Raitiotieallianssi. Pohjavesikohteet, OsaX
|
|
- Reino Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raitiotieallianssi Pohjavesikohteet, OsaX
2 Sisältö 1 Johdanto Hankealueen pohjavesiolosuhteiden yleiskuvaus Koko hankealuetta koskevat yleiset pohjavesivaikutukset Pohjavesiolosuhteet, pohjavesivaikutukset ja toimenpiteet katuosuuksittain HO1.1 PIRKANKATU HO1.4 ITSENÄISYYDENKATU HO1.5 SAMMONKATU HO1.6 RIEVÄKATU HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ (POHJOISOSA) HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ (ETELÄOSA) HO1.8 INSINÖÖRINKATU 1.10 MAKKARAJÄRVENKATU HO2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU 2.2 VARIKKO HO3.1 TEISKONTIE 3.5 TENNISKATU Yhteenveto
3 1 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty Tampereen raitiotiehankkeen osa 1 alueen pohjavesiolosuhteiden nykytila ja alustava arvio raitiotiehankkeen pohjavesivaikutuksista, sekä toimenpide-ehdotukset haitallisten pohjavesivaikutuksien ennalta ehkäisemiseksi. Raportin alussa käsitellään pohjavesiolosuhteita alueellisella tasolla ja tämän jälkeen yksityiskohtaisemmin kuvaan 1 merkittyjen katuosuuksien mukaisesti, vaikkakaan pääsääntöisesti pohjavesiolosuhteet eivät vaihtele katuosuuksittain. Raportin yhtenäisen jäsentelyn ja luettavuuden kannalta on kuitenkin perusteltua pitäytyä katuosuuksittain tapahtuvassa tarkastelutavassa. Lähtöaineiston rungon muodostavat tiedot pohjaveden havaintoputkista ja pohjaveden pinnan tasoista. Lähtöaineisto on pääosin peräisin Tampereen kaupungin ja Tampereen Veden tietokannoista, vähemmässä määrin muista lähteistä kuten ympäristöhallinnon Oiva-palvelusta. Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvityksestä 1 sekä eliöstö ja biotooppiselvityksestä 2 on poimittu tiedot suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevista lähteistä. Lähteiden sijaintitiedot saatiin Tampereen kaupungilta. Pohjaveden laadullisen tilan osalta lähtöaineistona on käytetty Tampereen Veden toimittamaa materiaalia, sekä ympäristöhallinnon Oiva-palvelun materiaalia. Lisäksi työssä käytettiin apuna ilmakuvia (ESRI), Maanmittauslaitoksen maastotietokannan11/2015 aineistoa, sekä Maanmittauslaitoksen 2- ja 10 metrin korkeusmalliaineistoa ( Raportin laati Riku Hakoniemi Pöyry Finland Oy:stä. 3
4 Kuva 1. Hankerajaus Osa 1. 2 HANKEALUEEN POHJAVESIOLOSUHTEIDEN YLEISKUVAUS Hankealueen laajuudesta johtuen pohjavesiolosuhteet vaihtelevat huomattavasti alueittain. Joitain koko hankealuetta koskevia yleistyksiä voidaan kuitenkin tehdä. Lukuun ottamatta painanteita, pohjavesi sijaitsee pääsääntöisesti kohtalaisen syvällä maanpinnasta, eikä näin ollen rakentamisen kannalta tarkasteltuna aiheuta merkittäviä ongelmia. Sen sijaan painanteiden alueella (mm. Vihioja, Hervannan kanjoni) pohjavesi on ainakin paikoin paineellista, pohjaveden painetason sijaitessa lähellä maanpinnan tasoa, ajoittain jopa maanpinnan tason yläpuolella (arteesinen pohjavesi). Raitiotielinja sijoittuu noin 600 metrin matkalla Aakkulanharjun I-luokan pohjavesialueelle (tunnus ). Pohjavesialueella sijaitsee toiminnassa oleva Messukylän vedenottamo. Vedenottamon kaivot sijaitsevat noin 2 kilometrin etäisyydellä raitiotielinjasta. Raitiotiehankeen toteutuksessa huomioidaan Aakkulanharjun pohjavesialue siten, ettei pohjaveden määrälliseen taikka laadulliseen tilaan kohdistuvia haittavaikutuksia pääse syntymään. Hankealueen ympäristössä sijaitsee kohtalaisen runsaasti lähteitä 1 (52 kpl) joista lähimpänä raitiotielinjaa sijaitsevien sijainti on esitetty kuvassa 2. 4
5 Kuva 2. Suunniteltavan raitiotielinjan läheisyydessä sijaitsevat lähteet 1, sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket, sekä Aakkulanharjun pohjavesialue. 3 KOKO HANKEALUETTA KOSKEVAT YLEISET POHJAVESIVAIKUTUKSET Ennalta arvioiden raitiotiehanke ei ole luonteeltaan sellainen, että siitä aiheutuisi merkittäviä pohjaveden määrälliseen tai laadulliseen tilaan kohdistuvia vaikutuksia. Hankkeen rakentamisen aikaiset pohjavesivaikutukset eivät merkittävästi poikkea normaalista katu- tai ratarakentamisesta. Raitiotien käytönaikaiset pohjavesivaikutukset eivät myöskään merkittävästi poikkea normaalisti liikennöitävän katualueen pohjavesivaikutuksista. Raitiotiehankkeen voidaan katsoa pienentävän pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvia riskitekijöitä, mikäli raitiotien käytön seurauksena moottoriajoneuvojen liikennemäärät hankealueella pienentyvät. Tällöin riski nestemäisen polttonesteen kulkeutumiselle pohjaveteen mm. onnettomuuksien, ajoneuvojen polttoainejärjestelmän vuotojen ja vastaavien seurauksena vähentyy. Pohjaveden määrälliseen tilaan kohdistuva tyypillisin rakentamisen aikainen vaikutus syntyy tilanteessa, jossa rakennustyö ulottuu pohjaveden pinnan tason alapuolelle. Tällöin pohjaveden pinnan tasoa joudutaan usein laskemaan, jotta rakentaminen voidaan toteuttaa kuivatyönä. Tämän ns. työnaikaisen kuivatuksen vaikutuksesta pohjaveden pinnan taso rakennettavan kohteen ympäristössä saattaa laskea. Raitiotiehanke- 5
6 alueella pohjaveden pinta sijaitsee pääosin syvällä maanpinnasta ja raitiotielinjaus kulkee suurimman osan matkaa nykyisen maanpinnan tasolla, joten merkittäviä työnaikaisia pohjaveden alentamistoimenpiteitä ei ole odotettavissa. Hankkeen yhteydessä toteutettavista maanalaisten putkien ja johtojen siirroista ei aiheudu merkittäviä pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia, sillä pääosin putki- ja johtolinjat sijaitsevat 2 3 metrin syvyydellä maanpinnasta ja pohjaveden pinnan tason yläpuolella. Lähtökohtaisesti raitiotiehankkeesta aiheutuvat pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat poikkeustilanteisiin ja erityisesti rakentamisen aikaisiin poikkeustilanteisiin. Koko hankealue huomioiden, todennäköisin pohjaveden laadullista tilaa uhkaava riskitekijä on nestemäisen haitta-ainetta päätyminen pohjaveteen esim. onnettomuuden seurauksena. Rakentamisen aikana riski haitta-aineen päätymiselle pohjaveteen on suurempi kuin raitiotien käytön aikana mm. siksi, että rakentamisen yhteydessä vettä läpäisemätön tai heikosti läpäisevä ja pohjavettä osaltaan suojaava pintakerros poistetaan väliaikaisesti (esim. asfaltti poistetaan ja tien rakennekerrokset tai luonnon pohjamaa paljastetaan). Suurimman riskin muodostaa nestemäisen haitta-aineen päätyminen työnaikaiseen kaivantoon, jolloin sen nopea ja esteetön kulkeutuminen pohjaveteen on mahdollista. Haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen rakentamisen aikana voidaan ehkäistä seuraavilla toimenpiteillä: Kielletään moottoriajoneuvojen ja työkoneiden tankkaus, huolto sekä nestemäisten kemikaalien varastointi kaivannoissa ja alueilla, joilla pohjavettä suojaava pintakerros (asfaltti tms.) on poistettu. Vältetään moottoriajoneuvojen ja työkoneiden tankkausta, huoltoa sekä nestemäisten aineiden varastointia kaivantojen välittömässä läheisyydessä. Työnaikaisten liikennejärjestelyiden avulla pyritään työmaan ulkopuolinen liikennöinti ohjaamaan etäämmälle kaivannosta. Pidetään kerralla auki kaivettavan osuuden maapinta-ala pienenä ja kaivanto auki mahdollisimman lyhyen aikaa. Varaudutaan öljyn imeyttämiseen (työkohteessa oltava imeyttämiseen soveltuvaa imeytysainetta, turvetta tai purua). Syvimpien kaivantojen kohdalla varaudutaan tarvittaessa pumppaamaan nestemäinen haitta-aine pois kaivannosta. Tiedotetaan ja opastetaan kohteessa työskenteleviä pohjavesiriskeistä ja pohjaveden suojaustoimenpiteistä sekä toimista poikkeustilanteissa. Lopuksi yhtenä koko hankealuetta koskevana ja pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvana vaikutuksena voidaan pitää arseenipitoisen kalliokiviaineksen käyttöä maarakentamisessa, erityisesti mikäli tällaista materiaalia sijoitetaan raitiotien Aakkulanharjun pohjavesialueella kulkevalle osuudelle. Tällöin riskinä on arseeniin liukeneminen ja kulkeutuminen pohjaveteen, jolloin pohjaveden arseenipitoisuus saattaa kohota. Arseenipitoisuuden kohoaminen heikentää pohjaveden käytettävyyttä talousvetenä. Arseenin liukenemista pohjaveteen ja sen aiheuttamaa pohjavesiriskiä voidaan ehkäistä seuraavilla toimenpiteillä: 6
7 Rakentamisessa käytettävän kalliokiviaineksen arseenipitoisuus määritettään ennen rakentamista. Korkean arseenipitoisuuden omaavaa kalliokiviainesta ei käytetä rakentamisessa lainkaan. Aakkulanharjun pohjavesialueella ei varastoida arseenipitoisia kalliokiviaineksia, eikä pohjavesialueella kulkevalla raitiotieosuudella käytetä arseenipitoista kalliokiviainesta rakentamisessa. 4 POHJAVESIOLOSUHTEET, POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET KA- TUOSUUKSITTAIN 4.1 HO1.1 PIRKANKATU HO1.4 ITSENÄISYYDENKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Hankealueen alkuosa (Ho1.1 Ho1.4) sijoittuu Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle (kuva 3). Vajovesivyöhyke on ohuin Tammerkosken läheisyydessä, pohjaveden pinnan sijaitessa noin 3,5 4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Tammerkoskesta länteen ja itään edettäessä vajovesivyöhykkeen paksuus kasvaa ja pohjavesi sijaitsee syvemmällä maanpinnasta. Pohjaveden pinnan tasotietojen perusteella pohjaveden päävirtaus suuntautuu kohti Tammerkoskea ja Näsijärveä ts. Tammerkosken itäpuoleiselta alueelta kohti länsi-lounasta ja Tammerkosken länsipuoleiselta alueelta kohti itä-kaakkoa. Pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus vaihtelee pääsääntöisesti muutamasta metristä noin 10 metriin. Paikoin kalliopinta nousee pohjaveden pinnan tason yläpuolelle, jolloin maapohjavettä ei tällaisilla kohdin esiinny lainkaan. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Pohjaveden pinta sijaitsee suhteellisen syvällä maanpinnasta, joten rakentamistyön aikana ei todennäköisesti jouduta laskemaan pohjaveden pinnan tasoa. Pohjaveden määrälliseen tilaan ei kohdistu rakentamisen eikä käytön aikaisia vaikutuksia. Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi muita riskitekijöitä ei ole. 7
8 Kuva 3. Katuosuuksien Ho1.1 Ho1.4 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket. 4.2 HO1.5 SAMMONKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuuden Ho1.5 länsiosassa vajovesivyöhykkeen paksuus on keskimäärin 10 m ja itäosassa 15 metriä ja enemmänkin. Pohjaveden pinnan taso katuosuuden länsiosassa on noin +95 ja itäosassa Pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus on länsiosassa vähäinen, paikoin kalliopinta nousee pohjaveden pinnan tason yläpuolelle. Itäosassa pohjaveden kyllästämän irtomaapeite on paksumpi, metriä. Katuosuuden puolivaiheilla on havaittu pohjaveden pinta noin tasolla +99. Kyseinen pinta edustaa orsivedenpinnan tasoa, eikä varsinaisen pohjavesikerroksen vedenpinnan tasoa. Alueella saattaa paikallisesti esiintyä orsivettä, mutta yhtenäisen laajaalaisemman orsivesikerroksen esiintyminen on kairauksien perusteella epätodennäköistä. Pohjaveden pinnan tasotietojen perusteella pohjaveden päävirtaus suuntautuu todennäköisimmin kohti itä-kaakkoa. 8
9 POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Pohjaveden pinta sijaitsee syvällä maanpinnasta, joten rakentamistyön aikana ei jouduta laskemaan pohjaveden pinnan tasoa. Pohjaveden määrälliseen tilaan ei kohdistu rakentamisen eikä käytön aikaisia vaikutuksia. Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi muita riskitekijöitä ei ole. Kuva 4. Katuosuuden Ho1.5 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket. 4.3 HO1.6 RIEVÄKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuus Ho1.6 sijoittuu Iidesjärven pohjoispuolelle, noin m etäisyydelle rantaviivasta ja luode-kaakko suuntaisen harjuselänteen pohjoispuolelle. Katuosuudelle ei sijoitu pohjaveden havaintoputkia, mutta ympäristön havaintoputkien perusteella, pohjaveden pinnan taso alueella on noin
10 Vajovesivyöhykkeen paksuus on noin 5 10 metriä ja pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus on arviolta noin 5 metriä katuosuuden pohjoisosassa ja katuosuuden eteläosassa 10 metriä. Pohjaveden päävirtaus suuntautuu todennäköisesti itä-kaakkoon ja etelään. Katuosuuden itäosa sijoittuu Aakkulanharjun luokitellulle pohjavesialueelle ja noin 2 kilometrin etäisyydelle Messunkylän vedenottamon lähimmästä ottokaivosta. Lähimmillään 200 metrin etäisyydellä Rieväkadusta, Iidesjärven rannan ja Aakkulanharjun rinteen välissä sijaitsee lähde (kuva 5, Elämän lähde). Lähde on arvioitu luonnontilaiseksi (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys, 2011.). POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Pohjaveden pinta sijaitsee kohtalaisen syvällä maanpinnasta, joten rakentamistyön aikana ei jouduta laskemaan pohjaveden pinnan tasoa. Pohjaveden määrälliseen tilaan ei kohdistu rakentamisen eikä käytön aikaisia vaikutuksia. Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi, tulee kaikissa rakentamistoimenpiteissä erityisesti ottaa huomioon katuosuuden eteläosan sijoittuminen vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Rakentamistoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon mitä vesilain 3:2 :ssä on säädetty. Mikäli hanke voi muuttaa pohjaveden määrää tai pohjaveden laatua, ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä, on hankkeella oltava lupaviranomaisen lupa. Ennalta arvioiden raitiotiehankkeesta ei aiheudu vesilain 3:2 :ssä kuvattuja muutoksia, eikä hanke näin ollen vaadi vesilain mukaista lupaa. Vesilain 2:11 :n mukaan luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Ennalta arvioiden raitiotiehanke ei vaaranna Iidesrannan Elämän lähteen luonnontilaisuutta. 10
11 Kuva 5. Katuosuuden Ho1.6 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket, sekä Aakkulanharjun pohjavesialueen ja Iidesrannan lähteen 1 sijainti. 4.4 HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ (POHJOISOSA) POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuuden Ho1.7 pohjoisosa sijoittuu noin 500 metrin matkalta Aakkulanharjun pohjavesialueelle (vedenhankinnan kannalta tärkeä I-luokan pohjavesialue). Messunkylän toiminnassa olevan vedenottamon kaivo sijaitsee lähimmillään 2 kilometrin etäisyydellä raitiotielinjasta. Aakkulanharjun pohjavesialueella, Hervannan valtaväylän välittömässä läheisyydessä pohjavedessä on todettu orgaanisia haitta-aineita. Haitta-aineiden alkuperä ja levinneisyys eivät tämän selvityksen laadintahetkellä olleet vielä selvillä. Välittömästi Aakkulanharjun pohjavesialueen eteläpuolella raitiotielinja kulkee noin 500 metrin matkan painanteessa (Mutaojan painne). Mutaojan painanteen jälkeen raitiotielinja nousee leveämmälle harjulle, jota halkoo hyvin kapea painanne (Vihiojan painanne). Pohjaveden pinnan taso raitiotielinjalla, Aakkulanharjun pohjavesialueella kulkevalla osuudella on noin ja vajovesivyöhykkeen paksuus noin 2 5 metriä. Pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus on paikoin jopa 25 metriä. 11
12 Aakkulanharjun pohjavesialueella on pohjaveden pinnan tasotietojen perusteella pohjavettä kerääviä piirteitä, toisin sanoen pohjavesi saattaa paikoin virrata ympäristöstä (lähinnä pohjavesialueen pohjoispuolelta) kohti pohjavesialuetta. Osa pohjavedestä purkautuu pohjavesialueen eteläpuolen painanteen alueelle (Mutaojan painanne). Varsinaisen harjumuodostuman alueella pohjaveden pinnan gradientti on pieni, mikä viittaa maa-aineksen erittäin korkeaan vedenjohtavuuteen. Mutaojan painanteen kohdalla esiintyy paineellista pohjavettä. Pohjaveden pinnan taso sijaitsee lähellä maanpinnan tasoa ja paikoin pohjaveden painetaso sijaitsee jopa maanpinnan tason yläpuolella (arteesista pohjavettä). Hyvin todennäköisesti Mutaojan painanne toimii pohjavesiä keräävänä alueena ts. painenteen pohjoispuolelta (Aakkulanharjun pohjavesialue) ja eteläpuolelta pohjavesiä purkautuu painanteeseen. Tästä on osoituksena myös kuvassa 6 Mutaojan painanteen eteläpuolella, lähdettä kuvaavalla symbolilla esitetty nimeämätön tihkupinta (Tampereen kaupunkialueen pienvesiselvitys, 2011). Mutaojan painanteen eteläpuolella sijaitsevalla harjulla pohjaveden pinnan taso on noin , vajovesivyöhykkeen paksuus noin 5 7 metriä ja pohjaveden kyllästämän irtomaapeitteen paksuus on paikoin 10 metriä, mutta todennäköisesti pääsääntöisesti tätä vähemmän. Pohjavesi todennäköisesti virtaa kohti pohjoisessa sijaitsevaa Mutaojan painannetta ja etelässä sijaitsevaa Vihiojan painannetta. Vihiojan painanteen kohdalla pohjaveden pinnana taso on noin Todennäköisesti painanteen keskiosalla esiintyy paineellista pohjavettä. Iidesjärven rannan ja Aakkulanharjun rinteen välissä sijaitsee lähde (kuva 6, Elämän lähde). Lähde on arvioitu luonnontilaiseksi (Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys, 2011.). POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Mutaojan painanteen kohdalla raitiotie on suunniteltu siten, että vallitsevan pohjaveden pinnan tason yläpuolelle rakennetaan penkere, jonka päälle raitiotien rakenteet sijoitetaan. Näin ollen pohjaveden pinnan tasoa ei lasketa työnaikaisesti. Lopullisessa tilanteessa myös raitiotien kuivatusjärjestelmä sijoittuu vallitsevan pohjaveden pinnan tason yläpuolelle, eikä näin ollen vaikuta ympäristön pohjaveden pinnan tasoon. Vihiojan painanteen kohdalla raitiotie on suunniteltu rakennettavaksi sillalle (Korkinmäen raitiotiesilta), eivätkä raitiotien rakenteet kallion pintaan asti lyötäviä teräspaaluja lukuun ottamatta sijoitu vallitsevan pohjaveden pinnan tason alapuolelle. Käytettävät teräspaalut ovat onttoja, pohjastaan suljettuja ja lopuksi umpeen betonoitavia, joten paineellinen pohjavesi ei pääse purkautumaan paalun läpi ylempiin maakerroksiin. Paineellisen pohjaveden purkautuminen ylempiin maakerroksiin paalun ulkovaipan ja maakerrosten välistä rajapintaa myöden on epätodennäköistä. Näin ollen pohjaveden pinnan tasoon kohdistuvien vaikutuksien syntyminen on epätodennäköistä. Siinäkin tilanteessa, että paineellista pohjavettä purkautuisi ylempiin maakerroksiin, pohjaveden pinnan tasoon kohdistuvat vaikutukset jäisivät hyvin paikallisiksi ja vähäisiksi. Vaikutukset eivät ulottuisi Aakkulanharjun pohjavesialueelle. Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi, tulee kaikissa rakentamistoimenpiteissä erityisesti ottaa huomioon katuosuuden pohjoisosan sijoittuminen vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Aakkulanharjun pohjavesialueella, Hervannan valtaväylän läheisyydessä pohjavedessä havaittujen orgaanis- 12
13 ten haitta-aineiden alkuperä ja levinneisyys on selvitettävä ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamistoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava huomioon mitä vesilain 3:2 :ssä on säädetty. Mikäli hanke voi muuttaa pohjaveden määrää tai pohjaveden laatua, ja tämä muutos olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä, on hankkeella oltava lupaviranomaisen lupa. Ennalta arvioiden raitiotiehankkeesta ei aiheudu vesilain 3:2 :ssä kuvattuja muutoksia, eikä hanke näin ollen vaadi vesilain mukaista lupaa. Vesilain 2:11 :n mukaan luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Ennalta arvioiden raitiotiehanke ei vaaranna Iidesrannan Elämän lähteen luonnontilaisuutta. Kuva 6. Katuosuuden Ho1.7 pohjoisosan läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket, sekä Aakkulanharjun pohjavesialueen ja Iidesrannan lähteen 1 sijainti. 4.5 HO1.7 HERVANNAN VALTAVÄYLÄ (ETELÄOSA) POHJAVESIOLOSUHTEET 13
14 Katuosuuden Ho1.7 eteläosa sijoittuu pääosin kallioiselle alueelle, jolta ei ole mitattua tietoa pohjaveden pinnan tasosta. Irtomaapeitteen paksuus on kairauksien perusteella pääsääntöisesti alle 1 metrin, joten maapohjavettä ei alueella tämän perusteella esiinny käytännössä lainkaan. Aivan katuosuuden Ho1.7 eteläosassa sijaitsee koillis-kaakko suuntainen kapea painanne (Hervannan kanjoni), jonka kohdalla irtomaapeitteen paksuus on paikoin ainakin 8 metriä. Hervannan kanjonin alueella esiintyy myös maapohjavettä, joka saattaa olla paineellista. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi, tulee Hervannan kanjonin kohdalla ottaa huomioon mahdollisesti paineellisena esiintyvä pohjavesi. Virtausyhteyden luomista vettä heikosti läpäisevän irtomaakerroksen alapuolelta yläpuolelle tulee välttää. Raitiotien linjaus sijoittuu osittain nykyisen liikennekäytävän ulkopuoleiselle alueelle. Hulevesien johtaminen pois tulevan raitiotielinjan läheisyydestä saattaa jonkin verran vähentää alueella muodostuvan pohjaveden määrää. Pohjaveden muodostuminen on tälläkin hetkellä kallioisuudesta johtuen vähäistä, joten muutos ei ole merkittävä. Alueella ei myöskään ole vedenhankinnallista merkitystä. Kuva 7. Katuosuuden Ho1.7 eteläosan läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket. 14
15 4.6 HO1.8 INSINÖÖRINKATU 1.10 MAKKARAJÄRVENKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuudella Ho1.8 irtomaapeite on pääsääntöisesti hyvin ohut (< 1 m) tai puuttuu kokonaan, eikä alueella tästä syystä esiinny merkittävästi maapohjavettä. Katuosuuksilla Ho1.9 ja Ho1.10 irtomaapeite on hieman edellistä katuosuutta paksumpi, mutta kuitenkin edelleen pääsääntöisesti ohut (< 2 m). Maapohjavettä todennäköisesti ei juuri esiinny lukuun ottamatta Ho1.9 ja Ho1.10 rajalla sijaitsevaa kapeata painannetta, sekä katuosuuden Ho1.10 lopussa sijaitsevaa pienehköä painannetta. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi muita riskitekijöitä ei ole. Kuva 8. Katuosuuksien Ho1.8 Ho1.10 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket ja lähteet 1. 15
16 4.7 HO2.1 ATOMIPOLKU JA HERMIANKATU 2.2 VARIKKO POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuudella Ho2.1 irtomaapeite on ohut (<2 m) lukuun ottamatta aivan itäisimmän osan painannetta, missä paikoin saattaa esiintyä jopa 12 metrin paksuudelta irtomaita. Maapohjavettä esiintyy katuosuuden itäosan painanteen alueella, missä pohjaveden pinnan taso tai painetaso sijaitsee lähellä maanpinnan tasoa. Alueella saattaa esiintyä myös paineellista pohjavettä. Varikko Ho2.2 sijoittuu osittain avokalliolle. Avokallioita ympäröivät länsi ja itäpuolella painanteet, joissa irtomaakerroksien paksuus saattaa olla jopa 12 m. Irtomaapeite koostuu yleisesti ylhäältä alaspäin turpeesta, savesta ja moreenista. Moreenissa esiintyvä pohjavesi saattaa olla paineellista. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi, varikon alueella luontainen pohjaveden muodostuminen saattaa vähentyä vettä läpäisemättömien pintojen lisääntymisen ja hulevesien poisjohtamisen myötä. Alueella ei kuitenkaan nykyisellään muodostu merkittävästi pohjavettä, eikä alueella ole merkitystä vedenhankinnan kannalta. Näin ollen pohjaveden muodostumisen vähentymisen vaikutukset eivät ole merkittäviä. Typpiyhdisteiden pitoisuus pohjavedessä saattaa kallion louhinnan seurauksena kohota. Tämä johtuu louhinnassa käytettävien räjähdysaineiden räjähtämättömän osuuden jäämistä. Vaikutukset rajoittuvat louhittavan alueen välittömään läheisyyteen. Alueella esiintyvän savikerroksen puhkaiseminen saattaa johtaa paineellisen pohjaveden purkautumiseen savikerroksen yläpuoliseen kerrokseen ja samalla pohjaveden painetason laskuun. Pohjaveden painetason lasku saattaa lisätä maan kokoonpuristumisen riskiä ja maanvaraan perustettujen rakenteiden ja rakennusten painumariskiä. Varikon suunnittelussa tulee huomioida huomioon paineellisen pohjaveden esiintyminen. 16
17 Kuva 9. Katuosuuksien Ho2.0 Ho2.1 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket ja lähteet HO3.1 TEISKONTIE 3.5 TENNISKATU POHJAVESIOLOSUHTEET Katuosuudella Ho3.1 irtomaapeite on keskimäärin noin 5 metriä paksu, katuosuuden itäosassa länsiosaa paksumpi. Pohjaveden pinta sijaitsee katuosuuden Ho3.1 länsiosassa todennäköisesti yli 3 metrin syvyydellä maanpinnasta ja maapohjavesikerroksen paksuus on pieni. Katuosuuden itäosassa pohjaveden pinta sijaitsee noin 5 6 metrin syvyydellä maanpinnasta ja maapohjavesikerroksen paksuus on myös pieni. Katuosuudella Ho3.2 irtomaapeitteen keskimääräinen paksuus on yli 5 metriä, paikoin noin 10 metriä. Pohjaveden pinta sijaitsee arviolta yli 4 metrin syvyydessä maanpinnasta ja maapohjavesikerroksen paksuus on pieni. Katuosuudella Ho3.3 irtomaapeitteen paksuus vaihtelee huomattavasti, länsiosassa irtomaapeitteen paksuus on paikoin jopa 10 metriä ja itäosassa paikoin alle 2 metriä. Todennäköisesti alueella ei esiinny merkittävästi maapohjavettä. Katuosuuksilla Ho3.4 ja Ho3.5 irtomaapeitteen paksuus vaihtelee voimakkaasti, olleen paksuimmillaan noin 10 metriä. Katuosuudella Ho3.5 esiintyy kallio paljastumia. Todennäköisesti alueilla ei esiinny merkittävästi maapohjavettä. Pohjaveden pinta saattaa paikoin, erityisesti katuosuuden Ho3.5 itäosassa sijaita lähellä maanpinnan tasoa. 17
18 Katuosuuden Ho3.5 itäpuolella sijaitsee lähteitä, joista lähin noin 100 metrin etäisyydellä. Lähimpänä tieosuutta sijaitseva lähde (Kaupin lähde) on arvioitu luonnontilaltaan lähes luonnontilaiseksi 1. Kahden seuraavaksi lähinnä katuosuutta sijaitsevien lähteiden Kaupin lähde 3 ja Kaupin lähde 5 luonnontilaisuuden on arvioitu tuhoutuneen metsänhoitotoimenpiteiden seurauksena 1. Noin 300 metrin etäisyydellä katuosuuden itäpuolella sijaitseva Myllypellon lähde on arvioitu luonnontilaiseksi. POHJAVESIVAIKUTUKSET JA TOIMENPITEET Koko hankealuetta koskevien yleisten pohjavesivaikutuksien lisäksi muita riskitekijöitä ei ole. Lähimpänä katuosuutta Ho3.5 sijaitsevan lähteen (Kaupin lähde) vesi on hyvin todennäköisesti pääosin peräisin lähteen luoteis-pohjoispuolella sijaitsevalta kallioselänteeltä. Kyseisen kallioselänteen alueelle ei ole suunniteltu toimenpiteitä, eikä näin ollen raitiotiehankkeella ennalta arvioiden muuta kyseisen lähteen luonnontilaa, eikä muidenkaan etäämpänä katuosuudesta Ho3.5 sijaitsevien lähteiden luonnontilaa. Kuva 10. Katuosuuksien Ho3.1 Ho3.5 läheisyydessä sijaitsevat tai sijainneet pohjaveden havaintoputket ja lähteet 1. 18
19 5 YHTEENVETO Raitiotiehankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittäviä pohjaveden määrälliseen tai laadulliseen tilaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Hankkeen mahdolliset vaikutukset eivät eroa normaalista katu- tai ratarakentamisen vaikutuksista. Pääsääntöisesti pohjaveden pinnan taso sijaitsee syvällä maanpinnasta ja raitiotien rakenteet sijoittuvat pääsääntöisesti vallitsevan pohjaveden pinnan tason yläpuolelle, jolloin pohjaveden pinnan työnaikaista alentamista ei pääsääntöisesti tarvita. Koska raitiotien rakenteet sijoittuvat pääosin vallitsevan pohjaveden pinnan tason alapuolelle, myöskään käyttötilanteessa raitiotien kuivatusjärjestelmät eivät alenna pohjaveden pinnan tasoa, eivätkä tällä tavoin vaikuta pohjaveden määrälliseen tilaan. Paineellista pohjavettä esiintyy tai saattaa esiintyä erityisesti painanteiden alueilla. Tällaisilla alueilla raitiotien rakenteet saattavat ulottua pohjaveden painetason alapuolelle, minkä seurauksena paineellisen pohjaveden purkautuminen yläpuolisiin maakerroksiin on mahdollista, mutta epätodennäköistä. Paineellinen pohjavesi huomioidaan hankkeen jatkosuunnittelussa. Pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvat vaikutukset rajoittuvat lähtökohtaisesti poikkeustilanteisiin, lähinnä rakentamisen aikana tapahtuviin onnettomuuksiin, joilta suojaudutaan lähinnä toiminnallisin keinoin. VIITTEET 1 Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys. Tampereen kaupunki. Ympäristönsuojelun julkaisuja 1/ Tampereen kantakaupunkialueen pienvesiselvitys. Tampereen kaupunki. Ympäristönsuojelun julkaisuja 19
Alustava pohjaveden hallintaselvitys
Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotPelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotNähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen
KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
LisätiedotLAUSUNTO. Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta
Pöyry Finland Oy LAUSUNTO Viite Sivu 1 (5) Pohjavesilausunto Siikalatvan Kestilän Kokkonevan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaehdotuksesta 1 POHJAVESIOLOSUHTEET Kaava-alueen lounaisosa sijoittuu Palokankaan
LisätiedotLemminkäinen Infra Oy SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ
16UEC0035 1 Lemminkäinen Infra Oy 29.10.2012 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Alhonmäen alueella, Siikajoki SELVITYS SUUNNITELLUN MAA-AINESTENOTON VAIKUTUSALUEEN LÄHTEISTÄ 1.
LisätiedotPohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa
1 (4) Pohjaveden huomiointi Tikkurilan alueen rakentamisessa 1. Yleistä 1.1. Tikkurilan pohjavesiolosuhteet Tikkurilan alueen luonnollinen maaperä on suurimmaksi osaksi savikkoa, jonka alla on karkeampia
LisätiedotRaitiotien rakentaminen käynnistyy Linja-autoliitto projekti-insinööri Antti Haukka
Raitiotien rakentaminen käynnistyy Linja-autoliitto 6.4.2017 projekti-insinööri Antti Haukka Rakentamisaikataulu 2 Lohkot 3 KESKUSTA KESKUSTA, v. 2017 alkavat työt 04/2017 Pirkankatu (Pyynikintori) Itsenäisyydenkatu
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotYLEISÖTILAISUUS Ratikka Tammelassa ja Kalevassa
YLEISÖTILAISUUS Ratikka Tammelassa ja Kalevassa 13.4.2016 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Lähtökohdat Tampereen raitiotien yleissuunnitelma (4/2014) Hyväksytty valtuustossa 16.6.2014. Kaupunginvaltuuston
LisätiedotTorin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta
Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Puolalankatu 5 20100 Turku Ramboll Linnankatu 3 a B 20100 Turku Finland Puhelin: 020 755 6940 Ohivalinta: 0207556947 Fax: 020 755 6941 reino.heikinheimo@ramboll.fi
LisätiedotHulevedet ja Pohjavesi
Hulevedet ja Pohjavesi Keski-Pasilan suunnittelu ja rakentaminen Malmin lentokenttäalueen suunnittelu ja rakentaminen 1 Keski-Pasilan rakentaminen - Pasilan ratapihakorttelit Keskustakortteli Pasilan Ratapihakorttelit
LisätiedotEsitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa
ESITYS LAPELY/3146/2015 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Inarin kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K44073 T2 16.8.2017 ALUSTAVA KAUKLAHTI KAUPPAKUMPPANINTIE KORTTELI 44073 T2 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K45031 T3 31.5.2016 ALUSTAVA KURTTILA MAAKAUPPIAANKUJA KORTTELI 45031 T3 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on
LisätiedotYIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009
LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotPohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä
Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu
LisätiedotUudenmaan ELY-keskus on antanut vesilupatarpeesta lausuntonsa, jossa todetaan mm. seuraavaa:
Päivämäärä 19/12/2017 TÄYDENNYS Bastukärrin louhinta-alue, Sipoo Arvio louhokseen kulkeutuvista ja poisjohdettavista pohjavesimääristä Ramboll PL 25 Säterinkatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20
LisätiedotAsemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys
Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K74026 T1 21.8.2017 ALUSTAVA NUPURI NUPURINKARTANONTIE KORTTELI 74026 T1 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotMäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN
LisätiedotPohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat. Pohjavesialueen hydrogeologinen kuvaus sekä tiedot vedenotosta
Liite 1 Pohjavesialueiden muutosehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Alakylä (1021801) II Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä: 2500 m 3 /vrk Pistemäinen
LisätiedotNousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4159/2016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Nousiaisten kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotSELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/606/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkiympäristö, kaavoitus Päivämäärä 15.6.2011 Viite 82132293 ROUSUN ALUE ASEMAKAAVAN LAATIMISEEN LIITTYVÄ MAAPERÄTUTKIMUS, RAKENNETTAVUUSSELVITYS JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO
LisätiedotVT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015
VT6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VESIYHDISTYKSEN TEEMAILTAPÄIVÄ 6.10.2015 VT6 TAAVETTI-LAPPEENRANTA PERUSPARANNUS Valtatien 6 parannushankkeessa Taavetti Kärjenkylä- osuus parannetaan keskikaiteelliseksi nelikaistaiseksi
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4302/2016 30.10.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Uudenkaupungin alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotHankkeen esittely ja päivän tilanne
Hankkeen esittely ja päivän tilanne Tampereen raitiotieallianssin hankintapäivä ammattilaisille Galleria Nottbeck, 30.5.2016 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen infra
LisätiedotHervannan raitiotiekatujen suunnittelu Yleisötilaisuus Liikenneinsinööri Timo Seimelä yleisten alueiden suunnittelu, Tampereen kaupunki
Hervannan raitiotiekatujen suunnittelu Yleisötilaisuus 26.11.2015 Liikenneinsinööri Timo Seimelä yleisten alueiden suunnittelu, Tampereen kaupunki Raitiotiekatujen suunnittelutilanne Raitiotiekatujen yleissuunnitelma
LisätiedotPohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus
POSELY/1779/2018 7.1.2019 Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus Luokka ja rajausmuutokset Varkauden alueella on kaksi pohjavesialuetta, joiden osalta luokitus ja rajaukset
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K45085 T12 16.8.2017 ALUSTAVA ÅMINNE PULPETTIPOLKU KORTTELI 45085 T12 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina
LisätiedotLAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
Tilaaja Tuusulan kunta Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 21.3.2014 Viite 1510011399 LAHELANPELTO II ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LAHELAN VEDENOTTAMON VEDENOTON VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LAHELANPELTO
LisätiedotV Päästön havaittavuus ja valvonta VI Päästön todennäköisyys
Riskilu, Riskilu Vuoden Kankainen 0421001 I maatalou s peltoviljely en pinta-alasta lähes puolet peltoaluett kartanolla kasvihue. Peltoalueet sijoittuvat reuna-alueille, jossa maaperä hietavaltaist vedenottamo
LisätiedotGEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen
G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN
TEKNINEN KESKUS Ritaportin liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelu ALUSTAVA RAKENNETTAVUUSSELVITYS ASEMAKAAVOI- TUSTA VARTEN 6.6.2008 Oulun kaupunki Tekninen keskus Ritaportin liikenteen ja ympäristön
LisätiedotPohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat
Liite 1 Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Ennen luokitustarkistusta Korsnäs on ollut pääsijaintikuntana 6 vedenhankintaa varten tärkeällä I luokan
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 23.5.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/602/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotEMPOWER PN OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41
EMPOWER PN OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Raahe, Sarvankangas tilat 7:11 ja 7:41 Ottosuunnitelma 1 (4) Sisällysluettelo 1 Sijainti ja maanomistus... 2 2 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne... 2 3 Suoritetut
LisätiedotHeralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI
Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295
LisätiedotNaantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin
LisätiedotPyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi
Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu, Kaakkois-Suomi 21.9.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen ja Pyry Mäkelä Pohjavesialueiden tarkistus ja uudelleen luokittelu Laki vesien-
LisätiedotPOHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT
POHJAVESIALUEET JA LÄMPÖKAIVOT Rakentamisen ohjauksen seminaari Varsinais-Suomen ELY, Sanna-Liisa Suojasto, Ympäristönsuojelu 13.11.2013 Varsinais-Suomen ja Satakunnan pohjavesialueet 202 tärkeää I luokan
LisätiedotYlijäämämaamassojen läjityksen pohjavesivaikutukset E 4A Jontaksen urheilupuiston asemakaava
Marianne Valkama 24.1.2018 2 (9) 24.1.2018 Ylijäämämaamassojen läjityksen pohjavesivaikutukset E 4A Jontaksen urheilupuiston asemakaava SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 POHJAVESIALUEEN YLEISKUVAUS... 3 3 MAAPERÄGEOLOGISET
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
PORNAINEN, AIDUNAUEEN ASEMAKAAVAN SWECO Ympäristö Oy Inststo Arcus Oy aatinut Tarkastanut Hyväksynyt N Vehmas / Arcus K Andersson-Berlin / Arcus J Heikkilä / Arcus 17-01-03 17-01-03 17-01-03 Sisällysluettelo
LisätiedotOJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari
OJITUS & LUVAT MTK-Varsinais-Suomi 4.4.2019 23.10.2018 OJITUSILMOITUS Ojitushankkeesta vastaavan on kirjallisesti ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta valtion valvontaviranomaiselle vähintään
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotTERRAFAME OY:N KAIVOSHANKE. Geosuunnitelma Primary heap, lohkot 5 ja 6. Primary heap, lohkot 5 ja 6
TERRAFAME OY:N KAIVOSHANKE Geosuunnitelma Primary heap, lohkot 5 ja 6 Primary heap, lohkot 5 ja 6 2 (4) TERRAFAME OY KAIVOSHANKE Geosuunnitelma; Primary heap, lohkot 5 ja 6 Yleistä Tämä geosuunnitelma
Lisätiedot2. MAASTOTUTKIMUKSET Tutkimusalue ja poraustulokset Pumppaustulokset Vedenottoalueen suojelu 5 3. YHTEENVETO 5
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Tutkimuksen lähtökohta 3 1.2 Aikaisemmat tutkimukset 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET 3 2.1 Tutkimusalue ja poraustulokset 3 2.2 Pumppaustulokset 4 2.3 Vedenottoalueen suojelu
LisätiedotSELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/605/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotHausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus
Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön
LisätiedotJuurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI
Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 27. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 09.03.2017 Sivu 1 / 1 526/2017 11.01.01 27 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Esbogård Ab:n hakemuksesta, joka koskee Högbergetin kallion louhinnan ja maankaatopaikan vesilain
LisätiedotEurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/523/2018 13.3.2018 Liitteet 1 kpl Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Eurajoen alueella
LisätiedotOMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) RAKENNETTAVUUSSELVITYS
OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN 1 (2) K44061 T2 31.5.2016 ALUSTAVA KAUKLAHTI BASSENRAITTI KORTTELI 44061 T2 Yleistä Alueen alustavaa rakennettavuusselvityksen määrittämistä varten on lähtötietoina
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO
HELSINGIN KAUPUNKI KIINTEISTÖVIRASTO GEOTEKNINEN OSASTO RISTO NIINIMÄKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, RAKENNUSGEOLOGI CASE: VUOSAARI VUOSAAREN JAKSO Vuosaaren jakso kuuluu pitkään harjujaksoon. Vuosaareen on muodostunut
LisätiedotHOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, RAKENNETTAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Hollolan kunta Kuntatekniikan päällikkö Ari Rinkinen Virastotie 3 15870 Hollola Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.6.2012 Viite 82143252-01 HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE, HOLLOLAN KUNTA, KUNTOTIE,
LisätiedotKuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys
KIRKKONUMMEN KUNTA SEPÄNKANNAS III Kuokkatien ja Kuokkakujan alueen rakennettavuusselvitys P18602 7.5.2012 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YLEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 KATUALUEET...
LisätiedotRAKENNETTAVUUSSELVITYS
RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3
LisätiedotGEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS
Vastaanottaja Kangasalan kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä Rev A 27.10.2015 GEOTEKNINEN RAKENNET- TAVUUSSELVITYS TARASTENJÄRVEN ASEMA- KAAVA-ALUE 740 KANGASALA TÄMÄ RAPORTTI KORVAA
LisätiedotPohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset
Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet
LisätiedotInkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016
1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan
LisätiedotLausunto Luukan asemakaavan ehdotuksesta, Masku
Lausunto 11.10.2017 VARELY/3902/2016 Maskun kunnanhallitus maskunkunta@masku.fi Viite: Maskun kunnan lausuntopyyntö 11.9.2017 Lausunto Luukan asemakaavan ehdotuksesta, Masku Lausuntopyyntö koskee 23.8.2017
LisätiedotMAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMA
Raahen kaupunki, Piehingin kylä Tila Hannila Rn:o 1:33 LEMMINKÄINEN INFRA OY 2016 Raahen kaupungin Piehingin kylässä 2 (6) Sisällysluettelo 1 Alueen perustiedot... 3 1.1 Omistus- ja hallintaoikeus sekä
LisätiedotTarvaalan tilan rakennettavuusselvitys
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815
JOENSUUN KAUPUNKI MARJALAN KAAVA-ALUE RAKENNETTAVUUSSELVITYS P13815 18.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 1 Rakennushankkeen kuvaus:... 1 Suunnittelijat, asiantuntijat:... 1 2.
LisätiedotMaskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotLIITE 4. Hankekortit
LIITE 4 Hankekortit Hankekortti, kohde 1 Rajatorpantie välillä Viisaritie-Köysikuja 5.3.2013 Nykytilanne Melulähde KVL 2012 Nopeus km/h Katuluokka Huom. KAVL 2030 Rajatorpantie 12 880 50 2 18 900 Vihdintie
LisätiedotPienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen
Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan
LisätiedotPOHJAVESISELVITYS MASKUN KUNTA LUUKAN ALUEEN POHJAVESISELVITYS. Sweco Ympäristö Oy
POHJAVESISELVITYS MASKUN KUNTA LUUKAN ALUEEN POHJAVESISELVITYS 2060209 27.2.207 Sweco Ympäristö Oy MUUTOS VALMIS 27.2.207 / FIANRY 27.2.207 / FIANRY 27.2.207 / Lauri Joronen LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt
LisätiedotPISPALAN KEVÄTLÄHTEET
FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.
LisätiedotKitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000
Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 KITEE SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000 ASEMAKAAVA KOSKEE MAANTIE 15524 (LEPIKONTIEN) POHJOISPUOLELLA OLEVAA ORIVEDEN RANTAAN ULOTTUVAA 288 HA:N SUURUISTA
LisätiedotMUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS
MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS Niittysmäki-Konkanmäki tuulipuiston osayleiskaava FT Samuel Vaneeckhout 23.5.2012 Perustiedot Kunta: Leppävirran kunta Kylä: Sahkarlahti Tila: Sorsanpelto 13:2 Tiili 5:35 Lehtokallio
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKeskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys. NCC Rakennus Oy
Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys NCC Rakennus Oy 30.4.2013 Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys 2 (7) 30.4.2013 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Selvityksen tavoitteet...
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRAPORTTI PÄIVITETTY OULUN VESI. Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesimallinnus Virtausmallisimulaatiot
RAPORTTI 1.6.2016 PÄIVITETTY 30.11.2016 101002005 OULUN VESI Viinivaaran ja Kälväsvaaran pohjavesimallinnus Virtausmallisimulaatiot 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotEnergiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa
Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen
LisätiedotPispalan eteläpuolisen alueen rakennettavuusselvitys
Pispalan eteläpuolisen alueen rakennettavuusselvitys Tampere Laatijat: Ramboll Finland Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy HRK Konsultointi Oy Päiväys: 13.06.2016 1 Pispalan eteläpuolisen alueen rakennettavuus
LisätiedotYLIVIESKA ALUSTAVAN YLEISSUUNNITELMAN PÄIVITYS SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ
YLIVIESKA SUUNNITELMASELOSTUS YLIVIESKAN ASEMAN ALIKÄYTÄVÄ Siltasuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Lea Yläsaari Tarkastanut: 10.4.2017 Pekka Mantere Geosuunnittelu Laatinut: 10.4.2017 Arto Keski-Opas Tarkastanut:
LisätiedotMaa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Maa-ainesten ottotoiminta pohjavesialueet ja niiden suojelu 27.4.2017 Sanna-Liisa Suojasto, Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tehtäviä maanottoasioissa: Ympäristö ja luonnonvarat
LisätiedotEsitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Utsjoen kunnassa
ESITYS LAPELY/190/2018 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Utsjoen kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotMikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys
Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009
Lisätiedot3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa
3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset
Lisätiedot