Te olette kuulleet sanottavan: valistus ei toimi. Mutta minä sanon teille: valistus ei toimi niin. Oppilashuollon kansalliset kehittämispäivät XI 1.12.2011 Helsinki Markku Soikkeli
Kirjan ja esityksen sisältö Valistusta ei käytetä eikä sen menetelmiä kehitetä tarpeeksi. Miksi? Valistus ja etiikka. Terveystalebanit valloillaan? Kontrolli hyvä, valistus parempi? Kenelle kuuluu päihdevalistus koulussa? Onko valistus hyödytöntä? Miksi ja miten viestintä vaikuttaa? Mitä sanoa ja tehdä ja miten? 2
SISÄLLYS Alkusanat Valistuksen oikeutus Valistuksen vaikuttavuus 1 Vaikuttamisen keinot Alkoholi ja kulttuuri Humalan paikka Voiko humalan paikka muuttua? 2 Päihdekasvatus, ehkäisevä päihdetyö ja koulu 3 Tupakkavalistusta 2000-luvulla 4 Päihdevalistus tutkimuksen valossa 5 Joukkoviestinnän tutkimuksen näkökulma: miten ja mihin viesti vaikuttaa 6 Tutkimustiedon tulkinnasta, käytöstä ja väärinkäytöstä 7 Vuorovaikutustaidot avaavat kanavat 3
Lähihistoriaa: kuinka valistus menetti maineensa Raittiustyö = raittiusvalistus Monopoli -> haittavalistus Huumetyö = huumevalistus ( herätys ) Turmiolan Tommi -oireyhtymä Alkoholiliberalismi vs. holhous Preventiotutkimus: ei vaikuttavuutta Rationaalinen l. humaani yhteiskuntapolitiikka -> kontrollia ja hyvinvointipolitiikkaa, ei valistusta Alkoholiteollisuus ja sen myötäilijät: valistusta, ei kontrollia 4
Valistuksen etiikasta (M. Piispa) Oikeus ja velvollisuus valistaa Liberaali perustelu (J.S. Mill) Millin hevosvaljakko-vertaus holhous = pakottamista Kuulija saa hyväksyä tai hylätä valinnanvapaus edellyttää oikeaa tietoa 5
Kulttuuri, valistus ja sääntely Jürgen Habermas, Mikko Salasuo, Markku Soikkeli (siht.) 6
Valistus ja kulttuuri Kulttuuri syntyy kommunikaatiosta: luomme yhteisiä merkityksiä ja siksi ymmärrämme toisiamme. Yhteiset merkitykset järjestyvät (jaetuksi) tietovarannoksi joka periytyy sukupolvelta toiselle. Humalalla on erityinen paikka tietovarannossa -> yhteiset tulkinnat (esim. humalaördäys on OK) Alkoholin (esim. humalan) paikkaa tietovarannossa on pyrittävä muuttamaan, jolloin alkoholikulttuuri ja juomatavatkin muuttuisivat 7
Valistus ja sääntely Toimet Muutokseen voidaan päästä valistuksella ja kasvatuksella Sillä pyritään muuttamaan kulttuuria vaikuttamaan sisältä päin Valistus ei ole vaihtoehto sääntelylle Sääntelyn tulee tukea muutosprosessia ja valistuksen sääntelyä Muutos vie vuosikymmeniä Muutos Alkoholin paikan muutos tietovarannossa 8
Vaikuttamisen väylät I. Sisäinen vaikuttaminen kasvatus ja tiedon jakaminen II. Kohdistuu yksilön asenteisiin, tietoihin ja käyttäytymiseen Tähtää yksilön sisäisen kontrollin kykyjen kehittämiseen Pitkäjänteistä oppimista, ei valistusiskuja Ulkoinen vaikuttaminen sääntely Kohdistuu päihteiden saatavuuteen ja joskus käyttöön Tähtää mm. päihteiden läsnäolon rajoittamiseen arjessa, so. signaalien jotka ylläpitävät niiden paikkaa tietovarannossa III. Kulttuurinen vaikuttaminen valistus Kohdistuu kulttuuriin ja yleiseen mielipideilmastoon Tähtää kulttuuriseen muutokseen, joka vasta mahdollistaa yksilöiden muuttumisen joukkomitassa 9
Valistus, kulttuuri ja sääntely, yhteenveto Pitkän aikavälin tavoite vaikuttaa kulttuuriin sisältä päin = valistus Sääntely tärkein työkalu muutoksen aikana: tukee kulttuurista muutosta Sääntely ja valistus eivät ole vaihtoehtoja toisilleen, vaan yhtä välttämättömiä ja toisiaan täydentäviä. 10
Päihdekasvatus, ehkäisevä päihdetyö ja koulu 11
Suomalainen malli Koululaisen turvaverkon osa Turvallinen kasvuympäristö itsessään Päihdekasvatus on osa kaikille yhteistä opetusta 12
Eurooppalainen malli Ulkopuolisten tuottamat ehkäisyohjelmat Puoltoargumentteja Näyttöön perustuvat menetelmät Yhdenmukainen toteutus Riittävä intensiivisyys Asiantuntevat, koulutetut opettajat Vastustaja: Ad hoc valistus (= yksittäisiä valistusiskuja) 13
Suomalainen malli on meille parempi, koska Perustuu pohjoismaiseen hyvinvointimalliin Koulun päihdeopetus on kilpailukykyistä minkä tahansa ulkopuolisen ohjelman kanssa Koulu toimii laajassa sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä päihdehaittojen vähentämiseksi Vastuuta päihdekasvatuksesta ei pidä ulkoistaa Ulkopuoliset ohjelmat voivat täydentää ja maustaa koulun omaa panosta, mutta eivät korvata sitä 14
Valistuksen arvostelusta tutkimuksen arvosteluun 15
Vallitseva tutkimuskanta Valistus on tehotonta ja kallista Hyviä käytäntöjä ei ole 16
Mitä tutkimus ei kumoa Viestintä toimivien menetelmien ja monialaisten ryhtymysten osana/ tukena Paremman valistuksen mahdollisuus Osoitettujen vaikutusten merkitys Lyhytaikaiset vaikutukset Vaikutukset tietoihin ja asenteisiin Valistuksen yhteiskunnallinen ja eettinen perustelu 17
Mitä tutkimus ei tavoita ja miksi Menetelmät eivät tavoita vähittäistä kulttuurista ja yhteiskunnallista vaikutusta. Kaavamainen käsitys vaikuttavuudesta: nopeita, perustavanlaatuisia käyttäytymismuutoksia. Kumoaa vain alun perin perusteettomia odotuksia Teoria vaikutusmekanismeista on vanhentunut tai puuttuu! Kapea käsitys siitä mitä tavoitellaan vs. päihdetyön ja valistuksen laajat tavoitteet, ei vain päihteiden käyttö 18
Hitailla muutoksilla on tekijänsä Näyttöä ja esimerkkejä: tupakointi ja tupakkapolitiikka, alkoholin tarjoaminen nuorille, ympäristöteot, lasten kurittaminen, ruokavalio jne. Sovelluksia: Vantaa välittää -hankkeen arviointi, Kännissä olet ääliö -kampanjan arviointi 19
Viestinnän tutkimuksen näkökulmia Mitata vai ajatella On selvää, että joukkoviestinnän yhteiskunnalliset vaikutukset ovat ennen muuta pitkäaikaisia ja kasautuvia, vaikutusta siihen, millä tavalla miellämme todellisuuden: mistä näkökulmasta sitä katsomme, millä kielellä siitä puhumme ja millaisiksi ymmärrämme muut ihmiset. Jos joukkoviestinnän vaikutuksia haluaa mitata, jää kysymys helposti avoimeksi. Jos asiaa ajattelee tovin, on vaikea epäillä vaikutusten laajuutta. Risto Kunelius: Viestinnän vallassa 20
Virittävän valistuksen teoria Yksilöt voivat joukolla muuttaa käyttäytymistään vain yhteiskunnallisen ilmapiirin muututtua ensin On kohdistettava viesti julkisiin ja yksityisiin keskusteluihin, ei yksilöiden käyttäytymiseen Ei käskyjä ja kieltoja vaan aineksia pohdintoihin Valistuksen vaikutuksia (vrt. vaikuttavuutta) voi tutkia siitä millaisia jälkiä ja reaktioita (vaikutuksia) se synnyttää. Pitkän aikavälin muutokset näkee vain jälkikäteen. 21
Viestinnän teorioita vaikutusmekanismeista 1. Asialistateoria: Mistä puhutaan, mistä ei Ihmisille ei voi kertoa mitä asioista pitää ajatella mutta hyvin tehokkaasti voi kertoa, mitä asioita pitää ajatella 2. Hiljaisuuden kierteet -teoria: kuka puhuu, kuka vaikenee 3. Viestinnän kaksivaihehypoteesi: ketä kuunnellaan 4. Kehystysteoria: miten asiat nähdään (esim. alkoholihaittojen syyt) 5. Kultivaatioteoria: mikä on sanomattakin selvää TÄMÄ ON KUULKAA JÄRJETTÖMÄN KÄYTÄNNÖLLISTÄ TEORIAA 22
Mitä on tämän ajan päihdevalistus Tietohuoltoa Pohdinnan virittämistä, henkistä valmennusta, tilaisuus selvittää itselleen asioita Yhteiskunnallista keskustelua ja vaikuttamista Vaikuttavan päihdepolitiikan edellytys on valistunut yleisö Yksilölliset muutokset toteutuvat kulttuuristen muutosten perässä 23