KIURUVEDEN MELUSELVITYS

KIURUVEDEN MELUSELVITYS 30.3.2009

2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMEKSIANTO...4 1 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT...5 1.1. Laskentamalli...5 1.2. Melulle altistuvien määrän arviointi...5 1.3. Liikennemäärät...6 1.4. Louhinta- ja murskausalueiden melulaskennassa käytetyt lähtötiedot...11 1.5. Ampumaratojen melulaskennassa käytetyt lähtötiedot...12 1.6. Haapakummun moottoriradan melulaskennassa käytetyt lähtötiedot...14 1.7. Laskennan epävarmuus...14 1.8. Melumittaukset...15 1.9. Melutason ohjearvot...16 2 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU...18 2.1. Melumittaukset...18 2.2. Tie- ja katuliikenteen aiheuttamat melutasot...19 2.3. Raideliikenteen aiheuttamat melutasot...19 2.4. Murskausasemien aiheuttamat melutasot...19 2.5. Ampumaratojen aiheuttamat melutasot...20 2.6. Haapakummun moottoriradan aiheuttamat melutasot...21 2.7. Lentopaikka...21 2.8. Melulle altistuvat asukkaat...21 LÄHDELUETTELO...23 Liite 1. Meluselvitykseen sisällytetyt melulähteet... 25 Liite 2. Katu- ja tieliikenteen aiheuttamat melutasot nykytilanteessa... 26 Liite 3. Katu- ja tieliikenteen aiheuttamat melutasot ennustetilanteessa vuonna 2020. 34

3 Liite 4. Raideliikenteen aiheuttamat melutasot nykytilanteessa... 42 Liite 5. Louhinta- ja murskausasemien aiheuttamat melutasot... 48 Liite 6. Ampumaratojen aiheuttamat melutasot... 51 Liite 7. Haapakummun moottoriradan aiheuttamat melutasot... 57 Liite 8. Ympäristömelumittausten tulokset. Mittausjaksojen minuutin keskiäänitasot... 59

4 TOIMEKSIANTO Kiuruveden kaupungin meluselvityksen laatiminen käynnistettiin kesäkuussa 2008. Meluselvitys tehtiin Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän tilauksesta. Selvityksessä käsiteltiin tieliikenteen (maantie- ja katuosuuksia yhteensä 40 km), raideliikenteen (rataosuutta 30 km), ampumaratojen (3 rataa, laskennallinen arviointi tehtiin 2 radalle), louhinta- ja murskausalueiden (4 aluetta, laskennallinen arviointi tehtiin 3 alueelle), moottoriurheiluratojen (1 rata) ja lentokentän (melutasoja ei arvioitu laskennallisesti) aiheuttamaa melua. Keskustan alueella tehtiin myös melumittauksia neljässä mittauspaikassa. Työ oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäinen osa toteutettiin vuonna 2008 ja toinen osa vuonna 2009. Tämä raportti käsittelee sekä vuonna 2008 ja 2009 tehtyjä selvityksiä. Selvitysten laatimisen aikana työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat Mirja Nuutinen, Ari Ruotsalainen ja Tapani Turunen Kiuruveden kaupungilta sekä Osmo Koivistoinen ja Tiina Valta Ylä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymästä. WSP Finland Oy:stä projektiin osallistuivat projektipäällikkö Ilkka Niskanen ja Sirpa Lappalainen.

5 1 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 1.1. Laskentamalli Ympäristömelun laskennallinen arviointi tehtiin Cadna A 3.7 ympäristömelun laskentaohjelmistoon kuuluvilla pohjoismaisilla tieliikennemelumallilla, raideliikennemelumallilla sekä teollisuusmelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996a ja 1996b, Kragh 1982). Laskentamallit ottavat huomioon äänen geometrisen vaimentumisen, maaston ja rakenteiden muodostamien esteiden vaikutukset äänen etenemiseen sekä maanpinnan aiheuttamat vaimennukset. Laskentamallissa pohjana on käytetty Kiuruveden kaupungilta sekä maanmittauslaitokselta saatua maastomallia. Maastomalliaineisto sisälsi korkeuskäyrät, katujen ja rautatien reunojen korkeustiedot keskustan alueelta ja nykyiset rakennukset. Kiuruveden kaupungin toimittamassa aineistossa korkeuskäyrät esitettiin metrin välein ja maanmittauslaitoksen aineistossa 2,5 metrin välein. Laskentamallilla arvioitiin tie- ja katuliikenteen, raideliikenteen, kolmen murskausaseman, kahden ampumaradan sekä yhden moottoriradan aiheuttamia ympäristömelutasoja. Laskennassa on otettu huomioon maastonmuotojen ja rakennusten estevaikutukset äänen etenemiseen sekä maanpinnan ja ilman absorption (teollisuusmelumalli) aiheuttamat vaimennukset. Vesialueet on mallinnettu akustisesti kovina pintoina. Selvityksessä mukana olleet kohteet esitetään liitteessä 1 (mukana olleet tiet vihreällä ja rautatie mustalla). Sääolosuhteina teollisuusmelumallilaskennassa on käytetty laskentamallin oletusarvoja: ilman lämpötila + 10 o C, ilman suhteellinen kosteus 70 %, tuulen nopeus 3 m/s. Laskentamallissa maan pinta on oletettu pehmeäksi eikä laskennassa ole otettu huomioon kasvillisuuden aiheuttamaa vaimennusta. Kaikki käytetyt laskentamallit (tie- ja raideliikenteen melumallit ja teollisuusmelumalli) ovat niin sanottuja myötätuulimalleja eli niillä arvioidut laskentatulokset pätevät olosuhteissa, joissa tuulen suunta on melukohteesta arvioitavaan kohteeseen. Päivä- ja yöaikaisen melun keskiäänitasot on laskettu 10 metrin välein 2 metrin korkeudelle maan pinnassa sijoitettuihin laskentapisteisiin. Tulokset on esitetty keskiäänivyöhykkeinä karttapohjalla. Asuinrakennuksiin kohdistuvia äänenpainetasoja on lisäksi tarkasteltu julkisivuihin sijoitettujen laskentapisteiden avulla. 1.2. Melulle altistuvien määrän arviointi Tie- ja raideliikenteen melualueella asuvien asukkaiden määrät määritettiin päiväaikaiselle keskiäänitasolle (L Aeq 7-22 ) altistumisen mukaisesti seuraaville luokille: 55 60 db, 60 65 db ja yli 65 db. Yöaikaisen keskiäänitasojen perusteella (L Aeq 7-22 ) altistuvat luokiteltiin seuraavasti: 50 55 db, 55 60 db ja yli 60 db.

6 Melun laskentamallissa oleviin rakennuksiin lisättiin tieto rakennuksessa asuvien asukkaiden määrästä. Vuoden 2008 syyskuun tilannetta vastaavat asukasmäärätiedot saatiin Kiuruveden kaupungilta. Asuinrakennuksiin, joissa oli asukasmäärätieto, laskettiin julkisivuun kohdistuvat keskiäänitasot 2 metrin korkeudella. Isoissa rakennuksissa julkisivuun kohdistuvaa melutasoa laskettiin 20 metrin välein sijoitettuihin laskentapisteisiin. Mikäli julkisivuun kohdistuva melutaso, jossain laskentapisteessä ylitti 55 db tai yöllä 50 db, laskettiin kyseisen asuinrakennuksen asukkaat melualueella asuviksi. 1.3. Liikennemäärät Tieliikenteen melulaskennat tehtiin nykytilanteen ja vuoden 2020 ennusteliikennemäärillä. Nykyiset liikennemäärät saatiin katujen osalta Kiuruveden kaupungilta ja maanteiden osalta Tiehallinnolta. Kaduille oli olemassa liikenne-ennusteet vuodelle 2020. Laskentamallissa on oletettu, että tieliikenteen keskivuorokausiliikenteestä toteutuu päivällä 90 % ja yöllä 10 %. Kuvassa 1 esitetään katujen ja kuvassa 3 maanteiden keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) nykytilanteessa ja kuvassa 2 esitetään katujen ennustetilanteen (v. 2020) liikennemäärät. Maanteiden ennusteliikennemäärät vuodelle 2020 laskettiin Tiehallinnon vuonna 2007 tietyypeittäin ja maakunnittain määrittelemillä kasvukertoimilla (taulukko 1). Meluselvitykseen sisällytettiin kuvissa 1 ja 2 näkyvien katujen lisäksi Kiurukatu, Torikatu ja Kuorevirrankatu. Kiurukadun ja Torikadunkatujen liikennemääriksi arvioitiin 3000 ajoneuvoa vuorokaudessa nykytilanteessa ja ennustetilanteessa 4000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuorevirrankadun liikennemääräksi arvioitiin nykytilanteessa 2000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja ennustetilanteessa 2700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuvassa 4 esitetään katujen ja maanteiden nopeusrajoitukset. Niiltä osin kuin maantiet eivät näy kartalla ovat Lapinsalontien, Pyhännäntien, Pielavedentien ja Salahmintien nopeusrajoitukset 80 km/h. Kuvassa 5 esitetään maanteiden raskaan liikenteen osuudet (%), jotka on saatu tierekisteristä. Katuverkon raskaan liikenteen osuutena käytettiin 10 %. Nyky- ja ennustetilanteen laskennoissa on käytetty samoja nopeuksia ja raskaan liikenteen osuuksia. Taulukko 1. Tiehallinnon määrittelemät liikenteen kasvukertoimet tieluokittain vuodelle 2020 (lähtötilanteena vuoden 2007 liikennemäärä). Valtatie Kantatie Seututie Yhdystie Pohjois-Savo 1,16 1,16 1,14 1,03

Kuva 1. Vuoden 1995 arkivuorokauden keskimääräinen liikenne (KAVL 1995). 7

Kuva 2. Vuoden 2020 ennustettu arkivuorokauden keskimääräinen liikenne nykyverkolla (KAVL 2020). 8

Kuva 3. Vuoden 2007 vuorokauden keskimääräinen liikenne maanteillä (KVL 2007). 9

Kuva 4. Laskennassa käytetyt katujen ja teiden nopeusrajoitukset. 10

11 Kuva 5. Raskaan liikenteen osuudet maanteillä vuoden 2007 tierekisterin tietojen mukaan. Raideliikenteen liikennemäärät ja tiedot junien nopeuksista saatiin Iisalmen rautatieasemalta. Kiuruveden alueen rataosuudella liikkuu tavarajunia ja kiskobusseja. Taulukossa 2 esitetään laskennassa käytettyjen junien liikennemäärät. Junien aiheuttamat melualueet laskettiin vain nykytilanteen liikennemäärillä. Kiskobussi mallinnettiin lähiliikenteen junana (SM12), koska kiskobussin melupäästöstä ei ollut tietoa. Taulukko 2. Melulaskennassa käytetyt junien liikennemäärätiedot. Juna Junia päivällä, Junia yöllä 22-7 Junan nopeus klo 7-22 (kpl) (kpl) (km/h) Junan (m/juna) pituus Kiskobussi 3 1 120 25 Tavarajuna 6 0 80 440 Tavarajuna 0 3 80 530 1.4. Louhinta- ja murskausalueiden melulaskennassa käytetyt lähtötiedot Louhinta- ja murskausasemien aiheuttaman melun leviämistä mallinnettiin Hamarinvuoren, Varttimäen ja Suurimäen murskausasemilla. Hukkavuoren

12 murskausaseman melun leviäminen oli jo mallinnettu. Liitteessä 1 esitetään murskausasemien sijainnit. Toiminnan aiheuttamien melun päästötietoina käytettiin muualla mitattuja vastaavan toiminnan äänitehotasoja. Toimintaalueelle sijoitettiin kolme erilaista melulähdettä: kallion poraaminen, ylisuurien kivien rikottaminen ja irrotetun aineksen murskaaminen. Taulukossa 3 esitetään laskennassa käytetyt äänitehotasot eri toiminnoille. Taulukko 3. Louhinta- ja murskaustoiminnalle melulaskennassa käytetyt melun äänitehotasot taajuuksittain ja A-painotettuna kokonaistasona. Lähde 31.5 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 A Hz Hz Hz Hz Hz Hz Hz Hz Hz Ylisuurien kivien rikotus 76 94 104 110 115 116 114 109 100 121 Irrotetun aineksen murskaaminen Kiviaineksen lastaus murskaimeen 28 77 88 98 104 108 114 111 108 117 22 86 93 99 99 102 97 90 81 105 Kallion poraaminen 107 107 108 111 113 112 118 121 115 125 Hamarinvuorelle annetussa ympäristölupapäätöksessä oli annettu toiminta-aikoja louhinnalle ja murskaukselle. Näitä käytettiin Hamarinvuoren melutilanteen mallinnuksessa. Louhintaa (kallion poraaminen) Hamarinvuorella suoritetaan kello 8 18 ja murskausta kello 6 22 välisenä aikana. Porausta ja kiviaineksen lastausta arvioitiin tapahtuvan klo 8 18 välisenä aikana. Varttimäen ja Suurimäen murskausasemien melulaskennoissa edellä esitettyjen toimintojen oletettiin jatkuvan koko päiväajan (kello 7 22). Yöajan melutilannetta ei laskettu näille kohteille. Normaalisti louhinta etenee maanpinnasta leikkaukseen, jolloin leikkaus vaikuttaa melun leviämiseen ja toimii meluesteenä. Tässä selvityksessä kallion poraaminen sijoitettiin maan pinnalle laskentamallissa, jolloin mallinnus vastaa pahinta tilannetta melun leviämisen kannalta. Hamarinvuoressa, jossa leikkaus on jo olemassa, kallion porauksen aiheuttama äänilähde jaettiin kolmeen osaan ja sijoitettiin eri korkeuksille kallioseinälle. On huomattava, että tässä selvityksessä käytetyt melulähteiden sijainnit ovat arvioita eivätkä välttämättä vastaa melulähteiden todellisia sijainteja toiminnan alkaessa. 1.5. Ampumaratojen melulaskennassa käytetyt lähtötiedot Haapakummun ja Rytkyn ampumaratojen melun leviämistä laskettiin teollisuusmelumallilla (Kragh 1982). Liitteessä 1 esitetään ampumaratojen sijainnit. Turhalan ampumaradan melun leviämistä ei mallinnettu, koska rata on

13 tällä hetkellä suljettu eikä radan avaamisesta ole tietoa. Myös Rytkyn rata on tällä hetkellä suljettu, mutta Haapakummun toimintojen on suunniteltu mahdollisesti siirtyvän Rytkyyn lähivuosina. Selvityksessä käytetyt aseet olivat kivääri.308 Winchester (kiväärirata), olympiapistooli.22 (pistoolirata), revolveri.44 magnum (pistoolirata) ja haulikko cal. 12. (haulikkorata). Lähtötasot eri suunnissa on saatu pohjoismaisesta ampumaratamelun laskentamallista (Saario 1985). Laskentaa varten tarvittiin myös tieto lähtötasojen taajuusjakaumasta, joita pohjoismaisessa mallissa ei ilmoiteta. Taajuusjakaumat on saatu yhdistelemällä muiden lähteiden tietoja (Suomen Ympäristö 38/2006, SCC Viatek 2002). Oktaavispektrien tasot skaalattiin vastaamaan pohjoismaisen ampumaratamelumallin lähtöarvoja ja äänenpainetasot muutettiin äänitehotasoiksi. Luotiääntä ei otettu huomioon laskennassa. Taulukossa 4 esitetään käytettyjen aseiden lähtömelutasot 10 m etäisyydellä impulssiaikavakiolla tarkasteltuna (LAImax) eri suunnissa. Taulukko 4. Lähtömelutasot 10 m etäisyydellä impulssi-aikavakiolla tarkasteltuna. Rata Ase Suunta ( ) L AI,max (db) Impulssiäänitasot L pi,max (db) Taajuus (Hz) 31,5 63 125 250 500 1k 2k 4k 8k 0 125 94 102 111 118 123 120 116 113 109 kivääri.308 45 123 93 101 109 116 121 120 115 110 104 Kivääri Winchester 90 119 88 97 104 110 115 115 112 107 101 135 113 84 93 100 105 109 107 107 106 100 180 109 84 91 99 104 106 103 101 102 98 Pistooli Pistooli Haulikko olympiapistooli.22 revolveri.44 magnum Haulikko 12 cal 0 101 63 73 80 81 93 99 92 92 87 45 100 63 72 76 80 89 95 95 90 88 90 99 62 71 76 76 86 93 91 94 90 135 94 85 66 68 70 80 86 88 90 84 180 88 57 62 66 66 76 78 81 83 82 0 124 86 96 103 104 116 122 115 115 110 45 122 85 94 98 101 111 117 117 112 110 90 113 76 85 90 90 100 107 105 108 104 135 114 78 86 88 90 100 106 108 110 104 180 112 81 86 90 90 100 102 105 107 106 0 127 96 104 113 120 125 122 118 115 111 45 122 91 99 108 115 120 117 113 110 106 90 113 82 90 99 106 111 108 101 101 97 135 108 77 85 94 101 106 103 99 96 92 180 102 71 79 88 95 100 97 93 90 86 Niille radoille, joilla oli käytössä ampumakoppi (Haapakummun kivääri- ja pistooliradat), tehtiin lisäksi ampumaratamelun leviämismallin mukainen korjaus

14 laukausäänen lähtötasoon (Ympäristöministeriö 1985). Taulukossa 5 esitetään suljetun ampumakopin vaikutus laukausäänen suuntaavuuteen. Taulukko 5. Suljetun ampumakopin vaikutus laukausäänen suuntaavuuteen. Suunta ( ) 0 40 90 105 120 140 180 Vaimenema (db) 0 0-5 -8-12 -15-18 Kaikki lähteet (aseet) on sijoitettu 1,5 m korkeudelle maan pinnasta. Ampumasuuntana käytettiin kunkin radan ampumasuuntaa. 1.6. Haapakummun moottoriradan melulaskennassa käytetyt lähtötiedot Haapakummun moottoriradalla ajetaan jokamiesluokan autoilla. Jokamiesluokan ajosta aiheutuvat keskiäänitasot ja hetkelliset enimmäistasot laskettiin Hyvinkään moottoriurheiluradalla vuonna 2006 mitattujen jokamiesluokan auton äänitehotasojen perusteella (Niskanen & Jokinen 2007). Haapakummun moottorirata ei ole jatkuvasti käytössä, vaan harjoittelupäiviä on vuodessa korkeintaan 20 ja kilpailuja korkeintaan 8. Toimintaa harjoitetaan vain päiväaikana. Harjoittelupäivinä ajetaan testitarkoituksessa eikä ajettuja kierroksia kerry paljon. Kilpailupäivinä ajetaan enimmillään 45 lähtöä, joissa radalla on yhtä aikaa korkeintaan 8 autoa. Yhdessä lähdössä ajetaan 2 4 kierrosta. Lähdöt ovat kuitenkin pääosin 2 kierroksen mittaisia. Siten yhtenä kilpailupäivänä ajetaan enimmillään 1080 kierrosta (45 lähtöä, 3 kierrosta/lähtö ja 8 autoa jokaisessa lähdössä). Taulukossa 6 esitetään käytetyt jokamiesluokan autoille käytetyt lähtötasot. Taulukko 6. Melulaskennassa käytetyt jokamiesluokan äänitehotasot 31.5 63 125 250 500 1k 2k 4k 8k L WA yhden auton 97 98 119 120 121 126 123 116 110 130 äänitehotaso kilpailun 80 81 102 103 104 109 106 99 93 113 äänitehotaso (1080 kier.) 31.5 63 125 250 500 1k 2k 4k 8k L AFmax Hetkellinen maksimitaso 100 101 122 123 124 129 126 119 113 133 1.7. Laskennan epävarmuus Laskentamallia laadittaessa on jouduttu käyttämään joitakin oletuksia tarkempien lähtötietojen puuttuessa. Rakennusten korkeuksia ei ollut lähtötiedoissa kaikille rakennuksille, jolloin rakennusten korkeutena käytettiin 7 metriä maanpinnasta. Kiuruveden kaupungilta saadussa keskusta-alueen maastomalliaineistossa katujen ja maanteiden reunaviivoilla oli korkeustieto. Maanmittauslaitoksen aineistosta teiden korkeustiedot puuttuivat, jolloin teiden oletuskorkeutena käytettiin maanpinnan korkeutta + 0,5 metriä. Ennustetilanteen liikennemäärät arvioitiin kasvukertoimilla maanteiden osalta. Kiurukadulta, Torikadulta ja Kuorevirrankadulta puuttui liikennemäärätietoja, joten ne jouduttiin arvioimaan alueen muun liikenteen perusteella.

15 Yleisesti tie- ja raideliikenteen melun laskentamallin tulokset ja mittaustulokset ovat hyvin vertailukelpoisia silloin, kun maasto on tasainen ja mittausolosuhteet vastaavat mallissa asetettuja sääolosuhdevaatimuksia. Tällöin tulokset eroavat ± 1 db toisistaan. Mitä monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän lasketut ja mitatut tulokset eroavat toisistaan. Myös lähtötietojen epätarkkuus lisää laskentamallin tulosten epävarmuutta. Laskentamallivertailussa mitatut ja lasketut melutasot mäkisessä maastossa erosivat suurimmillaan 5-6 db (Eurasto 2005). Tässä selvityksessä tarkasteltua aluetta rakennusmassoineen voidaan pitää suhteellisen yksinkertaisena laskentaympäristönä, minkä vuoksi arvioimme, että laskentamallin tarkkuus tässä tapauksessa on luokkaa ± 2 db. Pohjoismaisen ampumaratamelumallin tarkkuuden arvioidaan olevan 5 db. Joten myös tämän selvityksen ampumaratamelun laskentojen tarkkuutena voidaan pitää 5 db. Yleisesti arvioidaan, että ampumaratamelun laskentamalli antaa mittauksia korkeampia melutasoja. Mallin tekijöiden tekemien vertailumittausten mukaan 10 80 % mittaushavainnoista oli mallilla laskettuja tasoja alhaisempia. 1.8. Melumittaukset Melumittaukset suoritettiin Kuorevirrankadulla, Asematiellä, Valtakadulla ja Kiuruveden torilla 25.6.2008 (kuva 6). Kuorevirrankadulla tehtiin mittaus, koska siellä on vilkasta liikennettä ilta-aikaan. Asematiellä sijaitsee Kiuruveden vilkkain risteysalue. Valtakadulla asukkaat ovat toivoneet melusuojausta. Tori puolestaan edustaa tyypillistä keskustan melutasoa. Kuva 6. Melun mittauspaikkojen sijainnit.

16 1.9. Melutason ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 7). Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7). Taulukko 7. Melutason ohjearvot melun A-painotettuna keskiäänitasona (ekvivalenttitaso, LAeq) ulko- ja sisätiloissa. Ohjearvot ulkona Päivällä LAeq (7.00-22.00) Yöllä LAeq (22.00-7.00) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db 45-50 db 1,2 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 45 db 40 db 3,4 Ohjearvot sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1 Uusilla alueilla melutason ohjearvo yöaikana on 45 db 2 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 3 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 4 Loma-asumiseen taajamissa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoa. Ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä (53/1997). Ampumaratojen melutasojen ohjearvoissa melun

17 tunnuslukuna käytetään impulssi aika-painotettua A-taajuuspainotettua hetkellistä maksimitaso (L AImax ). Päätöksen ohjearvot on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. VNp (53/1997) ohjearvot ampumaratojen melutasojen maksimiarvoille LAI,max (mitattuna A-painotuksella ja impulssiaikavakiolla). Alue Ohjearvo, L AImax, db Asumiseen käytettävät alueet 65 Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 Virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä 60 läheisyydessä Hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 Loma-asumiseen käytettävät alueet 60 Luonnonsuojelualueet 60 Säädöstekstin mukaan ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärä ja ampumalajit, sekä edellä mainitun alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Moottoriurheiluratojen aiheuttamalle melulle ei ole ohjearvotaso Suomessa. Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on yksiselitteinen teksti: Melutason yleiset ohjearvot eivät koske ampuma- ja moottoriurheiluratojen aiheuttamaa melua. Tästä huolimatta ohjearvoja on useissa tapauksissa sovellettu moottoriurheiluratojen lupa-asioissa. Ruotsissa moottoriurheiluradoille on annettu hetkelliseen maksimitasoon (L AFmax ) perustuvat ohjearvot. Ohjearvot on määritelty erikseen päivä- ja ilta-ajalle (taulukko 9). Myös Suomessa näitä Ruotsin ohjearvoja on sovellettu useissa tapauksissa. Esimerkiksi Konneveden motocrossrataa koskevassa KHO:n päätöksessä on sovellettu 60 db maksimitasoa (KHO 2004:100). Tässä päätöksessä melutasoja verrataan maksimitasoihin, päätöksen tekstissä tosin mainitaan välillä impulssiaikavakiolla määritetty taso (L AImax ), toisaalta päätöksessä puhutaan pelkästä maksimitasosta mainitsematta aikavakiota (L Amax ).

18 Taulukko 9. Ruotsin meluohjearvot moottoriradoille http://www.naturvardsverket.se/index.php3?main=/dokument/lagar/buller/bullerdo k/motorsport.htm). Alue Vakituiseen asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen tarkoitettu alue (julkisivun edessä) Alueet joilla sijaitsee hoitorakennuksia (julkisivun edessä) Alueet, joilla opetusrakennuksia (julkisivun edessä) Maksimiäänitaso, dba fast-aikavakiona ilmaistuna Päivällä klo 07-19 Illalla klo 19-22 Yöllä klo 22-07 Yöaikaan moottoriradat 60 55 eivät saa aiheuttaa melua 55 50 55 50 Ulkoilma-alueet 1) 55 50 1) Alueet, jotka yleiskaavoituksessa on tarkoitettu vapaa-ajan liikuntaan tai muuhun käyttöön yleiseen ulkokäyttöön, jossa luontokokemukset ovat tärkeitä ja jossa alhainen melutaso on tärkeä laatutekijä. Melun taustataso on alhainen eikä alueella ole muita häiritseviä toimintoja, kuten ampumaratoja, vapaa-ajan veneiden tai moottorikelkkojen aiheuttamaa melua. 2 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 2.1. Melumittaukset Kuvassa 6 esitetään melumittauspisteiden sijainnit. Taulukossa 10 esitetään mitatut melutasot mittauspaikoilla sekä mittauspaikkojen sijainnit koordinaatteina. Taulukko 10. Mitatut melutasot Kiuruveden keskustan alueella. Mittauspaikka Mittausaika Mittauspaikan sijainti Mitattu melutaso, db Kuorevirrankatu 14:54 19:11 7061832; 3481369 Asematie 14:42 18:43 7061129; 3481265 52 62 Valtakatu (Ampujantie 10) 15:18 19:23 7060968; 3480792 53 Tori 14:28 18:33 7061342; 3481358 59

19 Kaikilla mittauspaikoilla lähinnä katuliikenne aiheutti mitatun melutason. Kuorevirrrankadulla keskiäänitaso muodostui lähinnä ohittavien autojen aiheuttamasta melusta, lisäksi melutasoihin vaikuttivat noin 100 metrin etäisyydellä mittauspaikasta tapahtunut rullalautailu ja mönkijällä ajo. Torilla ja Asematiellä mitatut melutasot edustavat arkipäivänä keskustan alueella katujen tuntumassa vallitsevia melutasoja. Valtakadun varrella Ampujantiellä sijaitsevan omakotitalon piha-alueella tehdyt mittaukset kuvastavat Valtakadun liikenteen aiheuttamia melutasoa. Valtakadulla liikennöivät raskaat ajoneuvot aiheuttivat hetkellisesti yli 70 db (L AFmax ) melutasoja piha-alueella. Mittausjakson keskiäänitaso oli 53 db. Kuvaajat mittausjaksojen minuutin keskiäänitasoista on esitetty liitteessä 8. 2.2. Tie- ja katuliikenteen aiheuttamat melutasot Tieliikenteestä aiheutuvat meluhaitat keskittyvät sekä nyky- että ennustetilanteessa keskustan alueelle sekä valtatien 25 (Pyhäsalmentie ja Iisalmentie), Salahmintien ja Pyhännäntien varrelle. Keskustassa eniten melutason ohjearvon ylityksiä tapahtuu Niemistenkadun, Nivankadun, Asematien ja Kukkomäentien varren asuinrakennusten piha-alueilla. Melualueille jäävät asuinrakennukset ovat hajallaan, minkä vuoksi meluntorjunnan toteuttaminen on vaikeaa. Tie- ja katuliikenteen aiheuttamat melutasot esitetään liitteissä 2 3. 2.3. Raideliikenteen aiheuttamat melutasot Raideliikenteen osalta yöajan melutilanne on mitoittava liikenteen vuorokauden aikaisen jakaantumisen vuoksi. Yöajan 50 db meluvyöhyke jää melko kapeaksi, noin 75 metrin levyiseksi. Meluvyöhykkeellä on joitakin rakennuksia, mutta rakennukset sijoittuvat hajanaisesti radan varrelle. Raideliikenteen aiheuttamat melualueet esitetään liitteessä 4. 2.4. Murskausasemien aiheuttamat melutasot Hamarinvuorella louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan melun 55 db keskiäänivyöhyke leviää noin 400 metrin etäisyydelle murskaamon alueelta. Varttimäessä ja Suurimäessä 55 db keskiäänivyöhykkeet ulottuivat lähes 600 metrin etäisyydelle melulähteistä. Suurimäessä murskaustoiminnan aiheuttamalle 60 db keskiäänitasovyöhykkeelle jäi yksi rakennus. Toiminnan aiheuttamalle 50 55 db meluvyöhykkeelle jää neljä rakennusta alueen lounaispuolella sekä yksi rakennus alueen pohjoispuolella. 45 50 db meluvyöhykkeelle jää kuusi rakennusta alueen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella (liite 5, kuva 1). Hamarinvuorella murskaustoiminnan aiheuttamalle 55 db keskiäänitasovyöhykkeelle jää kaksi rakennusta murskausalueen länsi- ja luoteispuolella. Toiminnan aiheuttamalle 50 55 db meluvyöhykkeelle jää yksi

20 rakennus (liite 5, kuva 2). Varttimäessä ei päiväajan > 55 db melualueella ole yhtään asuinrakennusta (liite 5, kuva 3). Hukkavuorella murskausaseman melun leviämistä ei tässä selvityksessä mallinnettu, koska melun leviäminen on selvitetty ko. murskausaseman ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Hukkavuoren murskausasemalla on voimassa oleva ympäristölupa, jonka lupaehdoissa määrätään meluntorjunnasta mm. seuraavaa: - toimintaa saa harjoittaa vain klo 7-22 välisenä aikana. Toimintaa ei harjoiteta vilkkaimpana lomakuukautena heinäkuussa eikä viikonloppuisin - Melutaso ei saa ylittää asuntojen läheisyydessä ulkona päivällä (klo 7.00-22.00) A- painotettua ekvivalenttitasoa 55 db ja loma-asuntojen läheisyydessä 45 db - Louhoksen B porausääniä vaimennetaan mahdollisuuksien mukaan kiviläjityksillä alueen länsisuuntaan. Porauksen pölynpoistolaite koteloidaan - Sivukiven varastoalue perustetaan alueen itäosaan merkitylle varastoalueelle. Ennen varastointia rakennetaan melueste varastoalueen koillis-, itä- ja luodesuuntaan. Murskauksen aiheuttamaa melua vähennetään rakentamalla melueste suunnitelmassa esitetyllä tavalla murskauspisteen länsipuolelle 2.5. Ampumaratojen aiheuttamat melutasot Haapakummun ampumaradan ympäristölupahakemuksen (v. 2005) mukaan haulikkoradalla ammutaan vuosittain noin 30 000 laukausta, kivääriradalla 8 000 laukausta vuodessa ja pistooliradalla 13 000 laukausta vuodessa. Rytkyn ampumaradan laukausmääristä ei ole tietoa. Haapakummun ampumaradalla on käyttöajat, jotka esitetään taulukossa 11. Rytkyn ampumaradan käyttöajat eivät ole tiedossa. Taulukko 11. Haapakummun ampumaradan käyttöajat Päivä Kello Käytössä olevat radat Maanantai 17:30-20:30 haulikko ja kivääri Tiistai 17:30-20:30 pienoispistooli Keskiviikko 17:30-20:30 haulikko ja kivääri Torstai suljettu Perjantai 17:30-20:30 pistooli, ase vapaa Lauantai 10:00-13.00 kivääri 13:00-15:00 haulikko 15:00-17:00 pienoispistooli Sunnuntai 10:00-14:00 Ilma-ase Haapakummun ampumaradalla on pistooli- ja kivääriradoilla ampumakopit. Koppien vaikutus melun leviämiseen otettiin huomioon laskennassa. Rytkyn ampumaradalla ei ole ampumakoppeja.

21 Laskentatulosten perusteella Haapakummussa jää kivääriradan yli 65 db melualueelle yksi rakennus radan itäpuolella (liite 6, kuva 1). Pistooliradan melualueelle ei jää yhtään asuinrakennusta revolverilla tai pienoispistoolilla ammuttaessa (liite 6, kuvat 2 ja 3). Haulikkoradan melualueelle jää kolme asuinrakennusta (liite 6, kuva 4). Rytkyn ampumaradalla kivääriradan 65 db melualueelle jää kahdeksan asuinrakennusta (liite 6, kuva 5). Haulikkoradan melualueelle jää kuusi asuinrakennusta (liite 6, kuva 6). Turhalan ampumaradasta ei tehty melun leviämismallia, koska rata on ollut pienoiskivääriratana ja rata on tällä hetkellä poissa käytöstä. Radalla ei ole ympäristölupaa eikä radan käyttöönotosta ole tietoa. 2.6. Haapakummun moottoriradan aiheuttamat melutasot Jokamiesluokan kilpailuajon aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot jäivät suhteellisen alhaiseksi. Päiväajan 55 db meluvyöhyke leviää noin 60 metrin päähän radasta (liite 7, kuva 1). Harjoitustilanteen keskiäänivyöhykkeet jäisivät tätäkin pienemmäksi. Moottoriradan aiheuttamat melun hetkelliset maksimitasot ovat merkittävästi korkeampia kuin radan toiminnasta aiheutuvat pitkäaikaiset keskiäänitasot. Jokamiesluokan autojen aiheuttama 60 db hetkellisen melun vyöhykkeen arvioitiin ulottuvan lähes 700 metrin etäisyydelle radasta (liite 7, kuva 2). Tälle 60 db hetkellisen melun alueelle ei kuitenkaan jää yhtään asuinrakennusta. Lähimmät asuinrakennukset radan kaakkoispuolella ovat 45 db hetkellisen melun alueella. 2.7. Lentopaikka Lentopaikan melun leviämistä ei tarkasteltu laskennallisesti, koska sen käyttö on vähäistä. Lentopaikkaa käytetään kesäaikaan toukokuusta lokakuuhun. Nousuja ja laskuja on nykykäytössä enintään 50 kappaletta vuodessa. Kiurun Siivet ry:n arvion mukaan nousuja ja laskuja ei tulevaisuudessakaan ole enempää kuin 100 kappaletta vuodessa. Pääasiassa lentotoiminta tapahtuu Kiurun Siivet ry:n kaksipaikkaisella Cessna-lentokoneella. Koska toiminta on vähäistä (korkeintaan yksi nousu / lasku kahdessa päivässä), eivät lentotoiminnan aiheuttamat melun keskiäänitasot ylitä ohjearvoja. 2.8. Melulle altistuvat asukkaat Taulukoissa 12 ja 13 esitetään nyky- ja ennustetilanteessa tieliikenteen aiheuttamalla melualueella asuvien asukkaiden määrät. Taulukossa 14 esitetään raideliikenteen melualueella asuvien asukkaiden määrät. Eri meluvyöhykkeillä asuvien asukkaiden määrät on laskettu rakennuksen julkisivuun kohdistuvan suurimman melutason perusteella.

22 Taulukko 12. Nykytilanteessa tieliikenteen eri meluvyöhykkeillä asuvien asukkaiden määrät. Melun keskiäänitaso (db) Päivä (klo 7-22) Yö (klo 22-7) 50 55 454 55 60 474 63 60 65 227 0 65-70 4 0 yht. 705 517 Taulukko 13. Ennustetilanteessa (v. 2020) tieliikenteen eri meluvyöhykkeillä asuvien asukkaiden määrät. Melun keskiäänivyöhyke (db) Päivä (klo 7-22) Yö (klo 22-7) 50 55 482 55 60 493 131 60 65 294 0 65-70 10 0 yht. 797 613 Taulukko 14. Nykytilanteessa raideliikenteen eri meluvyöhykkeillä asuvien asukkaiden määrät. Melun keskiäänivyöhyke (db) Päivä (klo 7-22) Yö (klo 22-7) 50 55 14 55 60 26 26 60 65 4 4 65-70 0 0 yht. 30 44

23 Melulle altistuvien määriä analysoitaessa pitää huomata, että ennustetilanteen melulle altistuvat on laskettu nykyisistä asukastiedoista. Uusia asuinalueita suunniteltaessa melutasot tulee ottaa huomioon siten, että uusia asuinrakennuksia ei sijoiteta melualueille. Tieliikenteen päiväajan melualueilla asuu nykyisin noin 700 asukasta ja ennustetilanteessa vuonna 2020 noin 800 asukasta. Kunnan asukasmäärästä se on noin 7 %. Suurin osa melulle altistuvista (n. 65 %) asuu 55 60 db melualueella. 60 65 db melualueella asuu noin 30 % melulle altistuvista ja yli 65 db melualueella vain noin 1 %. Ennustetilanteessa liikenteen kasvu lisää melulle altistuvien määrää n. 13 % eli 100 asukkaalla. Määrällisesti suurin kasvu melulle altistuvissa tapahtuu kuitenkin 60 65 db melualueella. Raideliikenteen melualueella asuu vain 44 asukasta. Asukkaat sijoittuvat hajanaisesti radan varrelle, joten meluntorjunnan toteuttaminen on vaikeaa. Meluntorjunnan kannalta tilannetta voidaan pitää kohtuullisen vaikeana, koska melulle altistuvat kohteet ovat hajanaisesti ja näin ollen rakenteellista meluntorjuntaa on vaikea toteuttaa kohtuullisin kustannuksin. Lisäksi meluntorjunnan suunnittelussa ja priorisoinnissa tulisi kiinnittää huomiota siihen kuinka yli 65 db melualueella asuvien määrää tai heidän kokemaansa haittaa voitaisiin vähentää. LÄHDELUETTELO Eurasto, R. 2005: Ympäristömeludirektiivin täytäntöönpanoon liittyvät laskentamallivertailut Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 753. Eurasto, R. 2006: Melutta OK 1.1. Meluselvitysten laskennalliset menettelyt. VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy 2006: Ulkokuoren äänitasoeroluvun mittaus, Kragh, J., Andersen, B. & Jakobsen, J. 1982: Environmental Noise from Industrial Plants. General Prediction Method. Danish Acoustical Laboratory. Report no. 32, 1982 Niskanen, I. & Jokinen, S. 2007: Hyvinkään moottoriurheilukeskuksen meluselvitys ja meluntorjunnan yleissuunnitelma WSP Finland Oy, meluselvitys. Nordic Council of Ministers 1996: Road Traffic Noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996: 525 Nordic Council of Ministers 1996b: Railway Traffic Noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996: 524. Saario, J., 1985. Ampumaratamelun laskentamallin sovellutustutkimus.

24 SCC Viatek Oy, Aitovuoren ampumarata, Tampere, meluselvitys, 2002 Suomen ympäristö 38/2006, Puolustusvoimain ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä, ampumaratatyöryhmän mietintö, Helsinki 2006. Ympäristöministeriö, 1985. Ampumaratamelun laskentamalli. Luonnos 24.7.1985.

Liite 1. Meluselvitykseen sisällytetyt melulähteet 25

26 Liite 2. Katu- ja tieliikenteen aiheuttamat melutasot nykytilanteessa Kuva 1. Päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) keskustan alueella.

Kuva 2. Yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 22-7 ) keskustan alueella. 27

Kuva 3. Päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) Kiuruveden pohjoisosassa. 28

Kuva 4. Yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 22-7 ) Kiuruveden pohjoisosassa. 29

Kuva 5. Päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) Kiuruveden eteläosassa. 30

Kuva 6. Yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 22-7 ) Kiuruveden eteläosassa. 31

Kuva 7. Päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) Kiuruveden itäosassa. 32

Kuva 8. Yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 22-7 ) Kiuruveden itäosassa. 33

34 Liite 3. Katu- ja tieliikenteen aiheuttamat melutasot ennustetilanteessa vuonna 2020 Kuva 1. Päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) keskustan alueella.

Kuva 2. Yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 22-7 ) keskustan alueella. 35

Kuva 3. Päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) Kiuruveden pohjoisosassa. 36

Kuva 4. Yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 22-7 ) Kiuruveden pohjoisosassa. 37

Kuva 5. Päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) Kiuruveden eteläosassa. 38

Kuva 6. Yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 22-7 ) Kiuruveden eteläosassa. 39

42 Liite 4. Raideliikenteen aiheuttamat melutasot nykytilanteessa Kuva 1. Päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) Kiuruveden länsiosassa.

Kuva 2. Yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 22-7 ) Kiuruveden länsiosassa. 43

Kuva 3. Päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) Kiuruveden keskiosassa. 44

Kuva 4. Yöaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 22-7 ) Kiuruveden keskiosassa. 45

48 Liite 5. Louhinta- ja murskausasemien aiheuttamat melutasot Kuva 1. Suurimäen murskausaseman aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 )

Kuva 2. Hamarinvuoren murskausaseman aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) 49

Kuva 3. Varttimäen murskausaseman aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22 ) 50

51 Liite 6. Ampumaratojen aiheuttamat melutasot Kuva 1. Haapakummun kivääriradan aiheuttamat enimmäisäänitasot (L AImax )

Kuva 2. Haapakummun pistooliradan aiheuttamat enimmäisäänitasot (L AImax ) ammuttaessa revolverilla 52

Kuva 3. Haapakummun pistooliradan aiheuttamat enimmäisäänitasot (L AImax ) ammuttaessa olympiapistoolilla 53

Kuva 4. Haapakummun haulikkoradan aiheuttamat enimmäisäänitasot (L AImax ) 54

Kuva 5. Rytkyn kivääriradan aiheuttamat enimmäisäänitasot (L AImax ) 55

Kuva 6. Rytkyn haulikkoradan aiheuttamat enimmäisäänitasot (L AImax ) 56

57 Liite 7. Haapakummun moottoriradan aiheuttamat melutasot Kuva 1. Jokamiesluokan autojen aiheuttamat päiväaikaiset keskiäänitasot (L Aeq 7-22) kilpailutilanteessa

Kuva 2. Jokamiesluokan autojen aiheuttamat hetkelliset enimmäisäänitasot (L AFmax ) 58

59 Liite 8. Ympäristömelumittausten tulokset. Mittausjaksojen minuutin keskiäänitasot. Kuorevirrankatu 70 65 60 LAeq (db) 55 50 45 40 15:00 15:30 16:00 16:30 17:00 17:30 18:00 18:30 19:00 klo Kuva 1. Kuorevirrankadulla 25.6.2008 mitatut minuutin keskiäänitasot (L Aeq ). Asematie 70 65 60 LAeq (db) 55 50 45 40 14:50 15:20 15:50 16:20 16:50 17:20 klo Kuva 2. Asematiellä 25.6.2008 mitatut minuutin keskiäänitasot (L Aeq ).

60 Valtakatu 70 65 60 LAeq (db) 55 50 45 40 15:20 15:50 16:20 16:50 17:20 17:50 18:20 18:50 19:20 klo Kuva 3. Valtakadulla 25.6.2008 mitatut minuutin keskiäänitasot (L Aeq ). Tori 70 65 60 LAeq (db) 55 50 45 40 14:30 15:00 15:30 16:00 16:30 17:00 17:30 18:00 18:30 klo Kuva 4. Torilla 25.6.2008 mitatut minuutin keskiäänitasot (L Aeq ).