Sisäministeriö MINVA SM OIKEUS- JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA

Transkriptio

1 Sisäministeriö MINVA SM KVY Rytkönen Riikka(SM) Viite Asia OSA; Oikeus ja sisäasioiden neuvosto OIKEUS JA SISÄASIOIDEN NEUVOSTO ; YHTEENVETO KOKOUSAIHEISTA Suomea kokouksessa edustaa sisäministeri Petteri Orpo. Muuttoliikkeen osalta esillä on erityisesti EUTurkkijulkilausuman täytäntöönpano. Lisäksi keskusteluun noussee keskisen Välimeren reitin uudelleenaktivoituminen. Suomi pitää tärkeänä, että EU jatkaa yhteistyötä Turkin kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja pakolaiskriisiin vastaamiseksi koordinoidusti. On myös tärkeää ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa vaihtoehtoisista reiteistä ja tarvittaessa ryhdyttävä pikaisiin toimiin EUtasolla, mikäli uusia reittejä avautuu. Viisumipolitiikasta on tarkoitus käydä horisontaalikeskustelu koskien käsittelyssä olevia viisumivapauspäätöksiä ja EU:n viisumivapauden keskeyttämismekanismin uudistamista. Muistio sisältää vaiteliaisuuspyynnön ja se toimitetaan erikseen. Lisäksi ministerit keskustelevat Schengenalueen toiminnasta komission antaman tiedonannon pohjalta. Tiedonannossa esitetään etenemissuunnitelma Schengenjärjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi ja etenemissuunnitelman mukaiset toimenpiteet on tavoitteena toteuttaa kokonaisuudessaan vuoden 2016 kuluessa. Suomi tukee komission pyrkimyksiä Schengenjärjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi ja suhtautuu myönteisesti etenemissuunnitelmaan. On tärkeää, että toimenpiteet toteutetaan yhdessä ja koordinoidusti.

2 Asialista: 2(18) SISÄASIAT Esityslistaehdotuksen hyväksyminen Lainsäädäntökäsittelyt (mahd.) Akohtien luettelon hyväksyminen (mahd.) Euroopan rajavartiosto: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja ja rannikkovartiostosta ja asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Tilanneselvitys s. 4 Muut asiat Muut kuin lainsäädäntöasiat Akohtien luettelon hyväksyminen Muuttoliike 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpano Muu viimeaikainen kehitys = Keskustelu s. 6 Viisumipolitiikka = Keskustelu Schengenalueen toiminta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppaneuvostolle ja neuvostolle: Etenemissuunnitelma Schengenjärjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi jatkotoimet = Tilanneselvitys ja näkemysten vaihto s. 14

3 3(18) Neuvoston istunnon yhteydessä: SEKAKOMITEAN kokous (klo 10.00) Muuttoliike 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpano Muu viimeaikainen kehitys = Keskustelu Viisumipolitiikka = Keskustelu (mahd.) Euroopan rajavartiosto: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja ja rannikkovartiostosta ja asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (ensimmäinen käsittely) = Tilanneselvitys Schengenalueen toiminta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppaneuvostolle ja neuvostolle: Etenemissuunnitelma Schengenjärjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi jatkotoimet = Tilanneselvitys ja näkemysten vaihto Muut asiat

4 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM RVL Rytkönen Mika(SM) (18) Asia OSA; oikeus ja sisäasioiden neuvosto ; Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan raja ja merivartiojärjestelmästä sekä asetuksen (EY) N:o 2007/2004, asetuksen (EY) N:o 863/2007 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Oikeus ja sisäasiainneuvosto vahvisti neuvoston neuvottelumandaatin Euroopan raja ja merivartiojärjestelmästä (EuRMV) annetusta asetusehdotuksesta parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten. Oikeus ja sisäasiainneuvostossa kuullaan puheenjohtajan tilannekatsaus käsittelyn etenemisestä parlamentissa ja raportoijan kanssa käydyistä epävirallisista keskusteluista. Suomi pitää tärkeänä, että puheenjohtaja tekee jatkotyötä ripeästi siten, että asetusehdotuksen osalta yhteisymmärrys Euroopan parlamentin kanssa voidaan saavuttaa Eurooppaneuvoston edellyttämällä tavalla kesäkuussa. Suomi tuki oikeus ja sisäasioiden neuvostossa puheenjohtajan kompromissiesitystä neuvottelumandaatiksi. Suomi on saanut neuvoston käsittelyssä läpi kaikki keskeiset tavoitteensa (mm. 18 artiklan päätöksenteon muuttaminen neuvoston päätökseksi ja ohjausryhmän, Supervisory board, poistaminen). Lisäksi Suomi on saanut tekstiin useita ehdottamiaan parannuksia, kuten haavoittuvuusarvioinnin kriteerien laatiminen, nopean toiminnan reservin käyttämisen yhteydessä tapahtuvan viraston toiminnan priorisointiarvion, palautushenkilöstön käytön vuosisuunnittelun sekä yhdennetyn rajaturvallisuuden määritelmän (IBM) selkeyttämisen. Neuvoston käsittelyssä ei kyetty löytämään nopean toiminnan reservin kansallisten kiintiöiden muodostamiseen soveltuvaa oikeudenmukaista laskentaavainta. Puheenjohtajan aloitteesta kiintiöt muodostettiin kahdenvälisissä keskusteluissa indikoitujen osallistumismahdollisuuksien perusteella. Neuvoston ehdotuksessa Suomen kiintiöksi määritettiin 30 henkilöä, joka on hyväksyttävissä. Komissio antoi asetusehdotuksen Euroopan raja ja merivartiojärjestelmästä (EuRMV), joka sisältää Euroopan raja ja merivartiojärjestelmän perustamisen, yhdennetyn rajaturvallisuuden määritelmän, EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin vahventamisen ja uudelleen nimeämisen, ja rannikkovartiostoyhteistyön tiivistämisen. Rannikkovartiostoyhteistyön tiivistämiseen liittyen komissio antoi ehdotukset Euroopan

5 5(18) meriturvallisuusviraston (EMSA) ja Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) perustamisasetusten muuttamisesta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvoston kannasta päätetään määräenemmistöllä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Parlamentin raportoija on Artis Pabriks/EPP. Parlamentin odotetaan hyväksyvän oman neuvottelumandaattinsa LIBEvaliokunnassa. EUministerivaliokunta U 2/2016 vp (PeVL 3/2016 vp, HaVL 2/2016 vp, SuVEK 5/2016 vp, SuVP 6/2016 vp, 3 ). Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Rajavartiolaitokselle 40 htv:n lisätarve johtuen nopean toiminnan reservin osoittamisesta viraston käyttöön. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 7416/16 LIMITE FRONT 148 SIRIS 56 CODEC 350 COMIX 245 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mika Rytkönen, SM/RO EUTORItunnus EU/2015/1715, EU/2015/1723, EU/2015/1742 Liitteet Viite

6 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM MMO Johansson Elina(SM) (18) Asia EU/OSA; Muuttoliike EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpano Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU Turkki julkilausuman täytäntöönpano OSA neuvostossa muuttoliikeasiakohdassa toteutetaan EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon seuranta. Tarkoitus on keskustella täytäntöönpanon tilanteesta. Muu viimeaikainen kehitys OSA neuvoston asialistalla on muuttoliikeasiakohdan toisena alakohtana "muu viimeaikainen kehitys". Mitä kaikkea tämä sisältää, on vielä tässä vaiheessa epäselvää. Tiedossa on, että komissio esittelee annetun ensimmäisen turvapaikkajärjestelmän uudistamista koskevan lainsäädäntöehdotuspaketin. Komissio antoi kolme ehdotusta, jotka koskevat yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän muuttamista: se ehdottaa muutoksia Dublinjärjestelmään, Eurodacsormenjälkirekisteriin sekä Euroopan turvapaikkaasioiden tukivirastoa (EASO) koskevaan unionin sääntelyyn. Komission tavoitteena lienee saada uusi lainsäädäntö voimaan syksyyn 2017 mennessä, kun viime vuoden syyskuussa neuvoston hyväksymät turvapaikanhakijoiden EU:n sisäisiä siirtoja koskevan väliaikaiset hätätilamekanismit lakkaavat olemasta voimassa. Kansallisesti valmisteilla ovat ehdotuksia koskevat U kirjelmät. Mahdollista on, että asiakohdassa noussee esille myös keskisen Välimeren reitin uudelleenaktivoituminen. Tehokkaat palautukset Suomi pitää välttämättömänä tehokasta ja toimivaa palautuspolitiikkaa. Kaikki laittomasti EU:n alueelle saapuvat tulee rekisteröidä. Laittomista maahantulijoista tulee erottaa nopeasti kansainvälistä suojelua tarvitsevat ja muut on tehokkaasti ja pikaisesti palautettava lähtö tai kauttakulkumaihin.

7 7(18) EU:n ja kolmansien maiden kanssa käytäviä palauttamista ja takaisinottoa koskevia neuvotteluprosesseja tulee jatkaa ja vireillä olevat takaisinottoneuvottelut tulee saattaa päätökseen. Myös uusia neuvotteluja keskeisten kolmansien maiden kanssa tulee aloittaa. Suomen näkökulmasta keskeisiä lähtömaita ovat Irak, Afganistan ja Somalia, jotka tulisi nostaa takaisinottoneuvotteluihin. Mikäli keskeisten kolmansien maiden kanssa käydään jäsenmaiden palauttamistoimia edistäviä ns. korkean tason dialogeja (HLD) on tärkeää, että dialogien keskeinen tavoite ymmärretään samalla tavalla myös kolmansien maiden toimesta. Uudelleensijoittaminen Turkista On tärkeää, että EU jatkaa yhteistyötä Turkin kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi ja pakolaiskriisiin vastaamiseksi koordinoidusti. EU:n ja Turkin julkilausumassa tehtyjen linjausten pohjalta on keskeistä, että nk. yksi yhdestä järjestely toimeenpannaan tehokkaasti ehtojen täyttyessä. Uudelleensijoittamisen tavoitteena tulee olla, että EU:n alueelle saapuu suuren laittomien maahantulijoiden määrän sijaan pienempi määrä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia laillista kautta. Henkilöiden uudelleensijoittamisella päästäisiin järjestäytyneempään, ennakoitavampaan, humanitaarisempaan ja hallitumpaan maahantuloon. Suomen kannalta on tärkeää, että seuraavassa vaiheessa käyttöönotettava humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmä on EUmaille vapaaehtoinen. Järjestelmän tulee olla ehdollinen Turkin toimenpiteille laittoman maahanmuuton pysäyttämiseksi. Muu viimeaikainen kehitys Uudet reitit Pääasiallinen sisältö On tärkeää seurata tilannetta ja ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa. Tiedonsaanti onkin kehittynyt tältä osin huomattavasti ja vaihtoehtoisia reittejä seurataan jatkuvasti. Samalla kuitenkin nousee uudenlaisia tiedontarpeita ja olisi hyvä, mikäli myös keskisen Välimeren reitin tilastoja ja kehitystä seurattaisiin päivätasolla (kuten nyt EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon seurannan myötä saadaan Kreikasta ja Turkista). Tarvittaessa on ryhdyttävä pikaisiin toimiin EUtasolla, mikäli uusia reittejä avautuu. Suomi on ollut aktiivinen toimija sisäisissä siirroissa ja vastaanottanut 148 henkilöä IT:sta. Kaikkien tulisi osallistua yhteisten päätösten toimeenpanoon. 1. EU Turkki julkilausuman seurannan täytäntöönpanon raportointi Raportointi on kehittynyt huomattavasti ja tilanteesta raportoidaan päivittäin. Raportoinnissa on eroteltu 1) kuinka paljon Turkista on tulijoita Kreikkaan (päivätasolla); 2) kuinka paljon henkilöitä on palautettu Kreikasta Turkkiin EU:n ja Turkin päätöslauselman perusteella (eroteltuna syyrialaiset ja muut kansalaisuudet, alkaen 4.4); 3) kuinka paljon henkilöitä on palautettu Kreikasta Turkkiin Kreikan ja Turkin kahdenvälisen takaisinottosopimuksen perusteella (alkaen 4.4); 4) kuinka paljon syyrialaisia on uudelleensijoitettu Turkista EU:hun (vastaanottavat jäsenvaltiot eriteltynä, alkaen 4.4) sekä 5) kuinka paljon on turvapaikanhakijoita sisäisesti siirretty Kreikasta (vastaanottavat jäsenvaltiot eriteltynä, alkaen 28.4).

8 8(18) Viimeisimmän raportin mukaan Kreikkaan saapui yhden vuorokauden aikana 61 henkilöä. Turkkiin palautettiin yhteensä 386 henkilöä, joista 14 oli syyrialaisia. Kreikan ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen perusteella oli palautettu välisenä aikana 169 henkilöä. Syyrialaisia oli uudelleensijoitettu Turkista EU:n alueelle välisenä aikana yhteensä 135 (54 DE, 31 NL, 34 SE, 11 FI, 5 LT). Kreikasta oli siirretty turvapaikanhakijoita 3.5. mennessä yhteensä 876 (362 FR, 142NL, 111 FI, 89 PT, 37 DE, 30 LU, 29 RO, 21 LV, 12 EE, 10 IE, 7 ES, 6 CY, 6 LT, 6 MT, 4 BG, 4 CZ). (HUOM! Perjantaista 29/4 tiistaihin 3/5 oli Kreikassa lomaaika: pääsiäinen, minkä takia raportointiaktiviteetit ovat normaalia rajoitetummat.) Muu viimeaikainen kehitys Mediassa on esiintynyt tietoja, joiden mukaan eisyyrialaisten osalta olisin saatu Turkilta takuut heidän kohtelustaan. Mm. laajentumiskomissaari Hahn on kertonut FT:lle Turkissa: Today they have agreed to grant the same protection guarantees to nonsyrian refugees as Syrian refugees. Komissio on lisäksi indikoinut, että pian palautukset Kreikasta Turkkiin alkavat toden teolla. Komissio onkin vahvasti (mm. Coreper II:n kokouksessa 28.4) painottanut voimakkaasti tarvetta uudelleensijoituksiin 1:1 järjestelyn puitteissa sekä korostanut, että sisäisten siirtojen prosessia tulee nopeuttaa. EU:n ja Turkin välinen julkilausuma ja siinä sovitut toimenpiteet Julkilausuman mukaan kaikki Turkista Kreikan saarille lähtien tulevat uudet laittomasti saapuneet palautetaan Turkkiin. Tarkoitus on, että jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettua syyrialaista kohden uudelleen sijoitetaan yksi muu syyrialainen Turkista jäsenmaihin tai assosioituneihin maihin. Valmistelu käynnistyi EU Turkkijulkilausumalla , jonka mukaan luodaan mekanismi edellä mainitun periaatteen toimeenpanemiseksi. Mekanismin valmistelun yhteydessä on hyödynnetty vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän valmistelun yhteydessä valmisteltua ehdotusta vakiomenettelyksi (volyymi ja prosessin nopeus, prosessiin kelpoiset (eligible) henkilöt, valintakriteerit sekä vakiosääntely prosessin viidestä eri vaiheesta). Seuraavassa vaiheessa, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai ainakin huomattavasti vähentyneet, aloitetaan vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän mukainen maahanotto. Turkki ja EU vahvistivat sitoutuneensa käyttöön otetun yhteisen toimintasuunnitelmansa täytäntöönpanoon. Sen osalta todetaan jo tapahtuneen paljon edistystä. EU ja Turkki päättivät pysäyttää laittoman muuttoliikkeen Turkista EU:hun. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ne sopivat seuraavista lisätoimenpiteistä: Kaikki Turkista Kreikan saarille lähtien tulevat uudet laittomasti saapuvat palautetaan Turkkiin. Tämä tapahtuu EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti, eli kyse ei ole kollektiivisista karkotuksista. Kaikkia muuttajia suojellaan asianmukaisten kansainvälisten normien mukaisesti ja palauttamiskiellon periaatetta kunnioittaen. Kaikki hakemukset käsitellään yksilöllisesti ja UNHCR on mukana käsittelemässä hakemuksia. Tulija palautetaan, jos hän ei hae turvapaikkaa, hakemus todetaan perusteettomaksi tai sitä ei voida ottaa käsittelyyn.

9 Suomen osallistuminen syyrialaisten yksi yhdestä uudelleensijoittamiseen Turkista 9(18) Yksi yhdestä mekanismi toteutetaan olemassa olevien sitoumusten pohjalta, eikä tämä merkitse uusia sitoumuksia Suomelle. EU:ssa mekanismin mukainen uudelleensijoittaminen tapahtuu ensisijaisesti toteuttamalla jäsenmaiden sitoumukset, jotka sisältyvät annettuihin päätelmiin ( uudelleensijoittamispaikkaa) ja josta uudelleensijoittamispaikkaa on vielä täyttämättä. Suomen osuus kokonaissitoumuksesta on 293 henkilöä. Suomi saanee täytettyä uudelleensijoittamisvelvoitteensa tämän vuoden loppuun mennessä. Kun uudelleensijoittamispaikkaa on täytetty, täytetään mahdolliset tulevat uudelleensijoittamistarpeet vastaavan vapaaehtoisen järjestelyn avulla enintään henkilöön saakka. Neuvosto teki sisäisiä siirtoja koskevan päätöksen, josta vielä jakamaton kiintiö on henkilöä. Komissio on antanut ehdotuksensa em. päätöksen muuttamiseksi siten, että jakamaton sisäisten siirtojen kiintiö voitaisiin käyttää myös uudelleensijoittamisiin. Alkuperäisessä komission päätösehdotuksessa Suomen osuudeksi oli tästä siirrettävän kiintiöstä ehdotettu siirrettävää. Jos palautusten lukumäärä lähestyy em. määriä ( ), yksi yhdestä mekanismia tarkistetaan. Jos palautusten lukumäärä ylittää em. määrät, yksi yhdestä mekanismin soveltaminen lopetetaan. Yksi yhdestä mekanismin mukaiset uudelleensijoittamiset Turkista EU:hun aloitettiin 4.4. Tavoitteena on, että jäsenmaat voisivat ottaa vastaan uudelleensijoitettavia mahdollisimman nopeasti. Vuonna 2016 Suomen pakolaiskiintiö on 750. Kiintiöstä 600 on kohdennettu syyrialaisiin pakolaisiin Turkissa ja loput 150 Libanonissa, Jordaniassa ja PohjoisAfrikassa oleviin syyrialaisiin. Seuraavassa vaiheessa, kun laittomat rajanylitykset Turkin ja EU:n välillä ovat loppumassa tai ainakin huomattavasti ja kestävällä tavalla vähentyneet, vapaaehtoisen humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmän mukaisesti aloitetaan kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien ottaminen EUmaihin. Jos EU:n ja Turkin sopima järjestely toimii, ovat EU ja sen myötä Suomi sitoutuneet soveltamaan humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmää. Suomen tulee pohtia osallistumistasoaan. Suomi vastaanotti Turkista 11 syyrialaista pakolaista. Suomi on päättänyt ottaa Turkista 100 syyrialaista pakolaista huhtikuussa suoritetun kiintiöpakolaisten valintamatkan perusteella. Suomen osallistuminen sisäisiin siirtoihin Kreikasta Eurooppaneuvoston maaliskuun päätelmissä kehotettiin nopeuttamaan sisäisiä siirtoja Kreikasta. Tarkoituksena on nopeuttaa olemassa olevien sitoumusten täytäntöönpanoa, eikä nopeuttaminen merkitse uusia sitoumuksia Suomelle. Kreikassa oleskelevien maahantulijoiden määrää on tarkoitus vähentää sisäisillä siirroilla. Kreikassa on viimeaikaisten (22.3.) tietojen mukaan arviolta vajaat maahantulijaa, jotka eivät voi siirtyä Kreikasta eteenpäin LänsiBalkanin reitin sulkeuduttua. Tähän mennessä tehtyjen päätösten nojalla Suomelle kohdennettu kokonaiskiintiö sisäisistä siirroista Kreikasta on Suomeen on tähän mennessä siirretty 111 turvapaikanhakijaa. Suomi on ilmoittanut (pledges), että se voi ottaa Kreikasta 270 sisäisesti siirrettävää turvapaikanhakijaa.

10 Suomen asiantuntija ja muut kontribuutiot 10(18) EUvirastojen asiantuntijapyynnöt Kreikkaan Frontex pyysi jäsenmailta palautusasiantuntijoita (50) ja poliiseja (1 500) avustamaan palautuksissa. Euroopan turvapaikkaasioiden tukivirasto EASO pyysi jäsenmailta turvapaikkaasioiden asiantuntijoita (400) ja tulkkeja (400). Europolilta odotetaan lisätietoja kansallisten asiantuntijoiden tai vierailevien virkamiesten nimeämistarpeesta turvatarkastuksiin ja taustaselvityksiin Kreikassa. Suomi on ilmoittanut valmiudestaan lähettää Kreikkaan 10 poliisia ja 10 turvapaikkaasioiden asiantuntijaa. Suomi on jo lähettänyt Kreikassa käynnissä olevaan Frontexin koordinoimaan RABIToperaatioon kaksi screener/debriefing asiantuntijaa ja kaksi asiantuntijaa aloittaa myöhemmin huhtikuussa (tarkastavat saapujien henkilöllisyyden ja kansallisuuden sekä tekevät maahantulijoiden puhutteluja). Lisäksi vartiolaivan (kaksi 22 hengen miehistöä) toimintaa valvontatehtävissä Välimerellä pidennetään kuukaudella (toukokuun puoliväliin asti). Suomi osallistuu edellä mainitun lisäksi Kreikan tukemiseen vuonna 2016 Frontexin koordinoimat operaatiot/rajavartiolaitos: Henkilötyövuodet yhteensä: 10,9 HTV. EASO:n koordinoimat operaatiot/maahanmuuttovirasto: Henkilötyövuodet yhteensä: 1 HTV (jatkossa tavoitteena on pitää jatkuvasti yksi virkamies EASO:n operaatioissa riippuen avautuvista tehtävistä). Pelastuspalvelumekanismi: Kreikalle on lähetetty EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta materiaaliapua (telttoja, huopia ym.). Kuljetuskustannukset korvaa valtaosin EU. Suomi on valmis lähettämään 2 5 asiantuntijaa kuukauden ajaksi, jos Kreikka pyytää asiantuntijaapua pelastuspalvelumekanismin kautta. Punainen Risti: Virkamies Suomen ja Saksan punaisen ristin ERU Basic Health Care Clinic operaatioon (0,1 HTV). Yhteyshenkilön nimeäminen Turkkiin Komission toivoo, että jäsenmaat nimeäisivät yhteyshenkilön Turkkiin uudelleensijoittamisasioiden yhteyshenkilöksi paikan päälle. Yhteyshenkilön nimeäminen Turkkiin on osa 1:1 mekanismin SOP:ssa edellytettyjä toimenpiteitä. KOM toivoo yhteyshenkilöä, jotta tiedonvaihtoa ja siten koko prosessia pystyttäisiin nopeuttamaan. Turkin pakolaisavun koordinaatioväline EUpuolella on saatu aikaan yhteisymmärrys Turkin pakolaisavun koordinaatiovälineestä (3 miljardia euroa), jossa rahoitus jakaantuu vuosille EU on käynnistämässä ensisijaisia hankkeita. Jäsenmaiden tulisi kiirehtiä kansallisten osallistumistodistusten hyväksymistä. Suomi on toimittanut osallistumistodistuksensa. Suomen kansallinen maksuosuus on kokonaisuudessaan 28,4 miljoonaa euroa. EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti päätös lisätuesta tehdään ja sen käyttö aloitetaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Rahoitus jakaantuu kahdelle vuodelle. Oletuksella, että lisärahoitus olisi 3 miljardia euroa ja siitä puolet tulisi EUbudjetista ja toinen puoli jäsenmailta, Suomen laskennallinen osuus olisi noin 44 miljoonaa euroa (EUbudjettiosasta 1,55 % eli noin 23 miljoonaa euroa ja kansallinen kontribuutio 21 miljoonaa euroa koordinaatiovälineen mukaisen 1,42 % BKTLkertoimen perusteella).

11 Hätäapuinstrumentti 11(18) Asetus hätäavun antamisesta EU:ssa hyväksyttiin yleisten asioiden neuvostossa Uusi tukiväline on tarkoitettu kaikille jäsenmaille, mutta ensivaiheessa avun kohteena on Kreikka. Budjetti on 700 miljoonaa euroa, josta tämän vuoden rahoitustarve on 300 miljoonaa euroa. Lisäbudjettiesitys kattaa 100 miljoonaa euroa tälle vuodelle allokoidusta 300 miljoonan euron rahoitustarpeesta. Lisäbudjettiesitys ei merkitse uutta rahaa, vaan tarvittava rahoitus järjestetään uudelleen kohdentamisin. Välineen rahoitusta voidaan hyödyntää sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti on hyväksynyt asetukseen liittyvän lisäbudjettiesityksen täysistunnossaan (huhtikuussa). 2. Muu viimeaikainen kehitys Komission ehdotukset Nyt annetut esitykset ovat osa laajempaa komission lainsäädäntösuunnitelmaa, jonka tavoitteena on Schengenalueen normalisointi ja yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittäminen toimivaksi. Keskeisinä elementteinä komission ajattelussa on ulkorajavalvonnan vahvistaminen, yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittäminen, tehokas palautuspolitiikka ja pakolaisuuden juurisyihin vaikuttaminen. Keskeistä Dublinehdotuksessa olisi nyt vastuunjakoa jäsenmaiden kesken varmistava uusi jakomekanismi. Kyse olisi automaattisesti tiettyjen kriteerien täyttyessä laukeavasta mekanismista. Uuden täydentävän jakomekanismin tarkoituksena on varmistaa, että kun johonkin jäsenvaltioon kohdistuu ylivoimainen määrä turvapaikkahakemuksia niin että sen järjestelmien kantokyky vaarantuu, voidaan turvapaikkahakemusten käsittelyä jakaa niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät ole vastaavan paineen alaisia. Jäsenmaan on mahdollista kieltäytyä mekanismiin osallistumisesta tietyn enimmäispituudeltaan määrätyn ajanjakson ajan (12 kk). Kannustimena osallistua siirtoihin voisi toimia ehdotukseen sisältyvä velvoite osoittaa siinä tapauksessa taloudellista solidaarisuutta maksamalla hakijaa kohden korkeahko summa eli euroa sille jäsenmaalle, joka ottaa vastuun kyseisistä hakijoista. Eurodacasetuksen soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi ja Eurodacia hyödynnettäväksi myös palautuksissa. Ongelmana palautuksissa on ollut laittomien tulijoiden identifiointi ja palautuksiin tarvittavien asiakirjojen hankkiminen. Komissio ehdottaa, että sormenjälkien ottamisen ikärajaa lasketaan (nyt 14 v. > 6 v.). Tarkoituksena on näin suojella lapsia tunnistamalla heidät, jos he ovat joutuneet eroon perheistään. Komissio ehdottaa myös EASO:n (European Asylum Support Office, virasto nimettäisiin uudestaan) uudelleenorganisointia. Uudelleennimetty virasto: 1) edistäisi käytännöllistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa turvapaikkaasioissa (velvoittavuudella; nyt tietojenvaihto vapaaehtoista, myös jakomekanismin hallinnoinnin ja toteuttamisen tukemiseen liittyviä tehtäviä); 2) varmistaisi suuremman yhtenäisyyden suojeluntarpeiden arvioinnissa eri puolilla Unionia (mm. lähtömaatiedon tuotannon parempi strukturointi ja virtaviivaistaminen); 3) edistäisi Unionin oikeutta ja operationaalisia standardeja turvapaikkaasioissa (teknisten asiakirjojen kehittäminen: operationaaliset standardit, ohjeistus, parhaat käytännöt); 4) seuraisi ja arvioisi yhteisen turvapaikkajärjestelmän täytäntöönpanoa ja 5) tuottaisi jäsenmaiden tueksi enemmän operationaalista ja teknistä apua. (Ehdotettava konsepti on samankaltainen kuin rajaasioiden puolella on ehdotettu).

12 Uudet reitit 12(18) Muiden reittien sulkeuduttua keskisen Välimeren reitti on noussut taas keskiöön. Italiaan on tullut tammihuhtikuun aikana meren yli henkilöä. Maaliskuussa tulijoiden määrä oli moninkertainen helmikuuhun ja viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Vuosina 2014 ja 2015 samassa ajassa saapui noin Tulijamäärä huhtikuussa 2016 oli "vain" 9116 henkilöä, joka on huomattavasti aikaisempien vuosien huhtikuun lukuja alhaisempi ( ja ). Tämä voi kuitenkin selittyä erityisen hankalilla olosuhteilla. Tulijat ovat seuraavista Afrikan maista: Nigeria, Gambia, Somalia, Norsunluurannikko, Somalia, Guinea, Senegal ja Mali (75 % Keski ja LänsiAfrikan maista). Libyan kaupungeissa ns. odotusalueilla meren ylitystä odottaa eri arvioiden mukaan jopa satoja tuhansia henkilöitä. Koko vuoden ennuste vaihtelee eri arvioiden mukaan: maltillisen arvioin mukaan ennuste on vuoden 2014 tasolla (n ) ja toisaalta on arvioitu myös että tulijoita voisi olla jopa Ennustaminen on kuitenkin vaikeaa ja paljon riippuu mm. Libyan tilanteen kehittymisestä. Keskistä välimeren reittiä on toistaiseksi saapunut vain 17 syyrialaista, 21 irakilaista ja 9 afganistanilaista turvapaikanhakijaa. Frontexin tilastojen mukaan alle puolet mereltä Italiaan pelastetuista hakee turvapaikkaa. Italia julkisti ehdotuksen unionin ulkoisista toimista muuttoliikekriisissä ( Migration Compact ), joka on otettu myönteisesti vastaan komission taholta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ei tiedossa asiakirjaa

13 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot 13(18) EUTORItunnus Elina Johansson, SM/MMO, p Johanna Räty, SM/MMO, p Annikki VanamoAlho, SM/MMO, Päivi Pietarinen, VNK/VNEUS, Liitteet Viite

14 Sisäministeriö PERUSMUISTIO SM KVY Everhall Tony(SM) (18) Asia OSA; OSAneuvosto ; Schengen alueen toiminta Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppaneuvostolle ja neuvostolle: Etenemissuunnitelma Schengenjärjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi jatkotoimet Kokous Oikeus ja sisäasiat neuvosto U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Komissio antoi tiedonannon etenemissuunnitelmasta Schengenjärjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi Vastauksena Eurooppaneuvoston esittämään kehotukseen palauttaa tilanne sellaiseksi, että kaikki jäsenvaltiot voivat soveltaa Schengenin rajasäännöstöä täysimääräisesti, julkaistussa komission tiedonannossa esitetään etenemissuunnitelma normaalitilanteen palauttamiseksi sääntöjä järjestelmällisesti soveltamalla ja huomioiden muut samanaikaisesti käynnissä olevat toimet. Nyt käsiteltävänä on etenemissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden seuranta. Eurooppaneuvostossa todettiin Schengenalueen normaalin toiminnan palauttamisen olevan tärkeää. Etenemissuunnitelman mukaiset toimenpiteet on tavoitteena toteuttaa kokonaisuudessaan vuoden 2016 kuluessa. Suomi tukee komission pyrkimyksiä Schengenjärjestelmän normaalin toiminnan palauttamiseksi ja suhtautuu myönteisesti komission julkaisemaan etenemissuunnitelmaan. On tärkeää, että toimenpiteet toteutetaan yhdessä ja koordinoidusti. Eräiden jäsenvaltioiden ulkorajavalvonnassa on ollut puutteita. Tehokas ulkorajavalvonta on keskeinen keino saada muuttoliike hallintaan. Puutteellinen ulkorajavalvonta vaarantaa koko Schengenjärjestelmän toimivuuden. Suomi yhtyy komission tiedonannossa esittämään näkemykseen siitä, että ulkorajavalvonnan vakavat puutteet muodostavat uhkan yleiselle järjestykselle ja sisäiselle turvallisuudelle koko Schengenalueella. Suomi korostaa ulkorajavalvonnan kuntoon saattamisen tärkeyttä Kreikassa ja Italiassa. Laittomasti maahan tulleiden pysäyttäminen näihin maihin on edellytys sovittujen sisäisten siirtojen toimivuudelle. Tällä myös vähennettäisiin vetotekijöitä sekä

15 Pääasiallinen sisältö 15(18) mahdollistettaisiin tehokkaat ja nopeat palautukset niille, jotka eivät ole oikeutettuja kansainväliseen suojeluun. Laittomasti maahan tulleiden pysäyttäminen edellyttää lisäksi, että EUvirastot, muut jäsenmaat ja kansainväliset järjestöt tukevat näitä maita. Jotta Schengenjärjestelmän normaali toiminta voitaisiin palauttaa, tulisi Schengenarvioinneissa todetut puutteet korjata ja etenemissuunnitelman mukaiset toimet panna täytäntöön. Koska arvioinneissa todettuja ulkorajavalvontaan liittyviä puutteita ei ole vielä saatu korjatuiksi, tulisi sisärajatarkastusten jatkaminen mahdollistaa Schengenin rajasäännöstön artiklan 29 mukaisesti. Niin kauan kuin EU:n ulkorajavalvonta ei toimi ja laittomasti maahan tulleiden laajamittainen liikkuminen Euroopan alueella jatkuu, on ymmärrettävää ja hyväksyttävää, että valtiot haluavat torjua yleiseen järjestykseen ja sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia vakavia uhkia palauttamalla rajavalvonnan sisärajoille Schengensäännösten mukaisesti. Sisärajatarkastusten käyttöönotolla on myös välittömiä vaikutuksia muihin jäsenvaltioihin, jotka tulee huomioida. Ruotsin ja Tanskan väliaikaisesti käyttöön ottamat sisärajatarkastukset pysäyttivät Suomeen suuntautuneen edelleen siirtymisen, mitä voidaan pitää näiden maiden toimien välittömänä vaikutuksena. On kuitenkin tunnistettava pidempiaikaisen sisärajavalvonnan palauttamisen huomattavat poliittiset ja taloudelliset seuraukset. Syyskuusta 2015 alkaen yhteensä kahdeksan Schengenmaata on palauttanut tarkastukset sisärajoilleen siitä syystä, että sisäiseen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuu vakava uhka sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden edelleen liikkumisen vuoksi. Kaikissa kahdeksassa tapauksessa maat ovat perustelleet yksipuolista päätöstään sisärajatarkastusten palauttamisesta säännöksellä, joka koskee välittömiä toimia edellyttäviä tapahtumia (Schengenin rajasäännöstön 28 artikla). Schengenjärjestelmään kohdistuu tällä hetkellä vakavia uhkia, koska se on alttiina koville muuttoliikepaineille ja sen toimintaa vaikeuttavat ulkorajavalvontaan liittyvät vakavat puutteet. Nämä paineet ja puutteet ovat yhdessä vaarantaneet koko järjestelmän toiminnan. Konfliktit ja kriisit Syyriassa ja sen lähialueilla ovat johtaneet siihen, että Euroopan unionin alueelle saapuu ennätysmäärä pakolaisia ja siirtolaisia. Tämä puolestaan on paljastanut vakavia puutteita joillakin unionin ulkorajaosuuksilla ja johtanut siihen, että muutamat jäsenvaltiot ovat alkaneet soveltaa perusteettoman läpikulun sallivaa menettelyä. Tästä syystä on muodostunut LänsiBalkanin läpi kulkeva reitti, jota pitkin ihmiset siirtyvät nopeasti pohjoiseen. Useat jäsenvaltiot ovat reagoineet tähän ottamalla väliaikaisesti uudelleen käyttöön tarkastukset sisärajoilla, mikä vaarantaa Schengenin vapaan liikkuvuuden alueen asianmukaisen toiminnan ja sen edut Euroopan kansalaisille ja Euroopan taloudelle. Tavoitteena on palauttaa Schengen rajavalvontajärjestelmä normaaliin päiväjärjestykseen marraskuun puoliväliin mennessä. Tämä edellyttää toimia kolmella eri osaalueella: 1. Tehokasta ulkorajavalvontaa Kreikan Schengen tarkastuksessa havaitut puutteet koskien ulkorajojen hallintaa tulee korjata viivytyksettä. Jäsenvaltioiden, EU virastojen ja komission tulee tukea Kreikkaa.

16 16(18) 2. Luvattomien rajanylittäjien läpilaskun lopettamista Lopetetaan läpilasku eli käännytetään ne henkilöt, jotka eivät hae tai ole hakeneet turvapaikkaa. Jäsenvaltioiden tulee täyttää velvollisuutensa EU lainsäädännön nojalla sallimalla turvapaikkaa hakeville henkilöille pääsy turvapaikkamenettelyyn sekä toisaalta epäämällä niiden henkilöiden pääsy, jotka eivät täytä maahantulon vaatimuksia. EU oikeuden mukaisesti turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta valita jäsenvaltiota joka heille mahdollisesti turvapaikan myöntäisi. 3. Sisärajatarkastusten suunnitelmallista jatkoa marraskuuhun asti Yksipuolisesti toteutetut sisärajatarkastukset tulisi korvata koordinoidulla täysimittaisilla sisärajatarkastusten väliaikaisella käyttöönotolla (Schengen rajasäännöstön mukaisesti). Tällä pyrittäisiin poistamaan sisärajatarkastukset kokonaisuudessaan joulukuuhun 2016 mennessä. Schengenin rajasäännöstön 29 artiklan soveltaminen on suojamekanismi, jonka tarkoituksena on turvata koko Schengenalueen toiminta. Kyseessä ei ole mihinkään yksittäiseen jäsenvaltioon kohdistuva seuraamus, eikä tarkoituksena ole myöskään sulkea mitään jäsenvaltiota Schengenalueen ulkopuolelle. Maahanmuuttokriisin myötä yhteys rajavalvonnan ja muiden siihen liittyvien osaalueiden välillä on korostunut. Sisärajatarkastusten poistaminen tulisi tapahtua linjassa yhtenäisen maahanmuutto, turvapaikka ja ulkorajavalvontapolitiikan mukaisesti perustuen jäsenvaltioiden keskinäiseen solidaarisuuteen siten, että se olisi oikeudenmukainen kolmansien maiden kansalaisia kohtaan. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan raja ja merivartiojärjestelmä (EuRMV) koskeva asetus hyväksytään kesäkuuhun mennessä. EU:n yhtenäisen ulkorajavalvonnan takaamiseksi järjestelmän tulisi voida aloittaa täysimittainen toiminta kesäkuun aikana. Kokonaisvaltaisen Schengenjärjestelmän toimivuuden kannalta myös muut, kuin rajavalvontaan liittyvät haasteet tulisi huomioida. Tähän kuuluu erityisesti Kreikkaan kohdistuvan maahanmuuttoliikkeen vähentäminen toimimalla yhteistyössä Turkin kanssa ja huomioimalla NATO:n tuki. Nykyisiä Dublinsääntöjä on alettava asteittain soveltaa uudestaan täysimääräisesti, myös Kreikassa huomioiden kuitenkin, että tulevaisuudessa taakka jakautuu tasapuolisella tavalla jäsenvaltioiden kesken. Syyskuussa 2015 käyttöön otetuista hätätilanteessa sovellettavista siirtojärjestelmistä on saatava konkreettisia tuloksia eli Kreikasta on niiden perusteella siirrettävä huomattava määrä ihmisiä. Ne henkilöt, joilla ei ole oikeutta jäädä Euroopan unioniin, on palautettava. Schengenjärjestelmästä luopumisen kustannukset Sisärajatarkastusten palauttaminen pysyvästi EU:ssa ei ratkaisisi muuttoliikekriisin synnyttämiä haasteita, mutta aiheuttaisi valtavia taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia kustannuksia EU:lle ja yksittäisille jäsenvaltioille. Komissio on arvioinut, että talouden näkökulmasta rajatarkastusten täysimääräinen palauttaminen ihmisten liikkeiden seuraamiseksi Schengenalueella aiheuttaisi EU:n taloudelle välittömiä suoria kustannuksia, joiden määrä olisi vuosittain 5 18 miljardia euroa. Kansalaisten näkökulmasta rajatarkastusten palauttaminen EU:n sisällä vahingoittaisi kansalaisten matkustusvapautta, joka on EU:n vaalituimpia saavutuksia. Se uhkaisi tuhota yhden Euroopan yhdentymisen keskeisistä saavutuksista ja yhteisen eurooppalaisen alueen rakentamisen.

17 EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 17(18) Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat COM(2016) 120 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Tony Everhall (SM), puh Päivi Pietarinen, VNK/VNEUS, EUTORItunnus EU/2016/0713 Liitteet Viite

18 18(18) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi