Torjuntasuunnitelma hukkakauran torjumiseksi

Samankaltaiset tiedostot
TUKIHAKU Ajankohtaista. Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Hukkakauran torjuntaopas

HUKKAKAURA. EU-tukihakukoulutukset 2019

Kasvinsuojelu Katri Haavikko p

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Viljely ilman glyfosaattia

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Viherryttämistuki. Neuvo 2020-koulutus Syksy Materiaali perustuu esityshetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Luomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2002 N:o Maa- ja metsätalousministeriön asetus. N:o 326

Aurea CL + Yksinkertainen ja toimiva kokonaisuus

Refine Super SX UUTUUS

Harmony 50 SX. Hyväksytyt käyttökohteet Rikkakasvien torjuntaan nurmien suojaviljoista, viljellyiltä laitumilta ja rehumaissilta

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

glyfosaatti 450 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Aurea CL + + DASH. Rikkakasvit kuolevat Clamox-ruiskutuksen jälkeen 1-2:ssa viikossa

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Laajatehoiseen rikkakasvien torjuntaan kevätja syysviljoilla

Päätukihaun aikataulut, muutokset hakemisessa ja materiaaleissa 2016

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Sokerijuurikkaan kasvinsuojeluaineet. Eng Landscape

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Kuminan kasvinsuojelua

Uutuus Refine Super SX

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Kuminan kasvinsuojelu

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Tässä esityksessä. Yleisiä asioita Viljelyn monipuolistaminen Pysyvä nurmi Ekologinen ala

Tehoaine: glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Viljelijätuki-infot kevät 2019

Ruis ja vehnä luomussa

ÖLJYKASVIEN TUOTANTO

Hukkakauran torjuntaopas. Juho Honkala, Sinikka Ripatti ja Pirjo Suhonen

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Viljan kasvinsuojelu 2013

Tukihaku Täydentävät ehdot

Ei rikkoja puutarhassa MAX

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Myyntipäällyksen teksti

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Agrimarket- Viljelijäristeily

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Gluteenittoman tattarin viljely

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Glypper/ (7)

IPM-kokemuksia kesältä 2010

glyfosaatti 360 g/l (glyfosaatin isopropyyliamiinisuolana)

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Hukkakauravalvonnan raportti Evira/1005/0411/2012

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Reijo Käki Luomutarkastaja

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki)

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Täydentävien ehtojen valvontatuloksia vuodelta 2017

Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Luomusiementuotannon kannattavuudesta

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Viherryttämistuki Yhteistyössä:

Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa

SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti

Tukitiedotus luomutilat Kuopio Valvonnan keskeiset huomiot. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Kasvinsuojelun luomukeinoja. Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

Kestorikkakasvien torjunta kokemuksia tiloilta ja koetoiminnasta. Timo Lötjönen, MTT Ruukki

GLYFOSAATIN EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Nurmen kasvinsuojelun avaintekijät

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Ympäristösitoumuksesta 2016

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Transkriptio:

suunnitelma hukkakauran torjumiseksi PERUSLOHKON TAI MUUN ALUEEN HALTIJA Nimi Lähiosoite Postiosoite Kunta Tunniste: Tilatunnus Puhelin kotiin Telefax Matkapuhelin Sähköposti Varsinaiset torjuntatoimenpiteet vuosille 201_ 201_ A. Viljelykasvien valinta / viljelykierto Hukkakauraisilla lohkoilla viljellään kasveja, jotka mahdollistavat kemiallisen torjunnan tai soveltuvat hyvin viljelykierron ja muiden ominaisuuksiensa takia ko. lohkoille. Suunnitelmajakson aikana suositellaan seuraavien kasvien viljelyä: Taulukkoon merkitään kaksi kolme ensimmäistä vuotta aina mahdollisimman tarkasti kasvilajeittain (esim. ohra, kevätvehnä, säilörehunurmi jne.) ja sen jälkeen lajiryhmittäin (esim. vilja, nurmi, öljykasvi jne.) Peruslohkotunnus ja lohkon nimi Kasvulohko Pinta -ala ha 201_ 201_ 201_ 201_ Pinta-ala yht. ha Kohtaan torjunta merkitään, suoritetaanko torjunta kemiallisesti (koodi 1), käsin kitkien (koodi 2), muilla keinoilla (koodi 3) tai tässä vaiheessa riittää lohkon tarkkailu (koodi 4), jos lohkolla ei vielä ole hukkakauraa, ja se halutaan ottaa mukaan torjuntasuunnitelmaan. Kauran viljely on kielletty torjuntasuunnitelman voimassaoloaikana (201_ -201_) seuraavilla lohkoilla (rasti ruutuun): (asetus hukkakauran torjunnasta 6) 28.06.2014 1

Peruslohkotunnus Kasvulohko 2015 2016 2017 2018 2019 Kauraa ei saa viljellä millään lohkolla, jolla hukkakauraa on esiintynyt! Kemiallinen torjunta ei ole mahdollista ja hukkakauran löytäminen kaurasta on vaikeaa. Kauran viljelykielto koskee ennen kaikkea sellaisia lohkoja, joilla kemiallinen torjunta on välttämätöntä, koska kaurakasvustosta ei hukkakauraa voi kemiallisesti torjua. Koska kauran viljely ei ole mahdollista yllä mainituilla lohkoilla ja jos lohkoilla täytyy viljellä kasvia, jonka ph-vaatimus on suurempi kuin kauralla, suositellaan viljavuustutkimuksen perusteella seuraavien lohkojen kalkitusta: Peruslohkotunnus Kasvulo hko 201_ tonnia B. Kitkentä Jos lohkon hukkakauratilanne on sellainen, että kitkentä riittää, on se tehtävä seuraavasti: 1) Ensimmäinen kitkentäkerta tehdään kun hukkakaura on tullut röyhylle. Vuodesta riippuen heinäkuun alusta lähtien. 2) Seuraavat kaksi kolme kitkentäkierrosta tehdään noin viikon välein. 3) Hukkakaura nyhdetään maasta kokonaisena juurineen ja pannaan ehjään säkkiin. Säkki poltetaan. On tärkeää huomioida, että koko kasvi kitketään niin, että tartutaan kasvin korren tyveen, jotta myös sivuversot saadaan pois. Muussa tapauksessa sivuversot voivat kasvaa uudelleen ja tuottaa useita röyhyjä, joissa on itämiskelpoisia siemeniä. 4) Hukkakauroja ei missään tapauksessa saa jättää pellon pientareille tai metsän reunoille vaan ne on poistettava pellolta tai muulta alueelta. 5) Koko lohko on kitkettävä 6 ) Muuta huomioitavaa: 28.06.2014 2

C. Kemiallinen torjunta Mikäli edellä olevassa taulukossa (sivu 1) mainitaan, että hukkakaura on lohkolla torjuttava kemiallisesti, on torjuntaan käytettävä jotakin markkinoilla olevaa kyseiselle kasville tarkoitettua torjunta-ainetta. On syytä harkita eri torjunta-aineiden käyttöä eri vuosina, mikäli viljelyskasvi sen sallii. Torjunnassa on kiinnitettävä huomiota etenkin seuraaviin seikkoihin: 1) oikea torjunta -ajankohta - torjunta on tehtävä kasvin ja hukkakauran oikealla kasvuasteella torjuntaainekohtaisten ohjeiden mukaisesti, mikä pääsääntöisesti tarkoittaa: a) viljan (ohra, vehnä) pensomisen puolivälin ja 1-solmuasteen välillä ja (ruis, ruisvehnä) varhain keväällä kasvun alkaessa (Puma Extra) b) viljan (ohra, vehnä, ruis, ruisvehnä) pensomisen lopulta lippulehtiasteelle (Axial 50 EC, Swipe, Maatilan Pinoksadeeni) c) öljykasvi-, herne- sokerijuurikas- peruna ym. kasvustoissa valikoivilla aineilla tehty ruiskutus viimeistään hukkakauran pensomisen lopussa. (Agil, Maatilan Propafop, Focus Ultra, Stratos Ultra, Targa Super, Fusilade Max tai Titus WSB) tai Clearfield tuotantomenetelmä Aurea CL kevätrypsille. - aineiden käyttöohjeet aina tarkistettava - tankkiseoksia käytettäessä on huomioitava hukkakauran myöhäinen torjuntaajankohta - hukkakauran torjunta-aineet vaikuttavat vain lehtien kautta, ei maavaikutusta - kesannolta glyfosaatilla (Roundup ym.) ennen hukkakauran röyhylletuloa - jälkiversonnan estämiseksi glyfosaattiruiskutus puinnin jälkeen 2) oikea torjunta -aineen määrä - hyvän torjuntatuloksen saavuttamiseksi ei torjunta-ainemääristä saa tinkiä. Katsottava oikea määrä torjunta-ainepakkauksen päällystekstistä - lähtökohtana on oltava jokaisen hukkakaurayksilön hävittäminen 3) oikeat olosuhteet torjuntahetkellä - torjunta on pyrittävä suorittamaan silloin, kun sää-, ilmankosteus- ja muut olosuhteet ovat ruiskutukselle otolliset 4) kemiallisen torjunnan jälkeen on lohko tarkastettava hukkakauran röyhylle tulon jälkeen kaksi kertaa ja torjumatta jääneet hukkakaurat on kitkettävä ja poistettava pellolta ehjässä säkissä sekä poltettava 5) mikäli kemiallinen torjunta jostakin syystä epäonnistuu - hukkakaura on kitkettävä käsin viikon välein (katso kohta B) - jos käsinkitkentä ei onnistu, kasvusto on niitettävä - jälkiversonnan estämiseksi glyfosaattiruiskutus 6) lisäksi on otettava huomioon a) sekoitusmahdollisuudet muiden torjunta-aineiden kanssa (ks. sekoitustaulukko) b) ruiskutusväli muihin ruiskutuksiin miel. 7-14 pv. 28.06.2014 3

7) muuta huomioitavaa (esim. suositeltavat tankkiseokset muut rikkakasvit kuten esim. juolavehnä, ohdake ja valvatti huomioon ottaen) - Huomio vesistö-, pohjavesialue- ja peräkkäisen käytön rajoitukset - Esipuhdistajajätteen poltto suositeltavaa, kuivurin ympäristön tarkkailu! D. Viljelytekniikka 1) Parhaat kasvit tilan tuotantosuuntaa ajatellen ovat:,,, 2) Mikäli lohkolle kylvetään kasvia, joka korjataan niittämällä, kuten nurmi, on niitto tehtävä ennen hukkakauran röyhylle tuloa. Sama pätee myös kesantoa niitettäessä. Nurmi on niitettävä vähintään 3 kertaa. 3) Palamaton karjanlanta voi sisältää paljon itämiskelpoisia hukkakauran siemeniä. Tämä on syytä ottaa huomioon erityisesti levitettäessä lantaa hukkakaurattomille lohkoille. 4) Koneiden, erityisesti leikkuupuimurin ja kuivaamokoneiden, huolellinen puhdistus vähentää hukkakauran leviämisen riskiä 5) Virallisesti tarkastetun siemenen käyttöä suositellaan 6) Syysmuokkausmenetelmäksi suositellaan: kyntö kevytmuokkaus ei muokkausta (suorakylvö) 7) Lisäksi on syytä ottaa huomioon seuraavat erityisseikat: pientareet, suojakaistat (huom. ilmoitus pesäkekäsittelystä maaseutuelinkeinoviranomaiselle!), tienvarret, kuivurin ympäristö, karjanlanta, lajittelujätteet, jne. 8) Oman tilan siemen aina ehdottomasti puhtaalta lohkolta tai käytetään sertifioitua siementä. Koneiden huolellinen puhdistus siirryttäessä hukkakauralohkolta puhtaille lohkoille. Huom. Oikein tehty hukkakauran torjunta on osa paikkakunnan tavanomaista hyvää maatalouskäytäntöä, joka on täydentävien ehtojen perusvaatimuksia. Siksi torjuntasuunnitelmassa annettujen ohjeiden noudattamatta jättäminen voi mahdollisten tukivalvontojen yhteydessä johtaa tukileikkauksiin. suunnitelman noudattamatta jättämisestä voi seurata uhkasakko tai torjunnan teettäminen laiminlyöjän kustannuksella. velvollisuuden laiminlyömisestä voidaan tuomita myös sakkoon (laki 185/2002, 20. ja 21. ) Tämä torjuntasuunnitelma annetaan em. lohkoilla / 20 tehdyn katselmuksen perusteella Päivämäärä Haltijan allekirjoitus / nimenselvennys Suunnitelman tekijän allekirjoitus, nimenselvennys ja puhelinnumero 28.06.2014 4

Liitteet: Jäljennös katselmuspöytäkirjasta (liitettävä aina osaksi torjuntasuunnitelmaa) Luettelo hukkakauran torjunta-aineista, sekoitustaulukko, Evira/VYR esite Hukkakaura TIEDOKSI: maaseutuelinkeinoviranomainen ELY-keskus Evira PL 111, 32201 LOIMAA 28.06.2014 5