-liike on ihmisen muotoinen 3 2013 Nyt tarvitaan toivoa
3 13 Setlementtiliitto P r e s i d e n t t i T a r j a H a l o s e n k u v a s i E m i l B o b y r e v 2 3 4 8 11 12 16 18 20 22 24 26 28 [ pääkirjoitus ] Suomen arvot testataan arjessa Nyt tarvitaan toivoa Presidentti Tarja Halonen uskoo muutoksen mahdollisuuteen Eurooppalainen yhteistyö tiivistyy IFS:n seminaari Brysselissä [ liikkeessä ] Modernia kansalaisuutta luomassa Kolumnistina Matti Cantell Kohti omia ja yhteisiä tarinoita Celebrating HerStory kokosi nuoria eri maista Rajoja haastavaa Nuorisotyön neuvottelupäiviä vietettiin Lahdessa Tavoitteena välittävä verkosto Setlementti Naapurin seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke [ tässä ja nyt ] Aerobikkia Morogorossa Perusopetusta ja maaseudun oppimisolosuhteiden kehittämistä Setlementtiliiton kehitysyhteistyöhankkeet Tansaniassa Itä-Pasilan asukkaat nousevat estradille Kalliolan setlementin yhteistyöhanke itäpasilalaisten ja Helsingin Kaupunginteatterin kanssa [ keskeltä kenttää ] "Hei, mulle kuuluu hyvää" Nuotta-valmennusta Nuorisokeskus Syötteen mahtavissa maisemissa [setlementtiliike] Suomen Setlementtiliitto on sosiaali- ja sivistystyötä tekevä kansalaisjärjestö. Setlementtiliikkeen muodostavat Setlementtiliitto osakeyhtiöineen sekä sen jäsenyhdistykset. Setlementtityö Suomessa tehtävä setlementtityö on osa kansainvälisen verkoston toimintaa. Setlementtityö käynnistyi kaupunkisosiaalityön kehittämishankkeena Lontoossa 1880-luvulla, jolloin köyhien ihmisten asuinalueilla käynnistettiin sosiaaliseen ja sivistykselliseen kehitykseen tähtääviä uusia työmuotoja. Suomessa setlementtityö alkoi vuonna 1918. Ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo perustettiin Helsingin Kallioon. Setlementtiarvot Setlementtiliikkeen sosiaalieettiset perusarvot nousevat tahdosta rakentaa oikeudenmukaista ja yhdenvertaista yhteiskuntaa. Keskeistä on lähimmäisenrakkaus, yhteisöllisyys ja erilaisten ihmisten välinen yhteistyö. Eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä yhdistää setlementeissä halu toimia varsinkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyväksi. Monikulttuuriset yhteisöt mahdollistavat arvostavan kohtaamisen. Setlementtiliiton toimialajohtajat Asumisen palvelut. Anu Haapanen, 040 820 8758. Kansalaisvaikuttaminen. Piia Puurunen, 050 577 3519 (25.7.2014 saakka). Lapsi- ja nuorisotyö. Otto Pasma, 045 636 3630. Monikulttuurinen työ. Matti Cantell, 050 594 5276. Seniori-ja vanhustyö. Opintotoiminta. Pirkko Ruuskanen-Parrukoski, 050 563 4671. Vaikeat elämäntilanteet ja kriisityö. Pentti Lemmetyinen, 0400 961 469. e-mail: etunimi.sukunimi@setlementti.fi Setlementtiyhtiöt Setlementtiliiton yhtiöihin kuuluvat sosiaalista asuntotuotantoa harjoittava S-Asunnot Oy, Senioriasumisoikeus Oy ja päihdekuntoutujille tarkoitettu Oskelakoti Oy. Suomalaisen Työn Liitto myönsi yhtiöille yhteiskunnallisen yrityksen arvon vuonna 2012. Juttuvinkit tervetulleita osoitteeseen tiedotus@setlementti.fi 3 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
[pääkirjoitus] S e t l e m e n t t i - l e h t i on suomalaisen setlementtiliikkeen lehti, jota julkaisee Suomen Setlementtiliitto. O s o i t e Setlementti-lehti Läntinen Brahenkatu 2 (4.krs) 00510 Helsinki lehti@setlementti.fi V a s t a a v a p ä ä t o i m i t t a j a Pentti Lemmetyinen etunimi.sukunimi@setlementti.fi p. 0400 961 469 T o i m i t u s s i h t e e r i Helena Hyvärinen helena.hyvarinen@kotiposti.net p. 040 517 8425 M u u t o i m i t u s k u n t a Jaana Kymäläinen, Pirkko Ruuskanen-Parrukoski T i l a u k s e t, o s o i t t e e n m u u t o k s e t Olga Annala etunimi.sukunimi@setlementti.fi p. 040 502 4368 U l k o a s u j a t a i t t o Jaakko Bashmakov pic@sci.fi p. 040 551 6617 P a i n o Nykypaino Oy, Helsinki, 2013 ISSN 1797-4119 Suomen arvot testataan arjessa Kokoomusnuoret ovat tulleet hiljattain ulos omalla tavoiteohjelmallaan. Sen mukaan Suomessa köyhät pannaan kyykkyyn kunnolla, pakolaisuutta ei suvaita, kehitysyhteistyötä ei tehdä, yllyttäminen kansanryhmää kohtaan ei olisi rikos ja mopojen enimmäisnopeuden pitäisi olla 60 km tunnissa. Mistä kummasta tämä kertoo ajassamme? Ainakin siitä, että poliittisen värittömyyden aika on ohi. Puolueiden ohjelmilla on nyt väliä. Populistinen ja erilaisia kansanryhmiä kosiskeleva politiikka on saanut rauhassa muhia maassa, jossa kansalaiset eivät ole osanneet tehdä eroa puolueiden välillä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa arvolähtöisten yhteisöjen on noustava eturintamaan. Kyse ei ole vain siitä, että puolueet tai niiden nuorisoyhdistykset suoltavat poliittista jargoniaan. Nyt kirjoitetaan piirtoja kansakuntamme isoon kuvaan. Onko Suomi avoin, ihmisoikeuksia kunnioittava, yhdenvertainen, demokraattinen ja kansalaisiaan arvostava yhteiskunta? Näiden arvojen testaus tapahtuu paikallisessa arjessa. Setlementtiliitto on Suomessa 50 paikkakunnalla tehtävän setlementtityön keskusjärjestö. Sen olemassaolon oikeutus liittyy perustehtävään eli kansalaisyhteiskunnan rakenteiden suojelemiseen paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tuleva vuosi on liikkeemme strategian 2015 2020 kirjoittamisen aikaa. Noina vuosina tullaan kirjoittamaan myös eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan strategiaa. Suomalaisella setlementtiliikkeellä on kaikki mahdollisuudet olla tämän kehityksen kärkikumppaneita. Kesäkuussa Brysselissä EU:n ytimessä ollut eurooppalaisen setlementtityön seminaaripäivä tuotti lopputulemanaan, että setlementtiliike tahtoo olla tuottamassa todellista lisäarvoa yhteiskunnassa. Puolueisiin sitoutunut yhteiskuntapolitiikka on etenkin pulaan joutuneilla alueilla kulkenut tiensä päähän. Nyt meiltä kysytään totista sitoutuneisuutta perustehtäväämme. Paikallisesti, valtakunnallisesti ja ehdottomasti myös kansainvälisesti. Tähän uskoen, tähän kannustaen P e n t t i L e m m e t y i n e n P ä ä s i h t e e r i s e t l e m e n t t i l i i t t o 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 3
Nyt 4 3 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
tarvitaan t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n toivoa Kansainvälisen setlementtiliikkeen IFS:n arvoseminaarissa Brysselissä puhunut presidentti Tarja Halonen on sitä mieltä, ettei Eurooppa selviä ahdinkonsa yli ilman setlementtien apua. Hänestä setlementtien tehtävä on herättää nyt yhteiskunnallista keskustelua. k u v a t e m i l b o b y r e v Bryssel Presidentti Tarja Halonen halusi, että kuvassa näkyy Kallion kirkko. Hän palasi takaisin kirkon jäseneksi, mutta vasta presidenttikautensa päätyttyä, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä. Ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa on pidetty hyvinä aikoina itsestään selvinä niin meillä Suomessa kuin EU:ssa. Tämä jäi presidentti Tarja Halosen mieleen päällimmäisenä arvoseminaarista, jonka Kansainvälinen Setlementtiliitto IFS järjesti Brysselissä kesäkuun alussa. EU itse on pitänyt kuitenkin usein enemmän talouden, kaupan ja materian puolta. Inhimilliset arvot ovat jääneet selvästi vähemmälle. Ihmisoikeusasiat unohtuvat, koska EU-tuomioistuimella ei ole niissä ensisijaista päätösvaltaa. Suomalaisille EU on merkinnyt toivoa paremmasta, mutta Suomi unohti unioniin mennessään, että kaikki alleviivaavat niitä asioita, joihin niillä on valta, presidentti Halonen sanoo. Halosen mielestä eurooppalaisesta demokratiasta on pidettävä kiinni ja korjattava virheet ei leimaamalla kansakuntia, vaan näkemällä, miten systeemi, jolle EU rakennettiin, toimii. Oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja demokratian pitää lyödä läpi taloudesta. Tämä koskee yritysten lisäksi jokaisen yksityisen ihmisen taloutta ja tarkoittaa tyytymistä kohtuuteen, säälliseen elämään. On hyvä muistaa, että sellaista aikaa, että teen vain sitä, mikä on kivaa, ei ole ollut, eikä koskaan tule. Halosen mukaan Eurooppa ja Suomi ovat tällä hetkellä tilanteessa, jossa tarvitaan toivoa enemmän kuin mitään muuta. Eurooppalaisen setlementtiliikkeen tehtävä on tarjota kansalaisille välineitä osallisuuden kehittämiseen. Kansalaisten pitää saada nyt äänensä laajasti kuuluviin, sillä yhteiskunnan toimivuuden perusta on ihmisissä. Suomalaisten äänestyskäyttäytyminen kuitenkin osoittaa, etteivät ihmiset luota siihen, että heitä kuunnellaan. Halonen muistuttaa, että muutos on aina mahdollinen, ja että äänestys toimii. Demokraattisen järjestelmän ansiosta voimme äänestää ja voimme osoittaa epäkohdista myös mieltä. Sen sijaan väkivalta, jota on käytetty joissakin maissa, on aina väärä valinta. Kehittäkää taloutta, mutta arvoilla Suomi sulattelee parhaillaan uutista Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myymisestä Microsoftille. Taloutemme tulevaisuus on muutenkin suuri kysymysmerkki, ja ihmiset joutuvat elämään epävarmuudessa, kuten monin paikoin Euroopassa. Halosen mielestä ei kannata kovasti miettiä, mikä talouselämässämme meni missäkin vaiheessa pieleen. Hyvä yritys on ollut kaikilla, hän toteaa. Halosen viesti talouselämän vaikuttajille on, että kehittäkää nyt sitä taloutta, mutta arvoilla. Esimerkiksi lasten päivähoidon, lasten kerhojen ja korttelikerhojen merkitystä pitäisi mai- 5 >>> S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 3
.toivoa 6 Setlementtiliiton pari vuotta sitten käynnistyneessä Uusi paikallisuus -hankkeessa pyritään edistämään presidentti Tarja Halosen peräänkuuluttamaa kansalaisten osallisuutta omaa lähiympäristöään koskevissa asioissa. Lähidemokratian kehittäminen on erityisen tärkeää nyt, kun kunnat ovat kasvamassa. Kansalaisten ja yhteiskunnan suhteen pitää perustua vuorovaikutukseen. Tätä ajatusta on kuitenkin vaikea saada läpi, jos on tottunut ajattelemaan itseään yhteiskunnan asiakkaana, Halonen sanoo. Sama vuorovaikutus koskee Halosesta myös perheitä. Lasta ei pitäisi totuttaa siihen, että hän on aina saamapuolella. Perinteinen oikea tapa on, että lapsikin osallistuu ja kantaa vastuuta, eikä vain ihmettele, miksi kukaan ei siivoo mun huonetta. Globaaliin ajatteluun kuuluu, että työ on osa ihmisen arvokkuutta. Se on edelleen käypä perinne Afrikassa ja latinalaisessa Amerikassa. Siihen pitäisi kasvattaa lapset meilläkin edelleen pienestä pitäen. >>> nostaa nykyistä enemmän. Näissä toiminnoissa ei pidä säästää, sillä niillä on ollut ihmisille suuri merkitys erityisesti elämän kipukohdissa, kuten työttömyyden aikana, Halonen sanoo. Halosen mielestä pitäisi kertoa huonojen uutisten vastapainoksi myös kaikesta hyvästä, mitä on olemassa ihmisten tukemiseksi. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee tukitoimet, joita järjestöt ovat kehittäneet työttömien itsetunnon säilyttämiseksi. Inhimilliseen arvokkuuteen kuuluu halu olla osa yhteiskuntaa. Kun ihmiset säilyttävät itsekunnioituksensa ja kykynsä toimia, heillä säilyy tunne, että kyllä minä tästä vielä selviän ja voin tehdä yhtä sun toista. Pahinta on, jos ihminen jää 3 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
yksin ja lamaantuu, Halonen sanoo. Huolta on pidettävä myös niistä ihmisistä, jotka ovat menettäneet elämänsä hallinnan. Kalliolan setlementin huumehoitoon erikoistunut Kiskon klinikka ajettiin alas, ja alkoholistien hoidon tilanne on päästetty yhtä huonoksi. Tarjolla olisi ollut palveluja, mutta kunnilla ei ollut riittävästi halua sijoittaa tämän yhteiskunnan epäkohdan poistamiseen ja ihmisten auttamiseen. Se on ollut erittäin lyhytnäköistä. Menestystekijät palvelupuolella Halosen mielestä Suomen tulevaisuuden menestystekijät löytyvät tällä hetkellä palvelupuolelta. Hyvinvointimaat ovat kiinnostuneita siitä, miten olemme järjestäneet opetuksen ja terveyden- ja vanhustenhuollon, ja meillä olisi paljon vietävää. Ongelmana kuitenkin on, ettei palveluja ole osattu tuotteistaa meillä kuten ei muissakaan Pohjoismaissa. On hienoa, että annamme neuvoja siitä, miten asioita tehdään, mutta voisimme myös viedä tätä osaamista, Halonen sanoo. Pohjoismaisten toimijoiden kannattaa puhaltaa asiassa yhteiseen hiileen ja katsoa, miten tällaista palvelumallia voidaan tuotteistaa ja viedä. Asiaa pitää katsoa myös yhteiskunnan kannalta niin, ettei siitä tule pelkkää kaupallista toimintaa, jonka amerikkalaiset hallitsevat. He tietävät, mistä ottaa rahat, mutta meidän pitäisi kehittää kansanmalli. Kestävän kehityksen kannalta kokeilemisen arvoinen saattaisi Halosen mielestä olla myös pohjoismaissa yleinen yhteiskuntamalli. Siitä kehitetyllä kansanmallilla olisi valtavat markkinat muun muassa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, missä ollaan kiinnostuneita kestävästä kehityksestä, Halonen sanoo. Yrittämistä pitää tukea Kestävän kehityksen saarnamiehenä tunnettu Halonen pitää tärkeänä, että Suomessa synnytetään uusia työpaikkoja, jotka voivat olla esimerkiksi yhteisön tarpeista nousevia paikallisia pienyrityksiä. Yritys on aina yhdistelmä kokemusta, innovaatiota ja uutta tietoa. On sanottu, että yrityksessä pitäisi olla mukana aina joku, joka on läpikäynyt konkurssin. Tällainen ihminen tietää, että kyllä asiat tästä järjestyvät. Sen lisäksi mukana pitäisi olla uusia työntekijöitä, joilla on kerrottavana uusia keinoja, koska vanhat keinot johtivat konkurssiin, Halonen sanoo. Halosen mukaan Eurooppalaisuus on kulttuurien rikkautta. Olemme eri maista ja meillä on erilaiset kulttuurit. Yksi suomalaisuuteen kuuluva hieno piirre on, että suomalainen tekee, minkä lupaa. Ennen mies maansa myy kuin syö sanansa. Presidentti Tarja Halonen ihmisiä pitää tukea nyt tavalla, joka kannustaa yrittämään. Samalla on puututtava järjestelmiin, jotka tukkivat yritteliäisyyden. Ihminen ja rotta ovat siitä fiksuja, että ne löytävät sokkelosta juuston. Me olemme eläneet huomattavasti vaikeammissakin olosuhteissa kuin mitä meillä on tällä hetkellä taloudellisesti ja poliittisesti. Vaikka ihmiset ovat löytäneet aina jonkun keinon selvitä, meidän ei pitäisi tehdä tällaisia rottakokeita ja katsoa, kuinka huonossa järjestelmässä ihminen selviää, Halonen sanoo. Erityistä tukea tarvitsevat tällä hetkellä oman onnensa varaan jätetyt nuoret, joiden työttömyyttä Halonen pitää kaksinkertaisena tuhlauksena: ensin koulutamme nuoret kalliisti, ja sen jälkeen jätämme heidät ilman työtä ja toivoa paremmasta. On hienoa, että nuorisotyöttömyyteen on ryhdytty kiinnittämään huomiota, mutta se pitää tehdä kestävällä tavalla eikä tempuilla. Hyväksi ideaksi osoittautuneen nuorisotakuun pitää liittyä tulevaisuuteen ja antaa pontta jatko-opiskeluihin tai työelämään. Tulevaisuuteen tähtäävä tekeminen on Halosesta eri asia kuin että tässä me nyt jotakin askarrellaan. Työ syntyy siitä, että teet jotakin, jonka toinen haluaa, ja josta hän tai joku toinen on valmis maksamaan. Siksi pitäisi järjestyä mahdollisimman pian sellaista tekemistä, joka saa aikuisen ihmisen kokemaan, että hänen tekemisellään on oikeasti arvoa. Bryssel 7 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 3
Eurooppalainen yhteistyö tiivistyy 8 3 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
Kansainvälinen setlementtijärjestö IFS toteutti kesäkuun alussa Brysselissä seminaarin, jonka tarkoituksena on tehdä setlementtityön luonnetta tutuksi ja vahvistaa järjestön asemaa eurooppalaisena toimijana. Suomen Setlementtiliiton pääsihteerin Pentti Lemmetyisen mukaan Brysselin kokoontumisen tärkein tavoite oli antaa vauhtia pyrkimykselle perustaa yhteinen eurooppalainen setlementtiorganisaatio. Setlementtityötä tehdään 13 Euroopan maassa, mutta tähän asti yhteinen elin on puuttunut. IFS Europe valmistelee asiaa edelleen. Tarkoitus on jättää alkavalle rahoituskaudelle projektia koskeva hakemus, jossa on mukana kuusi eurooppalaista setlementtiliittoa ja niiden ympärille rakentuvat kehittämisyhteisöt, kertoo seminaarissa IFS:n edustajana puhunut Lemmetyinen. Yksi seminaarille asetetuista tavoitteista oli kertoa eri maiden setlementtiliittojen halusta ilmoittautua palvelukseen kansalaisyhteiskunnan rakentajina. Olen tyytyväinen, että saimme solmittua kontakteja, ja että keskustelu aiheesta kanssamme jatkuu. Näin varmistamme, että meidät huomataan ja noteerataan, ja presidentti Tarja Halonen on luvannut auttaa meitä tässä. Setlementtiliiton viestintäpäällikön Jaana Kymäläisen mukaan yleisö esitti aktiivisesti kysymyksiä, ja eri maiden setlementit saivat konkreettisia vastauksia oman toimintansa kehittämiseen. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen emännöimään seminaariin osallistui eurooppalaisen setlementtiväen lisäksi eri maiden europarlamentaarikkoja ja muutama suomalainenkin meppi. Ranskasta paikalla oli lähes 30 osallistujaa. Maassa toimiva setlementtiliike on laaja. Paikallisyhdistyksiä on noin 1300, Kymäläinen kertoo. Seminaarissa sanottua IFS:n varapuheenjohtaja Renate Wilkening: Nuoriso on Euroopan kriisimaissa tiukilla. Saksa ja Ranska ovat tarjonneet näille nuorille työpaikkoja, mikä on hyvä asia, mutta ei kriisimaalle itselleen. Näiden maiden olisi löydettävä keinot pitää kyvykäs ja energinen nuorisonsa kotimaassaan. Ratkaisun täytyy syntyä maiden hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja EU:n välillä. Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen: Tämän päivän yhteiskunnassa ihmisistä tulee helposti kahden luokan kansalaisia. Päätöksenteossa sivuutetaan heikoimmat, esimerkiksi työttömät, alkoholistit ja muistisairaat. Demokratia on huikea eurooppalainen arvo. Sitä olisi vaikea saavuttaa, jos se keksittäisiin vasta nyt. Meidän on pidettävä kiinni eurooppalaisesta demokratiasta. On taisteltava niitä voimia vastaan, jotka heikentävät sitä, kuten on jo tapahtunut joissakin Euroopan maissa. Suomen Setlementtiliiton pääsihteeri Pentti Lemmetyinen: Setlementtiliike on saanut kaksi Nobelin rauhanpalkintoa, vuosina 1931 ja 1947. Euroopan Unioni sai rauhanpalkinnon vuonna 2012. Setlementtiliike näkee Euroopan Unionin sen vaikeuksista huolimatta organisaationa, jolla on mahdollisuus toimia rauhan ja demokratian edistäjänä. Setlementtiliikkeen tavoitteena on saada aikaan sosiaalinen reformi ja jalkauttaa eurooppalaiset arvot ihmisten arkeen. Se ei synny pelkästään ylhäältä päin lakeja säätämällä, vaan vahvistamalla paikallisyhteisöjä ja tarjoamalla kansalaisille väyliä vaikuttamiseen. Bryssel 9 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 3
[liikkeessä] Modernia kansalaisuutta muovaamassa Ruotsalaisten kaupunkien laitamilla käynnistyi toukokuussa dramaattinen tapahtumaketju. Levottomuudet alkoivat kiistanalaisesta tilanteesta Husbyssä. Tämän jälkeen hulinoitiin railakkaasti myös muissa tukholmalaislähiöissä sekä useiden muiden suurten kaupunkien esikaupungeissa. Mellakointi velloi asuinalueilla sekä mediassa. Lähiöiden muuttuminen taistelutantereiksi ja yhteisöissä aiheutuneet tuhot herättivät monia kysymyksiä. Eihän tässä pitänyt näin käydä! Alkulaukauksen koko sopalle tarjosi poliisin pidätystilanteessa ampuman asukkaan menehtyminen Husbyssä. Tätä traagista tapahtumaa käytettiin osaselityksenä asuinalueella alkaneille levottomuuksille. Levottomuuksien aikana poliiseja, palomiehiä ja ambulanssihenkilökuntaa häirittiin eri tavoin muun muassa heittämällä kivillä. Poliisien sanottiin nimitelleen alueen nuoria loukkaavasti. Joidenkin paikallisten hulinoitsijoiden motiiveiksi arveltiin jännityksen hakua ja turhautuneisuutta. Mellakoitsijoita veikkailtiin myös taparikollisiksi. On kiistelty siitä, onko kyseessä maahanmuuttoon, integraatioon vai sosiaalisiin................................................................................................ ongelmiin liittyvät kysymykset. Tilanteen arvioinnissa on erittäin vahvasti kaikunut suhtautuminen maahanmuuttoon. Asioiden kärjistäminen maahanmuuttokysymykseksi on yksiulotteista ja leimaavaa. Pahimmillaan kyse on ollut pahantahtoisesta toisten loukkaamisesta ja ohipuhumisesta, mikä ei ole lisännyt yhteisen ymmärryksen kehittymistä eikä vuoropuhelua. Tältä Husbyn levottomuuksista käyty suomalainenkin keskustelu ajoittain kuulosti. Asioiden luonnehtiminen tyhjentävästi maahanmuuttajia koskeviksi integraatiokysymyksiksi on rajoittunutta. Ruotsin lähiömellakoissa, kuten monissa muissa kysymyksissä maahanmuutto on vain yksi osatekijä kokonaisuudessa. On tärkeää asettaa maahanmuutto oikeisiin yhteyksiinsä niin, että sekä maahanmuutto että kotoutuminen nähdään osana yhteiskunnallista kokonaiskehitystä. Kyseessä on yksi politiikkalohko muiden joukossa. Maahanmuutto ei selitä kaikkea eikä ole kaikkeen syyllinen. Husbyn tapahtumat sivusivat kuitenkin selkeästi etnisiä identiteettejä, kansalaisuutta sekä osallisuutta ja niihin liittyviä käsityksiä. Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ruotsalaisessa kansankodissa vuodesta 1995 lähtien nopeammin kuin muissa OECD-maissa................................................................................................................................................................................................. Myös heikentyvät Pisa-tulokset ovat sitä todellisuutta, jossa konfliktit tapahtuivat. Ne eivät anna oikeutusta tai kattavaa selitystä väkivallalle, mutta tällaisia tekijöitä ei voida sulkea pois merkityksettöminä. Ruotsalaisessa yhteiskunnassa on tuettu ja tutkittu paljon integraatiokysymyksiä. Katsojan näkökannasta riippuen tulokset ovat olleet joko huolestuttavia ja varoittavia tai innostavia ja kokeilemisen arvoisia. Suomessa maahanmuuttohallinto ja -keskustelu on seurannut Ruotsin tapahtumia ja siitä seuranneita toimenpiteitä. Ruotsin hallituksen monissa raporteissa on tunnistettu rakenteellista syrjintää yhteiskunnassa. Yhteiskunnallinen analyysi tunnistaa etuoikeuksien, syrjinnän ja vastuiden monisyisen kudelman, jossa myös koko väestöllä on oma vastuu suotuisan yhteiskunnallisen kehityksen toteutumisessa. Mitä näistä tapahtumista voimme ottaa opiksi? Setlementtiliikkeen tulee olla mukana muovaamassa sekä sanoin että teoin muuttuvan yhteiskunnan jäsenyyttä ja kansalaisuuden muotoutumista. Tämä uusi ja muotoutumassa oleva demokraattinen ja moderni kansalaisuus ei voine perustua yhteen tiukkaan kansalliseen tai kielelliseen muottiin, vaan sitä tulisi määrittää ja ruokkia monimuotoiset kokemukset osallisuudesta oman ja lähiyhteisön elämään vaikuttamisessa. Ulkopuolisuuden, eriarvoisuuden ja arvottomuuden tunteet ovat parasta polttoainetta lähiöiden ja muiden asuinalueiden roihuille. Setlementtien perinteet ja nykypäivä velvoittavat vaihtoehtojen tarjoamiseen tällaiselle kehitykselle. Tahtoa, osaamista ja kykyä suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja uuden paikallisuuden rakentamiselle varmasti löytyy. Matti Cantell Monikulttuurisen työn toimialajohtaja Suomen Setlementtiliitto 11 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 3
t e k s t i H e t a M u l a r i k u v a t H e t a M u l a r i Yhteiskaraokea, rummuttamista, supersankareita, keskusteluja muun muassa eri sukupolvien sotakokemuksista. Nuoret naiset Suomesta, Espanjasta ja Virosta kohtasivat elämyksellisessä Celebrating HerStory -ryhmätapaamisessa kesällä Turun saaristossa. 12 Kohti omia ja yhteisiä tarinoita Heinäkuussa juhlistettiin naiseutta ja yhdessäoloa, kun Celebrating HerStory -tapaaminen kokosi yhteen 24 nuorta naista ja yhdeksän ohjaajaa viikon ajaksi. Ryhmätapaamisen osallistujien ikäjakauma oli 16-29 vuoteen. Tapaaminen sai rahoitusta Euroopan komission Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmasta. Ryhmätapaaminen oli vuonna 2010 käynnistetyn kansainvälisen naisten verkoston Mimmi- Netin yhteistyön hedelmä. Verkoston kantavia suomalaisia voimia ovat Jyvälän Setlementti ry:n Oiva ja Ilona -toiminnassa työskentelevä Sonja Puolakka sekä Heljä Pitkänen Auralan Kerhokeskus ry:n Turun Tyttöjen Talolta. Ulkomaiset kumppanit, espanjalainen järjestö Asociación Cultural En Construcción ja virolainen nuorisojärjestö Eesti Erinoorsootöö Ühing noor, löydettiin leirille MimmiNetin kontaktien kautta. Kansainvälisen ryhmäprosessin anti oli ryhmätapaamisessa valtava, kuvailee Puolakka. Tavoitimme yhteisiä elämyksiä ja suoraa vuorovaikutusta, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Kenen tarinaa ja historiaa? Entä mistä tapaamisen nimi, HerStory? Nimessä on läsnä yhtä aikaa sekä yksilöllinen voimaantuminen että naisten historia omat ja yhteiset tarinat. Leirin teemat vaihtelivat kehollisuudesta elämänmuutoksiin sekä mediasta feminismin merkityksiin. Tärkeäksi teemaksi viikon aikana muodostuivat erot ja yhtäläisyydet naisten kokemuksissa ja historiassa eri maissa ja kulttuureissa. Esimerkiksi sota-ajan merkitykset isoäitien, äitien ja tyttärien elämässä herättivät osallistujissa monia ajatuksia. Vieraina koetut asiat tulevat kohtaamisissa lähelle. Kun viettää viikon tiiviissä ryhmässä ja kokee yhteyttä toisiin, käsittelee samalla aiempia vierauden ja pelon tunteita uudelleen. Myös omaa kulttuuria alkaa nähdä eri tavalla, ja oppii kyseenalaistamaan itsestään selvinä pitämiään asioita, Puolakka pohtii. >>> 3 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 3 13Turun saaristo
..omia ja yhteisiä tarinoita... >>> Vahvaa me-henkeä ja suuria elämyksiä Millaisia elämyksiä ja oivalluksia kansainväliset ryhmätapaamiset voivat tarjota osallistujille ja ohjaajille? Puolakan mieleen ovat erityisesti painuneet yhteiset illanvietot, joissa laulua, tanssia ja kokemusten vaihtoa olisi riittänyt aamuun saakka. Yksilön tasolla tällaiset kohtaamiset voivat merkitä erilaisuuden pelon yli pääsemistä, rohkaistumista ja toimintamahdollisuuksien laajenemista. Esimerkiksi uutisointia osaa usein lukea eri tavalla, kun tuntee jonkin henkilön kyseisestä maasta, Puolakka kertoo. Puolakka korostaa, että Euroopan Unionin jäseninä olemme yhteisen asian äärellä, ja yhteiskunnan ja yksilön taso sekoittuvat ja kietoutuvat toisiinsa. Monelle tytölle oli arvokasta huomata, että muualla Euroopassa on nuoria naisia, jotka ajattelevat samalla tavalla ja kohtaavat samoja haasteita ja mahdollisuuksia omassa elämässään, hän toteaa. Ryhmätapaamisessa nuoret naiset haastattelivat toisiaan vahvuuksistaan ja erityisyyksistään niistä asioista, joita he arvostavat eniten. Inka, 23 itsepäinen tyttö Suomesta Kuten sekä Inka että hänen äitinsä sanovat, Inka on aina itsepäinen. Se on hänen vahvuutensa, kun hän haluaa saavuttaa jotain tai tehdä jotakin vaikkapa ihmisoikeuksien hyväksi. Hän on myös määrätietoinen viemään päätökseen aloittamansa asiat, vaikkakin se riippuu siitä, kuinka tärkeitä nämä asiat ovat hänelle. Alba, 18 & Marta, 17 auttavaiset tytöt Espanjasta 14 He ovat samantyylisiä; molemmat haluavat kuunnella ihmisiä, joilla on ongelmia, ja he auttavat ratkaisujen löytämisessä. Kuten Marta sanoo, hän on ystävilleen äiti, koska ystävät tulevat usein hänen luokseen kysymään apua ja mielipiteitä. Alba auttaa muita avautumaan ja löytämään erilaisia tapoja ratkaista ongelmia. Tiina, 29 Tiina on kotoisin Virosta ja lahjakas kirjallisuudessa Hän pitää kirjoittamisesta, ja se inspiroi häntä. Kirjoittaminen tulee häneltä luonnostaan eikä vaadi paljoakaan vaivaa. Hän on suunnitellut kirjoittavansa kirjan tulevaisuudessa, ja hän kerää ideoita kirjaa varten. 3 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
Youth in Action 2007-2013 Euroopan Komission Nuorisotoimintaohjelma Rahoitusta voivat hakea voittoa tavoittelemattomat nuorten kanssa toimivat tahot (kunnat, järjestöt, vapaat nuorten ryhmät). Ryhmätapaamiset Nuorten ryhmätapaaminen on hanke, jossa kahdesta tai useammasta maasta tulevalle nuorisoryhmälle annetaan mahdollisuus keskustella ja oppia erilaisista aiheista ja samalla tutustua toistensa maihin ja kulttuureihin. Kesto 6-21 päivää Vähintään 16 nuorta + ohjaajat (sama määrä joka maasta) Osallistujat: 16-25-vuotiaita ja ohjelmamaassa laillisesti asuvia (korkeintaan 20% osallistujista voi olla 26-30-vuotiaita) Turun saaristo Avustusta voi hakea matkustukseen, projektitukeen, muita heikommassa olevien erityiskuluihin sekä suunnittelutapaamisten järjestämiseen ennen varsinaista projektia. Suomessa Youth in Action -ohjelman hallinnoinnista ja toimeenpanosta vastaa CIMO, joka on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Lisää tietoa Youth in Action -ohjelmasta täältä: http://www.cimo.fi/ohjelmat/ youth_in_action 15 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 3
Rajoja haastavaa Nuorisotyön neuvottelupäiviä vietettiin tänä vuonna elokuun puolivälissä Lahdessa Harjulan Setlementissä. Neuvottelupäivät järjestetään vuosittain, ja ne kokoavat yhteen valtakunnallisesti eri setlementeissä työskenteleviä lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä. Tänäkin vuonna osallistujia saapui Lahteen aina Rovaniemeltä ja Kemijärveltä saakka. vuonna neuvottelupäivät ovat ainutlaatuinen tilaisuus tuoda eri toimialoja yhteen, totesi lapsi- ja nuorisotyön toimialajohtaja Otto Pasma tervehdyspuheenvuorossaan. -Tänä Päivät järjestettiin yhteistyössä lapsi- ja nuorisotyön, monikulttuurisen ja kansalaistoiminnan toimialojen kesken. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin nuorten osallisuuden ja toisena päivänä monikulttuurisuuden kysymyksiin. Päivien pääpuhujat olivat YTT Riikka Korkiamäki Tampereen yliopiston Porin yksiköstä ja YTT Anne-Mari Souto Joensuun yliopistosta. Kaveria ei jätetä Osallisuus-aiheisen päivän ensimmäisessä alustuksessa pureuduttiin osallisuuteen nuorten vertaisyhteisöissä. Riikka Korkiamäki haastoi kuulijat miettimään, mitä osallisuus tarkoittaa ja miten siitä puhutaan. Käsitettä käytetään julkisessa keskustelussa paljon, usein muotisanan tavoin itsestäänselvyytenä ja kyseenalaistamatta. Huomio kiinnittyy harvoin siihen, miten nuoret itse mieltävät osallisuuden, Korkiamäki pohti. Korkiamäki on tarkastellut osallisuutta nuorten vertaissuhteissa tuoreessa sosiaalityön väitöstutkimuksessaan Kaveria ei jätetä. Millaisia osallisuusympäristöjä nuorten ystävyyssuhteet ja kaveriporukat muodostavat? Nuorten omissa vertaissuhteissa muodostuu eri tasoista osallisuutta läheisistä ystävyyssuhteista etäisempiin kaveruuksiin. Nuoret ovat usein taitavia sukkuloijia, jotka siirtyvät eri porukoiden välillä tilanteesta riippuen. Näiden kaverisuhteiden merkitys jää aikuisilta usein huomaamatta, sillä tutkijat ja ammattilaiset keskittyvät enimmäkseen yhteisöihin, joissa aikuiset ovat läsnä, Korkiamäki korosti. Nuorten ystävyyksistä puhuttaessa huomio kiinnittyy usein 3 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
osallisuutta t e k s t i h e t a m u l a r i korostuneesti ongelmiin. Puhutaan tyttöjen ulossulkevista bestiskulttuureista tai julkisissa tiloissa häiriköivistä nuorisojengeistä. Nämä ovat esimerkkejä nuoriin kohdistuvasta huolipuheesta. Kasvattajien olisi hyvä tunnistaa nuorten keskinäisissä ja omaehtoisissa suhteissa muodostuvia myönteisiä voimavaroja ja sosiaalista pääomaa, Korkiamäki sanoi. Toisaalta nuorten kanssa toimivien pitää herkistyä huomaamaan myös vahvaa osallisuutta ja kuuluvuuden tunnetta, jotka muodostuvat nuorille usein haitallisissa yhteisöissä, kuten rasistisissa alakulttuureissa. Sen sijaan, että nähdään vain kielteistä toimintaa, aikuiset voisivat haastaa nuoria suuntaamaan yhteisönsä voimavarat toisin. Korkiamäen alustus herätti miettimään, kenestä puhumme, kun puhumme osattomuudesta tai syrjäytymisestä. Nämä käsitteet viittaavat jäämiseen työelämän ja opiskelun ulkopuolelle, osattomaksi yhteiskunnallisesta integraatiosta. Voimmeko nuorisotyöntekijöinä tukea näitä nuoria hyödyntämällä heidän vertaissuhteitaan ympäristöjä, joissa he kokevat osallisuutta ja kuuluvuuden tunteita? Osallisuus oli läsnä torstaina myös työpajatyöskentelyissä, joissa esiteltiin muun muassa Setlementtiliiton Uusi Paikallisuus -hankkeessa kehitettyä kansalaisraati-menetelmää sekä Helsingin kaupungin vaikuttamistoimintaan liittyvää Ruuti-mallia. Jälkimmäisessä nuoria osallistetaan alueellisesti suunnittelemaan ja päättämään siitä, miten nuorisotoiminnan varoja käytetään. Uskallammeko puhua rasismista? Anne-Mari Souto avasi monikulttuurisuuteen keskittyneen päivän puheenvuorollaan kasvattajien roolista rasisminvastaisessa nuorisotyössä. Teema on erityisen tärkeä, koska nyt kasvava sukupolvi elää selkeästi erilaisessa yhteiskunnassa verrattuna vanhempiinsa. Monikulttuurisuuden kysymykset todentuvat lasten ja nuorten arjessa päiväkodeissa ja kouluissa. Kohtaaminen ja vuorovaikutus eivät itsessään lisää yhdenvertaisuutta, Souto totesi ja peräänkuulutti rohkeaa asennetta rasismin rakentavaan puheeksi ottamiseen nuorten kanssa. Tätä toivovat Soudon huomioiden mukaan nuoret myös itse. Ongelmana on usein, että rasismin vastaista työtä tehdään eniten monikulttuuristen nuorten parissa. Soudon mukaan teemaa pitää nostaa enemmän esiin rakentavasti kaikissa nuorisoryhmissä sekä tehdä kohdennettua työtä niiden nuorten kanssa, jotka asennoituvat rasistisesti. Nuorisotyöntekijät voivat olla tärkeässä asemassa näiden nuorten elämässä antamassa vaihtoehtoja ja esittämässä toisenlaisia tapoja ajatella ja toimia. Normikriittisyyttä pohtimassa Neuvottelupäivien toisena päivänä pohdittiin myös normikriittistä ajattelua Atlas Saarikosken ohjaamassa työpajassa. Normit nurin! on SAKKI ry:n, Setan ja Finlands Svenska Skolungdomsförbundin yhteishanke, jossa kannustetaan havaitsemaan yhteiskunnassamme näkymättömiksi jääviä normeja, kyseenalaistamaan niitä ja puuttumaan niihin. Hankkeen tavoitteena on lisätä yhdenvertaisuutta erityisesti kouluissa. Normikriittisen ajattelun kautta katse kohdistuu siihen, mitä yhteiskunnassamme pidetään normaalina ja mistä vaietaan. Normeja voi määritellä näkymättömiksi, ulos sulkeviksi säännöiksi, joita harvoin tulee ajateltua. Normit nurin! -hankkeen nettisivuilla kysytäänkin osuvasti: Oletko tullut ajatelleeksi, miksi koulujen oppikirjojen kuvissa tai tehtäväesimerkeissä on lähes pelkästään valkoihoisia, vammattomia heteropariskuntia? Normeihin perustuva syrjintä ei ole useinkaan tietoista, vaan näkyy hienovaraisena ulossulkemisena, Saarikoski tiivisti. Setlementtiliikkeen piirissä on tehty pitkään nuorisotyötä sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisesti. Monikulttuurisuus on tärkeä osa setlementtitoimintaa. Voisiko normikriittisyys tarjota meille täydentäviä näköaloja pohtia yhteiskuntamme valtarakenteita ja sitä, miten yhdenvertaisuus toteutuu eri toiminnoissamme? Voisimmeko työssämme edistää tarkkanäköisyyttä huomata normeja ja siten lisätä erilaisten ihmisten liikkumavaraa ja yhdenvertaisuutta? YTT Riikka Korkiamäki on havainnut, että nuoret sukkuloivat taitavasti porukasta toiseen tilanteesta riippuen. Näiden kaverisuhteiden merkitys jää aikuisilta usein huomaamatta. 17Lahti S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 3
välittävä verkosto Tavoitteena 18 Moni seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön uhriksi joutunut olisi välttynyt vuosien kärsimyksiltä, jos hän olisi saanut ajoissa asiantuntevaa apua. Setlementti Naapurin seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeen avulla tehostetaan paikallisen palveluketjun toimintaa. Setlementti Naapurin ja RAY:n rahoittaman seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeen tavoitteena on, että apua on nopeasti tarjolla, ja että auttaja osaa ohjata seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneet eteenpäin tarvittavan avun piiriin. Yksi avun tarjoajista on Setlementti Naapuri, jossa on kehitetty erilaisia tukipalveluja. Miksi esimerkiksi moni raiskauksen uhri jää kokonaan ilman apua projektipäällikkö Satu Hintikka? Siihen on monia syitä. Osa niistä liittyy uhriin, osa ammattilaisten tiedon ja taidon puutteeseen. Syytä on myös yleisissä asenteissa, Hintikka sanoo Seksuaalisen väkivallan tai hyväksikäytön uhri hakee apua ja tekee rikosilmoituksen monesti vasta sen jälkeen, kun joku läheisistä on saanut hänet liikkeelle. Joskus apua ei haeta ollenkaan. 3 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n
t e k s t i h e l e n a h y v ä r i n e n Satu Hintikka, Maire Toljanen ja Mervi Talvitie toivovat muutosta sopimusten vastaiseen käytäntöön, jonka mukaan terveyskeskukset ja ensiapupäivystykset eivät ota näytteitä akuutissa raiskausepäilyssä, ellei asiakas tee saman tien tai ole jo tehnyt rikosilmoitusta. Välitä! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeen hankekumppanit : Tampereen kaupunki Tampereen yliopistollinen sairaala / Acuta Pirkanmaan poliisilaitos Rikosuhripäivystys/ Sisä-Suomen aluetoimisto Tampereen ensi- ja turvakoti Sastamalan seudun mielenterveysseura ry/ Tukinet. Asiakastyön muotoina ovat yksilötyö, erilaiset ryhmät ja etsivä työ sosiaalisessa mediassa. Toiminta keskittyy Tampereelle ja sen lähialueille. Osa toiminnoista on valtakunnallisia sosiaalisen median ja netin kautta. Kolme vuotta kestävässä Välitä! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohankkeessa on kolme työntekijää: projektipäällikkö Satu Hintikka ja projektityöntekijät Maire Toijanen sekä Mervi Talvitie. Aiheesta lisää www.naapuri.fi/ valita-hanke Selvitäkseen tapahtuneesta ihminen alkaa vältellä kaikkea väkivallan tekoon liittyvää. Tämä voi mennä jopa niin pitkälle, ettei ihminen muista, mitä hänelle on tehty. Jos muistaakin, elämää yritetään jatkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, Hintikka kertoo. Ammattilainen hämmentyy Hintikan johtaman verkostohankkeen tavoitteissa on kehittää etsivää työtä uhrien tavoittamiseksi. Hankkeen aikana koulutetaan myös eri alojen toimijoita, joiden työtä seksuaaliväkivalta koskee tavalla tai toisella. Jos kyseessä on raiskauksen uhri, apua ei Hintikan mukaan haeta välttämättä raiskaukseen, vaan esimerkiksi ahdistukseen ja unettomuuteen. Kun työntekijän kohdalle osuu seksuaalisen väkivallan uhri vain harvoin, hän ei välttämättä tunnista, mistä on kyse. Jos hän tekee sen, ongelmana on, ettei hän tiedä, miten asiakkaan kanssa tulee toimia, jos asiaan liittyvä erityisosaaminen puuttuu, Hintikka sanoo. Seksuaalista väkivaltaa tai hyväksikäyttöä kokeneen ihmisen kohtaaminen on ammattilaiselle usein hämmentävää, koska hän kohtaa samalla kaksi isoa tabua: On tapahtunut jotakin hyvin väkivaltaista. Toinen vaikeasti käsiteltävä asia on väkivallan kohdistuminen seksuaalisuuteen, joka on ihmiselle hyvin intiimiä aluetta. Seksuaalisuus tuo tilanteeseen värittyneisyyttä, vaikka kysymys on ennen kaikkea väkivallasta eikä niinkään seksistä. Pintaan nousee tunnepitoisia ajattelumalleja, joita on meillä kaikilla. Siksi työntekijäkin saattaa mennä lievään sokkiin ja haluaa sulkea silmänsä ja korvansa tapahtuneelta. Väkivallantekijöitä herätellään Hintikan mukaan tehostamista vaatii myös yhteistyö eri auttajatahojen välillä. Projektin alussa tekemämme kysely alan toimijoille osoitti, että monelta taholta puuttuu aiheeseen liittyvä ohjeistus. Poliisilla ja ensiapupäivystyksellä sellainen on, mutta heidänkin toiminnassaan on parantamisen varaa. Kyselyn myönteinen yllätys Hintikalle oli se, että monet vastaajat tunnistivat miesuhrien olemassaolon. Oletuksemme oli, että he ovat enimmäkseen piilossa. Se, että mieskin voi joutua seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhriksi on ollut julkisessa keskustelussa sen verran lyhyen ajan, etteivät miehet rohkene hakemaan apua. Meillä oli huhtikuussa Tukinetissä ensimmäinen miesten avoin chatti, mutta sinne ei tullut kukaan keskustelemaan. Siihen eivät uskaltautuneet nekään miehet, jotka osallistuivat maaliskuun yleiseen chattiin. Uskon tilanteen kuitenkin muuttuvan, kun asia pikkuhiljaa normalisoituu. Projektissa ojennetaan auttava käsi myös väkivallan tekijöille, sillä Hintikasta he tarvitsevat muutakin kuin rangaistuksen. Pyrkimyksenä on lähinnä vaikuttaa väkivallan tekijöihin sosiaalisen median välityksellä. Tiedämme, että osa heistä tajuaa tehneensä väärin ja haluaa muutosta. Minusta on hienoa, jos heitä pystytään herättelemään avun hakemiseen. Päättäjätkin hereille Aikaisemmin Rikosuhripäivystyksessä pitkään työskennellyt Satu Hintikka haluaa herätellä myös päättäjiä. Hänestä julkinen sektori pitää saada mukaan seksuaaliväkivaltatyöhön. Työtä on niin paljon, ettei kenttä voi olla vain pienten hankkeiden varassa. Palveluita tarvitaan kipeästi. Niitä on saatavilla vain suurimmissa kaupungeissa, ja sekin on sattumanvaraista. Kriisiapu puuttuu monilla paikkakunnilla kokonaan. Kuka palvelut sitten järjestääkin, organisaatiossa on hyvä olla myös muuta väkivaltaosaamista. Tutkimusten mukaan seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneelle ihmiselle voi kehittyä samanlainen traumaperäinen stressihäiriö kuin sotilaille, jos hän jää ilman tukea. Tällöin oireina voi olla esimerkiksi masennusta, unettomuutta ja ahdistusta. Osalle traumatisoituneista ihmisistä puhkeaa kaksisuuntainen mielialahäiriö, osalle vakava somaattinen sairaus. Seksuaalista väkivaltaa kokeneet kuuluvat muutenkin terveydenhuollon- ja sosiaalipalvelujen suurkuluttajiin. Paikallisen psykiatrisen poliklinikan ylilääkäri arvioi, että peräti noin 80 prosenttia psykiatrisessa osastohoidossa olevista naisasiakkaista on kokenut hyväksikäyttöä tai seksuaalista väkivaltaa. Se on kova luku, Satu Hintikka sanoo. Tampere 19 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n 3 2 0 1 3
[tässä ja nyt] Mun talous -hankkeen logokilpailun voittaja valittu Mun talous -hankkeen keväällä käynnistyneen logokilpailun voittajaksi valittiin Jonna Nylanderin ehdotus, joka kuvaa monialaista yhteistyötä sekä turvapiirinä olemista nuoren ympärillä. Hankkeen viestintätiimin mukaan voittajalogo on kevyt ja raikas ja henkii toivoa ja positiivisuutta. Kilpailun palkinto on 300 euroa. Onnittelut voittajalle! Kilpailuun saapui yhteensä 17 ehdotusta kymmeneltä henkilöltä. Ehdotuksensa kilpailuun lähettivät Aki Kortesalmi, Marja Markova, Jonna Nylander, Antti Paasivaara, Joni Rönkä, Henni Sulonen, Sanna Taskinen, Jaana Tikkanen, Verneri Virtanen ja Pekka Vuola. - Kiitämme kaikkia suunnittelijoita ehdotuksista. Hankkeen tehtävä välittyi niistä mainiosti. Voittajan ehdotus kuvaa monialaista yhteistyötä mielestämme parhaiten, hankkeen projektikoordinaattori Pinja Hirvilammi kertoo. Monialaisen nuorten talousosaamisen hankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten talous- ja velkaongelmia sekä tarjota nuorille tietoa heitä koskevien talousasioiden hoitamisesta selkeässä ja helposti saatavilla olevassa muodossa. Hanke on Suomen Setlementtiliiton koordinoima yhteishanke, jossa kumppaneina ovat Nuorisoasuntoliitto, Nuorisosäätiö ja Takuu-Säätiö. Ympäristövastaavat tarkkailevat energian kulutusta Jokaiseen S-Asunnot Oy:n ja Senioriasumisoikeus Oy:n taloon on nimetty ympäristövastaava ja taloissa on meneillään energian säästökampanja. Toiminta kuuluu Enemmän irti asumisneuvonnasta eli ERTIS-hankkeeseen. ARA-rahoitteisen projektin yhtenä tavoitteena on saada asukkaat entistä aktiivisemmin mukaan asukastoimintaan ja välittämään lähiympäristöstään. Ympäristövastaaville on luotu työkalu, jonka avulla voi seurata kiinteistön veden ja energian kulutusta. Ympäristövastaavilla on hallussaan myös kiinteistön jätesopimus, jonka avulla jokainen voi tutkia esimerkiksi sitä, tyhjennetäänkö oman talon jätepöntöt riittävän usein tai mahdollisesti liian usein. Raportointi tehdään asukastoimikunnalle ja asukasisännöitsijälle. Mikäli ympäristövastaava huomaa muutostarpeita, ne viedään asukastoimikunnalle, joka päättää, onko muutoksille tarvetta. Mikäli asukastoimikunta katsoo muutokset tarpeelliseksi, asukasisännöitsijään otetaan yhteyttä. Näin voidaan yhdessä vaikuttaa ja saada asioihin muutoksia. Taloissa on käynnissä kilpailu energian säästämiseksi. Tulokset julkistetaan 1.12.2013. Kilpailussa palkitaan kaikki ne talot, joissa kulutus on alentunut. Sarjojensa voittajatalot saavat bonuksen vuoden 2014 asukastoimikunnan budjettiin. Vau, mikä vanhuus! Puhelinsoittoja, paikkakunnalta toiselle matkustelua, palavereita ja paikallissetlementtien toimintaan perehtymistä. Muun muassa kaikkea tätä piti sisällään projektipäällikkö Mona Särkelä-Kukon työpäivät, kun hän valmisteli alkuvuodesta käynnistynyttä Yhdessä mukana -projektia, jossa kehitetään yhteisöllinen vertaistoiminnan koulutus- ja toimintamalli setlementtien seniori- ja vanhustyöhön. Setlementtiliiton koordinoimalla projektilla on RAY:n rahoitus vuosille 2013-2016, ja siinä ovat mukana Hämeenlinnan, Parkanon, Linnalan, Rovalan, Kalliolan ja Harjulan setlementit. 20 Projektin avausseminaari Vau, mikä vanhuus! on 18.10. Edellisenä päivänä 17.10. järjestetään Osallisuus 3 -seminaari joka on Yhdessä mukana -projektin ja Uusi Paikallisuus -hankkeen yhteistyössä toteuttama. S-Asuntojen Esa Fagerlund ja Kalliolan Kirsti Lohtander tapasivat Kuntamarkkinoilla eri tahojen edustajia. Setlementtiliikkeen paikalla olo oli tärkeää, sillä setlementit hakevat uusia yhteistyökumppaneita. 3 2 0 1 3 S e t l e m e n t t i - l i i k e o n i h m i s e n m u o t o i n e n