia voidaan myös ehkäistä käsittelemällä ruoppausmassoja suodatinkankaiden tai geotuubien avulla. N

Raportti 16 (36) Kuva 7. Yläkuva: Vuohenojan sijainti 2. Vuohenoja on karttakuvassa näkyvä pohjoisempi uoma. Eteläisempi uoma on Mutaoja, jonka tarkempi kuvaus on seuraavassa kappaleessa. Keskikuva: Vuohenojan valuma-alue sekä valokuva ojasta 17. Alakuva: Kuva virta-alueen alaosasta ennen Hervannan valtaväylän alittavia tierumpuja 31. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015; Kaupunkimittaus Tampere 2011 17. 9.3 Mutaojan alue Kuvaus: Yleiskuvaus: Raitiotiereitti ylittää Mutaojan (35.214) Hervannan valtaväylän reittiosuudella. Mutaoja on luokiteltu ojaksi/noroksi 2. Mutaoja kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen ja ojan valuma-alue on sillan kohdalla noin 1,9 km 2. Mutaojan valuma-alue raitiotiereitin kohdalla on näin ollen alle 10 km 2. Koko matkallaan Mutaoja kulkee seuraavien alueiden läpi: Viiala-Akkula-Turtola. Uoma alkaa puistosta, josta se jatkaa golfkentälle, alittaa Hervannan valtaväylän jatkuen suistoalueelle, josta oja purkaa vetensä Iidesjärven Palvaanniemeen. Mutaoja kulkee yhteensä 7 rummun lävitse sekä alittaa 3 siltaa. Uomaa on muokattu ihmisen toimesta voimakkaasti ja siinä on eroosiovaurioita. Aiempien toimien vuoksi Mutaoja ei raitiotiereitin varrella ja ojan ylityskohdassa voida pitää luonnontilaisena purona 40. Veden laatu ja lajisto: Vesi on erittäin rehevää ja erittäin sameaa. Sähkönjohtavuus on luonnontilaisia vesiä korkeampi, mutta tyypillistä tasoa jokivesille. Seuraavassa on kuvattu veden laadun keskeisten parametrien keskiarvot vuonna 2010 Mutaojan seurantapisteeltä mitattuna 2 : KokP (µg/l) 84; KokN (µg/l) 1 000; Sähkönjohtavuus (ms/m) 19; Sameus (FNU) 29; kemiallinen hapenkulutus (COD Mn, mg/l) 11.

Raportti 17 (36) Mutaojassa on maastokäyntien perusteella havaittu runsaasti kaloja mm. särkiä, haukia ja ahvenia 31. Kalat nousevat ilmeisesti Iidesjärvestä ojaan. Mutaojan loppupäässä Palvaanniemen alueella, missä oja laskee Iidesärveen, esiintyy mm. viitasammakkoa 35,37. Viitasammakon esiintymisalue ulottuu Palvaanniemen alueelta aina Mutajoen suiston lampareisiin lähelle Hervannan valtaväylää 37. Laji on luontodirektiivin liitteen IVa lajeja, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Palvaanniemen alueen rehevällä rantakosteikolla on havaittu selkärangattomista lajeista: täplälampikorentoa (Leucorrhinia pectoralis), pitkäkämmenmalluainen (Sigara longipalis), Agabus striolatus -sukeltajakuoriainen (NT) ja järvikaitakoi. Lisäksi on havaittu vesinenätti, litteävita ja kyläkellukka. Mutaojan loppupäässä Palvaanniemen alueella esiintyvän uhanalaisen täplälampikorennon toukkavaiheet elävät pohjasedimentissä ja kiintoainekuormitus on niille erittäin haitallista 34. Täplälampikorento on mukana Luontodirektiivin IV(a) -liitteessä, jossa luetellut lajit edellyttävät tiukkaa suojelua. Lajin lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Muuta huomioitavaa: Kohteen alkuosa sijaitsee pohjavesialueella. Alueella on voimakasta pintavaluntaa, sillä kasvillisuus puuttuu. Golfkentän rumpu toimii todennäköisesti vaellusesteenä kaloille. Vaikutukset: Raitiotie ylittää Mutaojan Turtolan/Vuohenojan pehmeikön kohdalla. Paikalla sijaitsee nykyisin pieni, arviolta noin 30 cm halkaisijaltaan oleva putki, joka kulkee samankokoisena koko Hervannan valtaväylän alituksen 27. Nykyinen rumpu päättyy arvion mukaan juuri raitiotielinjan kohdalla. Nykyistä rumpua lyhennetään ja uusi rumpu rakennetaan siten, että raitiotien ja Hervannan valtaväylän väliin jää lyhyt avo-ojaosuus. Uusi rumpu on halkaisijaltaan noin d 1000 mm ja pituudeltaan noin 15 metriä 27,36. Johtuen uuden rummun peittosyvyysvaatimuksesta (1,4 metriä) uusi rumpu on jonkin verran syvemmällä kuin se taso, missä nykyinen putki sijaitsee. Tästä johtuen nykyisen putken ja uuden rummun väliin jää jonkin verran korkeuseroa. Korkeusero ei kuitenkaan ole huomattava, eikä sen myötä aiheuteta nousuestettä kaloille (ei kevät- eikä syyskutuisille). Tarvittaessa rumpujen väliin jäävä avoojaosuus voidaan kunnostaa luonnon verhoilukivillä kalojen liikkumiseen paremmin sopivaksi rakentamisen jälkeen ja näin hidastaa virtausnopeutta sekä muodostaa portaittainen nousu jyrkän korkeuseron sijaan. Kunnostuksen tarve voidaan arvioida jälkikäteen. Käytännön toteutuksen kannalta on erittäin tärkeää, että rakentamista valvotaan ympäristö- ja kalaviranomaisten toimesta, jotta lopputulos on mahdollisimman toimiva kalojen ja vesiympäristön näkökulmasta. Rakentamisen aikana Mutaojaan kohdistuu todennäköisesti vaikutuksia rummun rakentamisesta johtuen, mutta niiden arvioidaan jäävän lyhytaikaisiksi ja vähäisiksi 27. Silmämääräisen arvion mukaan syksyllä 2015 Mutaojan virtaama oli erittäin vähäinen ja käytännössä vesi näytti seisovan. Keskimääräinen virtausnopeus on Mutaojassa käytännössä nykyisin 0 m/s, joten korkeuseron myötä virtausnopeuskaan ei nouse niin suureksi, että se aiheuttaisi ongelmia kalojen liikkumisen suhteen. Mutaojassa kulkee kuitenkin vettä ympäri vuoden 30.

Raportti 18 (36) Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisurakan aikana Mutaojaan. Ojan virtausolosuhteita ei saa heikentää 19. Veden kiintoainepitoisuuden merkittävä nousu saattaa heikentää aiemmin mainittujen viitasammakon ja silmälläpidettävien vesiselkärangattomien elinympäristöä. Ojat voivat toimia viitasammakon talvehtimispaikkoina ja niiden pientareet voivat olla tärkeitä kesäelinympäristöjä tai vaellusreittejä 39. Viitasammakko laskee munat yleensä syvempään veteen kuin tavallinen sammakko, eikä viitasammakko yleensä kude sammakon tavoin ajoittain kuivuviin lätäköihin tai ojanpohjiin 39. Runsas kiintoainekuormitus voi heikentää viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen laatua 39. Voidaan kuitenkin todeta, että Mutaoja on jo nykyisellään sameavetinen, joten lajisto on sopeutunut elämään sameassa, kiintoainepitoisessa vedessä. Näin ollen pienet muutokset veden kiintoainepitoisuudessa eivät yleisesti ottaen vaaranna lajien elinoloja. Toimenpiteet: Luontoarvot on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa Mutaojan kohdalla. Mutaoja laskee Iidesjärveen, joten myös järven luontoarvot ja sen jo ennestään rehevä tila tulee huomioida suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaiken rakentamistoiminnan yhteydessä tulee huolehtia, että ojan veden laatu ei heikkene täplälampikorennon ja viitasammakon esiintymäalueilla. Kiintoainekuormitusta tulee välttää viitasammakon kutuajankohtana huhtikuun alun ja kesäkuun lopun välillä 39. Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisurakan aikana Mutaojaan. Ojan virtausolosuhteita ei saa heikeintää 19. Pohjatutkimusten aikana ojanvarsien puustoa ja pensaita tulee raivata vain mahdollisimman vähän. 7 Mahdollisessa rakentamisen aikaisessa seurannassa tulee kiinnittää huomioita Mutaojan veden laadussa tapahtuviin muutoksiin. N

Raportti 19 (36) Kuva 8. Mutaojan sijainti 2. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015. 9.4 Vihiojan alue Kuvaus: Yleiskuvaus: Raitiotiereitti ylittää Vihiojan (32.215) Hervannan valtaväylän osuudella (silta nro 13, Korkinmäen raitiotiesilta). Vihioja on huomionarvoinen pienvesi, vaikka sen luonnontila on muuttunut 2. Vihioja luokitellaan puroksi. Vihioja kuuluu Vihiojan valuma-alueeseen ja ojan valuma-alue on sillan kohdalla noin 23,44 km 2. Vihioja alkaa Kangasalan kunnan puolelta Houkanoja-nimisenä ja muuttuu Vihiojaksi Kaukajärvellä. Koko matkallaan Vihioja kulkee seuraavien alueiden läpi: Kaukajärvi- Lukonmäki-Viiala-Turtola-Muotiala-Kovistonkylä-Aatala-Rantaperkiö. Puro virtaa Vihiojannotkossa, joka koostuu savesta ja hiesusta. Uoma virtaa puistojen läpi, peltojen viertä, alittaa ysitien ja Hervannan valtaväylän, virraten puistoalueelle, alittaen Lempääläntien, rautatien sekä Hatanpään valtatien päätyen Pyhäjärven Vihilahteen, noin 5 km etäisyydellä hankealueesta. Vihioja kulkee yhteensä 19 rummun lävitse sekä alittaa 19 siltaa. Uomaa on muokattu ihmisen toimesta voimakkaasti ja siinä on eroosiovaurioita. Veden laatu ja lajisto: Vesi on rehevää ja sameaa. Sähkönjohtavuus on luonnontilaisia vesiä korkeampi ja kuvastaa hulevesien vaikutusta. Seuraavassa on kuvattu veden laadun keskeisten parametrien keskiarvot vuonna 2010 Vihiojan seurantapisteeltä mitattuna 2 : KokP (µg/l) 21; KokN (µg/l) 2 000; Sähkönjohtavuus (ms/m) 45,9; Sameus (FNU) 12; kemiallinen hapenkulutus (COD Mn, mg/l) 5 ja ph 7,4. Kalalajeista ei ole havaintoja. Uoman varrella on lehtoa, jossa on havaittu kolme vaateliasta mittariperhoslajia. Vaikutukset: Raitiotie ylittää Vihiojan. Rakentamisen aikana Vihiojaan kohdistuu todennäköisesti vaikutuksia sillan rakentamisesta johtuen Korkinmäen sillan kohdalla (silta nro 13) (liite 4). Sillan rakentamisen vuoksi joudutaan siirtämään pysyvästi Vihiojan uomaa. Sillan rakenne tulisi olemaan neli- tai viisiaukkoinen silta, jossa yksi sillan tuki tulee keskelle uomaa. Tukipilarin perustus tulee olemaan noin 6 metriä x 11 metriä. Lisäksi perustamisen yhteydessä joudutaan kaivamaan maata noin 2,5 metrin syvyyteen ja paaluttamaan. Rakentamisen aikana joudutaan perustamaan murskepetejä, joilla työkoneet operoivat. Vihiojan tullaan työn aikana ohjaamaan putkeen. Hervannan valtaväylän Vihiojan ylittävän sillan alta on syksyllä 2015 löytynyt pimakohde 16. Yksi sillan tuista sijoittuu pima-kohteeseen, joka kuitenkin puhdistetaan ennen sillan rakentamista. Pilaantunut maa-alue tullaan poistamaan asianmukaisilla menetelmillä ja se toteutetaan pima-ilmoituksella. Pima-kohteen poistaminen toteutetaan siten, että vesistöön ei aiheudu haitta-aineiden vapatumista. Pima-kohteen puhdistaminen hoidetaan ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Uoman virtausolosuhteita ei saa heikentää sillan rakentamisella 19. Suotopato tulee olla asennettuna rakentamistoimenpiteiden aikana 19. Lisäksi uoman ohjaaminen putkeen rakentamisen aikana ehkäisee kiintoainesamennusta. Vihiojan lähellä joudutaan tekemään DN 600 vesijohdon johtosiirto 29. Johtosiirrosta aiheutuu todennäköisesti vaikutuksia Vihiojaan, mutta niiden arvioidaan jäävän vähäisiksi ja väliaikaisiksi.

Raportti 20 (36) Toimenpiteet: Luontoarvot on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa Vihiojan kohdalla. Vihioja laskee Pyhäjärveen, joten myös järven luontoarvot ja sen jo ennestään rehevä tila on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota Pyhäjärveen laskevien virtavesien mahdollisiin veden laadun muutoksiin rakentamisen seurauksena. Pyhäjärveen on kuitenkin yli 5 km matkaa, joten on oletettavaa, ettei merkittäviä vaikutuksia kohdistu Pyhäjärveen. Rakentamisen aikana on kiinnitettävä huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisen aikana Vihiojaan. Pohjatutkimusten aikana ojanvarsien puustoa ja pensaita tulee raivata vain mahdollisimman vähän. 7 Mahdollisessa rakentamisen aikaisessa seurannassa on kiinnitettävä huomiota Vihiojan veden laadussa tapahtuviin muutoksiin. N

Raportti 21 (36) Kuva 10. Yläkuva: Vihiojan sijainti 2. Alakuva: Vihiojan valuma-alue sekä valokuva ojasta 17. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015; Kaupunkimittaus Tampere 2011 17. 9.5 Koivusenoja Raitiotiereitti ylittää Koivusenojan Hervannan valtaväylän osuudella (silta nro 19, Kanjonin raitiotiesilta). Koivusenojan notko on syvä ja jyrkkärinteinen kanjoni, jossa on luontoarvoja. Notkon pohjalla rinteiden alla on tihkupintaa siellä täällä. Koivusenoja virtaa kanjonin pohjalla. Koivusenojasta ei ole tarkempia tietoja saatavilla Tampereen karttapalvelussa 2. Tampereen kaupungin ympäristötarkastajan havaintojen mukaan Koivusenojassa virtaa vesi ympärivuotisesti 30, mutta kalan kulku ei ole siinä mahdollinen Hervannan valtaväylän alapuolella olevien pato- ja rumpujärjestelyjen vuoksi. Koivusenoja laskee Vihiojaan. Koivusenojan kanjonin etelärinteellä virtaa ainakin osan vuodesta koski, joka ei kuitenkaan ole luonnontilainen, vaan se on rakennettu Hervannan hulevesille 25. Paikalla ei siis luontaisesti sijaitse koskea. Raitiotiehankkeeseen liittyen suunnitellaan kosken yli kulkevaa kevyen liikenteen reittiä, missä kosken ylitys tapahtuisi joko sillalla tai viemällä koski putkeen 25. Kosken vedet laskevat karttatarkastelun perusteella Koivusenojaan. Vaikutukset: Raitiotie ylittää kanjonin Hervannan valtaväylän sillan viereen (etäisyys 55 65 metriä) sijoittuvaa uutta siltaa pitkin. Sillan kakkostuen rakentamisesta saattaa aiheutua vaikutuksia Koivusenaojaan 26, koska se sijaitsee lähellä uomaa. Sillan rakennusaikaiset tukitelineet tarvitsevat perustamistaan varten tilapäisen murskepedin koko matkalle. Uoman kohta putkitetaan, jotta veden virtaaminen ei häiriintyisi. Samalla putkitus suojaa uomaa rakennustyön ajan. Murskepeti puretaan lopuksi pois ja maanpinta palautetaan alkuperäiseen muotoonsa. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ojaan arvioidaan kuitenkin vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Vihiojaan tai Pyhäjärveen ei arvioida kohdistuvan merkittäviä rakentamisesta. Toimenpiteet: Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin ja pintavaluntaan, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisurakan aikana Koivusenojaan. Pohjatutkimusten aikana ojanvarsien puustoa ja pensaita tulee raivata vain mahdollisimman vähän 7. Mahdollisessa rakentamisen aikaisessa seurannassa on kiinnitettävä huomiota Koivusenojan veden laadussa tapahtuviin muutoksiin.

Raportti 22 (36) Tehokkailla suotopatorakenteilla ja tarvittaessa viivästysaltailla voidaan ehkäistä kiintoaineen kulkeutumista vesistöön. N Kuva 11. Koivusenojan sijainti 2. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015. 10 HO1.8 INSINÖÖRINKATU Raitiotiereitti ohittaa Ahvenisjärven (35.215.0) noin 140 metrin etäisyydellä 2. Ahvenisjärven pinta-ala on 3,41 ha ja se sijaitsee 140,1 metriä meren pinnasta. Ahvenisjärvi kuuluu Vihiojan vesistöalueeseen. Ahvenisjärven lähivaluma-alueen koko on noin 1,2 km 2. Ahvenisjärven veden laatu on ravinteiden perusteella arvioituna hyvä (kokp 23 µg/l), mutta a-klorofyllin perusteella välttävä (a-klorofylli 24 µg/l) 2. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa on arvioitu, että järveen tulisi johtaa puhtaita hulevesiä ja niiden määrän lisääminen parantaisi veden vaihtuvuutta ja laatua 15. Ahvenisjärven veden laadun lieväkin puhdistuminen parantaa järven virkistysarvoa. Ahvenisjärveä onkin kunnostettu hapettamalla jo kolmatta talvea 31. Vaikutukset: Raitiotiereitin alueelta voi maaston korkeuserojen vuoksi arvioida aiheutuvan pintavaluntaa Ahvenisjärveen. Lisäksi on otettava huomioon, että alueelta, johon ratikkalinjaus Hervannassa sijoittuu (HO1.8), johdetaan hulevedet

Raportti 23 (36) Tauskonojaan ja sieltä Houkanojaan 31. Näin ollen ratikan rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat Ahvenisjärven lisäksi myös Tauskonojaan 31. Toimenpiteet: Rakentamisen aikana on kiinnitettävä huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisen aikana Ahvenisjärveen. N Kuva 12. Ahvenisjärven sijainti 2. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015. 11 HO1.9 TOHTORINPUISTO Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2.

Raportti 24 (36) Vaikutukset: Hulevesiä tullaan johtamaan Suolijärven suuntaan. Suolijärvi on erittäin merkittävä virkistyskäytön kannalta, koska siellä sijaitsee suosittu uimaranta ja talviuintipaikka sekä lenkkipolut ympärillä 31. Järvessä esiintyy mm. alueellisesti uhanalaista (RT) lapinvesitähteä ja sillä on muitakin luontoarvoja. Hulevesien johtamisessa on kiinnitettävä huomioita rakentamisen aikaiseen pinta-valuntaan, jottei aiheuteta suuria määriä kiintoainekuormitusta Suolijärveen. 11.1 Sonninotsanlahdenoja (ei virallinen nimi 2 ) Raitiotiereitin länsipuolella lähes kiinni radassa kulkee Sonninotsanlahdenoja, joka luokitellaan ojaksi/noroksi. Etäisyyttä ojaan on noin 15 20 metriä. Oja kuuluu Höytämöjärven valuma-alueeseen. Ojan lähivaluma-alue on 0,79 km 2. Uoma alkaa Tohtorinpuistosta, kulkee asuinalueen ja Mestarinpuiston läpi, Ahvenisjärventien ali metsäalueen lävitse ja laskee noin 2 km päässä Sonninotsanlahteen Suolijärveen. Uoman pituus on 1,29 km. Uoma kulkee yhteensä 7 rummun läpi. Veden laatu ja lajisto: Vesi on lievästi rehevää (kokp 17 µg/l; kon 650 µg/l) ja lievästi sameaa (3,6 FNU). Kalastosta ei ole tietoja. Alajuoksulla on kuusivaltainen puronvarsilehto. Vaikutukset: Raitiotiereitin ja ojan välisten kartasta tarkasteltujen maastonmuotojen ja korkeuserojen perusteella on mahdollista, että rakentamisen aikaisten maanmuokkaustöiden myötä voi kulkeutua pintavalunnan mukana hienoainesta Sonninotsanlahdenojaan. Toimenpiteet: Rakentamisen aikana on kiinnitettävä huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisurakan aikana Sonninotsanlahdenojaan ja sitä kautta Suolijärveen. Suolijärvi on erittäin merkittävä virkistyskäytön kannalta, koska siellä sijaitsee suosittu uimaranta ja talviuintipaikka sekä lenkkipolut ympärillä 31. Näin ollen kiintoainekuormitusta ei saisi ko. vesistöön laskea.

Raportti 25 (36) N Kuva 13. Yläkuva: Sonninotsanlahdenojan ja Suolijärven sijainti 2. Alakuva: Sonninotsanlahdenojan valuma-alue sekä valokuva ojasta 17. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015; Kaupunkimittaus Tampere 2011 17. 12 HO1.10 MAKKARAJÄRVENKATU 12.1 Hervantajärveen laskeva oja (ei virallinen nimi 2 ) Kuvaus: Raitiotiereitti sijoittuu noin 70 metrin etäisyydelle Hervantajärveen laskevasta ojasta. Hervantajärveen laskeva virtavesi luokitellaan ojaksi/noroksi 2.

Raportti 26 (36) Uoma laskee metsäalueen läpi Hervantajärveen. Uoma kuuluu Hervantajärven valuma-alueeseen ja lähivaluma-alueen pinta-ala on 0,52 km 2. Uoman pituus on 0,6 km. Uoma kulkee yhteensä 2 rummun läpi. Veden laatu ja lajisto: Kalastosta ja veden laadusta ei ole tietoja. Vaikutukset: Raitiotiereitin ja ojan välisten kartasta tarkasteltujen maastonmuotojen ja korkeuserojen perusteella on mahdollista, että rakentamisen aikaisten maanmuokkaustöiden myötä voi kulkeutua pintavalunnan mukana hienoainesta Hervantajärveen laskevaan ojaan. Toimenpiteet: Rakentamisen aikana on kiinnitettävä huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisen aikana Hervantajärveen laskevaan ojaan ja sitä kautta Hervantajärveen. Hulevesien hallinta tulee ottaa tarkemmassa suunnittelussa ja rakentamistoimenpidealueelta ojaan ja edelleen Hervantajärveen johtuvat vedet on ohjattava suotopadon kautta 19. N

Raportti 27 (36) Kuva 14. Yläkuva: Hervantajärveen laskevan ojan, Hervantajärven sekä Makkarajärven sijainti 2. Makkarajärvi näkyy kuvan koilliskulmassa. Alakuva: Hervantajärveen laskevan ojan valuma-alue sekä kuva ojasta vuonna 2011 17. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015; Kaupunkimittaus Tampere 2011 17. 12.2 Hervantajärvi Kuvaus: Raitiotiereitti sijoittuu noin 300 metrin etäisyydelle Hervantajärvestä (35.242.11) 2 sekä noin 500 metrin etäisyydelle Makkajärvestä (35.242.13). Hervantajärvi on pinta-alaltaan noin 85 ha ja se sijaitsee noin 115 metriä meren pinnasta. Hervantajärven veden laatu on erinomainen, mutta Makkarajärven veden laadusta ei ole tietoja. Hervantajärvellä on virkistyskäyttöarvoa, mm. kalastuksen ja uimarannan muodossa. Vaikutukset: Raitiotien rakentamisella ja muulla rakentamisella saattaa olla valumavesien kautta välillisiä vaikutuksia purolaaksoihin ja edelleen Hervantajärveen. Makkarajärveen ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia valuma-alueen pinnan korkeuseroista johtuen. Toimenpiteet: Rakentamisen aikana on kiinnitettävä huomiota hulevesivirtaamiin ja pintavaluntaan, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisen aikana Hervantajärveen. Hulevesien hallinta on otettava huomioon tarkemmassa suunnittelussa ja rakentamistoimenpidealueelta Hervantajärveen johtavan ojan vedet on ohjattava suotopadon kautta 19. 13 HO2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU Kuvaus: Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2. Tauskonoja kulkee noin 800 metriä itään. 14 HO2.2 KAUHAKORVENKADUN VARIKKO 14.1 Varikkoalue Tauskonoja/Tauskonojan läntinen haara kulkee varikkoalueen halki, varikkoalueella kulkeva osuus uomasta on melko mitätön ja Santenin kohdalla ojan poikkileikkaus on

Raportti 28 (36) parempi 22. Alueen tarkempi luontoselvitys asemakaavaa varten on tehty. Tauskonoja luokitellaan ojaksi/noroksi 2. Tauskonoja kuuluu Vihiojan valuma-alueeseen. Ojan lähivaluma-alue on 2,34 km 2. Uoma alkaa puistoalueesta ja kulkee Santen tehtaan ohitse ja tehdasalueiden viertä ja uoma purkaa lopulta Houkanojaan/Vihiojaan. Uoman pituus on 2,14 km. Uoma kulkee yhteensä 6 rummun läpi ja 2 sillan ali. Uoma on voimakkaasti muokattu ja siinä on eroosiovaurioita. Uoman keskivirtaama on 0,045 l/s. Veden laatu ja lajisto: Ojassa on säännöllinen seuranta (Toivonen_Oja) 2. Vesi on ylirehevää (kokp 160 µg/l; kokn 1 000 µg/l) ja erittäin sameaa (270 FNU). Kuormitus johtuu teollisuusalueesta ja hulevesistä. Vaikutukset: Kartasta tarkasteltujen maaston korkeuserojen perusteella varikkoalue kuuluu Tauskonojan lähivaluma-alueeseen 17. Jatkosuunnittelu hulevesien osalta on käynnissä. Näillä näkymin Tauskonoja viedään osittain kulkemaan putkessa varikon alueella. N

Raportti 29 (36) Kuva 15. Yläkuva: Tauskonojan sijainti 2. Tauskonoja on Houkanojasta länteen haarautuva uoma. Alakuva: Tauskonojan valuma-alue sekä valokuva ojasta 17. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015; Kaupunkimittaus Tampere 2011 17. Etuhaanpuisto lähde Lisäksi välittömästi varikkoalueen itäpuolella sijaitsee Etuhaan puisto, missä on lähde. Lähde sijaitsee ison kuusen juurakossa ja on melko pieni kooltaan. Syvyyttä oli syksyllä 2015 noin 40 50 cm. Alueellinen ELY-keskus on arvioinut lähteen luonnontilan ja todennut ettei lähde ole luonnontilainen. Varikon itäpuolen lähde ei ole luonnontilainen, eikä näin ollen voi tapahtua vesilain 2:11 :n mukaista luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantamista, mikä on kiellettyä. 15 HO3.1 TEISKONTIE 16 HO3.2 TEKUNKATU Kuvaus: Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2. Raitiotiereitti kulkee noin 70 metriä etelään Litukanojasta 2. Litukanoja luokitellaan ojaksi/noroksi. Litukanoja kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen. Ojan lähivalumaalue on 0,75 km 2. Uoma alkaa yliopistollisen sairaalan pohjoispuolen metsästä ja jatkaa matkaansa Litukan siirtolapuutarhan läpi, päätyen lopulta sadevesiverkostoon. Uoman pituus on 1,27 km. Uoma kulkee yhteensä 2 rummun läpi ja 2 sillan ali. Uomaa on muokattu, joten vesistö ei ole luonnontilainen. Veden laatu ja lajisto: Ojassa ei ole säännöllistä seurantaa. Vesi on näköhavaintojen perusteella erittäin sameaa siirtolapuutarhan kohdalla. Kalastosta ei ole tietoja. Vaikutukset: Raitiotiereitin ja Litukanojan välisten kartasta tarkasteltujen maastonmuotojen ja korkeuserojen perusteella on mahdollista, että rakentamisen aikaisten maanmuokkaustöiden myötä voi kulkeutua pintavalunnan mukana hienoainesta Litukanojaan. Toimenpiteet: Rakentamisen aikana on kiinnitettävä huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla/koko rakentamisen aikana Litukanojaan.

Raportti 30 (36) N Kuva 16. Yläkuva: Litukanojan sijainti 2. Alakuva: Litukanojan valuma-alue sekä kuvaojasta 17. Lähde: Tampereen karttapalvelu/ Maanmittauslaitos 2015; Kaupunkimittaus Tampere 2011 17.

17 HO3.3 KUNTOKATU 18 HO3.4 VIERITIE 19 HO3.1 TENNISKATU Raportti 31 (36) Raitiotiereitti kulkee noin 100 metriä etelään Litukanojasta 2. Litukanoja luokitellaan ojaksi/noroksi. Litukanoja kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen. Ojan lähivalumaalue on 0,75 km 2. Uoma alkaa yliopistollisen sairaalan pohjoispuolen metsästä ja jatkaa matkaansa Litukan siirtolapuutarhan läpi, päätyen lopulta sadevesiverkostoon. Uoman pituus on 1,27 km. Uoma kulkee yhteensä 2 rummun läpi ja 2 sillan ali. Uomaa on muokattu, joten vesistö ei ole luonnonmukainen. Veden laatu ja lajisto: Ojassa ei ole säännöllistä seurantaa. Vesi on näköhavaintojen perusteella erittäin sameaa siirtolapuutarhan kohdalla. Vaikutukset: Raitiotiereitin ja Litukanojan välisten kartasta tarkasteltujen maastonmuotojen ja korkeuserojen perusteella on mahdollista, että rakentamisen aikaisten maanmuokkaustöiden myötä voi kulkeutua pintavalunnan mukana hienoainesta Litukanojaan. Toimenpiteet: Rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomiota hulevesiin, jotta suuria määriä hienoainesta ei kulkeudu kerralla Litukanojaan. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pintavesikohteita 1,2. 20 MUUT PINTAVESIKOHTEET Kuvaus: Tämän pintavesiselvityksen tiedot perustuvat olemassa oleviin kirjallisuussekä asiantuntijatietoihin Tampereen alueen pintavesistä. Aiempien selvitysten yhteydessä on tehty maastotutkimuksia 17, mutta on silti mahdollista, että alueella on pienvesiä, joita ei ole tässä raportissa mainittu. Lammelankallion alueella Pehkusuonkadun ja Hervannan valtaväylän välissä on pieni noro/oja, jonka vedet tulevat todennäköisesti viereiseltä Hallilan alueelta hulevesinä 27. Ojaa ei voida näin ollen pitää vesilain mukaisena vesistönä.