C o n s u lt i n g P e o p l e 1 2014 4 Tietoa 20 ja terveydenhuollon kehittämiseksi Uusiutuvaa energiaa huippuautomatiikkaa 10 Kuntien konserniohjausta kehittämässä FCG Consulting People 1/2014 1
Sisältö Tampereen kaupungin liike toi min tajohtaja Kristiina Michelssonin mielestä hyvä konserniohjaus on selkeää, johdonmukaista ja ennakoitavaa. Kannen kuva: Jarmo Teinilä 3 Pääkirjoitus 4 Tietoa terveydenhuollon kehittämisen tueksi 6 PYLL terveyspolitiikan työkaluna 8 pdrg valmiina käyttöön 10 Kuntien konserniohjausta kehittämässä 11 RAFAELAlla kysyntää Pohjoismaissa 12 Tähtäin tulevaisuuteen 13 Laaja johtamiskoulutus HUS:ssa 14 Kunnille yhtiöittämisvelvoite miten eteenpäin? riskit hallintaan 15 Salo aikoo selviytyä 16 Osaava ja kehittyvä FCG 17 Ammattimaista projektinjohtamista 18 Johtavat koulutusvienti yritykset yhteistyöhön 19 Ihmisoikeudet kehityksen keskiöön 20 Uusiutuvaa energiaa ja huippuautomatiikkaa 20 FCG osti insinööritoimisto Asplanin 22 Viisumivapauden plussat ja miinukset 23 FCG:n Pohjois-Suomen toimistot yhdistyivät tilinpäätösoppia verkkokurssilta 24 Älykästä vesiteknologiaa Kolmen tuulivoimatoimijan yhteinen YVA 26 Töissä FCG:llä Nimityksiä FCG:llä 6 19 20 FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmä lehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki Puhelin 010 4090, faksi 010 409 5001 etunimi.sukunimi@fcg.fi, www.fcg.fi Päätoimittaja Eeva Kokki Toimittaja 2 FCG Consulting People 1/2014 Paula Böhling Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Valokuvat Jarmo Teinilä, Rami Aapasuo, Jouni Immonen, Timo Jalonen, Auli Keinänen, Eeva Kokki, Ville Suorsa Markus Thomenius, ja Pamela White Painopaikka Lönnberg Oy, Helsinki 2014 Osoitteenmuutokset www.fcg.fi > yhteystiedot > yhteystietojen muutos
Pääkirjoitus FCG tiedolla johtamisen kärjessä FCG on asiakasyhteistyössä toteuttanut vuosikymmenten aikana hankkeita, jotka ovat tuottaneet välineitä johtaa ja kehittää erilaisia organisaatioita kohti laadukasta, asiakaslähtöistä ja tuottavaa toimintaa. Toimintaympäristön muutos on sekä velvoittanut että antanut mahdollisuuksia. Olemme seuranneet ja ennakoineet tulevia muutoksia, ja teemme sitä vastaisuudessakin kuntahallinnon muutos kohti konsernirakenteita, monipuolisempia tuotantorakenteita ja monipuolistuvan tietoyhteiskunnan tuomia mahdollisuuksia sekä yritysten roolin voimistumista palvelutuotannossa. Kuntahallinnon muutoksessa tärkeintä on suoriutua kuntien vastuulla olevista palvelutehtävistä. Tehtävät lisääntyvät ja käytettävissä olevat varat suhteellisesti pienenevät. Tämä on arvioitu kokonaiskuva tulevaisuudelle. Asialla on kuitenkin onneksi toinenkin puoli, joka viestii siitä, että viisaasti toimimalla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy sekä kansallisissa että kansainvälisissä paineissa. Suomi on tietointensiivinen maa. Tietoa kyetään tuottamaan ja sitä on mahdollista hyödyntää. Tietoa on runsaasti, se on hajallaan, eikä se kokoonnu itsestään järkeviksi, toiminnan kehittämistä ja johtamista kuvaaviksi kokonaisuuksiksi. Kaikille organisaatioissa toimiville on tärkeää tietää, selviydytäänkö uudistumalla suuremmasta vastuusta ilman, että asiakkaiden saama palvelu kärsii. Onnistumisen edellytykset ovat olemassa. Meidän kaikkien täytyy vain huolehtia omasta muuntautumisestamme, palvelujen järjestäjien ja rahoittajien omastaan ja samoin loppuasiakkaiden omastaan. Olemme vankkaan kokemukseen perustuen varmoja siitä, että FCG:n palvelutarjonta tiedolla johtamisessa auttaa organisaatiota selviytymään välttämättömän tiedon hallinnasta silloin, kun tavoitteena on ajantasaisen ja ennakoivan tiedon tuottaminen, analysointi ja soveltamisesta johtaminen ja kehittäminen jokapäiväisessä työssä. Pystymme myös auttamaan muutoksen suunnittelussa tai toteutuksessa, olipa kyseessä rakennemuutos, yhdyskuntasuunnittelu, toimitilasuunnittelu, tuottavuuden kehittäminen, henkilöstön kehittäminen tai sisäisen toiminnan kehittäminen. Asiakaspalautteiden perusteella olemme onnistuneet luomaan asiakkaille lisäarvoa ja vahva kokemuksemme auttaa meitä asiakastyössä myös tulevaisuudessa sekä kotimaassa että ulkomailla. Tässä lehdessä kerromme uusimmista ja vakiintuneista tiedolla johtamisen tuotteistamme: terveydenhuollossa luokitukset vesihuollossa SmartWater palvelutarpeiden ja kustannusten muutosten ennakointi ja rakenne muutosten vaikutusten analysointi (ARTE) keskimääräisen elämänkaaren vaihtelujen ja syiden kuntaja kunnanosakohtaisessa arviointi (PYLL) talojen ja yhdyskuntien suunnittelu 3D-tietomallinnusten avulla aluesuunnittelun kustannus- ja ilmastovaikutusten arviointi (AVE) etäopiskelun mahdollistaminen (verkkokoulutus, innoschool) ja terveellisen elinympäristön suunnittelu (salutogeeniset ratkaisut). Kerromme mielellämme lisää tuotteistamme ja muusta tarjonnastamme. Toivottavasti yhteistyömme jatkuu vähintään samassa laajuudessa kuin menneinä vuosikymmeninä. Toivotan hyvää alkanutta vuotta 2014 ja hyviä lukuhetkiä! Ari Kolehmainen FCG Consulting People 1/2014 3
Tietoa terveydenhuollon kehittämisen tueksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen on vaativaa ja monialaista yhteistyötä. Rakennemuutoksia ohjataan usein valtakunnallisesti, mutta kun on kyse taloudesta, toiminnan laadusta ja asiakkaiden hyvinvoinnista, ohjauksen ja johtamisen tueksi tarvitaan myös paikallistason tietoa. Luokitustuotteet ovat osoittautuneet hyödyllisiksi näissä tilanteissa. FCG:n hallinnoimia luokitustuotteita ovat potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmät (pdrg ja NordDRG), avuntarpeen ja toimintakyvyn mittarit (RAVA TM, FIM ja TUVA TM ) sekä hoitoisuusluokitusjärjestelmä (RAFA ELA TM ). Niiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää toiminnan ja palvelujen kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon luokitustuotteita Suomen Kuntaliiton omistamat ja FCG:n hallinnoimat NordDRG Erikoissairaanhoidon potilasluokitteluja tuotteistusjärjestelmä. pdrg Perusterveydenhuollon avohoidon potilasluokittelu- ja tuotteistusjärjestelmä. RAFAELA TM Luokitusjärjestelmä, jolla kerätään tietoa potilaiden hoitoisuudesta ja hoitotyöhön käytetyistä resursseista. RAVA TM Ikäihmisen toimintakyvyn ja avun tarpeen mittari. FCG:n omistamat TUVA TM Mielenterveysasiakkaiden toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari. FIM ja WeeFIM Toimintakyvyn ja kuntoutuksen mittareita. Luokitustuotteilla on Suomessa pitkä ja monivaiheinen historia. Sen kuluessa suuri joukko suomalaisia huippuasiantuntijoita on osallistunut tuotteiden kehittämiseen. Eteneminen on tapahtunut aaltoina, kuvailee FCG-konsernin toimitusjohtaja Ari Kolehmainen. Ensimmäinen aalto oli se, kun Suomeen tuotiin kansainvälisesti käytettyjä välineitä, kuten DRG. Sitten alettiin kehittää omia versioita osittain ulkomaisista siemenistä ja osittain kokonaan itse. Nyt olemme FCG:nä siirtyneet kolmanteen vaiheeseen, jossa viemme näitä tuotteita ulkomaille. Viennin kautta saamme ennen pitkää vertailutietoa ja kehittämisideoita takaisin kotimaahan, jolloin opimme koko ajan uutta. Se voisi olla neljäs aalto. Suomessa vahvaa osaamista FCG palvelutarjonnassa luokitustuotteet liittyvät sekä konsultointiin että koulutukseen ja yhä enemmän myös vientiin. Kaiken perustana ja ankkurina on kuitenkin kotimaan toiminta ja kotimaisen kehitystyön kautta syntyvä osaaminen, Kolehmainen korostaa. FCG:llä on julkisen sektorin kanssa pitkäaikaiset, luottamukselliset yhteistyösuhteet, ja sen ansiosta tuotteita on ollut luontevaa kehittää yhteisvoimin. Samalla, kun FCG on ottanut vastuulleen monen tuotteen hallinnoinnin, taloon on palkattu alan huippuammattilaisia, jotka toimivat läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Me autamme menetelmien käyttöönotossa, tarjoamme koulutusta ja ylläpidämme kehitystä. Toisin sanoen sitoudumme pitkäkestoiseen yhteistyöhön asiakkaiden kanssa, toteaa konsultointiliiketoiminnan johtaja Aija Tuimala FCG:ltä. Luokituksia kehitetään jatkuvasti niin, että ne tukevat asiakkaiden kehittämistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon eri tasoilla. Kokonaisuuden hallinnan kannalta on tärkeää, että perusterveydenhuollon pdrg ja erikoissairaanhoidon NordDRG kytkeytyvät saumattomasti toisiinsa ja mahdollistavat terveydenhuollon ketjun tarkastelemisen läpinäkyvästi. Luokitukset ovat apuna myös, kun halutaan tietää, saavatko sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat tarpeitaan vastaavaa hoitoa ja kuinka hoidon laatua ja kustannustehokkuutta voitaisiin kehittää. Luokitustuotteiden kehittämisessä FCG:n keskeisin yhteistyökumppani on Suomen Kuntaliitto, joka edistää tuotteiden kehittämistä ja hyödyntämistä kansallisella tasolla. Lupaavat vientinäkymät Luokitustuotteiden osaamisen viennissä FCG on Kolehmaisen mukaan vielä aika alkumetreillä, mutta kokemukset kannustavat eteenpäin. RAFAELAn pilottihankkeista on sovittu Islannin, Norjan, Ruotsin, Hollannin ja Vietnamin kanssa. Eräissä Euroopan maissa käydään keskusteluja. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden mittari PYLL on otettu käyttöön Pietarissa, josta sen käyttö on laajenemassa koko Venäjälle. Kolehmainen muistuttaa, että luokitustuotteet ja mittarit ovat terveydenhuollon viennissä vain yksi ulottuvuus. Suomessa on monenlaista alan osaamista, jota voidaan viedä kannattavasti. Parhaimmillaan viennistä voidaan saada pieni puro myös suomalaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kasvattamiseen. 4 FCG Consulting People 1/2014
Yllä: Aija Tuimala Luokitustuotteiden vienti pohjautuu Suomessa tapahtuvaan kehitystyöhön. Siksi on tärkeää säilyttää vuorovaikutus kotimaisen ja kansainvälisen toiminnan välillä, Kolehmainen painottaa. FCG Consulting People 1/2014 5
PYLL terveyspolitiikan työkaluna Millainen on väestön terveydentila ja miksi ihmiset kuolevat ennen aikojaan? Mitä on tehtävissä? Näitä asioita valottaa PYLL-menetelmä, jota hyödynnetään Suomessa jo yleisesti. Myös vientimarkkinat ovat avautumassa. Ilkka Vohlonen toi PYLLin Kanadasta Suomeen 2000-luvun vaihteessa. Sittemmin hän on kumppaneineen parannellut menetelmää ja kehittänyt tavan, jolla sitä käytetään terveyspoliittiseen ohjaukseen. 6 FCG Consulting People 1/2014
Lahti 2007 2011, Menetetyt elinvuodet -indeksi varrattuna koko maan lukuihin PYLL 2007 2011 Molemmat Miehet Naiset Kaikki kuolinsyyt (A00 R99, V01 Y89) Pahanlaatuiset kasvaimet (C00 C97) Verenkiertoelinten sairaudet (I00 I425, I427 I99) Alkoholiperäiset sairaudet ja alkoholimyrkytykset (F10, G312, G4051, G621, G721, I426, K292, K70, K860, O354, P043, X45) Tapaturmat ja myrkytykset (V01-X44, X46-Y89) Itsemurhat (X60-X84,Y870) = ±5 % = 5 % 15 % parempi = 15 % 25 % parempi = yli 25 % parempi = 5 % 15 % huonompi = 15 % 25 % huonompi = yli 25 % huonompi PYLL-tulokset esitetään liikennevaloina, joista on helppo havaita ongelmakohdat. Esimerkkinä typistetty versio Lahden analyysistä. Menetelmästä enemmän: www.fcg.fi/pyll. PYLL (Potential Years of Life Lost) on kan sainvälinen hyvinvoinnin ja terveyden mit tari. Se kuvaa ennen 70 ikävuotta mene tettyjen elinvuosien määrää 100 000 asu kasta kohti, eritellen 28 ehkäistävissä olevaa kuolin syytä. PYLL mittaa väestön ennenaikaisten kuolemien muutoksia, kun taas perinteisesti käytetty kuolleisuus kertoo vain, mihin ihmi set kuolivat kun kuolivat. Menetelmä antaa tietoa terveyspoliittisen suunnittelun ja pää töksenteon tueksi, toteaa Itä-Suomen yli opiston terveyspolitiikan professori ja FCG:n tutkimusjohtaja Ilkka Vohlonen. Pietari pilottina Venäjällä Vohlonen ryhmineen on tukenut PYLLin käyttöönottoa Suomen lisäksi Venäjällä, jos sa pilottina on Pietari. Vanhastaan Venäjällä on kiinnitetty huo miota tarttuviin tauteihin, kuten tuber kuloosiin ja polioon. Elämäntapasairauksista puhuminen on uudempaa; se on iso ja myös aika arka asia, hän sanoo esitellen Pietarin tuoreita tuloksia. Ehkäistävissä olevat kuolinsyyt mer kitsivät vuonna 2010 Pietarissa 7 253 elin vuoden ennenaikaista menetystä 100 000 asukasta kohti, kun vastaava luku Suomes sa oli 3 818. Pietarissa suurimmat kuolin syyryhmät ovat verenkiertoelinten sairaudet, tapaturmat ja pahanlaatuiset kasvaimet. Suuri yksittäinen menetysten aiheuttaja oli alkoholi. PYLL-analyysin jälkeen Pietarin inter ventioalueeksi valittiin puolen miljoonan asukkaan Kalininin kaupunginosa. PYLL-tuloksia käytettiin alueen ter veydenhuollon suunnittelun ja strategian poh jana. Ne antoivat vipuvoimaa, kun kes kusteltiin päättäjien kanssa tarvittavista toi menpiteistä. Voitiin osoittaa, ettei kyse ole pelkästään rahan menosta vaan myös inves toinnista tulevaisuuteen, kertoo erityisasian tuntija, tohtori Mikko Vienonen FCG:ltä. Tämä yhdessä EU:n ja Pohjoisen Ulot tuvuuden Kumppanuusohjelman kanssa toteutettu hanke on aukaissut venäläisten silmät menetelmän hyödyille ja sille, että väes tön terveys on voimavara, hän arvioi. Vienonen on Vohlosen ja projektipääl likkö Arvo Nermanin ohella keskeinen hen kilö Venäjän PYLL-yhteistyössä. Vähitellen koko Venäjä mukaan Venäjän Terveysministeriössä valmistellaan hanketta, jonka mukaan PYLL otettaisiin lähitulevaisuudessa käyttöön koko maas sa, noin 80 hallintoalueella. Tarkoituksena on seurata, millaista terveystulosta Venä jän tasavallat, piirikunnat (oblastit) ja suur kaupungit tuottavat. Tämä on meille valtaisa homma, mel kein kuin tekisi 80 maata, Vohlonen innos tuu. Parhaillaan etsitään kaupunkeja, jot ka lähtisivät keihäänkärkinä kehittämään menetelmän sisäänajoa. Itä-Suomen yliopisto on vienyt maa han tietokoneohjelmat, ja Vohlonen on val mistellut yhdessä venäläisten asiantuntijoi den kanssa perusteelliset menetelmäohjeet Venäjän Terveysministeriön hyväksyttäviksi. Yhteistyössä ministeriön alaisen kansanter veyslaitoksen kanssa rakennetaan koulutus järjestelmä. FCG:llä on iso rooli PYLL-hankkeissa siinä vaiheessa, kun ryhdytään keskustele maan käytännön toteutuksesta. FCG:llä on tähän ylivoimaisesti paremmat edellytykset kuin yliopistolla, koska kyse on enimmäk seen hallinnollisista ja poikkihallinnollisista asioista. Mahasyövän seulonta syyniin Elintapasairaudet ovat nopeasti kasvava on gelma myös Kiinassa, jossa ennenaikaisia kuolemia aiheuttaa lisäksi geenimuutoksesta johtuva mahasyöpä. Maassa on suunnitteilla mahasyövän seulontakokeilu perustuen syöpäriskin mit taamiseen verinäytteestä. Ja Vohlosella on innovaatio: seulontaohjelman tuloksellisuut ta ja kustannus-hyötyä voidaan arvioida PYLLillä. Sellaista arviointia nyt suunnittelem me Kiinassa. Myös Venäjän ja Turkin kans sa olen neuvotellut vastaavasta yhteistyöstä. FCG Consulting People 1/2014 7
pdrg valmiina käyttöön Perusterveydenhuollon tuotteistusjärjestelmä pdrg on nyt otettavissa käyttöön kaikissa terveydenhuollon organisaatioissa. Lahden kaupunki on osallistunut aktiivisesti järjestelmän kehittämiseen ja pääsee pian analysoimaan ensimmäisiä tuloksia. pdrg (Primary Care Diagnosis Related Groups) on perusterveydenhuollon avohoidon tuotteistusjärjestelmä. Sen avulla tuotetaan tietoa palveluiden ja resurssien käytöstä samaan tapaan kuin erikoissairaanhoidon NordDRG:llä. Tietoa voidaan hyödyntää muun muassa johtamisen tukena, tuotteistuksen apuna, laskutuksen perustana sekä toiminnan tuottavuus- ja tehokkuusvertailuissa. pdrg-tuotteistus pohjautuu perusterveydenhuollossa muutoinkin tallennettaviin potilas- ja hoitotietoihin sekä taloushallinnon tietoihin. Järjestelmän käyttö edellyttää kirjausten tekemistä kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Tietoa moneen tarpeeseen Talouspäällikkö Anu Mäkelä Lahden kaupungilta kertoo, että hän pdrg-kehittämishankkeen alkaessa ajatteli lähinnä kuntalaskutuksen ja budjetoinnin tarpeita. Ne ovat edelleen olemassa, mutta matkan varrella mukaan on tullut myös muita tavoitteita. Ne liittyvät Lahdessa vuoden 2014 alussa käyttöön otettuun perusterveydenhuollon klinikkamalliin. Klinikkamallissa potilaat ohjataan sairauden perusteella joko pääterveysasemalle tai jollekin kolmesta lähiklinikasta. Lähiklinikoiden on tarkoitus palvella suurinta osaa perusterveydenhuollon asiakkaista. Ainoastaan vaativaa hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan pääterveysasemalla. Toivomme pdrg:stä työvälinettä, jonka avulla pystymme seuraamaan ja arvioimaan klinikkamallin toimivuutta. Järjestelmän avulla saamme tietoa siitä, millaisia potilaita meillä hoidetaan, mitkä ovat yleisimmät diagnoosit, paljonko jokin sairaus vaatii käyntejä lääkärillä, hoitajalla, laboratoriossa ja röntgenissä ja mitkä ovat kustannukset. Mäkelää kiinnostaa myös päästä vertailemaan kaupungin omaa ja ulkoistettua palvelua. Pääterveysasema ja yksi klinikka ovat kaupungin toimintaa, mutta kaksi klinikkaa on ulkoistettu. Vertailu tulee mahdolliseksi, sillä palvelutuottajan kanssa on sovittu, että potilaiden diagnoosit ja käyntisyyt kirjataan mahdollisimman huolellisesti kansallisen ohjeistuksen mukaan. Lahti ja muut kehittämishankkeeseen osallistuneet kaupungit, Hamina, Heinola, Hämeenlinna, Oulu, Sipoo ja Vantaa, pääsevät pian tarkastelemaan ensimmäisen vuoden aineistoja. Vuoden 2013 tulokset kertovat ensiksikin sen, miltä vanha mallimme näyttää. Se on oleellinen tieto. Ja sitten, kun saamme muiden kuntien tiedot, on kiintoisaa nähdä, poikkeavatko kustannuksemme jossain diagnoosiryhmässä selkeästi muista. Vuoden kuluttua on jälleen tärkeä hetki, sillä silloin pääsemme vertaamaan vanhaa ja uutta mallia. Näemme, miten klinikkauudistus on vaikuttanut. Mäkelä uskoo, että pdrg tuottaa hyödyllistä tietoa suunnittelun ja johtamisen tueksi. Ensiksi pitää kuitenkin varmistua siitä, että tiedot vastaavat riittävän hyvin todellisuutta. Sen jälkeen on analyysin ja johtopäätösten aika. Yhdenmukaista ja vertailukelpoista pdrg-järjestelmän omistaa Suomen Kuntaliitto, joka myös ohjaa sen kehittämistä. FCG:llä on vuoteen 2019 asti yksinoikeus järjestelmän hallintaan ja kaupalliseen hyödyntämiseen. FCG myöntää käyttöoikeudet vuosittaisella lisenssillä. Kuntaliiton ja FCG:n yhteisenä tavoitteena on, että pdrg otetaan kunnissa laajasti käyttöön. Se yhdenmukaistaisi terveydenhuollon tuotteistamista ja lisäisi tietojen vertailukelpoisuutta Järjestelmän käyttöönotosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä FCG:n pdrg tuote vastaavaan, erityisasiantuntija Elina Hermiöön tai toimialajohtaja Petra Kokkoon. FCG tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tiedon hyödyntämiseen ja raportointiin. Tarjolla on myös järjestelmään liittyvää koulutusta sekä valmennusta tiedon analysointiin ja tiedolla johtamiseen. 8 FCG Consulting People 1/2014
On tärkeää, että päätökset tehdään luotettavaan tietoon perustuen, Anu Mäkelä sanoo. Kuva on otettu Ahtialan terveys asemalla, joka on nyt Itäinen lähiklinikka. FCG Consulting People 1/2014 9
Suomen Kuntaliiton, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ja FCG:n käynnistämään Toimintakykyiset kuntakonsernit -kehittämis - ohjelmaan osallistuu yli 20 kuntaa ja sairaanhoitopiiriä sekä niiden tytäryhtiöitä eri puolilta maata. Ohjelmassa keskitytään konsernien johtamiseen. Konserniin kuuluvien yhtiöiden kannalta katsottuna hyvä konserniohjaus on selkeää, johdonmukaista ja ennakoitavaa, Kristiina Michelsson sanoo. 10 FCG Consulting People 1/2014
Kuntien konserniohjausta kehittämässä Kehittämisohjelman tavoitteena on varmistaa kuntalaissa jo uudistettujen valvonnan ja riskienhallinnan säännösten toimeenpano sekä vaikuttaa kuntalain kokonaisuudistukseen konsernijohtamisen näkökulmasta. Lisäksi laaditaan Kuntaliiton hyvän hallinnan ja johtamisen suositus, kertoo johtava konsultti Markus Kiviaho FCG:ltä. Osallistujat saavat samalla tietoa ja verkostoja oman toimintansa kehittämiseen. Kullekin organisaatiolle räätälöidään uuden lain vaatimusten mukaiset konserniohjauksen ja riskienhallinnan toimintatavat. Toimintakykyiset kuntakonsernit -kehittämisohjelma on osa Kuntaliiton strategian ja sen samannimisen kärjen toimeenpanoa. Sekä strategiaosion että ohjelman projektipäällikkönä toimii FCG Konsultointi Oy:n kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Erilaisia yhteisöjä, erilaisia tarpeita Tampereen kaupungin liiketoimintajohtaja Kristiina Michelsson pitää tärkeänä, että menettelytapojen kehittämisessä otetaan huomioon kuntayhteisöjen erilaisuus. Kuntakonsernit eroavat toisistaan kokonsa ja liiketoimintansa laajuuden suhteen. Etenkin suuret kaupungit muodostavat tytäryhtiöineen laajoja monitoimialakonserneja, joiden johtaminen edellyttää kehittyneitä omistajaohjauksen menettelyjä. Valtuustossa päätetyt omistajapoliittiset linjaukset antavat suunnan käytännön konserniohjaukselle, mutta tytäryhtiöille on tärkeää antaa myös selkeitä ohjeita ja tavoitteita, Michelsson korostaa. Ohjeet ovat omistajan työkaluja omistustensa ohjaamiseen. Niiden tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että kaupungin omaisuutta hoidetaan tuottavasti, luotettavasti ja yhtenäisesti. Omistajan on huolehdittava osaltaan myös siitä, että omistuksille asetetaan riittävän vaativia toiminnan tuloksellisuutta kuvaavia tavoitteita ja että ne saavutetaan. Omistajan on myös tehtävä tarpeelliseksi katsomiaan omistajajärjestelyjä. RAFAELAlla kysyntää Pohjoismaissa Suomen Kuntaliiton omistaman ja FCG:n hallinnoiman RAFAE- LA -hoitoisuusluokitusjärjestelmän käyttö on viime vuosina laajentunut Norjaan, Islantiin ja Ruotsiin. Maissa on yhteensä neljä käyttäjäorganisaatiota. RAFAELAlla saadaan tietoa muun muassa potilaiden hoidon tarpeesta ja henkilökunnan työpanoksesta. Näiden asioiden seuraaminen on tullut entistä ajankohtaisemmaksi taloustilanteen huonontumisen myötä, arvioi järjestelmän kehittämiseen osallistunut professori Lisbeth Fagerström norjalaisesta Buskerud University Collegesta. Norjassa erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Fagerströmin mukaan kasvaneet jyrkästi. Suuntauksena onkin hoitaa potilaita entistä enemmän perusterveydenhuollossa. Hoidon laadusta kotisairaanhoidossa ja vanhusten palvelukodeissa keskustellaan vilkkaasti. Hoitajien koulutustaso ei ole riittävä, eikä hoitajien määrä vastaa potilaiden kasvavaa tarvetta, hän sanoo. Luultavasti kiinnostus hoitoisuusjärjestelmää kohtaan kasvaa edelleen. FCG Consulting People 1/2014 11
Tekstit: Paula Böhling ja Stiina Vistbacka Kuvat: Eeva Kokki ja Jarmo Teinilä Ensimmäiseen Kuntajohtaja 2017 -valmennusohjelmaan osallistuneiden palaute on ollut myönteistä ja kannustavaa. Huippuohjelma, joka tulee tarpeeseen. Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen arvosti Kuntajohtaja 2017 -valmennusohjelmassa erityisesti keskustelua ja vuorovaikutusta. Tähtäin tulevaisuuteen Ohjelma on suunniteltu siihen vaativaan murrosvaiheeseen, jossa kuntajohtajat tänä päivänä työskentelevät. Vahvaa ajankohtaista asiaa, joka antaa sisällöllistä valmiutta kohdata ja ratkaista johtamisen haasteita. Yhteisen prosessin rinnalla kulkeva henkilökohtainen valmennus tuo mahdollisuuden kasvaa, uudistua ja energisoitua johtajana, luonnehtii ohjelman vetäjä, toimialajohtaja Marita Lehikoinen FCG:ltä. Kannatti osallistua Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen piti ohjelmassa erityisen hyvänä sitä, että keskustelulle, vuorovaikutukselle ja toinen toiselta oppimiselle oli riittävästi tilaa. Verkostot ja vertaistuki ovat todella tarpeen, vaikea näistä on yksin selviytyä. Kuntien tilanne on paljon monimutkaisempi ja vaikeampi kuin esimerkiksi 90-luvun laman jälkeen. Myös asiasisältö oli hyvin oivallettu ja mukaan oli saatu korkeatasoisia alustajia. Englannin matka avasi osallistujille konkreettisesti eurooppalaisia paikallishallinnon kysymyksiä, jotka lienevät useimmille ennestään aika vieraita. Kukkonen kertoo jo hyödyntäneensä päivien antia työssään. Ohjelma avasi silmiä ja antoi ajattelun aihetta. Seuraava mahdollisuus Seuraava Kuntajohtaja 2017 -kierros pyörähtää käyntiin 14. 15.8.2014. Kahden päivän lähijaksoja on neljä, ulkomaanmat ka optiona, yksilö- ja johtoryhmä-coaching halukkaille, kohderyhmänä kuntajohtajat ja kunnan toimialajohtajat, Lehikoinen tiivistää. FCG suunnittelee ja toteuttaa ohjelman yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa. Valmennuksen lopuksi osallistujilla on mahdollisuus saada Kuntaliiton KJ-sertifikaatti, ja ensimmäiseen Kuntajohtaja 2017 -ohjelmaan osallistuneet voivat sertifioitua samassa yhteydessä. Sisarohjelmana on Kuntapuheenjohtajan johtamiskoulutus, joka käynnistyy vuoden 2014 aikana. Tämä jo kolmatta kertaa järjestettävä ohjelma on tarkoitettu kunnanvaltuustojen ja -hallitusten puheenjohtajille. Molemmissa ohjelmissa on kyse kuntajohtamiskyvykkyyden nostamisesta. On tärkeää panostaa sekä ammatilliseen että poliittiseen johtamiseen. 12 FCG Consulting People 1/2014
Johtamiskoulutuksen osallistujat ovat hyötyneet verkostoitumisesta muiden HUS:n esimiesten kanssa. Keskijohdon opinnot päättyvät keväällä 2014. Laaja johtamiskoulutus HUS:ssa FCG toteuttaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille (HUS) laajan yliopistotasoisen johtamiskoulutuksen yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kolmessa ryhmässä on yhteensä 72 osallistujaa. HUS:n tavoitteena on varmistaa laadukas johtaminen tukemalla ja kehittämällä esimiestyötä kaikilla organisaatiotasoilla. Nämä lähi- ja keskijohdon koulutukset ovat osa tätä kokonaisuutta ja samalla pilotteja, joilla haetaan pysyvää mallia pidempikestoiseen toimintaan, kertoo HUS:n henkilöstön kehittämispäällikkö Salla Koivunen. Lisäksi koulutuksilla on täydennetty kliinisen henkilökunnan esimiesosaamista, sillä alan tutkintoihin ei ole aina kuulunut pakollisia johtamisopintoja. Kokonaisuuden laajuus on 30 opintopistettä, joka vastaa erikoistuvien lääkäreiden opintoihin ja sairaanhoitajien ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvää hallinto- ja johtamisosiota. FCG:n ohjaama projektityö kytkee lähipäivien teemat tiiviimmin osallistujien omaan työhön ja laajemmin HUS:n kehittämiseen. Koulutuksen ja FCG:n avulla kehittämisprojekteille saadaan selkeät raamit ja ulkopuolista tukea. Opintojen alkuun kuului valinnainen 360-johtajuusarviointi ja henkilökohtainen palautekeskustelu FCG:n 360-konsultin kanssa. Palautekeskustelussa osallistujat saivat evästystä henkilökohtaiseen kehittymiseensä esimiehenä ja johtajana, kertoo FCG:llä koulutuskokonaisuudesta vastaava toimialajohtaja Stiina Vistbacka. Opintonsa jo päättänyt lähijohdon ryhmä oli tyytyväinen: Hyvä sisältö, asiantuntevat puhujat, ystävällinen palvelu. Yhteistyö alkoi verkkokoulutuksesta FCG on vuodesta 2003 alkaen toteuttanut HUS:n esimiehille verkkokoulutuksia. Koivusen mukaan ne sopivat jatkuvaan koulutustarpeeseen laajalle esimiesjoukolle. Tavoitteena on ollut vahvistaa ja syventää esimiesten ja henkilöstöasioiden parissa työskentelevien osaamista henkilöstöhallinnon saralla, esimerkiksi palvelussuhteisiin, jaksotyöhön ja työehtosopimuksiin liittyvistä asioista. Verkko-opetus tukee näistä teemoista järjestettävää lähiopetusta ja antaa pohjatiedot laajalle esimieskunnalle. Yhteistyö on sujunut hyvin. Mutkatonta ja joustavaa, hyvää palautetta osallistujilta. Toiminnasta vastaa FCG:llä koulutuspäällikkö Tarja Heikkinen. FCG Consulting People 1/2014 13
5. Seuranta ja katselmointi Kunnille yhtiöittämis velvoite miten eteenpäin? Syyskuussa 2013 voimaan astunut kunta lain muutos toi kunnille yhtiöittämisvelvoit teen. Lain mukaan sellainen toiminta, jota kunta harjoittaa kilpailluilla markkinoilla, tu lee pääsääntöisesti yhtiöittää eli siirtää osake yhtiön, osuuskunnan tai säätiön hoidettavaksi. Suoraan yhtiöitettäviä ovat energia- ja satamatoiminnot, mutta myös muu toiminta on tutkittava velvoitteen näkökulmasta, sanoo erityisasiantuntija Marjo Helin FCG:ltä. Kunnat joutuvat etenemään nopeassa tempossa, sillä siirtymäaika päättyy jo vuoden 2014 lopussa. Kuntien tulee nyt siis selvittää, harjoittavatko ne sellaista toimintaa, jonka voidaan tulkita tapahtuvan kilpailu tilanteessa markkinoilla. Jos tällaista toimintaa on, niin seuraavaksi pitää päättää, yhtiöitetäänkö se vai vetäydytäänkö markkinoilta. FCG tarjoaa palveluja tilannekartoituksen ja suunnittelun avuksi. Iskuryhmämme on kuntien apuna jo kartoitusvaiheessa. Avustamme rajapinnan tutkimisessa ja neuvomme, miten asiassa tulee edetä. Voimme olla apuna myös itse yhtiöittämisprosessissa, joko avustajana tai koko prosessin toteuttajana. Riskit hallintaan 1. Viestintä ja tiedonvaihto 2. Toimintaympäristön määritteleminen 3. Riskien arviointi A. Riskien tunnistaminen B. Riskianalyysi C. Riskien merkityksen arviointi 4. Riskien käsittely Prosessi, jolla sisäinen valvonta ja riskienhallinta voidaan liittää kunnan tai kuntayhtymän johtamisjärjestelmään. Kuntaliiton kyselytutkimuksen mukaan kunta organisaatioilla on riskienhallinnassa paljon parannettavaa. Kattava ja järjestelmällinen menettelytapa oli vuodenvaihteessa 2012 2013 käytössä vain harvassa paikassa. Kyse ei ole paperibyrokratiasta vaan siitä, että riskien hallinta ja valvonta on viety kentälle koko organisaatioon. Lisäksi eri riskeille pitää osoittaa vastuuhenkilöt ja raportointivelvoitteet, toteaa professori Lasse Oulasvirta Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. Kuten tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, hallituksen tulee voida toimintakertomuksessa raportoida todennettavissa olevaan tietoon ja riittävän yksityiskohtaiseen asiakirja-aineistoon perustuen riskien hallinnan tuloksellisuudesta. Keskeinen kehittämiskohde onkin riskienhallinnan systematisoiminen ja entistä parempi resursoiminen esimerkiksi sisäisen tarkastuksen avulla. 14 FCG Consulting People 1/2014
Salo aikoo selviytyä Antti Rantakokko (vasemmalla) ja Jaakko Joensuu ovat käyneet monet keskustelut Salon tilanteesta. Tämä maraton tähtää vuoteen 2017, viimeistään silloin pitää kaupungin talouden olla tasapainossa. Salo otti viiden vuoden takaisella kuntaliitoksellaan etumatkaa vasta liitoksia valmisteleviin kun tiin nähden. Kehitystä ovat jarruttaneet elinkeino elämän supistukset. Kaupungin talous on ahtaalla. Taloustilanteen heikkeneminen alkoi elinkeinoelämän ja erityisesti Nokian muutoksista. Työpaikat ovat vähentyneet viidessä vuodessa 6 000:lla, ja yhteisövero on pudonnut 60 miljoonasta eurosta alle 10 miljoonaan. Vuoden 2012 tilinpäätös oli yli 40 miljoonaa euroa alijäämäinen, tiivistää kaupunginjohtaja Antti Rantakokko tilanteen. Menojen kasvua rajoittavien päätösten johdosta toimintamenot ovat nyt kääntyneet laskuun. Vuoden 2013 tilinpäätöksen alijäämä on noin 2,5 miljoonaa euroa, mutta tulos on selvästi budjettia parempi. Salon selviytymissuunnitelman tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous vuonna 2017. Suunnitelmaan sisältyvät organisaa tion uudistaminen ja palvelurakenteen muutos. Vaativa prosessi Organisaatiouudistuksen tavoitteena on pois taa rajapintoja sekä vähentää esimiestasoja ja esimiesten määrää. Poikkeuksellista on se, että työ aloitettiin johtaja- ja esimiestasosta, joka usein jää tällaisissa tilanteissa ennalleen. Toiminnallisesti isoin muutos on siinä, että sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi ovat nyt yhtä kokonaisuutta, jolla on yksi johtaja, kaupunginjohtaja toteaa. Kaupungin päättäjät olivat muutosten tarpeesta yksimielisiä. Mutta kun kaikki päällikkötehtävät kyseenalaistetaan, niin kyllä se aiheuttaa jännitettä ja epätietoisuutta. Tämä on rankka prosessi kaikille. Muutosten suunnitteluun on osallistunut myös johtava konsultti Jaakko Joensuu FCG:ltä. FCG teki taustaselvitykset ja laati kolme mallia, joista yhtä lähdettiin jalostamaan eteenpäin. Salo on edelläkävijä siinä, että organisaatiorakennetta on ryhdytty uudistamaan ennakkoluulottomasti, Joensuu sanoo. Vaiheittain eteenpäin Muutoksen ensimmäisen vaiheen eli johtaja- ja esimiestason ratkaisujen on tarkoitus olla valmiina helmikuun lopussa. Palveluverkkoon ja muuhun henkilöstöön liit ty vät päätökset tehdään toukokuun loppuun mennessä. Tämä on sarja päätöksiä, vaiheittain ja aikataulun mukaan edetään. Tavoitteena on tehdä sellaiset ratkaisut, ettei muutoksia tarvitse tehdä jatkuvasti, Rantakokko toteaa. FCG Consulting People 1/2014 15