Hiihtoladuilta trampoliineille Lasten ja nuorten liikunta 2010-luvulla Seminaari: Liikunnan asema tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Jyväskylä 29.11.2016 Mikko Salasuo Talous- ja sosiaalihistorian dosentti, vastaava tutkija
Hiihtoladuilta trampoliineille Liikkumisen, liikunnan ja urheilun muuttuva paikka nuorten elämässä Vuoden 2016 Nuorten Vapaa-aikatutkimuksen tuloksia Miten edistää lasten ja nuorten liikkumista, liikuntaa ja urheilua
Raatajasukupolvi Haastattelija: Kuinka pitkä matka se oli? No viis... kuus kilometriä ainakin, AINAKI sen verran. Ja mä lähdettiin aamulla aikaseen, ei mitään teitä ollu. Me mentiin kinttupolkuja, tietysti sitten kun päästiin kylään, sieltä oli oikeen olemas tie, mutta kinttupolkuja pitkin mentiin ja aatteles ( ) Järjestäjiä, vuoroviikothan ne oli, piti koulu siivota, kaikki lakasta ja pojat kanto puut uunin eteen ja toivat vettä, tässä... eikä meitin päivän pituutta kukaan kysyny ja onks meitil paljon kilometriä vai ei. (Nainen 1917.)
Nivelsukupolvi Haastattelija: Liikuttiinko yhdessä perheen kanssa, niin se varmaan ei niin kun... ei ainakaan lähdetty sillä tavalla... Ei, ei herranjestas lähdetty lenkille, kun isä metsätöitä tekee viikot rankat, sit nääntyneenä tulee joka ilta kotiin, et lähdetäänkö lenkille, ei todellakaan. Äiti pieni piipertää sieltä kuule loppuun väsyneenä. Ei, ei lähdetty lenkille. Ja me oltiin aivan ryytyneitä, kun oli koko päivä tehty töitä. (Nainen 1947.)
Leikkisä liikuntasukupolvi Mä rupesin käymään punttisalilla, joo. Kyl se varmasti hyvin pitkälle oli tää silloseenkin ajankuvaan liittyvä juttu, että et tietyl tavalla alko sitten tulla näitä ihanteita, et pitää niinku olla sporttinen ja pitää pitää sitten olla vähän pattii ja näin. (Mies 1972.) No siin yleisurheilussa oikeestaan, se kesti siihen, kun yläaste loppu. Että sit se oli noit naisvoimistelijoitten jotain aerobicia ja tämmöstä. Sitten siinä vaiheessa, kun mä sit lähin kauppakouluun, niin sit se liikuntapuoli tavallaan semmonen säännöllinen jäi. (Nainen 1972.)
Trampoliinisukupolvi? Autoa pidemmät matkat tehdään autolla (Mies, s. 1988). Samaa paskanjauhamista viikosta toiseen. Mä en oo ikinä ollut kiinnostunu mistään urheilusta (Mies, s. 1988). Sillon nuorempana oli hyvä kunto, mutta sitten kun tuli kaikki mopot ja autot. Eipä mulla paljon enää harrastuksia. Ne on vähän jääny kaikki, kotona löhööminen (Mies, s. 1989).
Entä nykynuoret? Miltä nykynuorten liikunta ja urheileminen näyttäytyy tilastojen valossa? Syksyllä 2016 julkaistu Nuorten vapaaaikatutkimus antaa osviittaa siitä, missä mennään juuri nyt. Sen pohjalta voi myös hahmotella tulevaa Miten liikkuminen, liikunta ja urheilu asettuvat suhteessa toisiinsa, mikä on omaehtoisen ja ohjatun välinen suhde, millaisia muutoksia liikuntatavoissa on tapahtunut?
Hiihtoladuilta trampoliineille: Suosituimmat liikuntamuodot ja urheilulajit. (Kaikki 7-29- vuotiaat.) Vuonna 2015 Vuonna 2012 Liikuntamuoto / urheilulaji Sijoitus n % Juoksu/lenkkeily 1 392 33 % Pyöräily 2 289 24 % Ulkoilu/kävely 3 245 20 % Kuntosali 4 240 20 % Jalkapallo 5 167 14 % Uinti/Uimahyppy 6 109 9 % Sähly 7 104 9 % Ratsastus 8 75 6 % Jääkiekko 9 69 6 % Tanssit/Break, Street etc. 10 61 5 % Trampoliini 11 59 5 % Potkulautailu/Skeittaus/Rullaluistelu 12 54 4 % Yleisurheilu 13 38 3 % Kamppailulaji 14 32 3 % Hiihto 15 27 2 % Jumppa 16 27 2 % Frisbee/golf 17 24 2 % Koris 18 23 2 % Sulkapallo 19 22 2 % Laskettelu 20 20 2 %
"Harrastatko nykyisin jotain, aivan mitä tahansa liikuntaa?" Kyllä-vastausten %-osuus. 100% 90% 80% 70% Pojat 2015 Tytöt 2015 Pojat 2012 Tytöt 2012 60% 50% 7 9 10 14 15 19 20 24 25 29
"Harrastatko nykyisin liikuntaa urheilu- tai liikuntaseurassa?" Kyllä-vastausten %-osuus. 70% 60% 50% 40% 30% Pojat 2015 Tytöt 2015 Pojat 2012 Tytöt 2012 20% 10% 0% 7 9 10 14 15 19 20 24 25 29
Liikuntaa urheilu- tai liikuntaseurassa harrastavien ja lopettaneiden %-osuudet ikäryhmittäin 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % On harrastanut seuraliikuntaa mutta lopettanut Harrastaa seuraliikuntaa 20 % 10 % 0 % 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-20 21-22 23-24 25-26 27-29
Lasten ja nuorten 10 suosituimman liikuntamuodon yleisyys ikäryhmittäin. (%) 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % Juoksu/lenkkeily Kuntosali Pyöräily Ulkoilu/kävely Sähly Jalkapallo Ratsastus Uinti/Uimahyppy Tanssit/Break, Street etc. Jääkiekko 0 % 7-9 10-14 15-19 20-24 25-29
"Kuinka paljon olet valmis maksamaan liikuntaharrastuksesta kuukaudessa kaikki kulut huomioiden?" (Euroa/kk, %) 0 euroa 1-30 31-70 71-100 Yli 100 euroa Kaikki (n=743) 9 % 23 % 35 % 21 % 13 % Tytöt (n=363) Pojat (n=380) 7 % 10 % 24 % 22 % 30 % 40 % 22 % 19 % 16 % 10 % 15 19-v. (n=227) 20 24-v. (n=250) 25 29-v. (n=266) 9 % 6 % 12 % 24 % 19 % 25 % 28 % 35 % 40 % 23 % 20 % 19 % 19 % 10 % 10 % Liikkuu urheilu- tai liikuntaseurassa (n=154) Ei liiku (n=516) 5 % 8 % 12 % 26 % 31 % 38 % 24 % 19 % 29 % 9 % Harrastaa liikuntaa (n=670) Ei harrasta, mutta haluaisi (n=35) Ei harrasta, eikä haluaisi (n=32) 8 % 20 % 28 % 23 % 14 % 22 % 20 % 36 % 19 % 29 % 20 % 25 % 17 % 13 % 6 % Liikkuu pääosin ohjatusti (n=55) Liikkuu pääosin omatoimisesti (n=473) 11 % 8 % 13 % 26 % 29 % 38 % 26 % 19 % 22 % 10 % Liikkuu pääosin yksin (n=281) Liikkuu pääosin porukassa (n=132) 9 % 8 % 25 % 24 % 28 % 42 % 23 % 18 % 18 % 6 % Fyys. Aktiivisuus pääosin arki- ja hyötyliikuntaa (n=188) Pääosin liikuntaa harrastuksena 5 % 11 % 16 % 28 % 35 % 36 % 22 % 15 % 22 % 10 % Menojen kattaminen tuloilla vaikeaa (n=176) Melko helppoa (n=279) Helppoa (n=276) 7 % 8 % 14 % 22 % 19 % 30 % 32 % 40 % 31 % 27 % 18 % 16 % 14 % 14 % 9 %
Lasten ja nuorten liikkuminen, liikunta ja urheilu: Mikä on valtion, kunnan, urheiluliikkeen, yksilön tavoite? Kansanterveys? Iloinen liikunta, hauskan pito, yhteisöllisyyden vahvistaminen? Huippu-urheilu? Omaehtoinen liikkuminen? Urheiluseuratoiminta? Elinikäinen liikkuminen? Mikäli vastaus on, että nämä kaikki, niin kuka asiaa edistää ja kenen tehtävä se olisi?
Tavoite kirjattuna liikuntalakiin? Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on edistää: 1) eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa; 2) väestön hyvinvointia ja terveyttä; 3) fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista; 4) lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä; 5) liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; 6) huippu-urheilua; 7) liikunnan ja huippu-urheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita; sekä 8) eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys.
Mitä on lasten ja nuorten liikunta 2020-luvulla? 1. Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, monikulttuurisuutta, terveitä elämäntapoja edistävää? 2. Kuka ja milloin: Koulupäivän jälkeen jossakin muodossa? 3. Urheiluseurat vain sporttia ja kilpaurheilua varten? (Ainakin tuoteselostetta tarvitaan kipeästi!!!) 4. Perheen liikuntatottumuksilla vahva yhteys myöhemmän iän liikkumiseen miten tätä edistetään ja tuetaan? 5. Omaehtoinen liikunta kantaa läpi murrosiän ohjattua paremmin pitäisikö tähän panostaa (ks. kohta kaksi)? 6. Digitaaliset innovaatiot (Pokemon Go) uusina liikuttajina? 7. Yksityiset palveluntarjoajat valtaavat markkinat? 8. Valtion liikuntapolitiikassa sanoista tekoihin? 9. Kuka määrittää sen, mitä on liikunta?