Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset vaikutukset
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 FYYSINEN INTERNET = LENTOLIIKENNE // TALOUDEN KEHITYS 10% lisäys lentomatkustuksessa kasvattaa BKT:ta 0,5 %-yksiköllä Lentoliikenteen kasvu on kasvattanut BKT:tä erityisesti Euroopan syrjäisillä seuduilla. // ULKOMAANKAUPPA Maailmankaupan määrä on satamiljoonaakertaistunut vuoden 1950 jälkeen. Liikenteen nopeutumisella ja kustannusten pienemisellä on ollut keskeinen rooli kehityksessä. // TYÖPAIKAT 1 000 lentomatkustajaa tuo keskimäärin yhden uuden suoran työpaikan. Epäsuorat, välilliset ja katalyyttiset vaikutukset huomioiden Suomessa uusia työpaikkoja syntyy nelinkertainen määrä. Suorien lentojen vaikutus talouteen (BKT) on huomattavasti suurempi kuin vaihtolentojen. EU-alueen lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista (BKT) 85% syntyy point-to-point liikenteestä. // KILPAILUKYKY Liikenne on toiseksi tärkein kilpailukykytekijä yritykselle Suomessa. 45% suomalaisista yrityksistä arvioi, että lentoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaisi yrityksen kilpailukykyä. 40% 40% 25% 70% Viennin osuus Suomen BKT:sta Ilmateitse kulkevan rahdin osuus maailman kaupan arvosta yritysten myynnistä riippuu lentoliikenteestä yrityksistä kokee lentoliikenteen tärkeimmäksi hyödyksi laajemman markkina-alueen palvelemisen Eniten uusia työpaikkoja uusien matkustajien myötä syntyy alle miljoonan matkustajan lentoasemilla. // INVESTOINNIT 56% 18% yrityksistä pitää kansainvälisiä liikenneyhteyksiä välttämättöminä yrityksen sijaintia valittaessa. yrityksistä on jättänyt investoimatta kohteeseen, josta puuttuivat kansainväliset lentoyhteydet. Erityisesti lentoyhteyksien puuttuminen vaikutti korkean teknologian yritysten päätöksiin. Lähteet: ACI Europe (2015); ATAG (2015). Economic and Social Benefits of Air Transport; Elinkeinoelämän keskusliitto; Frontier Economics (2015) Measuring the economic contribution of air travel in the EU. A report prepared for easyjet; IMF; Keskuskauppakamari; Mukkula, K. & Tervo, H. (2013). Air transportation and regional growth: which way does the causality run? Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros
Source: Total Impact of an Airport, ACI Europe 01/2015 LENTOASEMIEN KANSANTALOUDELLINEN VAIKUTUS (miljardia vuodessa) 15 NORJA 18 RUOTSI 8 SUOMI 30000 19000 15000 per henkilö
Source: Total Impact of an Airport, ACI Europe 01/2015 LENTOASEMIEN KANSANTALOUDELLINEN VAIKUTUS (miljardia vuodessa) 15 NORJA Total 18 RUOTSI 8 SUOMI 46 % 54 % Suorat, epäsuorat ja välilliset vaikutukset 43 % Katalyyttiset 57 % 42 % 58 % 10% lisäys lentoyhteyksissä kasvattaa BKT:tä 0,5%!
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2013 JOS SUOMEN ALUEELLISTEN LENTOASEMIEN KANSAINVÄLINEN LIIKENNE OLISI RUOTSIN JA NORJAN TASOLLA... SUHTEUTETTUNA VÄESTÖÖN: Kv-lentomatkustajia olisi......2,9 kertaa nykyistä enemmän...6,5 kertaa nykyistä enemmän Uusia kv-lentomatkustajia olisi......3,8 miljoonaa...8,4 miljoonaa Uusia työpaikkoja syntyisi...*...15 000...34 000 Lentoliikenteen kansantaloudellisen vaikutuksen lisäys olisi...* *Sillä oletuksella, että matkustajien profiili pysyisi samana. Kansainvälisen matkailun kansantaloudellinen ja työpaikkoja lisäävä vaikutus on merkittävästi suurempi....1,1 miljardia...2,5 miljardia Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: ACI Europe
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 2013 JOS SUOMEN ALUEELLISTEN LENTOASEMIEN KANSAINVÄLINEN LIIKENNE OLISI RUOTSIN JA NORJAN TASOLLA... SUHTEUTETTUNA BKT:EEN JA VÄESTÖÖN: Kv-lentomatkustajia olisi......4,7 kertaa nykyistä enemmän...2,4 kertaa nykyistä enemmän Uusia kv-lentomatkustajia olisi......6 miljoonaa...3 miljoonaa Uusia työpaikkoja syntyisi...*...24 000...13 000 Lentoliikenteen kansantaloudellisen vaikutuksen lisäys olisi...* *Sillä oletuksella, että matkustajien profiili pysyisi samana. Kansainvälisen matkailun kansantaloudellinen ja työpaikkoja lisäävä vaikutus on merkittävästi suurempi....1,8 miljardia...0,9 miljardia Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: ACI Europe
LENTOLIIKENTEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET CASE: VÄSTERNORRLAND / RUOTSI Tutkittiin 3 lentoaseman (Höga Kusten, Sundsvall Timrå ja Örnsköldsvik) sulkemisen vaikutuksia aluetalouden näkökulmasta. Lentoaseman kannattavuus = sosioekonominen nettohyöty lentoasemanoperatiivinen alijäämä TULOS: - - - - 3 lentoaseman kannattavuus on yli puoli miljardia kruunua vuodessa. Jokainen investoitu kruunu tuottaa 15 kruunua vuodessa. Kaikkien lentoasemienylläpitäminenon kannattavaa. Jos 3 kenttää suljettaisiin, kokonaistappiollisuus olisi 574 M kruunua vuodessa. 8 VAIHTOEHTOISTA SKENAARIOTA: Lähde: Länsstyrelsen 50 km
2/3 SUOMEN VIENNISTÄ SYNTYY UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Tullihallitus, muokattu AiRRport- konsepti / Eero Lunden Architecture
SUOMELLA ON KUITENKIN VAIN YKSI KANSAINVÄLISESTI SAAVUTETTAVA PISTE, JOKA EI OLE KIINNITTYNYT TEHOKKAASTI MAAN SISÄISEEN VERKKOON Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: muokattu AiRRport- konsepti / Eero Lunden Architecture
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke 2015-2017 LENTOLIIKENNE ON HALPA LIIKENNEMUOTO Yhden lentoaseman tappiollisuudella saa (n. 1 M vuodessa) > 5 kilometriä pyörätietä > 300 metriä moottoritietä > 250 metriä kaupungissa olevaa autotietä > 330 metriä rautatietä > 45 metriä tunnelissa olevaa rautatietä
KONETYYPPI: Airbus A321 ISTUIMIA: 220 kpl TÄYTTÖASTE: 75% SUORAT OPERATIIIVISET KULUT MENO- PALUU: ISTUINTA KOHDEN: 32 000 145 OPERATIIVISTEN OSUUS KOKONAISKUSTANNUKSISTA - - Perinteiset lentoyhtiöt 55% 70% Halpalentoyhtiöt 70% 85%
18 000 16 000 14 000 54% 12 000 10 000 8 000 6 000 31% 4 000 2 000 - Airport Lentoasema- & Handling & Fees maahuolintamaksut 11% 4% Polttoaine Fuel Navigointimaksut En Route Henkilöstökulut Staff