Ulkoasiainministeriö, Sisäministeriö PERUSMUISTIO UM2016-01115 EUR-40 Hirvonen Lauri(UM) 19.10.2016 JULKINEN Asia Komission kolmas seurantaraportti EU-Turkki-julkilausuman toimeenpanosta Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Eduskunnalle annetaan tiedoksi Euroopan komission kolmas seurantaraportti EU Turkki-julkilausuman toimeenpanosta. COM(2016) 634 Final, 28.9.2016. EU Turkki-yhteistyö on tuottanut tuloksia. EU:n ja Turkin on kuitenkin jatkettava julkilausumassa sovittujen linjausten toimeenpanoa, jotta muuttoliikevirtojen tyrehdyttämisessä saavutetaan kestäviä tuloksia. Muistiossa käydään läpi komission kolmatta seurantaraporttia EU Turkki-julkilausuman toimeenpanosta sekä annetaan tilannekuva Suomen osallistumisesta julkilausuman toimeenpanoon. EU:n ja Turkin julkilausuma ja yhteistyö sen toimeenpanemiseksi on tuottanut tuloksia. Yhteistyö on ollut tehokasta erityisesti hallitsemattoman maahantulon hillitsemisessä Egeanmerellä. Vaikka maahantulijoiden määrässä Turkista Kreikkaan on ollut lievää nousua elosyyskuun aikana, (keskimäärin 80 henkeä päivässä), määrät ovat kuitenkin pieniä verrattuna viikkoihin ennen julkilausumaa (keskimäärin 1700 henkeä päivässä). Toimeenpanon haasteena ovat hitaat palautukset Kreikasta Turkkiin, mikä on lisännyt painetta Kreikan saarien vastaanottokeskuksissa. EU ja jäsenmaat ovat antaneet huomattavaa tukea Kreikan ja Turkin viranomaisille, mutta erityisesti jäsenmaiden tulee lisätä apuaan. Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) on koordinoinut yhteensä 153 asiantuntijaa Kreikkaan. Lisäresursseja kuitenkin tarvitaan etenkin "hotspoteissa". EU:n jäsenvaltioiden ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex) on EU Turkki-julkilausuman perusteella lähettänyt 675 jäsenmaiden rajaturvallisuusasiantuntijaa Kreikkaan. Frontex pyytää jäsenmailta edelleen lisähenkilöstöä. Euroopan poliisivirastolla (Europol) on kahdeksan ihmissalakuljetukseen erikoistunutta asiantuntijaa Kreikassa.
EU tukee myös Turkin rannikkovartiostoa ihmissalakuljetuksen ehkäisemisessä ja torjunnassa. Turkin sisäisistä muutoksista ja uudelleenorganisoinneista huolimatta Turkin rannikkovartiosto on jatkanut partiointiaan normaalisti. Frontex ja Nato tekevät yhteistyötä Egeanmerellä salakuljetuksen ja hallitsemattoman maahanmuuton ehkäisemiseksi. Komissio tukee julkilausuman tavoitteiden saavuttamista myös erilaisin informaatiokampanjoin. Suomen osallistuminen Frontex Suomi jatkaa Kreikan tukemista Frontexin koordinoimien rajaturvallisuusoperaatioiden kautta vuosisuunnitelman mukaisesti. Kreikka pyysi nopeaa rajainterventio-operaatiota alueelleen tammi maaliskuuksi 2016. Suomi tuki operaatiota vartiolaiva Merikarhun osallistumisella. Nopealle rajainterventio-operaatiolle pyydettiin myöhemmin jatkoa maaliskuusta toukokuun loppuun. Suomi osallistui jatkamalla Merikarhun osallistumista noin kuukaudella sekä lähettämällä neljä rajaturvallisuusasiantuntijaa Kreikkaan kuukaudeksi. Suomi osallistuu lisäksi Frontexin Kreikassa koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin vuonna 2016 yhteensä 13,6 henkilötyövuoden panoksella. EASO Suomi on osallistunut aktiivisesti turvapaikka-asioiden tukiviraston tukitoimintaan Kreikassa. Vuoden 2016 aikana toimintaan on osallistuttu yhteensä 14 virkamiehen panoksella. Europol Europol on muodostamassa kolmeksi vuodeksi noin 200 poliisin poolia, josta lähetetään poliiseja "hotspotteihin" tukemaan isäntäjäsenmaan tiedustelua ja kuulusteluja. Poolissa on nyt 116 poliisia, joista neljä poliisia Suomesta. Yksi suomalainen poliisi työskentelee Kreikan saarilla syys marraskuussa 2016. EU:n pelastuspalvelumekanismi EU:n pelastuspalvelumekanismi on edelleen aktivoituna Kreikan osalta. Ensimmäinen aktivointi tapahtui joulukuussa 2015. Pyynnöt koskevat ainoastaan materiaaliapua. Lähes kaikki pelastuspalvelumekanismiin osallistuvat maat ovat antaneet Kreikkaan materiaaliapua vuoden 2016 aikana. Kyse on kymmenistä tuhansista avustustarvikkeista. Suomi lähetti maaliskuussa 2016 pelastuspalvelumekanismin kautta Kreikkaan 200 telttaa, huopia, suojapeitteitä ja saippuaa pakolaisleirien olojen parantamiseksi. 2(7) Uusien maahanmuuttajien palauttaminen Turkkiin
3(7) Julkilausuman mukaan kaikki Turkista Kreikan saarille 20.3.2016 lähtien tulevat uudet maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat, joiden hakemus todetaan perusteettomaksi, palautetaan Turkkiin. Tämä tapahtuu EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja palauttamiskiellon periaatetta kunnioittaen. Kreikasta Turkkiin on 26.9. mennessä palautettu EU Turkki-julkilausuman puitteissa 578 henkeä (syyrialaisia, pakistanilaisia, algerialaisia, egyptiläisiä, marokkolaisia, jemeniläisiä, irakilaisia, libanonilaisia ja palestiinalaisia). Palautettujen henkilöiden turvapaikkahakemus on todettu perusteettomaksi, he ovat vetäneet pois hakemuksensa tai eivät ole hakeneet turvapaikkaa. Palautuksia ovat hidastaneet Kreikan hitaus turvapaikkahakemusten ja valitusten käsittelemisessä EU:n antamasta avusta huolimatta. Kreikan viranomaisilta tarvitaan nopeasti toimia vahvemman ja jatkuvan palautuskyvyn rakentamiseksi. Sen katsotaan olevan avaintekijä maahanmuuton ja ihmissalakuljetuksen hillitsemisessä. Takaisinotto ja palautukset Turkista Kreikkaan keskeytyivät hetkellisesti Turkin vallankaappausyrityksen jälkeen, mutta jatkuivat syyskuun alussa. Turkin yhteysupseerien ollessa poissa Kreikan saarilta koordinaatio hoidettiin suoraan Turkin viranomaisten kanssa. Kreikka on ottanut käyttöön turvapaikkahakemusten valituskomiteat. Komiteoiden toiminta on keskeistä hakemusten käsittelemisessä EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Toimiakseen tehokkaasti komiteoilla tulee olla riittävästi resursseja. EU:n ja Turkin välisen kolmansien maiden kansalaisia koskevan takaisinottosopimuksen toimeenpano ei ole edistynyt. Turkin hallitus ei ole vielä päättänyt sopimuksen toimeenpanosta. Maahanmuuttajien tasainen vaikkakin huomattavasti vähentynyt virta ja palautusten hitaus ovat lisänneet painetta Kreikan saarien vastaanottokeskuksissa. Kreikan "hotspotit" ovat ylikansoitettuja. Vastaanottokeskusten kapasiteetti on 7 450 henkilöä, mutta niissä oli 27.9. yhteensä 13 863 henkilöä. Tilannetta voidaan helpottaa vähentämällä saarilla olevien ihmisten määrää nopeuttamalla turvapaikkahakuprosessia ja palautuksilla niiden osalta, joiden turvapaikkahakemus todetaan perusteettomaksi. Lisäksi vastaanottokeskuksia tulisi laajentaa ja niiden turvallisuutta parantaa. Yksintulleisiin alaikäisiin tulee kiinnittää erityishuomiota. Kreikassa on yhteensä 60 000 rekisteröityä maahanmuuttajaa. EU antoi vuonna 2015 hätäapua Kreikalle maahanmuuttokriisin hoitamiseen 352 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 90 miljoonaa euroa Kreikan vastaanottokapasiteetin parantamiseen sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten avustamiseen. Uudelleensijoittaminen Turkista yksi yhdestä -mekanismin puitteissa Turkista EU-maihin on 26.9. mennessä uudelleensijoitettu 1 614 syyrialaista yksi yhdestä -mekanismin puitteissa. Mekanismin tarkoitus on, että jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettua syyrialaista kohden uudelleensijoitetaan yksi syyrialainen Turkista EUmaihin. Syyrialaisia on sijoitettu 13 EU-maahan. Uudelleensijoitukset keskeytyivät Turkin vallankaappausyrityksen jälkeen, mutta alkoivat uudelleen elokuussa. Uudelleensijoittamista odottaa parhaillaan 509 henkeä. Uudelleensijoitukset ovat
4(7) edistyneet huomattavasti nopeammin kuin palautukset. Uudelleensijoitusten tahti tulee säilyttää. Julkilausumaa tuetaan tarvittaessa myös vapaaehtoisen sisäisten siirtojen järjestelyn avulla enintään 54 000 henkilöön saakka. EU:n uudelleensijoittamistiimi tukee jäsenmaita ja koordinoi toimia IOM:n, Turkin maahanmuuttoviranomaisten ja UNHCR:n kanssa. Suomen osallistuminen Suomeen on uudelleensijoitettu 129 syyrialaista 17.10.2016 mennessä. Suomi on vastaanottanut tähän mennessä 430 turvapaikanhakijaa Kreikasta ja 322 Italiasta, eli yhteensä 752 henkilöä sisäisten siirtojen mekanismin puitteissa. Suomi on yhtenä harvoista EU:n jäsenvaltioista vastaanottanut Kreikasta yksin tulleita alaikäisiä. Uusien meri tai maareittien avautumisen estäminen Turkista EU:hun Toimet kontrolloida itäisen Välimeren tulijoiden määrää eivät ole tähän asti johtaneet merkittävien vaihtoehtoisten reittien muodostumiseen. Bulgarian ja Kreikan Turkin vastaisilla maarajoilla siirtolaisten määrät ovat kuitenkin hieman kasvaneet. Tästäkin johtuen on tärkeää tarkkailla tilannetta ja ryhtyä ehkäiseviin toimiin. Tästä syystä mm. tukea Bulgarian rajavalvonnalle on lisätty. Myös Eurooppalaisen raja- ja merivartioston käynnistäminen tukee EU:n ulkorajojen tehostamista. Suomen osallistuminen Bulgaria on pyytänyt Frontexin kautta lisätukea ulkorajojensa valvontaan kesällä 2016. Lisäkontribuutiopyynnön perusteella Frontex on vahvistanut operaatioitaan Bulgariassa 110 asiantuntijalla, mistä Suomen osuus on ollut kolme asiantuntijaa. Suomi vahvisti panostustaan elo syyskuussa, jolloin tarve oli suurin ja vain muutama muu jäsenmaa vastasi lisäkontribuutiopyyntöön. Vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä EU:n ja Turkin väliset neuvottelut vapaaehtoista humanitaarista maahanpääsyä koskevista vakiomenettelyistä (Standard Operational Procedures) ovat kesken. Seuraavassa vaiheessa, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai ainakin huomattavasti vähentyneet, aloitetaan vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän mukainen maahanotto. Tämä tehostaisi julkilausuman toimeenpanoa. Viisumivapaus Turkki ei ole edennyt viisumivapauden 72 askelmerkin täyttämisessä sitten kesäkuun edellisen raportin. Turkilla on täyttämättä seitsemän kriteeriä, jotka koskevat biometrisiä
5(7) passeja, korruptionvastaista toimintaa Euroopan neuvoston suositusten mukaisesti, henkilötietosuojalainsäädännön yhteenmukaistamista EU-standardeja vastaavaksi, yhteistyösopimuksen neuvottelemista Europolin kanssa, oikeudellisen yhteistyön tarjoamista kaikille EU-maille rikosasioissa, terrorismin vastaisen lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamista EU-standardeja vastaaviksi sekä EU:n ja Turkin välisen kolmansien maiden kansalaisia koskevan takaisinottosopimuksen täyttä toimeenpanoa. Komissio kannustaa Turkkia täyttämään jäljellä olevat askelmerkit mahdollisimman pian. Komissio ja Turkki ovat jatkaneet keskusteluja löytääkseen ratkaisuja jäljellä oleviin askelmerkkeihin. Samanaikaisesti komissio on käynyt Eurooppa-neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa keskusteluja viisumivapauden keskeyttämismekanismin vahvistamisesta. Turkin pakolaisavun koordinointiväline Turkin pakolaisavun koordinointivälineen (3 miljardia vuosille 2016 17) perustaminen ja toimeenpano ovat edenneet nopeasti. Koordinointivälineellä tuetaan pakolaisten elinolojen parantamista Turkissa. Koordinointivälineen prioriteettialueina ovat humanitaarinen apu, koulutus, muuttoliikkeen hallinta, terveydenhuolto, kunnallinen infrastruktuuri ja sosioekonominen tuki. Koordinointivälineen tuki kanavoidaan EU:n taloussääntöjen mukaisesti kv. järjestöille, kv. kansalaisjärjestöille sekä myös Turkin viranomaisille toteutuneiden kulujen kattamiseen. Koordinointiväline koostuu humanitaarisesta ja ei-humanitaarisesta osasta, joista miljardin euron humanitaarinen osuus tulee yhteisöbudjetista ja kahden miljardin euron ei-humanitaarinen osuus jäsenmailta. Kolmesta miljardista on tähän mennessä kohdennettu 2,239 miljardia, sopimukset on tehty 1,252 miljardista ja maksettu 467 miljoonaa euroa. Tähän mennessä maksetuista varoista suurin osa on ollut humanitaarista apua, joka on kanavoitu kv. järjestöjen ja kv. kansalaisjärjestöjen kautta Turkkiin. Tukea on annettu myös syyrialaispakolaisten koulunkäyntiin sekä Turkin maahanmuuttoviranomaisen tukemiseen maahanmuuttajien avustamisessa ja Turkin rajavartioston meripelastuskykyjen kehittämiseen. Suomen osuus Turkin pakolaisavun koordinointivälineestä on 28,4 miljoonaa euroa vuosina 2016 19. Kuluvan vuoden osuus 8,4 miljoonaa euroa on maksettu määräajan sisällä. EU:n ja Turkin tulliliiton uudistaminen EU:n ja Turkin välinen tulliunioni muodostaa taloussuhteiden perustan. Turkki on EU:n viidenneksi suurin ja EU Turkin suurin kauppakumppani. Valmistelut tulliunionin uudistamiseen ja laajentamiseen tähtääviin neuvotteluihin etenevät hyvin. Komission odotetaan esittelevän neuvottelumandaattiluonnoksen kuluvan vuoden loppuun mennessä. Turkin EU-jäsenyysprosessin tehostaminen
Osana EU Turkki-julkilausumaa avattavaksi sovittu neuvotteluluku 33 (varainhoito- ja talousarviosäännökset) avattiin 30. kesäkuuta. Neuvottelulukujen avaamista valmistelevaa työtä tehdään viiden neuvotteluluvun osalta ennakoimatta jäsenmaiden päätöstä. Komissio päivittää näiden viiden neuvotteluluvun ns. screening-raportit mahdollista neuvottelulukujen avaamista varten. Neuvotteluluvut koskevat oikeuslaitosta ja perusoikeuksia; oikeutta, vapautta ja turvallisuutta; energiaa; koulutusta ja kulttuuria sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. 6(7) Humanitaaristen olojen parantaminen Syyriassa Humanitaarinen tilanne Syyriassa jatkuu vaikeana. Yhteensä 13,5 miljoonan ihmisen Syyriassa arvioidaan tarvitsevan apua. EU on ollut aktiivinen avun toimittamisessa Turkista rajan yli Syyriaan. Vuonna 2015 43 miljoona euroa kanavoitiin rajan yli tehtäviin operaatioihin ja vuonna 2016 140 miljoonaa euroa haavoittuvimmille alueille Turkissa. EU ja Turkki pyrkivät varmistamaan pääsyn Syyriaan kaikkia mahdollisia reittejä pitkin Aleppon avustussaattueeseen19.9. kohdistuneen iskun jälkeen. Taloudelliset vaikutukset Suomen osuus Turkin pakolaisavun koordinointivälineestä on 28,4 miljoonaa euroa vuosina 2016-19. Kuluvan vuoden osuus 8,4 miljoonaa euroa. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Euroopan komission kolmas seurantaraportti EU Turkki-julkilausuman toimeenpanosta. COM(2016) 634 Final. 28.9.2016. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Lauri Hirvonen(UM), lauri.hirvonen@formin.fi, 050 4476391 Tony Everhall(SM), Tony.Everhall@intermin.fi, 050 456 2805 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Turkki UM EUE, PLM, SM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM