Eurooppa-koulut Eurooppa-koulujen pääsihteerin keskustoimisto Pedagoginen kehittämisyksikkö Viite: 2015-01-D-33-fi-3 SUOMENKIELINEN VERSIO L2-kielten yhteinen opetussuunnitelma Perusoppimäärä Syllabus for all LII languages Main course 1 APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE ON 12 AND 13 FEBRUARY 2015 IN BRUSSELS Opetussuunnitelma tulee voimaan vuosiluokilla: S1-5 1. syyskuuta 2015 S6 1. syyskuuta 2016 S7 1. syyskuuta 2017 Ensimmäinen EB-tutkinto (European Baccalaureate) on kesäkuussa 2018 Entry into force for cycles 1 and 2 on 1 September 2015 for cycle 3: on 1 September 2016 for S6 on 1 September 2017 for S7 1 st Baccalaureate session in June 2018 1 Following the decision of the du Joint Board of Inspectors on 11 February 2015 on the document 2011-09-D-47-en-5 Structure for all syllabuses in the system of the European schools, samples of written and oral exams in Finnish were added to the syllabus 2015-01-D-33-fi-3 1/31
1. Yleiset tavoitteet Eurooppa-koulujen opetuksella on kahtalainen tavoite: tarjota formaalia koulutusta sekä edistää oppilaiden yksilöllistä kasvua laajemmassa sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. Formaali koulutus antaa tietoja ja taitoja, käsitteitä ja osaamista eri oppiaineissa. Yksilöllistä kasvua puolestaan edistetään erilaisissa henkisissä, eettisissä, sosiaalisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä. Tähän kuuluu tietoisuus tilanteenmukaisesta käyttäytymisestä, oman elin- ja toimintaympäristön ymmärtäminen sekä yksilöllisen identiteetin kehittyminen. Näitä kahta toisiinsa erottamattomasti nivoutuvaa tavoitetta edistetään eurooppalaisten kulttuurien rikkaudesta vahvasti tietoisessa ympäristössä. Tietoisuus ja kokemukset yhteisestä eurooppalaisuudesta johdattavat oppilaat kunnioittamaan entistä enemmän jokaisen Euroopan maan ja alueen perinteitä sekä kehittämään ja ylläpitämään omaa kansallista identiteettiään. Eurooppa-koulujen oppilaat ovat tulevaisuuden Euroopan ja koko maailman kansalaisia, jotka tarvitsevat monenlaista osaamista vastatakseen nopeasti muuttuvan maailman haasteisiin. Vuonna 2006 Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät elinikäisen oppimisen avaintaitoja koskevan eurooppalaisen viitekehyksen (Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus 2006/962/EY). Siinä määritetään seuraavat kahdeksan avaintaitoa, joita jokainen tarvitsee saadakseen henkilökohtaisia onnistumisen elämyksiä, kehittyäkseen, toimiakseen aktiivisena kansalaisena, osallistuakseen yhteiskunnan toimintaan ja työllistyäkseen: 1. viestintä vierailla kielillä 2. matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla 3. digitaaliset taidot 4. oppimistaidot 5. sosiaalisuuteen ja kansalaisuuteen liittyvät taidot 6. aloitekyky ja yrittäjyys 7. tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmenemismuodot. Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmassa pyritään kehittämään kaikkia näitä taitoja. Eri kielten oppimäärissä panostetaan viestintävalmiuksien lisäksi myös oppilaiden sosiaalisten ja kansalaistaitojen sekä kulttuuritietoisuuden ja ilmaisukyvyn kehittämiseen. L2-kielen opiskelu alkaa alakoulun ensimmäisellä luokalla (P1) ja on pakollista kaikille yläkoulu-lukion ja oppilaille vuosiluokilla 1 7. Vuosiluokilla 6 7 oppilaat voivat valita L2-kielen laajan oppimäärän. Yläkoulun ensimmäisen nivelvaiheen oppimistavoitteet perustuvat alakoulussa viiden lukuvuoden aikana yhtäjaksoisesti suoritettuihin kieliopintoihin. EB-tutkinnolle määritetyt tavoitteet perustuvat kahdentoista vuoden aikana yhtäjaksoisesti suoritettuihin kieliopintoihin (kolme viikkotuntia vuosiluokilla 6 7). Oppimistavoitteet noudattavat Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) taitotasoja. Viitekehys mahdollistaa myös välitasot, jotka määritellään tasoina A1+, A2+ jne. Viidennen lukuvuoden lopussa oppimistavoitteet vastaavat tasoa A2. Yläkoulu-lukiossa tasot määritetään seuraavasti: 2015-01-D-33-fi-3 2/31
Yläkoulun ja lukion luokka-asteet Taitotaso Nivelvaihe 1, vuosiluokat 1 3 Taso B1 Nivelvaihe 2, vuosiluokat 4 5 Taso B2 Nivelvaihe 3, vuosiluokat 6 7 Taso C1 C1+ (L2 laaja oppimäärä) Eurooppa-koulujen vieraiden kielten opetuksessa ja opiskelussa käytetään seuraavia viitekehyksen taitotasoja: L2-KIELI C1 L3-KIELI B1+ L4-KIELI A2+ 2. Didaktiset periaatteet L2-kielen opetusta ja oppimista ohjaavat seuraavat didaktiset periaatteet. Oppimisen päätavoitteena on viestinnällinen kielitaito. Opetetaan kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä suullista vuorovaikutusta, puhumista ja kirjoittamista, mutta niiden keskinäinen painotus vaihtelee nivelvaiheittain. Opetuksessa ja oppimisessa tulee käyttää mahdollisimman paljon opiskeltavaa kieltä. Opetuksessa tulee hyödyntää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Oppilaiden virheitä tulee käsitellä rakentavasti ja oppimista edistävästi. Oppilaita tulee kannustaa hyödyntämään aiemmin hankittua kielitaitoa ja omaksuttuja oppimisstrategioita. Eriyttävien opetusmenetelmien käyttö on suositeltavaa oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioon ottamiseksi. Myös oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja -nopeudet, sosiaaliset taidot, vahvuudet ja heikkoudet tulee ottaa huomioon opetuksessa mahdollisimman hyvin. Sujuvuuden ja itsenäisen kielenkäytön saavuttamiseksi käytetään erilaisia välineitä, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikkaa. Kielen hyvä hallinta eri tilanteissa edellyttää asteittain rakentunutta ymmärrystä kielen järjestelmästä ja kontekstisidonnaisuudesta. Opetuksessa tulee painottaa ensisijaisesti toiminnallista kielitaitoa myös silloin, kun opetetaan kielioppia, morfologiaa ja sanastoa. Oppilaiden sosiolingvistiseen osaamiseen kuuluu tietoisuus kielen rekistereistä, vaihtelusta jne. ja niiden tilannekohtaisesta käytöstä. Edellä oleva luettelo ei ole tyhjentävä, eivätkä kohdat ole tärkeysjärjestyksessä. 3. Oppimistavoitteet Ensimmäisen nivelvaiheen oppimistavoitteet (S1 S3) Yläkoulu-lukion kolmannen vuosiluokan päättyessä oppilaalla tulee olla valmiudet 1. ymmärtää itseensä, tuttuihin aiheisiin ja laajempaan kokemuspiiriinsä liittyvää puhetta, kun hänelle puhutaan hitaasti ja selvästi, ymmärtää audiovisuaalisen materiaalin sisältö pääpiirteissään 2. lukea ja ymmärtää lyhyitä tekstejä, jotka sisältävät tuttuja sanoja ja lauseita, poimia keskeisimmät tiedot kaunokirjallisesta tai asiatekstistä 2015-01-D-33-fi-3 3/31
3. osallistua arkisia asioita tai tuttuja aiheita käsitteleviin keskusteluihin 4. kuvata erilaisia aiheita yksinkertaisesti ja selvästi, perustella ja selittää mielipiteitä ja aikomuksia 5. kirjoittaa yhtenäisiä tekstejä tutuista aiheista ja ilmaista erilaisia näkökulmia ja kokemuksia tai omia mielipiteitä niistä 6. osoittaa tuntevansa opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuureja, mukaan lukien niiden yhteiskuntaa, ajankohtaisia asioita, kirjallisuutta ja sen kontekstia 7. tiedostaa joitakin opiskeltavan kielen kulttuurisia koodeja ja käyttää niitä oikein viestinnässä kyseisen kielen puhujien kanssa 8. valita tehokkaimmat kielenoppimisstrategiat ja hyödyntää niitä omassa kielenoppimisessaan 9. soveltaa erilaisia opiskelutaitoja ja hyödyntää monenlaisia työkaluja kielitaitonsa kehittämisessä. Toisen nivelvaiheen oppimistavoitteet (S4 S5) Viidennen vuosiluokan päättyessä oppilaalla tulee olla valmiudet 1. ymmärtää pääkohdat monipolvisesta mutta selkeästä yleiskielisestä puheesta, joka käsittelee tuttua aihetta tai joitakin yleisluontoisempia aiheita, ymmärtää valtaosan yleiskielisen audiovisuaalisen materiaalin sisällöstä, joka käsittelee etenkin ajankohtaisia asioita 2. lukea ja ymmärtää kaunokirjallisten ja asiatekstien pääpiirteitä ja etenkin tekstin kontekstin, rakenteen sekä kirjoittajan tai puhujan näkökulman 3. osallistua yleisluontoisiin ja ajankohtaisia asioita koskeviin keskusteluihin ja ilmaista omia mielipiteitään suhteellisen sujuvasti ja spontaanisti 4. esittää selkeitä ja yksityiskohtaisia kuvauksia eri aiheista, selittää ja perustella mielipiteensä ja aikomuksensa loogisesti ja kohtuullisen tarkasti 5. kirjoittaa eri tyyleillä tarkkoja ja selkeitä tekstejä, joissa ilmaistaan oma näkökulma ja huomioidaan viestin vastaanottaja 6. osoittaa tuntevansa opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuureja, mukaan lukien niiden yhteiskuntaa, ajankohtaisia asioita, kirjallisuutta ja sen taustoja sekä taidetta yleensä 7. tiedostaa erilaisia opiskeltavan kielen kulttuurisia koodeja ja käyttää niitä oikein viestinnässä kyseisen kielen puhujien kanssa 8. hyödyntää ja kehittää omassa kielenoppimisessaan tehokkaita kielenoppimisstrategioita 9. etsiä, kerätä ja käyttää monenlaisista painetuista ja sähköisistä lähteistä saatavaa tietoa kielitaitonsa kehittämisessä. Kolmannen nivelvaiheen oppimistavoitteet (S6 S7) Seitsemännen vuosiluokan päättyessä oppilaalla tulee olla valmiudet 1. ymmärtää monipolvisen puheen eksplisiittinen tai implisiittinen sisältö tai monipolvisen mutta selkeän yleiskielisen puheen keskeinen argumentti, ymmärtää audiovisuaalisia materiaaleja suhteellisen vaivatta 2. lukea, ymmärtää ja analysoida suhteellisen pitkiä ja monimutkaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä, jotka edustavat eri tyylejä 2015-01-D-33-fi-3 4/31
3. osallistua keskusteluihin sujuvasti ja spontaanisti, ilmaista omia ajatuksiaan ja mielipiteitään tarkasti keskustelun toisen osapuolen huomioon ottaen 4. esittää selkeitä kuvauksia monimutkaisista aiheista, esittää perusteltu ja hyvin muodostettu argumentti 5. kirjoittaa selkeitä ja hyvin muodostettuja tekstejä eri tyyleillä viestin vastaanottajat huomioiden, esittää kriittinen mielipide kaunokirjallisessa tai asiatekstissä käsiteltävästä aiheesta 6. osoittaa tuntevansa syvällisesti opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuureja, mukaan lukien niiden yhteiskuntaa, ajankohtaisia asioita, kirjallisuutta ja sen taustoja sekä taidetta yleensä, osoittaa tuntevansa eri aikakausien kaunokirjallisia ja asiatekstejä, sijoittaa ne omaan historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa ja arvioida niiden yhteiskunnallista vaikutusta julkaisuaikana ja mahdollisesti nykypäivän perspektiivistä 7. tuntea ja hyödyntää erilaisia kulttuurienvälisiä koodeja kulttuuristen stereotypioiden tunnistamisessa ja välttämisessä 8. ottaa vastuuta omasta kielenoppimisestaan 9. valita tehokkaimpia kielenoppimisstrategioita ja hyödyntää niitä omassa kielenoppimisessaan. 4. Sisällöt Ensimmäisen nivelvaiheen sisällöt (S1 S3) Ensimmäisen nivelvaiheen aikana oppilaan tulee edellisten vuosiluokkien aikana hankkimiensa tietojen ja taitojen pohjalta omaksua 1. hyvät tiedot ääntämyksestä, intonaatiosta ja oikeinkirjoituksesta 2. laaja sanaston ja idiomien tuntemus 3. tietoa yksinkertaisista sana- ja kielioppirakenteista 4. valmiudet käsitellä ja hankkia tietoa hyödyntämällä tarvittaessa avustettuna erilaisia lähteitä, mukaan lukien digitaaliset lähteet 5. tietoa opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuurista, johon sisältyy myös joihinkin kaunokirjallisiin teksteihin tutustuminen 6. erilaisia kielenoppimisstrategioita sekä välineitä oman oppimisensa arviointiin. Toisen nivelvaiheen sisällöt (S4 S5) Toisen nivelvaiheen aikana oppilaan tulee edellisten vuosiluokkien aikana hankkimiensa tietojen ja taitojen pohjalta omaksua 1. tietoa erilaisille yleisöille ja eri tilanteisiin tarkoitetuista kielimuodoista ja rekistereistä 2. laaja sanavarasto, joka kattaa myös abstraktit käsitteet 3. tietoa sanarakenteista ja monimutkaisista kielioppirakenteista 4. itsenäisiä tiedonhankintastrategioita, joissa hyödynnetään erilaisia lähteitä ja etenkin tieto- ja viestintätekniikkaa 5. syvällisempi tietoisuus opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuureista ja kaunokirjallisista teksteistä 6. itsenäisiä kielenoppimisen strategioita, joihin sisältyy myös tietoisuus omasta edistymisestä. 2015-01-D-33-fi-3 5/31
Kolmannen nivelvaiheen sisällöt (S6 S7) Kolmannen nivelvaiheen aikana oppilaan tulee edellisten vuosiluokkien aikana hankkimiensa tietojen ja taitojen pohjalta omaksua 1. laajat ja kattavat tiedot, eri tilanteisiin tarkoitetuista kielimuodoista ja rekistereistä 2. hyvin laaja konkreettisten ja abstraktien käsitteiden sanavarasto, joka soveltuu useimpiin viestintätilanteisiin 3. syvällistä tietoa monimutkaisista kielioppirakenteista 4. itsenäisiä tiedonhankintastrategioita, joissa hyödynnetään useimpia tietolähteitä 5. opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuurien tuntemusta, etenkin kaunokirjallisuuteen perehtymällä 6. itsenäisiä oppimisstrategioita ja kyky arvioida omaa oppimistaan. 5. Arviointi Ensimmäisen nivelvaiheen arviointi (S1 3) A) Formatiivinen arviointi Arvioinnin tulee olla pääosin formatiivista. Siinä huomioidaan alakoulussa jo opitut asiat. Oppilaat tulevat tietoisiksi omasta tasostaan ja edistymisestään opintojen aikana alkuarvioinnin, opettajan havaintojen sekä kokeiden ja itsearvioinnin kautta. Arvioinnin tulee perustua kyseisen nivelvaiheen oppimistavoitteisiin. Siinä voidaan myös hyödyntää Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen ja eurooppalaiseen kielisalkkuun sisältyviä itsearviointitaulukkoja. Toisen nivelvaiheen arviointi (S4 5) A) Formatiivinen arviointi Arvioinnin tulee olla pääosin formatiivista. Siinä huomioidaan ensimmäisessä nivelvaiheessa jo opitut asiat. Oppilaat tulevat tietoisiksi omasta tasostaan ja edistymisestään opintojen aikana alkuarvioinnin, opettajan havaintojen sekä kokeiden ja itsearvioinnin kautta. Arvioinnin tulee perustua kyseisen nivelvaiheen oppimistavoitteisiin. Siinä voidaan myös hyödyntää Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen ja eurooppalaiseen kielisalkkuun sisältyviä itsearviointitaulukkoja. B) Summatiivinen arviointi Nivelvaiheen päätteeksi järjestetään yhteismitallinen kirjallinen koe, jolla arvioidaan luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen tasoa. Kolmannen nivelvaiheen arviointi (S6 S7) A) Formatiivinen arviointi Arvioinnin tulee olla pääosin formatiivista. Siinä huomioidaan edellisessä nivelvaiheessa jo opitut asiat. Oppilaat tulevat tietoisiksi omasta tasostaan ja edistymisestään opintojen aikana alkuarvioinnin, opettajan havaintojen sekä kokeiden ja itsearvioinnin kautta. Arvioinnin tulee perustua kyseisen nivelvaiheen oppimistavoitteisiin. Siinä voidaan myös hyödyntää Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen ja eurooppalaiseen kielisalkkuun sisältyviä itsearviointitaulukkoja. B) Summatiivinen arviointi Nivelvaiheen päätteeksi järjestetään kirjallinen koe, jolla arvioidaan luetun ymmärtämisen, kirjoittamisen ja kaunokirjallisuuden ymmärtämisen tasoa. (Viite: 2015 01-D-33-fi-1: 2015-01-D-33-fi-3 6/31
LIITTEET. Kaikkien L2-kielten opetussuunnitelma: L2-kielen kirjallisen ja suullisen kokeen uusi rakenne EB-tutkinnossa). Oppilaat voivat osallistua L2-kielen suulliseen kokeeseen, jolla arvioidaan ymmärtämisen, kirjoittamisen ja kaunokirjallisuuden ymmärtämisen tasoa. 2015-01-D-33-fi-3 7/31
Liite: KOMMENTIT Seuraavat kommentit täydentävät opetussuunnitelman niitä kohtia, joita on tarve selventää. Opetussuunnitelmatekstin lainaukset on kursivoitu. a) Didaktiset periaatteet Opetetaan kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä suullista vuorovaikutusta, puhumista ja kirjoittamista, mutta niiden keskinäinen painotus vaihtelee nivelvaiheittain. Oppilaiden tulee harjoitella ja oppia kuullun ja luetun ymmärtämistä sekä suullista vuorovaikutusta, puhumista ja kirjoittamista. Kaikkia osa-alueita painotetaan yhtä paljon ja harjoitellaan säännöllisesti. Oppilaille tulee tarjota enenevässä määrin aitoja kielenkäytön konteksteja ja tilanteita. Oppilaita tulee kannustaa hyödyntämään aiemmin hankittua kielitaitoa ja omaksuttuja oppimisstrategioita. Opettajien tulee huomioida oppilaiden alakoulussa hankkimia ja kehittämiä taitoja ja hyödyntää jatkuvuutta niiden kehittämisessä ja hyödyntämisessä. Progressiivinen oppiminen on tärkeää siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja etenkin siirryttäessä luokka-asteelta P5 luokka-asteelle S1. Opetuksessa ja oppimisessa tulee käyttää mahdollisimman paljon opiskeltavaa kieltä. Opettajat käyttävät äidinkieltä vain käsitelläkseen opiskeltavan kielen oppimisstrategioita, esimerkiksi verratakseen käyttöä äidinkielessä ja opiskeltavassa kielessä tai kahden vieraan kielen välillä. Oppilaiden virheitä tulee käsitellä rakentavasti ja oppimista edistävästi. Oppimista voidaan tehostaa virheiden avulla. Kun viestintä on hyvää tasoa, virheiden korjaamisen ei tule haitata puheen sujuvuutta tai vaikuttaa negatiivisesti oppilaiden kirjoittamisvalmiuteen. Tavoitteena on oikeakielisyys ja tarkkuus, mutta kohtuus kaikessa. Oppilaita tulee kannustaa hyödyntämään ja laajentamaan aiemmin hankittua kielitaitoa ja omaksuttuja oppimisstrategioita. Toista kieltä oppiessaan oppilaiden kannattaa käyttää aiemmin hankitun kielitaidon myötä omaksuttuja oppimisstrategioita ja heitä tulee rohkaista niiden käyttöön. Opetuksessa tulee hyödyntää monipuolisesti erilaisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Monenlaisten opetusmenetelmien käyttö on hyvin tärkeää. Esimerkiksi luokkahuoneen järjestely ja aktiivisen oppimisen menetelmät, kuten pari- ja ryhmätyöt, itsenäiset ja projektityöt, roolipelit ja portfoliot, voivat tehostaa oppimista. Eriyttävien opetusmenetelmien käyttö on suositeltavaa oppilaiden erilaisten tarpeiden huomioon ottamiseksi. Ryhmien heterogeenisuuden huomioimiseksi opetusta eriytetään. Opetus- ja oppimisstrategioita ja valittujen tekstien tai tehtävien vaikeusastetta voidaan eriyttää ottamalla huomioon kunkin oppijan valmiudet, kiinnostuksen kohteet, oppimistyylit ja mieltymykset sekä käyttämällä erilaisia opetusmenetelmiä. Oppilaiden oppimistyylit ja vahvuudet (esim. visuaaliset, auditiiviset ja kinesteettiset) ovat yhteydessä älykkyyden eri lajeihin (esim. kielellinen, loogis-matemaattinen, musikaalinen). Sujuvuuden ja itsenäisen kielenkäytön saavuttamiseksi käytetään erilaisia välineitä, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniikkaa. Erilaisten välineiden käyttö ei ole vain opettajan vastuulla, vaan oppilaat tutustuvat niihin myös itsenäisesti koulussa ja kotona. Esimerkkejä ovat sanastoon perehtyminen, aiheen tai teeman tutkiminen, sähköinen viestintä tai projektin suunnittelu ja esittäminen (yksin tai pienryhmässä). Kielen hyvä hallinta eri tilanteissa edellyttää asteittain rakentunutta ymmärrystä kielen järjestelmästä ja kontekstisidonnaisuudesta. 2015-01-D-33-fi-3 8/31
Vieraan kielen oppiminen perustuu viestinnälliseen ja toiminnalliseen menetelmään. Asiayhteydellä on siinä keskeinen merkitys. Sanastoa ja idiomeja tulee käyttää tilannesidonnaisesti, ja niiden omaksumista tulee kehittää järjestelmällisesti. b) Oppimistavoitteet Kolmannen nivelvaiheen oppimistavoitteet (S6 7) Kohta 4: esittää selkeitä kuvauksia erilaisista monimutkaisista aiheista, esittää perusteltu ja hyvin muodostettu argumentti Oppilaiden edellytetään tuottavan yhtenäisiä esityksiä ja tukevan niitä järjestelmällisesti monipuolisilla ja hyvin muodostetuilla argumenteilla, jotka johtavat asteittain päätelmään sopivien esimerkkien avulla. Kolmannen nivelvaiheen oppimistavoitteet (S6 7) Kohta 6: osoittaa tuntevansa syvällisesti opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuureja, mukaan lukien niiden yhteiskuntaa, ajankohtaisia asioita, kirjallisuutta ja sen taustoja sekä taidetta yleensä, osoittaa tuntevansa eri aikakausien kaunokirjallisia ja asiatekstejä, sijoittaa ne omaan historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa ja arvioida niiden yhteiskunnallista vaikutusta julkaisuaikana ja mahdollisesti nykypäivän perspektiivistä, osoittaa tuntevansa eurooppalaista kirjallisuutta ja sen kulttuurista kontekstia muulla kuin opiskeltavalla kielellä Tarkastelu nykypäivän perspektiivistä saattaa Eurooppa-kouluissa osoittautua toimivaksi opetusmenetelmäksi kaunokirjallisten tekstien lisäksi myös yhteiskunnallisten asioiden käsittelyyn. Kaunokirjallisella tekstillä on oma sisäinen koherenssinsa, ja se voidaan ymmärtää itsenäisenä teoksena, mutta tekstin kontekstin tunteminen ja vertailu muihin aikakausiin tai eri maihin voi syventää asioiden ymmärtämistä ja niiden tulkintaa entisestään. Tämä koskee kaikkia taidemuotoja. Toisen ja kolmannen nivelvaiheen oppimistavoitteet (S4 5, S6 7) Kohta 7 kulttuurienväliset koodit: tiedostaa erilaisia opiskeltavan kielen kulttuurisia koodeja ja käyttää niitä oikein viestinnässä kyseisen kielen puhujien kanssa, tuntea ja hyödyntää erilaisia kulttuurienvälisiä koodeja kulttuuristen stereotypioiden tunnistamisessa ja välttämisessä Toisen nivelvaiheen päättyessä oppilailla tulee olla valmiudet tiedostaa opiskeltavan kielen kulttuuriset koodit ja käyttää niitä tarkoituksenmukaiseen viestintään kyseisen kielen puhujien kanssa. Kolmannen nivelvaiheen päättyessä oppilailla tulee olla valmiudet hyödyntää erilaisia kulttuurienvälisiä koodeja kulttuuristen stereotypioiden tunnistamisessa ja välttämisessä. Kulttuurienvälisen ymmärryksen ja kulttuurienvälisten koodien tiedostamisen lähtökohtana ovat hyvät tiedot kulttuurienvälisten erojen taustatekijöistä, kuten arvoista, sosiaalisista normeista, historiallisista tapahtumista ja symboleista, myyteistä, huumorista, elämäntavasta, tavoista ja uskonnosta. Mitä paremmin oppilaat tiedostavat kulttuurienväliset erot, sitä epätodennäköisemmin he tekevät vääriä johtopäätöksiä tai käyttäytyvät sopimattomasti sosiaalisissa tilanteissa tai tulkitsevat kulttuuriin ilmentymiä (mukaan lukien erilaisia tekstejä) tai arvojärjestelmiä virheellisesti. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen nivelvaiheen oppimistavoitteet (S1 3, S4 5, S6 7) Kohta 8: 2015-01-D-33-fi-3 9/31
valita tehokkaimmat kielenoppimisstrategiat ja hyödyntää niitä omassa kielenoppimisessaan (S1 3 ) hyödyntää ja kehittää omassa kielenoppimisessaan tehokkaita kielenoppimisstrategioita (S4 5) ottaa vastuuta omasta kielenoppimisestaan (S6 7) Alakoulussa omaksutut oppimisstrategiat tulee huomioida ensimmäisessä nivelvaiheessa. Tämän opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on kannustaa oppilaita ottamaan entistä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ja hankkimaan tietoa oppimisprosesseista. Oppilaat voivat kehittää edelleen alakoulussa opittuja itsearviointimenetelmiä, kuten vertaisarviointia. Oppilaat oppivat entistä itsenäisemmin esimerkiksi oppimispäiväkirjan avulla. Eurooppalaisen kielisalkun itsearviointilauseiden osaamisväittämien kaltaisten välineiden käyttö antaa oppilaille mahdollisuuden asettaa itselleen realistisia oppimistavoitteita. c) Sisällöt Ensimmäisen, toisen ja kolmannen nivelvaiheen sisällöt (S1 3, S4 5, S6 7) Kohta 4: valmiudet käsitellä ja hankkia tietoa hyödyntämällä tarvittaessa avustettuna erilaisia lähteitä, mukaan lukien digitaaliset lähteet (S1 3) itsenäisiä tiedonhankintastrategioita, joissa hyödynnetään erilaisia lähteitä ja etenkin tieto- ja viestintätekniikkaa (S4 5) itsenäisiä tiedonhankintastrategioita, joissa hyödynnetään useimpia tietolähteitä (S6 7) Oppilaita rohkaistaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tutustumaan erilaisiin lähteisiin ja käyttämään niitä itsenäisesti. Tieto- ja viestintätekniikan lisäksi käytetään muita lähteitä, kuten oppikirjoja, sanakirjoja, tietosanakirjoja ja aikakauslehtiä. Oppilaat oppivat arvioimaan käytettävissä olevia tietolähteitä kriittisesti ja omaksuvat kriittisen lähestymistavan opettajan tuella. He työskentelevät niin itsenäisesti tai pienissä ryhmissä sekä koulussa että kotona. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen nivelvaiheen sisällöt (S1 3, S4 5, S6 7) Kohta 5: tietoa opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuurista, johon sisältyy myös joihinkin kaunokirjallisiin teksteihin tutustuminen (S1 3) syvällisempi tietoisuus opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuureista ja kaunokirjallisista teksteistä (S4 5) opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuurien tuntemus, etenkin kaunokirjallisuuteen perehtymällä (S6 7) Painotetaan kulttuurin laajaa tuntemusta: kirjallisuus, kuvataiteet, elokuva, teatteri, historia, kulttuurienväliset koodit, media, jne. Opiskeltavaa kieltä tulee ymmärtää sen laajassa merkityksessä: kieltä puhutaan yleensä useammassa kuin vain yhdessä maassa. Tämä monimuotoisuus ja rikkaus ilmenee kirjallisuudessa, ja se tulee ottaa huomioon opetuksessa. Opetussuunnitelmaan sisältyvien teosten lisäksi (yksi 6. luokalla ja yksi 7. luokalla) oppilas perehtyy mahdollisimman laajasti erilaisiin ja eri aikakausia edustaviin teoksiin kehittääkseen tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot -avaintaitoa. 2015-01-D-33-fi-3 10/31
LIITTEET: Liite 1: EB-tutkinnon kirjallisten kokeiden arviointi Liite 2: EB-tutkinnon kirjallisten kokeiden arvosteluun liittyvät kommentit Liite 3: EB-tutkinnon suullisten kokeiden arviointi Liite 4: EB-tutkinnon kirjallisten kokeiden malleja (englanti, ranska, saksa) Liite 5: EB-tutkinnon suullisten kokeiden malleja (englanti, ranska, saksa) L2-kielten yhteinen opetussuunnitelma otetaan käyttöön lukuvuosina 2015 (nivelvaihe 1 ja 2) ja 2016 (nivelvaihe 3). Ensimmäinen L2-kielen yhteisen opetussuunnitelman mukainen EBkoe on vuonna 2018. Tämän vuoksi tarvitaan uusi L2-kielen koemuoto. Tämä uusi opetussuunnitelma kuvaa kuullun ymmärtämisen, lukemisen, suullisen esiintymisen ja vuorovaikutuksen sekä kirjoittamisen oppimistavoitteita. Ne perustuvat Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen (CEFR). Siinä viitataan myös oppimis- ja opiskelutaitoihin sekä kulttuurisiin taitoihin. 1. EB-TUTKINNON KIRJALLINEN KOE Nämä osaamisalueet tulee huomioida päättökokeessa. Kirjallisella kokeella arvioidaan oppilaan lukemisen ja kirjoittamisen tasoa sekä luetun ymmärtämistä. Niihin sisältyy myös kulttuuriin tuntemusta. Niitä arvioidaan opetussuunnitelman viestintä- ja taitoperusteinen lähestymistapa huomioiden. Kirjallisessa kokeessa on kolme osaa: Osa 1: luetun ymmärtäminen Osa 2: kirjoittaminen Osa 3: kirjallisuuden ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen: Oppimistavoitteet määrittävät lukutaidon kolmannen nivelvaiheen päättyessä. Oppilaan tulee kyetä lukemaan, ymmärtämään ja analysoimaan suhteellisen pitkiä ja monimutkaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä, jotka edustavat eri tyylejä (katso kolmannen nivelvaiheen oppimistavoitteet, kohta 2). Aineistona voidaan käyttää erilaisia asiatekstejä, kuten sanoma- ja aikakauslehtien artikkeleita, kirjeitä, arvosteluita, esseitä, puheita ja luentoja. Ne voivat sisältää esimerkiksi kuvia, valokuvia, tilastoja ja kaavioita. Luetun ymmärtämistä arvioidaan erilaisilla kysymyksillä: avoimet kysymykset, monivalintakysymykset, oikein/väärin-väittämät, perustellut oikein/väärin-väittämät, lauseiden täydentäminen, yhdistämistehtävät, lyhyet vastaukset, tekstin uudelleenmuotoilu, tekstin täydentäminen, jne. Kirjoittaminen: Kolmannen nivelvaiheen päättyessä oppilaiden tulee kyetä kirjoittamaan selkeitä ja hyvin muodostettuja tekstejä eri tyyleillä viestin vastaanottajat huomioiden, selittämään kriittisesti oman näkökulmansa kaunokirjallisuuden ja asiatekstien sisältämiin aiheisiin (katso L2-kielten yhteinen opetussuunnitelma, oppimistavoitteet, kolmas nivelvaihe, kohta 5). Kirjoitustaitoja arvioidaan oppilaiden kirjoittamasta tekstistä, jossa oppilaat esittelevät idean ja kehittelevät sitä edeten argumentoimalla johtopäätökseen. Tehtävänannossa on ohjeet kirjoitustehtävään. Oppilaat kirjoittavat tehtävänannon mukaisesti esimerkiksi esseen, artikkelin tai yleisönosastokirjoituksen. Arvioinnissa huomioidaan tekstin sisältö, jäsentely, tarkkuus ja tyyli. 2015-01-D-33-fi-3 11/31
Kirjallisuuden ymmärtäminen: Kolmannen nivelvaiheen päättyessä oppilas kykenee osoittamaan tuntevansa syvällisesti opiskeltavaa kieltä käyttävien maiden/yhteisöjen kulttuureja, mukaan lukien niiden yhteiskuntaa, ajankohtaisia asioita, kirjallisuutta ja sen taustoja sekä taidetta yleensä sekä tuntevansa eri aikakausien kaunokirjallisia ja asiatekstejä, sijoittamaan ne omaan historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa ja mahdollisesti arvioimaan niitä nykypäivän perspektiivistä (katso L2-kielten yhteinen opetussuunnitelma, oppimistavoitteet, kolmas nivelvaihe, kohta 6). Teossarjoja on kaksi: yksi käsitellään 6. luokalla ja toinen 7. luokalla. Oppilaat osoittavat ymmärtävänsä käsitellyt teokset ja niiden kulttuuristen kontekstin kirjoittamalla esseen, analyysin tai arvostelun. Kirjallisen kokeen malli Kokeelle varattu aika: 3 tuntia Osa 1: luetun ymmärtäminen 1 asiateksti, jota oppilaat eivät tunne ennestään yhteensä 750 sanaa (+/-10 %) 5 7 kysymystä seuraavista: kappaleiden tai koko tekstin pääasiallinen merkitys kappaleiden väliset suhteet perustelut/argumentit jne. Osa 2: kirjoittaminen 1 tehtävä 400 sanaa (+/- 10 %) Tehtävä voi olla esimerkiksi essee, artikkeli tai yleisönosastokirjoitus Osa 3: kirjallisuuden ymmärtäminen oppilas valitsee yhden kahdesta tehtävästä, jotka koskevat käsiteltyjä teossarjoja 600 sanaa (+/- 10 %) Tehtävä voi olla esimerkiksi essee, artikkeli tai arvostelu Kolme itsenäistä osaa. Jokaisella niistä on yhtenäinen painotus. 2015-01-D-33-fi-3 12/31
2. EB-TUTKINNON SUULLINEN KOE Suullisella kokeella arvioidaan oppilaan lukemisen sekä puhumisen ja vuorovaikutuksen tasoa. Myös kuuntelutaidot sisältyvät suulliseen vuorovaikutukseen. Niihin sisältyy myös kulttuuriin tuntemusta. Ne vastaavat opetussuunnitelman viestintä- ja osaamiskeskeistä lähestymistapaa. Suullisessa kokeessa on kaksi osaa: Osa 1: luetun ymmärtäminen Osa 2: suullinen vuorovaikutus Osat ovat itsenäisiä ja niillä on samanlainen painotus. Luetun ymmärtäminen: Oppimistavoitteet määrittävät lukutaidon kolmannen nivelvaiheen päättyessä. Oppilaan tulee kyetä lukemaan, ymmärtämään ja analysoimaan suhteellisen pitkiä ja monimutkaisia kaunokirjallisia ja asiatekstejä, jotka edustavat eri tyylejä (katso kolmannen nivelvaiheen oppimistavoitteet, kohta 2) Tehtävässä voidaan käyttää erilaisia kaunokirjallisia tekstejä (esimerkiksi otteita romaanista tai novellista tai runoja) ja asiatekstejä (esim. sanomalehtien ja aikakauslehtien artikkeleita, arvosteluja ja puheita). Kaunokirjallisia ja asiatekstejä tulee olla yhtä paljon. Kaunokirjallisten tekstien julkaisuajankohdan tulee olla vuoden 1900 jälkeen. Asiatekstien tulee olla ajankohtaisia. Tekstin yhteydessä esitetään vain yksi kirjallinen kysymys. Oppilas esittelee tekstin pääkohdat ja analysoi tekstiä selkeästi ja jäsentyneesti. Oppilas ei esitä tässä osassa omaa näkökulmaansa. Esityksen kesto on noin 3 5 minuuttia. Kuulustelija esittää oppilaalle esityksen jälkeen kysymyksiä, jotka perustuvat tekstiin. Suullinen vuorovaikutus: Oppimistavoitteet määrittävät vuorovaikutustaidot kolmannen nivelvaiheen päättyessä. Oppilaan tulee kyetä osallistumaan keskusteluun sujuvasti ja spontaanisti, ilmaisemaan omia mielipiteitään tarkasti ja spontaanisti ja huomioida toisen osapuolen mielipiteet, esittämään selkeitä kuvauksia monimutkaisista aiheista sekä perusteltu ja hyvin muodostettu argumentti. (katso oppimistavoitteet, kolmas nivelvaihe, kohdat 3 ja 4) Tämä osa perustuu 6. ja 7. luokalla käsiteltyyn aiheeseen liittyvään ongelmatilanteeseen. Tehtävänanto on oppilaalle aiemmin tuntematon reaktioita herättävä aineisto, joka voi olla esimerkiksi sarjakuva, kaavio, kuvasarja tai lyhyt lainaus. Aineistoon ei liity kirjallista kysymystä, vaan kuulustelija aloittaa keskustelun esittämällä haastavan kysymyksen. Oppilaan tulee vastata spontaanisti ja vakuuttavasti ja kyetä ylläpitämään syvällistä ja vuorovaikutteista keskustelua. 2015-01-D-33-fi-3 13/31
Liite 1 L2-kielen kirjallisen EB-kokeen arviointi Osa 1 luetun ymmärtäminen Osa 2 kirjoittaminen Osa 3 kirjallisuuden ymmärtäminen Kriteeri Enimmäispisteet 40 40 pistettä tasan kaikkien kysymysten välillä Painotus, jos alakysymyksiä Enimmäispisteet 40 1. Sisältö 1 Tehtävänannon vaatimusten täyttyminen 12 Koherenssi/ajatusten kehittely 2. Rakenne Tekstin rakenne (johdanto kehittely johtopäätös) Lauseiden ja kappaleiden välinen koheesio Tekstilajikohtaiset käytänteet (asettelu, vastaanottajan huomiointi, rekisteri, jne.) 3. Tarkkuus Sanasto Oikeinkirjoitus Kielioppi/syntaksi 4. Tyyli Sanastot ja rakenteet Luettavuus 1 12 1 12 1 4 Enimmäispisteet 40 20 1. Sisältö Tehtävänannon vaatimusten täyttyminen Sisällön tuntemus (pääkohdat, teemat, henkilöt, teoksen rakenne) 2. Henkilökohtainen reaktio* Oma näkökulma ja näkemys Olennaiset perustelut 3. Kirjoittaminen Kielen asianmukainen käyttö Yhteispisteet 10 10 *henkilökohtainen reaktio: kolmannen nivelvaiheen päättyessä oppilaalla tulee olla valmiudet esittää oma näkökulmansa. Tämä tulee esittää lukukokemuksen perusteella. 2015-01-D-33-fi-3 14/31
Liite 2 EB-tutkinnon kirjallisten kokeiden arvosteluun liittyvät kommentit Arvosteluasteikossa käytetään Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CEFR) tasoja. Sitä käytetään L2-kielen kirjallisen EB-kokeen arviointiin tasolla C1. OSA 1 LUETUN YMMÄRTÄMINEN Painotus määrittyy pisteiden jakautumisen mukaan. Tässä osassa ei arvioida kielen tarkkuutta. OSA 2 KIRJOITTAMINEN Arvioinnissa otetaan huomioon neljä kriteeriä: sisältö, rakenne, tarkkuus ja tyyli. 1. Sisältö tehtävänannon vaatimusten täyttyminen. Arvioidaan, miten hyvin vastaus täyttää tehtävänannon vaatimukset. koherenssi/ajatusten kehittely. Koherenssilla tarkoitetaan tässä ajatusten loogista kehittelyä. 2. Rakenne Arvioidaan seuraavia: tekstin rakenne (esim. alku-käsittely-loppu) lauseiden ja kappaleiden välinen koheesio tekstilajikohtaiset käytännöt: kohdeyleisö, asettelu jne. 3. Tarkkuus Arvioidaan vastauksen oikeakielisyyttä (morfologia ja syntaksi, sanasto ja oikeinkirjoitus). 4. Tyyli Arvioidaan seuraavia: sanaston ja rakenteiden laajuus ja monipuolisuus ilmaisun luettavuus ja sujuvuus OSA 3 KIRJALLISUUDEN YMMÄRTÄMINEN Arvostelussa otetaan huomioon kolme kriteeriä: sisältö, henkilökohtainen reaktio ja kirjoittaminen 1. Sisällöt Tehtävänannon vaatimusten täyttyminen: Arvioidaan, miten hyvin oppilas täyttää tehtävänannon vaatimukset. Sisältöjen tuntemus: Pääasiallisten teemojen, tärkeimpien henkilöiden ja juonen kulun yleiskatsaus, jne. 2. Henkilökohtainen reaktio Oppilas ilmaisee ja perustelee oman näkemyksensä ja henkilökohtaisen reaktionsa kaunokirjalliseen tekstiin. 3. Kirjoittaminen: Arvioidaan kielen asianmukaista käyttöä tehtävässä (kielioppi, sanasto, oikeinkirjoitus). Arviointi perustuu 120 pisteen järjestelmään. Arvosana määräytyy erikseen toimitettavan muuntotaulukon perusteella. Samaa arvosteluasteikkoa suositellaan käytettäväksi kirjoitusharjoitusten arvostelussa, jotta oppilaat tuntevat tutkinnossa käytettävät arviointikriteerit ennestään. 2015-01-D-33-fi-3 15/31
Liite 3 Suullisten EB-kokeiden arviointi Kriteeri Enintään 100 pistettä Osa 1: luetun ymmärtäminen Osa 2. suullinen vuorovaikutus esitys (pääasiallisen viestin käsittely, rakenne, esitettyyn kysymykseen sopiva vastaus) osuvat vastaukset kuulustelijan yksityiskohtaisiin kysymyksiin tekstistä 1. vuorovaikutus: sujuvuus ja spontaanius viestinnän tehokkuus, spontaanit vastaukset 2. kieli: sanaston ja kieliopin tarkkuus sopiva rekisteri 3. sisältö: tehtävänannon täyttäminen perustellut ja hyvin muodostetut argumentit, osuvat esimerkit 50 50 2015-01-D-33-fi-3 16/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI ESIMERKKI L II -kielen uudesta kirjallisesta EB-kokeesta (Viite: 2015-01-D-33-fi-3, Syllabus for all L II languages ) KOKEEN PITUUS: 3 tuntia (180 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Ei ERITYISHUOMIOITA: Vastaa kaikkiin kolmeen osaan. Osa 1 Osa 2 Osa 3 Luetun ymmärtäminen: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kirjoittaminen: Vastaa kysymykseen. Kirjallisuuden ymmärtäminen: Vastaa kysymykseen 1 tai kysymykseen 2. 2015-01-D-33-fi-3 17/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI Osa 1 Luetun ymmärtäminen 40 pistettä Suomalaiset luottavat yhä Suomi sijoittuu luottamustutkimuksissa maailman kärkeen muiden Pohjoismaiden kanssa. Miksi yhteiskunta on kaverimme? 5 10 15 20 25 30 35 Kun kolumnisti tai poliitikko julistaa Suomen olevan luottamusyhteiskunta, hän ei puhu puppua. Kaksi isoa kansainvälistä kyselytutkimusta, World Values Survey ja European Social Survey, mittaa säännöllisesti ihmisten luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnan instituutioihin. Pohjoismaalaiset ovat päätyneet toistuvasti kärkeen. European Social Survey mittaa luottamusta kysymällä vaikkapa näin: Sanoisitko, että useimpiin ihmisiin voi luottaa vai että koskaan ei voi olla liian varovainen? Vuonna 2008 Suomi sai neljänneksi suurimman luvun (6,32) kysymyksistä, jotka mittasivat luottamusta toisiin ihmisiin. Edellä olivat vain pohjoismaiset kumppanimme Tanska, Norja ja Ruotsi. Seuraavina tulivat Hollanti (5,93) ja Sveitsi (5,91). Perää listalla pitivät Turkki (2,73), Bulgaria (3,62), Romania (3,63) ja Kreikka (3,65). Maantiede ja luottamus ovat edelleen kytköksissä toisiinsa: luottamus toisiin ihmisiin laskee, kun mennään pohjoisesta etelään. Kyse on nimenomaan luottamuksesta useimpiin ihmisiin. Kyllä ihmiset Turkissakin luottavat, mutta he luottavat omiin verkostoihinsa, sukuun ja tuttuihin. Suomalaiset ovat mitalisijoilla, kun mitataan luottamusta maan parlamenttiin, poliittisiin puolueisiin ja oikeusjärjestelmään. Poliisiin suomalaiset luottivat enemmän kuin mikään muu tutkimuksissa mukana ollut kansa. INSTITUUTION VOIMA / Yhteiskuntatieteissä käydään vilkasta keskustelua siitä, miksi joissakin maissa luotetaan ja toisissa ei. Miksi brasilialaisista vain muutama prosentti ajattelee, että muihin ihmisiin voi luottaa, mutta Pohjoismaiden asukkaista yli puolet? Luottamusindikaattorit pysyvät aika vakaina, joten taustatekijät ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä, sanoo Helsingin yliopiston dosentti Katri Hellsten. Kaksi selitystä on noussut erityisesti esiin: kansalaisyhteiskunta ja toisaalta yhteiskunnan toimeenpanevat instituutiot. Ensimmäisen selityksen mukaan luottamusta luovat saunaseura, kotiseutuyhdistykset ja protestiliikkeet, toisen mukaan poliisi, oikeuslaitos ja terveyskeskukset. Alkuvaiheessa luottamustutkimuksissa kiinnitettiin huomiota vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan, jonka ajateltiin lisäävän ihmisten luottamusta toisiinsa, Hellsten kertoo. 40 Melko pian kuitenkin huomattiin, että Pohjoismaissa ihmisten luottamus on korkeammalla tasolla kuin monissa sellaisissa maissa, joissa on enemmän vapaaehtoistoimintaa. 2015-01-D-33-fi-3 18/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 Sen jälkeen tutkijoiden katse on suuntautunut instituutioihin. Ehkäpä ihmiset luottavat ensin poliisiin, verottajaan, sosiaaliturvaan, koululaitokseen ja muihin vastaaviin ja vasta sen jälkeen toisiinsa. Esimerkiksi Turun yliopistossa 2014 väitelleen Antti Kouvon tutkimuksessa Luottamuksen lähteet pantiin paljon painoa Pohjoismaiden hyvin toimiville instituutioille. Jotkut korostavat hyvää hallintoa, sitä että kansalaisia kohdellaan reilusti ja oikeudenmukaisesti. Jos ihmiset ajattelevat, että korruptiota esiintyy paljon, niin se ruokkii epäluottamusta, Hellsten tuumii. LAATU VAI MÄÄRÄ? / Pohjoismaiseen sosiaaliturvaan on sisältynyt varsinkin aiempina vuosikymmeninä universaalius, tarveharkinnan puute. Universaaliuden tasa-arvoistavaa merkitystä on korostanut esimerkiksi luottamustutkimuksen guru, ruotsalainen Bo Rothstein. Helsingin yliopiston dosentti Jouko Kajanoja uskoo, että tarveharkinta voi rapauttaa luottamusta, ainakin jos siitä tulee kyttäävää. Esimerkiksi niin, että käydään yksinhuoltajanaisen kotona katsomassa, että asuuko siellä sittenkin mies ja käräytetään ja perutaan tuet. Epäily luo pelisuhteen edunsaajan ja yhteiskunnan välille, Kajanoja tulkitsee. Kun instituutio ei luota kansalaiseen, ei kansalainenkaan enää luota instituutioihin eikä toisiin ihmisiin. Kyse saattaa myös olla yksinkertaisesti pohjoismaisen sosiaaliturvan korkeasta tasosta. Ei siis sen laadusta vaan määrästä, joka on mahdollistanut ihmisarvoisen elämän. Tähän suuntaan argumentoi myös Antti Kouvo tutkimuksessaan. Näitä seikkoja on vaikea irrottaa toisistaan, koska Pohjoismaissa on sekä universaali että korkeatasoinen sosiaaliturva, pohtii Kajanoja, joka oli myös Kouvon tutkimuksen vastaväittäjä. Kajanoja korostaa, että luottamus, instituutiot ja yhteisöllinen toiminta tukevat toinen toisiaan. On vaikea sanoa, mikä on muna ja kuka on kana. KAIKKIEN KOULU / Hyvinvointivaltio tukee kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen elämään, ja yhteiskunnallinen luottamus tekee julkisten palvelujen rakentamisen helpommaksi. Kajanojalla on oma teoria historian roolista nyky-yhteiskunnan rakentamisessa. Kansakoululaitos synnytettiin aika lailla alhaalta käsin, kylissä ja maakunnissa. Rikkaat talolliset ja köyhät mäkitupalaiset perustivat niitä yhdessä. Yhteiskunnan palveluja ei Pohjoismaissa rakennettu keskusohjatusti eikä ylhäältä päin. Siten eri yhteiskuntaluokat kohtasivat kansakoulussa aivan toisella tavalla kuin vaikka Keski- Euroopan maissa, Kajanoja huomauttaa. Ajatus on periytynyt kaikille kuuluvan peruskoulun rakenteisiin. Taustalla häämöttää jälleen historiallinen selitys: Pohjoismaissa ei ollut koskaan feodalismia, jossa alistussuhteet olisivat olleet kovin jyrkkärajaisia. Korkeisiin luottamuslukuihin yltää myös Pohjoismaiden ulkopuolinen mutta monessa suhteessa niiden kanssa samankaltainen maa, nimittäin Hollanti. Luottamus puolueisiin ja poliitikkoihin oli siellä vuonna 2008 jopa suurempaa kuin Suomessa ja Ruotsissa. Alankomaissa demokratia, hallinto sekä sosiaaliturva toimivat, Hellsten selittää. Viime aikoina tutkijoiden huomio on kiinnittynyt myös maiden sisäisiin eroihin. 2015-01-D-33-fi-3 19/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI Alueelliset erot Saksassa ja Ranskassa ovat isoja. Näissä maissa on alueita, jotka ovat lähellä Pohjoismaita, Katri Hellsten muistuttaa. 95 100 SOSIAALISTA PÄÄOMAA / Luottamus on hieno asia kansalaisille, mutta kyllä siitä on hyötyä myös yksityisellä sektorilla. Luottamus merkitsee hyvää tulosta. Työelämässä luottamuksesta on tulossa yhä tärkeämpää, Kajanoja sanoo. Nykyään ihmisiltä vaaditaan yhä enemmän sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja yhteistyökykyä. Työnantaja toivoo, että työntekijät välittäisivät hiljaista tietoa ja kertoisivat virheistään avoimesti. Luottamus ja sosiaalinen pääoma ovat nousseet tutkimuksessa tärkeään asemaan luultavasti juuri siksi, että työelämän vaatimuksissa on tapahtunut niin jyrkkä muutos, Jouko Kajanoja arvioi. Kyösti Niemelä, Yliopisto-lehti 8/2015. (713 sanaa) Julkaistu myös osoitteessa: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/suomalaiset-luottavat-yha. 2015-01-D-33-fi-3 20/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI Kysymykset: Lue artikkeli Suomalaiset luottavat yhä ja vastaa sen perusteella kysymyksiin omin sanoin. 1. Millä perusteella Suomea voi kutsua luottamusyhteiskunnaksi? 5 pistettä / 5 p. 2. Miten luottamus Suomessa eroaa luottamuksesta muissa maissa? 3 pistettä / 3 p 3. Mistä eri näkökulmista tutkijat tarkastelevat luottamusta? 4 pistettä / 4 p. 4. Mitkä seikat tukevat erityisesti suomalaisten luottamusta? 5 pistettä / 5 p. 5. Millä tavoin koulu on eri aikoina tukenut luottamusyhteiskunnan syntymistä? 5 pistettä / 5 p. 2015-01-D-33-fi-3 21/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI 6. Miten luottamus näkyy työelämässä? 3 pistettä / 3 p. 7. Rivillä 62 sanotaan: Kyse saattaa myös olla yksinkertaisesti pohjoismaisen sosiaaliturvan korkeasta tasosta. Mihin asiaan tämä on selitys? 4 pistettä / 4 p. 8. Mitä tarkoittaa sosiaalinen pääoma? 3 pistettä / 3 p. 9. Selosta omin sanoin seuraavat tekstin kohdat. a) Helsingin yliopiston dosentti Jouko Kajanoja uskoo, että tarveharkinta voi rapauttaa luottamusta, ainakin jos siitä tulee kyttäävää. (rivit 55 56) 4 pistettä / 4 p. b) Kajanoja korostaa, että luottamus, instituutiot ja yhteisöllinen toiminta tukevat toinen toisiaan. On vaikea sanoa, mikä on muna ja kuka on kana. (rivit 68 69) 4 pistettä / 4 p. YHT. /40 p. 2015-01-D-33-fi-3 22/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI 5 Osa 2 Kirjoittaminen 40 pistettä Kirjoita noin 350 sanaa (+/- 10 %). Tutustu Tea Mäkipään teokseen 10 käskyä uudelle vuosituhannelle. Valitse mielestäsi kolme tärkeintä käskyä ja pohdi mahdollisuuksia noudattaa niitä. Kirjoita pohtiva blogiteksti nuorille suunnatulle sivustolle. Perustele näkemyksesi. Tea Mäkipää 2007: http://www.tea-makipaa.eu/10_commandments_for_the_21st_century/ 10 käskyä uudelle vuosituhannelle 1. Älä lennä. 2. Kierrätä. 3. Pyöräile tai käytä julkisia kulkuvälineitä, älä omaa autoa. 4. Vältä muoviin pakattuja tuotteita. 5. Vältä lämmitys- ja ilmastointilaitteiden käyttöä kun voit. 6. Älä osta tuotteita jotka on tuotu kaukaa. 7. Jos et ole varma, tarvitsetko jotain, älä osta mitään. 8. Älä tee enempää kuin kaksi lasta. 9. Älä viljele tai rakenna neitseellistä vettä tai maata. 10. Tee näistä tavoitteista halpoja ja helposti saavutettavia. 2015-01-D-33-fi-3 23/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI Osa 3 Kirjallisuuden ymmärtäminen 40 pistettä Valitse jompikumpi alla olevista tehtävistä (1 tai 2). Kirjoita lukemasi teoksen perusteella teosta analysoiva ja pohtiva teksti (n. 500 sanaa). JOKO 1. Aleksis Kivi (1834 1872): Seitsemän veljestä (1873) Jukolan veljesten lukemaan oppiminen on työlästä. Millainen kuva opetuksesta ja oppimisesta Aleksis Kiven teoksesta syntyy? Pohdi ja vertaile opetusta ja oppimista 1800- luvulla ja nykyaikana. Perustele näkemyksesi. Otsikoi itse. TAI 2. Hannu Väisänen (s. 1951): Toiset kengät (2007) Hannu Väisänen kuvaa teoksessaan päähenkilön Anteron kokeman taiteilijakutsumuksen ja todellisen elämän välistä ristiriitaa. Pohdi, millaisena arkielämä näyttäytyy suhteessa Anteron sisäiseen maailmaan? Perustele näkemyksesi. Otsikoi itse. 2015-01-D-33-fi-3 24/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI Suullinen koe Esimerkki asiatekstistä (osa 1: luetun ymmärtäminen) Muuttavatko katusoittajat ratikkamatkat yhteisöllisiksi kokemuksiksi? 5 10 15 20 25 30 35 Helsingin ilmapiiri on byrokraattinen ja varautunut, väittää vuoden 2016 IHME-teoksen tekijä, Kateřina Šedá. Tšekin tasavallasta kotoisin oleva taiteilija tuo maaliskuussa helsinkiläisiin raitiovaunuihin katusoittajia eri puolilta maailmaa. Tarkoituksena on löytää korkeatasoisia, mutta samalla omaperäisiä esiintyjiä, jotka saavat ratikkamatkustajat vuorovaikutukseen keskenään. Vuosittain Helsingissä järjestettävä IHME-festivaali nivoutuu keskiviikosta lauantaihin 16. 19.3.2016 Ratikkasoittajien kiertue -nimisen yhteisöllisen teoksen ympärille. Taiteilija Kateřina Šedá tuo eri puolilta maailmaa parhaita ja omituisimpia katusoittajia Helsingin ratikoihin. Nämä ovat esiintyjiä, jotka normaalisti pyytävät matkustajilta rahaa, mutta tällä kertaa matkustajien ei tarvitse maksaa, sillä soittajat saavat palkkansa tapahtuman budjetista. Lukuisista kaupunkitilassa toteutetuista teoksistaan tunnettu Šedá uskoo, että odottamattomassa paikassa koettu odottamaton esitys voi saada raitiovaunun matkustajat kohtaamaan toiset matkustajat uudella tavalla. Tämä saattaa onnistuakin, sillä ainakin Šedán aikaisemmat teokset näyttävät olleen suosittuja. Šedán teoksen idea lähti havainnosta, että osassa helsinkiläisratikoita penkit on asetettu limittäin niin, ettei vierustoverin kanssa ole helppoa puhua. Tuomalla raitiovaunuihin jotain tavallisuudesta poikkeavaa, hän uskoo saavansa vuorovaikutuksen liikkeelle. Tšekkiläisen kulttuurin kasvattina hän näkee suomalaisten varautuneisuuden katutilassa. Ihmiset varovat ottamasta kontaktia muihin. Šedá sanoo teosten lähtökohdan olevan usein jonkinlaisessa havaitussa ongelmassa. Työskentely alkaa hänen osaltaan siitä, kun hän ryhtyy miettimään, voisiko asian hoitaa jollakin toisella tavalla. Šedán aikaisemmissakin teoksissa on usein ollut kyse yhteisöllisyyden kokemuksen syntymisestä ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta. Esimerkiksi teos There is nothing there (2003) perustui havaintoon, että eräissä tšekkiläisissä kylissä ihmisillä oli aina lauantaisin tapana tehdä osapuilleen samoja asioita, mutta hieman eri aikoihin. Ihmiset olivat valittaneet, että heidän kylissään ei koskaan tapahdu mitään. Šedá selvitti kyselylomakkeilla, mitä ihmiset tekivät tavallisesti lauantaisin. Sitten hän käytti noin vuoden suostutellakseen kyläläiset yhteistoimintaan. Erääksi lauantaiksi Šedá organisoi kyläläisille yhteisen aikataulun, jossa heidän arkiset askareensa oli aikataulutettu tapahtumaan samanaikaisesti. Tuloksena oli uudenlainen yhteisöllisyyden kokemus, jossa ihmiset huomasivat toistensa läsnäolon uudella tavalla. Mutta onko se taidetta? 40 45 Miten Šedán Helsingissä maaliskuussa 2016 toteutettava Ratikkasoittajien kiertue sitten eroaa jostakin tavanomaisesta kaupunkitapahtumasta? Taiteilijahan toimii tässä tapauksessa pitkälti tuottajana tai taiteellisena johtajana: hän luo idean ja määrittelee sen, miten se toteutetaan. Šedán teoksissa huomiota kiinnittää, että ne vaikuttavat enemmän jonkinlaisilta sosiaalisilta peleiltä tai leikeiltä enemmän kuin taideteoksilta. Myös taiteilija itse on eri yhteyksissä sanonut, että hän yrittää olla ajattelematta teoksiaan taiteena. 2015-01-D-33-fi-3 25/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI 50 55 Kuitenkin Šedá on saanut taiteilijan koulutuksen, ja hänen teoksiaan esitetään taidemuseoissa ja kuvataiteen alan tapahtumissa. Kuvataiteen alalla monet taiteilijat työskentelevät erilaisissa yhteisöissä ihmisten kesken, ja tällaista taidetta on tapana kutsua yhteisötaiteeksi. Šedán teokset tulevat kuvataiteen perinteestä ja kuvataiteen vakiintuneita kanavia myöten, vaikka ne eivät muuten suoranaisesti näyttäisikään kuvataiteelta. Nykytaiteelle on ominaista, että se määrittyy taiteeksi nimenomaan kontekstinsa kautta. Taide on taidetta, koska sen tekee taiteilija, joka toimii kuvataiteen alan vakiintuneiden käytäntöjen ja laitosten verkostossa. Vaikka taiteilija ei tässä itse erityisesti ajattelisi teostaan "taiteeksi", teosta ympäröivä taidemaailma suhtautuu siihen taiteena, ja keskustelee siitä taiteena. 439 sanaa (muokattu) Teksti: Jonni Roos, YLE 14.3.2016 Kysymys: Kateřina Šedán Ratikkasoittajien kiertue -teoksessa eri muusikot esiintyvät helsinkiläisissä raitiovaunuissa. Millä perusteella Ratikkasoittajien kiertue on Šedán luoma taideteos ja yhteisötaidetta? 2015-01-D-33-fi-3 26/31
EB-TUTKINTO SUOMI II KIELI Suullinen koe Esimerkki kaunokirjallisesta tekstistä (osa 1: luetun ymmärtäminen) 6.12.2015 Hassan Blasim (Facebook-sivullaan) 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Hyvää itsenäisyyspäivää! Rakastan Suomea Rakastan Suomea Rakastan Suomea Rakastan Suomea Täkäläiset ovat vaatimattomia ja kivoja, he eivät häiritse liioilla monimutkaisilla kysymyksillä Täkäläiset ovat aitoja ja selkeitä Mistä sinä olet? Tykkäätkö jääkiekosta? Miksi tulit Suomeen? Tykkäätkö saunasta? Mitäs tykkäät Suomen talvesta? Täällä voi elää koko elämänsä vastaamatta koskaan mihinkään muihin kysymyksiin Enää ei tarvitse lukea eikä vaivata päätään eksistentiaalisilla kysymyksillä! Rakastan simppeliä Suomea Rakastan Suomea Rakastan Suomea Baarissa ja ravintolassa ja kahvilassa ja bussissa ja puistoissa ja junassa ja sängyssä Kaikkialla samat ihanat kysymykset Rakastan Suomea Rakastan rauhaa Rakastan tätä rikasta, edistynyttä, oppinutta kylää Fiksujen insinöörien kylää Taiteilijoitten kylää Designerien kylää Karjalan puolesta vihaisten kylää Maailman peilissä omaa kuvaansa pelkäävien kylää Pakkasen ja luonnonkauneuden kylää Rakastan tätä kylää, joka ei halua ylittää eikä alittaa viittä miljoonaansa Talvisodasta, Nokiasta ja Kalevalasta ylpeää iloista kylää Itseään sekä rakastavaa että vihaavaa ihmeellistä kylää Kaikesta närkästyvää kylää, joka etsii itseään peilistä ja menneestä ja metsän perinnöstä Tässä kylässä ei komplisoida, ei kysytä kompakysymyksiä, ei hämmennetä! Elämän salaisuus on täällä vaatimattomuus Mistä maasta tulet? Tykkäätkö saunasta? Miksi tulit Suomeen? Mitäs tykkäät talvesta? Rakastan Suomea. Rakastan Suomea. Ai niin, unohtui: Tykkäätkö salmiakista? 2015-01-D-33-fi-3 27/31