Henkilöstökertomus 2014. Henkilöstökeskus Hyvinkään kaupunki

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökeskus Hyvinkään kaupunki

HYVINKÄÄN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 JOHDANTO... 1 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 2 2.1 HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS... 2 2.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN... 2 2.3 HTV / TEHDYN TYÖN MÄÄRÄ... 3 2.4 HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN... 4 2.5 PALVELUSSUHTEEN LUONNE / VAKINAISET / MÄÄRÄAIKAISET... 5 3 HENKILÖSTÖRAKENNE... 7 3.1 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE... 7 3.2 HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA... 10 3.3 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS JA REKRYTOINTI... 11 4 POISSAOLOT... 13 4.1 POISSAOLOT ERI SYISTÄ... 13 4.2 TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT... 14 5 PALKKAUSJÄRJESTELMÄT... 16 5.1 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ... 16 6 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 17 6.1 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET... 17 6.2 KESKIANSIOT... 18 6.3 MUITA HENKILÖSTÖMENOJA - TEKEMÄTTÖMÄN TYÖN KUSTANNUKSIA... 18 7 KOULUTUS JA AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 20 7.1 KOULUTUSPÄIVÄT JA KUSTANNUKSET... 23 7.2 HENKILÖSTÖN KOULUTUS... 25 7.3 OPPISOPIMUSKOULUTUS... 27 7.4 TYÖSUOJELUKOULUTUS... 27 7.5 KEHITTÄMISHANKKEET... 27 7.6 VERKOSTOKONSULTTITOIMINTA... 31 7.7 TYÖKIERTO 31 7.8 TYÖHYVINVOINTI, TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDEN VAHVISTAMINEN JA TYÖNOHJAUS... 32 8 HENKILÖSTÖN TILA JA TOIMENPITEET... 34 8.1 TYÖTAPATURMAT... 34 8.2 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTA... 34 8.3 YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELU... 42 8.4 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI KYSELYN PERUSTEELLA... 46 8.5 TYÖKYKYÄ TUKEVA TOIMINTA JA UUDELLEENSIJOITUS... 51 8.6 HENKILÖSTÖN VIRKISTYSTOIMINTA JA MUISTAMINEN... 52 9 ELÄKKEELLE SIIRTYMISET... 55 LIITE 1

1 1 JOHDANTO Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka avulla voidaan mm. seurata henkilöstövoimavarojen kehityslinjoja. Henkilöstökertomus on samalla johtamisen väline sekä henkilöstöasioiden vuotuinen tilannekatsaus. Henkilöstökertomus välittää tietoa päättäjille sekä kaupungin koko organisaatiolle, miten henkilöstöä eri tavoin kuvaavat mittarit ovat kuluneen vuoden aikana kehittyneet edellisvuosista. Henkilöstökertomuksen rakenne on ja mitattavat mittarit ovat jo aiemmilta vuosilta tuttuja, mukaan tarkasteluun on otettu muutamia uusia tarkastelukohteita. Henkilöstökertomuksen perusrakenteessa on pyritty noudattamaan KT Kuntatyönantajien raporttisuositusta. Tämä helpottaa kuntien välistä vertailua henkilöstöasioissa. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valmistelu leimasivat kansallista keskustelua vuonna 2014. Lisäksi kuntatalous joutui sopeutumaan valtionosuusleikkauksiin ja maltilliseen verotulojen kasvuun. Osalle kunnista kuten myös Hyvinkäälle uuden valtionosuusjärjestelmän voimaantulo 1.1.2015 merkitsi sitä, että vuoden 2015 talousarviovalmistelussa jouduttiin etsimään tehostamistoimia entistäkin pontevammin. Tämä heijastui myös työhyvinvointikyselyssä, joka toteutettiin loppusyksyllä 2014: epävarmuutta koki tuntevansa 22 % henkilöstöstä, vaikkakin kaupunkia pidetään kyselyn perusteella edelleen turvallisena työnantajana. Jatkoa varten onkin tärkeää, että avoimella ja aktiivisella tiedottamisella kyetään poistamaan epävarmuutta ja siten luomaan edellytyksiä väistämättä edessä oleville muutoksille. Hyvinkään kaupungissa syksyllä 2012 alkanut mittava uudistus henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämisessä on viimeistä osiota lukuun ottamatta tuotannossa koko kaupungissa. Sähköisen HR-järjestelmän käyttöönotto on poistanut käytännössä kaikki paperiset lomakkeet työ- ja virkasuhteen elinkaareen aikana käsiteltävistä asioista ja siirtänyt asioiden hallinnan sähköiseen muotoon. Viimeisin osio, osaamisen hallinta, vaatii mittavaa sisällön tuottamista järjestelmään ollakseen toiminnallisesti lisäarvoa tuova. Tämä osio on käytössä vain osassa kaupungin yksiköitä. Henkilöstökertomusta on kehitetty siten, että tavoitteena on tuoda koko ajan paremmin ja selkeämmin esille erilaisten henkilöstöasioiden vaikuttavuus kuntatalouteen. Henkilöstökertomuksen 2014 sisältämät tiedot on kerätty ja koostettu kaupungin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja kirjanpidosta sekä Kevan ja Tilastokeskuksen kuntakohtaisista tilastoista. Hyvinkään kaupungilla on hyvä henkilöstö. Siksi selviydymme tulevista haasteista. Markus Peevo vs henkilöstöjohtaja

2 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 2.1 Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrää ja rakennetta kuvaavat tunnusluvut kertovat tilanteen 31.12.2014. Luvuissa ei ole mukana työllistettyjä, ellei toisin ole mainittu. Tunnusluvuilla kuvataan henkilöstön määrää ja rakennetta koko kaupungin tasolla kokonaisuutena sekä palvelussuhteittain ja toimialoittain. Vertailuajankohta on aina ns. vakio, vuoden viimeinen päivä. Vuoden mittaan samaa asiaa tarkasteltaessa, esiintyy huomattavaakin kausivaihtelua. 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos Vakinaiset 2306 2346 2389 2409 2346-63 Määräaikaiset 498 485 480 480 482 2 Yhteensä 2804 2831 2869 2889 2828-61 Työllistetyt 60 39 54 48 39-9 Kaikki yhteensä 2864 2870 2923 2937 2867-70 Hyvinkään kaupungilta palkkaa saavan henkilöstön määrä 31.12.2014 oli 2828 henkilöä (ilman työllistettyjä). Henkilöstö määrä on laskenut 2013/2014 61 työntekijällä. Vuoden 2014 talousarvio piti sisällään 30-50 henkilötyövuotta vastaavaan vähennystarpeen henkilöstömenoissa. Henkilöstölukujen perusteella tavoite saavutettiin. Tavoitteeseen päästiin mm. lähtövaihtuvuuden ja eläköitymisen tehokkaalla hyödyntämisellä ja täyttölupakäytännön tehostamisella. Hyvinkään kaupungin henkilöstömäärän on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 40 vakituisella työntekijällä. Otettaessa tarkastelussa huomioon myös määräaikaiset työntekijät, kaupungin henkilöstömäärä on kasvanut 24 henkilöllä viidessä vuodessa. Kaupungin asukasluku on vastaavana aikana kasvanut 901 asukkaalla. Työllistettyjen määrä oli 39, vähennystä oli 9 henkilöä edelliseen vuoteen verrattuna. 2.2 Henkilöstön määrä toimialoittain Vakinaiset Sijaiset Määräaik. 2014 2013 Muutos Keskushallinto 273 20 18 311 343-32 Sivistystoimi 997 79 188 1264 1214 50 Tekniikka ja ympäristö 243 6 11 260 276-16 Perusturva 800 131 27 958 1023-65 Hyvinkään Vesi 33 0 2 35 33 2 Yhteensä 2346 236 246 2828 2889-61 Sivistystoimi on kasvattanut henkilöstöään vuoden 2014 aikana eniten (50) perusturvan pienentyessä 65 hengellä. Sivistystoimessa henkilöstömäärän lisäys johtuu erityisesti siitä, että vaikka sijaisten määrä onkin vähentynyt 21:llä, on määräaikaisten määrä tilanteessa 31.12.2014 72 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin. Keskushallinto-organisaatioon kuuluu sekä puhtaasti hallinnollisia toimintoja että palvelutuotantoa. Suurin osa keskushallinnon henkilöstöstä tuottaa tukipalveluja kuten ateria- ja puhtauspalvelut, palkanlaskenta ja kirjanpito ja maksuliikenne. Varsinaista hallinnollista työtä tekevän henkilöstön osuus koko henkilöstöstä on noin 2 %, riippuen siitä, mitä tällaiseksi työksi halutaan lukea.

3 Perusturva 33,9 % Sivistystoimi 44,7 % Henkilöstö toimialoittain Tekniikka ja ympäristö 9,2 % Hyvinkään Vesi 1,2 % Keskushallinto 12 % Varsinainen Keskushallinto 1,4 % Palkanlaskenta 0,5 % Talousosasto 0,4 % Konserni- ja tukipalvelujaosto 0,0 % Hankintayksikkö 0,1 % Kehitämisyksikkö 0,1 % Tilapalvelu 0,4 % Tietohallinto 0,4 % Ateria- ja puhtauspalvelut 7,7 % 2.3 HTV / tehdyn työn määrä Tunnusluku kuvaa ja mittaa seuraavaa: Koko kalenterivuoden kokoaikatyössä ollut henkilö on ns. yksi vuosityöntekijä. Koko kalenterivuoden osa-aikatyössä ollut henkilö; työaika/säännöllinen viikkotyöaika, esim. 20/38,25= 0,52 vuosityöntekijää. Osan kalenterivuotta kokoaikatyössä ollut; palveluksessaolopäivät /365. Esim. 122 pv (1.3. 30.6) / 365 = 0,33 vuosityöntekijää. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina 2008-2014 3 000 2 500 2 000 616 568 531 534 537 523 506 1 500 1 000 2 278 2 276 2 219 2 229 2 257 2 322 2 306 500 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Määräaikaiset 616 568 531 534 537 523 506 Vakinaset 2 278 2 276 2 219 2 229 2 257 2 322 2 306 Vakinaset Määräaikaiset

4 Vakituisen henkilöstön määrä on vähentynyt vuonna 2014 63 työntekijällä. Tehdyn työn määrää HTV mittarilla mitattuna osoittaa sen, että tehdyn työn määrä on vähentynyt 16 vuosityöntekijän työpanosta vastaavalla määrällä. Vakituisen henkilöstön työpanos, josta on vähennetty poissaolot oli vuonna 2014 1751,9 (edellisenä vuonna 1784,5). Kaupungin henkilöstön määrä on vähentynyt 61 työntekijällä, HTV:na mitattuna 33 vuosityöntekijän verran ja työpanos 50 verran (Työpanos vuonna 2012 oli 2206,4. Vuonna 2013 luku oli 2267,1 ja vuonna 2014 2217,2). 2.4 Henkilöstö keskimäärin Vakiintunut tapa tarkastella henkilöstöä ja talouden tunnuslukuja on tilikauden viimeisen päivän vertaaminen edelliseen tilikauden vastaavaan ajankohtaan. Yhden näkökulman tarkasteluun tuo keskimääräinen työntekijämäärä. Hyvinkään kaupungin palveluksessa olleen henkilöstön määrä on tällä mittarilla tarkasteltuna vähentynyt 38:llä työntekijällä edellisvuodesta. Henkilöstöä keskimäärin 2011 2012 2013 2014 muutos ed. Vakinaiset 2324 2351 2408 2387-21 Määräaikaiset 532 566 553 536-17 Yhteensä 2856 2917 2961 2923-38 Pelkkä henkilöstön määrä tunnuslukuna ei kerro miten tehokkaasti kaupungin palvelutuotanto kyetään tuottamaan. Henkilöstön määrä suhteutettuna asukaslukuun kertoo asiasta enemmän. Tunnusluvun ongelmana on aikasarjan edetessä olosuhteiden muutos. Muutosta tapahtuu, kun erilaisia palveluita mahdollisesti ulkoistetaan. Tällöin tunnusluku saattaa ns. näyttää liian tehokasta lukua suhteessa siihen määrään henkilöstöä, jolla palvelut todellisuudessa tuotetaan. Hyvinkään kaupunki on ulkoistanut suhteellisen vähän toimintoja, mutta ulkoistuksia on toki toteutettu. Suhdeluku osoittaa viimeisen kahden vuoden osalta sen, että kasvavalle kaupungin väestölle palvelut on tuotettu vähemmällä henkilöstöllä. 5,80 Henkilöstömäärä 100 asukasta kohden 5,60 5,40 5,20 5,00 4,80 4,60 4,40 4,20 1993 1995 1997 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

5 2.5 Palvelussuhteen luonne / vakinaiset / määräaikaiset Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön osuudet (%) 2010 2011 2012 2013 2014 Vakinaiset 82,2 82,9 83,3 83,4 83,0 Määräaikaiset 17,8 17,1 16,7 16,6 17,0 sijaiset 10,4 10,8 10,5 10,3 8,3 muut 7,3 6,3 6,2 6,3 8,7 Yhteensä 100 100 100 100 100,0 Henkilöstön määrä 2804 2831 2869 2889 2828 ilman työllistettyjä Kaupungin palveluksessa olevasta henkilöstöstä oli vakituisessa palvelussuhteessa 83,0 % (2346). Määräaikaista henkilöstöä oli vuodenvaihteessa 17,0 % (482) henkilöstön kokonaismäärästä. Henkilöstömäärä yhteensä Muutos 2013 2014 % 13/ 14 KESKUSHALLINTO *Keskushallinto Vakinaiset 61 59 92,2-2 Sijaiset 4 4 6,3 0 Muut määräaikaiset 2 1 1,6-1 Yht. 67 64 100,0-3 Konserni- ja tukipalvelut Vakinaiset 234 214 89,7-20 Sijaiset 26 16 6,3-10 Muut määräaikaiset 16 17 4,0 1 Ateria- ja puhtauspalvelut Vakinaiset 202 185 Sijaiset 26 16 Muut määräaikaiset 15 16 Yht. 276 247 100,0-29 Keskushallinto yht. 343 311-32 SIVISTYSTOIMI Vakinaiset 998 997 78,9-1 Sijaiset 100 79 6,3-21 Muut määräaikaiset 116 188 14,9 72 Sivistystoimi yht. 1214 1264 100,0 50 TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Vakinaiset 254 243 93,5-11 Sijaiset 8 6 2,3-2 Muut määräaikaiset 14 11 4,2-3 Tekniikka ja ympäristö yht. 276 260 100,0-16 PERUSTURVA Vakinaiset 830 800 83,5-30 Sijaiset 160 131 13,7-29 Muut määräaikaiset 33 27 2,8-6 Perusturva yht. 1023 958 100,0-65 HYVINKÄÄN VESI Vakinaiset 32 33 94,3 1 Sijaiset 0 0 0,0 0 Muut määräaikaiset 1 2 5,7 1 Hyvinkään Vesi yht. 33 35 100,0 2 Kaikki yhteensä 2889 2828-61 * Keskushallinto: kaupingin kanslia, talousosasto, henkilöstökeskus, viestintä

6 Kaupungin palveluksessa oli 31.12 määräaikaisia työntekijöitä 482. Määräaikaisten työntekijöiden määrä on kokoaikaisten työntekijöiden määrän tapaan laskenut edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisuuden perusteena sijaisuus oli 236 työntekijällä. Muilla määräaikaisuuden perusteilla oli töissä 246 henkilöä. Sijaiset ovat toimialoilla, joissa henkilöstömäärä muutoinkin on suurin. Muilla perusteilla olevia määräaikaisuuksia on selkeästi eniten sivistystoimessa. Palkattomalla virka- tai työvapaalla 31.12.2014 oli 330 henkilöä (v. 2012 luku oli 300 ja vuonna 2013 luku oli 327). Em. työntekijöillä on useimmissa tapauksissa sijaiset. 2010 2011 2012 2013 2014 Koko henkilöstö / % % % % % % Kokoaikaiset 2440 87,0 2472 87,3 2511 87,5 2531 87,6 2436 86,1 Osa-aikaiset 364 13,0 359 12,7 358 12,5 358 12,4 392 13,9 2804 100,0 2831 100,0 2869 100,0 2889 100,0 2828 100,0 Osa-aikatyötä tekevien määrä on kasvanut 34 henkilöllä (9,5 %). Kun vastaavasti kokoaikaisen henkilöstön määrä on vähentynyt 95 henkilöllä (3,8 %), on osa-aikaisen henkilöstön osuus kasvanut 13,9 prosenttiin kaikista työntekijöistä. Tämä on korkein luku 2010-luvulla.

7 3 HENKILÖSTÖRAKENNE 3.1 Henkilöstön ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuosina 2008-2014 47,0 46,5 46,8 46,6 46,6 46,6 46,3 46,5 46,0 46,3 45,5 45,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on laskenut hitaasti vuodesta 2009 lukien. Vuonna 2014 keski-ikä kuitenkin kääntyi lievään nousuun ja oli 46,5 vuotta. Määräaikainen henkilöstö on ollut keski-iältään noin kymmenen vuotta nuorempaa kuin vakituinen henkilöstö. Vuoden 2014 määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 39,2 1 vuotta (ed. vuonna 38 vuotta). Kunta-alan henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 45,7 vuotta, vuonna 2012 46,0 vuotta ja vuonna 2011 45,5 vuotta. Vuoden 2014 keski-ikä lukuja ei ole vielä saatavissa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on korkein keskushallinnossa ja matalin perusturvassa. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Keskushallinto 49,8 48,3 49,5 50,6 50,1 49,8 49,8 Sivistystoimi 46,0 45,8 45,6 45,2 45,5 45,5 45,9 Tekniikka ja ympäristö 48,4 49,1 48,2 48,6 49,4 49,1 49,3 Perusturva 46,2 46,0 46,1 46,0 45,0 45,0 45,0 Hyvinkään vesi 51,0 49,9 49,7 49,2 49,2 49,8 49,8 Vakinaisten keski-ikä 46,8 46,6 46,6 46,6 46,3 46,3 46,5 1 KT kuntatyönantajat

8 Ikäryhmissä 45-49, 50-54 ja 55 59 -vuotiaat (vakituinen henkilöstö) on eniten työntekijöitä eli yhteensä 1.152 työntekijää. Vuosi sitten lukumäärä oli 1.168 eli vähennystä oli yhteensä 16 työntekijää (1,4 %). 45-49-vuotiaat oli ainoa ikäluokka, jossa henkilöstömäärä kasvoi: kasvua oli 10 henkilöä (2,7 %). Vakinaisen henkilöstön ikärakenne naiset/miehet 31.12.2014 400 200 0 330 302 301 265 232 188 201 110 79 69 71 28 35 42 45 5 13 21-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 * * 65-69 vuotiaita yht. 9 Naiset Miehet Vakinaisen henkilöstön määrä ikäryhmittäin 31.12. 400 381 399 372 300 223 286 274 246 200 123 100 0 33-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 9 2012 2013 2014 Vakinaisen henkilöstön osalta vuonna 2014 suurimmat suhteelliset henkilöstömäärän pienentymiset kohdistuivat nuorimpaan ja vanhimpaan ikäluokkaan: nuorimman ns. ikäluokan eli 24 - vuotiaiden työntekijöiden määrä väheni yhdeksällä työntekijällä (21,4 %) ja vanhimman eli 65-69 vuotiaiden työntekijöiden määrä väheni kolmella (-25,0 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Alle 30- vuotiaiden ikäryhmissä työntekijöiden määrä on vähentynyt 18 työntekijällä (10,3 %) vuodesta 2013. Näin ollen alle 30-vuotiaita vakituisia työntekijöitä oli vuoden päättyessä yhteensä 156. Hyvinkään kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä 43,7 % on yli 50 -vuotiaita. Yli 50 -vuotiaiden suhteellinen osuus laski 0,2:lla.

9 Hyvinkään kaupungin palveluksessa olevien yli 65-vuotiaiden vakinaisten työntekijöiden määrä on pienentynyt viime vuodet hitaasti: 2010 11 2011 12 2012 17 2013 12 2014 9 Ikäryhmä 60-64 on ikäluokka, johon osuu suurin osa normaaliaikaan tapahtuvista eläköitymisistä. Suurin osa eläkkeelle jäävistä toteuttaa eläkkeelle jäännin suhteellisen lähellä henkilökohtaista eläkeiän saavuttamisikää. Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne naiset/miehet 31.12.2014 80 60 40 56 62 52 48 47 36 41 29 20 10 11 11 11 7 10 9 9 0-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 Naiset Miehet 60-64 yht. 16 yli 65 yht. 17 Määräaikaisen henkilöstön ikärakenne poikkeaa merkittävästi vakituisen henkilöstön ikäjakaumasta. Määräaikaisia tehtäviä tekevästä henkilöstöstä valtaosa on alle 40-vuotiaita. Henkilöstön ikärakenne 2014 Palvelujakson tyypin mukaan Ikä Vakinaiset % Määräaikaiset % yht. % -24 33 1,4 66 13,7 99 3,4 25-29 123 5,2 73 15,1 196 6,8 30-34 223 9,5 63 13,1 286 9,9 35-39 286 12,2 59 12,2 345 11,9 40-44 274 11,7 54 11,2 328 11,4 45-49 381 16,2 46 9,5 427 14,8 50-54 399 17,0 50 10,4 449 15,5 55-59 372 15,9 38 7,9 410 14,2 60-64 246 10,5 16 3,3 262 9,1 65-9 0,4 17 3,5 26 0,9 Yht. 2346 100,0 482 100,0 2828 97,9 Suurin ikäluokka kaupungin palveluksessa olevista ovat siis 50 54 -vuotiaat työntekijät. Ns. tasapainoisemman ikäjakauman aikaansaamiseksi alle 35-vuotiaiden rekrytointia tulisi edistää edelleen kaikissa hallintokunnissa.

10 3.2 Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön sukupuolijakauma % Vakinaiset Määräaikaiset Kaikki % 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Miehet Naiset Sukupuolijakaumaltaan Hyvinkään kaupunki on hyvin naisvaltainen työyhteisö. Miesten osuus kaikista työntekijöistä on 16,5 %. Miesten osuus koko henkilöstöstä kasvoi hieman v. 2014 aikana. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Miehet 17,2 16,7 16,4 16,1 15,6 15,9 16,5 Naiset 82,8 83,3 83,6 83,9 84,4 84,1 83,5 Sukupuolten välisen tasa-arvon (määrän kannalta tarkasteltuna) naisvaltaisin toimiala on perusturva ja vastaavasti miehisin on tekniikka ja ympäristö. Miesten ja naisten osuudet henkilöstöstä 2014 0 25 50 75 100 Keskushallinto Sivistystoimi Tekniikka ja ympäristö Perusturva Hyvinkään vesi Yht.(ilman työll.) Työll. Yhteensä Miehet Naiset %

11 3.3 Henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointi Ulkoinen vaihtuvuus oli vuonna 2012 jopa 14,1 % ja 11,5 % vuonna 2013. Vuonna 2014 vaihtuvuus oli alhaisin moneen vuoteen ollen 10,3 %. Muutosta edelliseen vuoteen tuli -1,2 %. Henkilöstön vaihtuvuus on suurinta keskushallinnon ja perusturvan toimialalla. Ilman eläkkeelle jääneitä ulkoinen vaihtuvuus oli 6,8 %, edellisvuoden luku oli 8,9 %. Alkaneet palvelussuhteet Päättyneet palvelussuhteet Keskim. henkilöstölukumäärä 2014 Vaihtuvuus % 2013 Vaihtuvuus % 2012 Vaihtuvuus % 2011 Vaihtuvuus % Toimiala Keskushallinto 6 36 287,5 14,6 10,9 17,1 10,6 Sivistystoimi 23 44 1002,7 6,7 8,4 11,2 9,4 Tekniikka ja ympäristö 2 16 248,5 7,2 9,9 5,3 8,8 Perusturva 33 84 823,0 14,2 16,4 19,5 16,1 Hyvinkään Vesi 1 1 32,9 6,1 3,1 14,5 14,4 Yhteensä 65 181 2394,7 10,3 11,5 14,1 11,7 Hyvinkään kaupunki sijaitsee alueella, jossa osaavasta työvoimasta kilpaillaan voimakkaasti ja työpaikkoja on suhteellisen hyvin tarjolla. Toimintaympäristön lisäksi vaihtuvuuteen vaikuttavat monenlaiset tekijät; Hyvinkään työnantajakuva, palkkaukselliset tekijät sekä henkilö- tai perhekohtaiset tekijät. Selvää yksittäistä selittävää tekijää ulkoisen vaihtuvuuden pienentymiselle ei ole. Jatkossa sähköisen lähtöhaastattelun myötä on mahdollista saada kootumpaa informaatiota vaihtuvuuden taustoista. Rekrytointitoimisto rekrytoi Hyvinkään kaupungin kotihoidon, terveyskeskussairaalan, vanhainkotien, päiväkotien ja peruskoulujen yksiköille henkilökuntaa erimittaisiin sijaisuuksiin, sijoittaa kotihoidon, vanhainkotien ja terveyskeskussairaalan varahenkilöt yksiköihin akuuttien sijaistarpeiden perusteella sekä huolehtii terveyskeskussairaalan varahenkilöiden työvuorosuunnittelusta. Elintarvike- ja ympäristölaboratorion lakkauttamisen myötä rekrytointitoimistoon keskitettiin koko kaupunkia koskevat työntarjoamisvelvoitteen mukaiset toiminnot sekä siihen liittyvät vuorotteluvapaasijaisuuksien täyttämiset. Lisäksi rekrytointitoimisto toimii tukiyksikkönä vakinaisen henkilökunnan rekrytoinneissa ja hallinnoi pääkäyttäjän ominaisuudessa Kuntarekry -rekrytointiohjelmaa. Rekrytoimiston ammatillisuutta ja palvelutarjontaa laajennetaan jatkossa siten, että toimisto hoitaa kaikki kaupungin rekrytoinnit ja toimistoon keskittyy työpaikkahaastatteluun, osaamisen ja potentiaalin havainnointiin sekä rekrytointiviestintään liittyvä erikoisammattitaito. Rekrytointitoimisto edustaa kaupunkia erilaisissa rekrytointitapahtumissa. Tarkasteluvuonna Hyvinkään kaupunki oli mukana kahdessa tapahtumassa. Alkuvuodesta 2014 toimistoa työllisti nuorten kesätyöhaku. Toimisto vastasi 70 kesätyöntekijän rekrytointiprosessista. Rekrytointitoimiston strategiset päämäärät Välittää työyksiköihin sijaisia Vastata varahenkilöstön työvuorosuunnittelusta ja varauksista Uusien sijaisten haastattelu ja rekrytointi Sijaisten työsuhdeneuvonta Kehittää toimiston palveluita vastaamaan paremmin työyksiköiden ja sijaisten tarpeisiin Välittää eteenpäin positiivista työnantajakuvaa Hyvinkään kaupungista Vastata nuorten ja opiskelijoiden kesätöiden rekrytointiprosessista Luoda verkostoja alan oppilaitoksiin Tarjota tukipalveluita vakinaisen henkilökunnan rekrytointiin

12 Rekrytointipyynnöt ja toteuma Kotihoito, vanhainkodit ja tk-sairaala 2011 2012 2013 2014 Rekrytointipyynnöt 6 921 6 799 7 296 7 662 Toteutuneet pyynnit 6 414 6 245 6 427 7 168 Toteutumaprosentti 92,7 91,9 88,1 93,6 Päivähoito 2011 2012 2013 2014 Rekrytointipyynnöt 1 706 1 848 1 387 774 Toteutuneet pyynnit 1 571 1 665 1 264 739 Toteutumaprosentti 92,1 90,1 91,1 95,5 Peruskoulut 2011 2012 2013 2014 Rekrytointipyynnöt 0 227 661 810 Toteutuneet pyynnöt 0 213 647 784 Toteutumaprosentti 0 93,8 97,9 96,8 Vuoden aikana haastatteluja yhteensä: 598 684 336 342 Rekrytointitarve Kaupungin kannalta on tärkeää arvioida toiminnoittain tulevaa rekrytointitarvetta. Rekrytointitarve vuosien 2015 2016 aikana on arvioitu käyttäen hyväksi KEVA:n eläköitymisennusteita ja vaihtuvuustilastoja. KEVA:n Hyvinkään tilasto henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisestä perustuu marraskuussa 2012 kaupungin palveluksessa olleen henkilöstön eläkeikätietoihin. Talousarvion 2015 sisältämä arvio/suunnitelma henkilöstömuutoksista v. 2015 merkitsee henkilöstömäärän vähentymistä noin 50 työntekijällä. Arvioitu rekrytointitarve vuosille 2015-2016 vakinaisiin palvelussuhteisiin: Hyvinkään rekrytointitarve 2015-2016 2015 2016 Yhteensä Eläköityminen 98 86 184 Lähtövaihtuvuus 160 156 316 Uusrekrytointi 0 0 0 Toiminnan tehostaminen/toimintatapojen -50-50 -100 muutos Yhteensä 208 192 400 Arvioitu rekrytointitarve vuosina 2015 2016 on vuosittain noin 8,5 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä. Yhteensä kahden vuoden aikana rekrytointitarve on noin 17 prosenttia kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä.

13 4 POISSAOLOT 4.1 Poissaolot eri syistä Henkilöstön poissaolot lisääntyivät 3,8 % viimevuonna. Poissaolopäivistä palkallisia oli 65,8 % ja palkattomia 34,2 %. Kun poissaoloja tarkastellaan poissaolon syyn perusteella, havaitaan poissaoloissa pääsääntöisesti kasvua: vuosiloma- ja säästövapaapoissaoloja kertyi 3.622 päivää (4,22 %) edellisvuotta enemmän, sairauspoissaolopäiviä 418 päivää (1,0 %) enemmän ja koulutuspoissaoloja 368 päivää (3,7 %) edellisvuotta enemmän. 2013 2014 POISSAOLOT Palkat Päivät Palkat Päivät Asevelvollisuus ym 253 2 578 5 Julkinen tehtävä 2 610 54 3 103 68 Koulutus 524 675 9 912 467 817 10 280 Kuntoutus 0 1 948 0 2 916 Lomautus 0 0 0 436 Osa-aikaiset poissaolot 0 1 924 0 2 486 Perhevapaat 650 785 43 525 601 000 43 447 Sairauslomat 3 059 850 40 424 3 158 005 40 842 Tapaturmat ja ammattitaudit 168 507 2 341 159 969 2 056 Tasoitusvapaat 100 203 1 124 84 802 938 Työssä muualla 0 1 744 0 1 897 Virkavapaus / työloma/vuorotteluv. 965 21 531 0 21 998 Vuosil / lrv säästövp 7 662 975 85 760 8 073 795 89 382 Muut poissaolot 32 550 414 52 152 647 12 203 373 210 703 12 601 221 217 398 Tapaturmista johtuvia poissaolopäiviä oli 285 (12,2 %) edellisvuotta vähemmän. Tämä on erityisen myönteinen asia siksi, että tätä ennen tapaturmien ja ammattitautien seurauksena tapahtuneet poissaolot olivat olleet kolme vuotta peräkkäin kasvussa. Koulutus Vakinaiset Määräaik. Yhteensä 2014 pv pv pv Täydennyskoulutus, ulkoinen 2 201 219 2 420 Täydennyskoulutus, sisäinen 936 107 1 043 Uudelleenkoulutus 9 0 9 Jatkokoulutus 183 34 217 Ammattiyhdistyskoulutus 228 3 231 Yhteinen koulutus 23 1 24 Muu koulutus 6 098 238 6 336 Yhteensä 9 678 602 10 280 Kaikki koulutuspäivät 2009 2010 2011 2012 2013 2014 vakinaiset 7 306 7 879 7 867 7766 9468 9678 määräaikaiset 978 944 940 705 444 602 yhteensä 8 284 8 823 8 807 8 471 9912 10280 Koulutuspäivien määrä on ollut tarkasteluajanjaksolla ollut pääsääntöisesti laskussa. Vuosi 2013 on tuonut tähän muutoksen, koulutuspäivien määrä on kasvanut n. 17 %. ja vuonna 2014 kasvu on ollut 3,7 %.

14 4.2 Terveysperusteiset poissaolot Vuonna 2014 vakinaisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot nousivat hieman ollen 15,3 päivää/henkilö. Poissaolot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,2 päivää eli 1,1 %. Hyvinkään kaupunki tilastoi sairauspäivät kalenteripäivinä; toinen tapa on mitata sairaspäiviä suhteuttaen ne työpäivien lukumäärään. Perusturvassa sekä ateria- ja puhtauspalveluissa on suurimmat poissaolot henkeä kohden. Vuodelle 2014 keskushallinnon luvuista on erotettu ateria- ja puhtauspalveluhenkilöstö (n 240 henkilöä). Tämä selittänee sen, miksi keskushallinnon terveysperusteiset poissaolot henkeä kohden ovat laskeneet: ateria- ja puhtauspalveluiden henkilöstön työ on fyysisesti raskaampaa kuin keskushallinnossa keskimäärin. Toimiala 2010 Muutos ed. vuoteen % 2011 Muutos ed. vuoteen % 2012 Muutos ed. vuoteen % 2013 Muutos ed. vuoteen % 2014 Muutos ed. vuoteen % Keskushallinto 20,4 27 19,6-4 21,5 9,7 17,2-20,0 16,7-2,9 Sivistystoimi 10,5-5 13,5 29 13,1-3,0 11,4-13,0 13,0 14,0 Tekniikka ja ympäristö 13,9-20 14,7 6 14,2-3,4 14,4 1,4 11,3-21,5 Perusturva 18,7-1 20,8 11 17,8-14,4 19,1 7,3 18,6-2,6 Hyvinkään vesi 23,3-36 13,5-42 14,3 5,9 6,9-51,7 4,4-36,2 Ateria- ja puhtauspalvelut 18,1 Koko kaupunki 16,5 1 16,8 2 16-4,8 15,1-5,6 15,3 1,1 Pv/ henkilö -tiedot saatu jakamalla vuoden terveysperusteiset poissaolopäivät vuoden henkilöstömäärällä (2517) Terveysperusteiset poissaolot sisältävät myös työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttamat sairauspoissaolot Terveysperusteiset poissaolot suhteutettuna HTV (henkilötyövuosi) lukuun eli poissaolot tehtyä HTV:tä kohden oli 2014 16,1 kalenteripäivää. TERVEYSPERUSTEISET POISSAOLOT Vakinaiset 2012 2013 2014 Sairauspoissaolot pv % pv % pv % 1-3 päivää 6987 17,4 7390 20,0 7 060 19,1 4-5 päivää 3 388 8,4 2 963 8,0 3 065 8,3 6-60 päivää 15 714 39,1 14 643 39,6 15 514 41,9 61-90 päivää 2 980 7,4 2 204 6,0 2 444 6,6 91-180 päivää 5 086 12,6 4 781 12,9 4 239 11,5 yli 180 päivää 5 212 13,0 4 124 11,2 3 903 10,5 osa-aikaisten s-poissaolot 843 2,1 872 2,4 796 2,2 Yht. 40 210 100,0 36 977 100,0 37 021 100,0 Vakituisen henkilöstön poissaoloista 19,1 % on lyhytaikaisia, enintään kolmen päivän pituisia. Lyhyiden poissaolojen määrän on laskenut hieman. Poissaoloista 27,3 % on alle viiden päivän poissaoloja, joihin ei pääsääntöisesti edellytetä lääkärintodistusta. Aiemmin omalla ilmoituksella on saanut olla pois enintään kolme päivää, mutta vuonna 2014 raja nostettiin viiteen päivään. Tällä rajan nostolla ei näyttäisi olevan vaikutusta sairauspoissaolojen lisääntymiseen. Alle viiden päivän poissaolojen määrä on vähentynyt 228 päivällä (2,2 %). Pituudeltaan 4-60 -päivän poissaoloja on 50,2 % poissaoloista ja yli 60 päivän poissaoloja 28,6 %. Töihin paluu on monesta eri syystä sen hankalampaa mitä pidempään poissaolo on jatkunut. Siksi yli 60 päivää jatkuneiden sairauspoissaolojen syiden ehkäisyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

15 Vakinaisen henkilöstön terveysperusteisten poissaolopäivien määrä 2014 oli 37 021 päivää ja poissaolleita henkilöitä oli yhteensä 1818 (1882). Terveysperusteisesti poissaollutta työntekijää kohden poissaolopäiviä kertyi yhteensä 20,4 (19,6). Koko henkilöstön (vakituiset ja määräaikaiset yhteensä/ ilman työllistettyjä) terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä oli 42 307 (42 307) kalenteripäivää ja terveysperusteisia poissaoloja poissaollutta kohden oli 18,3 (17,5) päivää. Vakinaisesta henkilöstöstä siis 22,5 % ei ollut yhtään terveysperusteista poissaolopäivää. Poissaolopv / hlö/ poissaolleet Poissaolopv / hlö / vakinainen henkilöstö Vakinaiset Poissaolleiden Henkilöitä, joilla Ikäryhmä 31.12.2013 lukumäärä ei poissaoloja -24 33 24 9 16,4 12,0 25-29 123 94 29 23,8 18,2 30-34 223 160 63 19,5 14,0 35-39 286 216 70 19,6 14,8 40-44 274 218 56 16,5 13,2 45-49 381 296 85 17,5 13,6 50-54 399 321 78 22,8 18,3 55-59 372 276 96 21,5 15,9 60-255 213 42 23,5 19,7 Yht. 2346 1818 528 20,4 15,8 Terveysperusteisten poissaolojen määrä / työntekijä kasvaa iän myötä. Työkyvyn ylläpito ja ennalta ehkäisevä toiminta tuottanee parhaiten kohdistamalla toimenpiteet yli 55 vuotiaisiin työntekijöihin. Hyvinkään kaupunki seuraa (TTH) terveysperusteisia poissaoloja eri syiden mukaan luokiteltuna. Merkittäviä muutoksia eri terveysperusteisten poissaolojen volyymissä ei ole tapahtunut seurantajaksolla. Terveysperusteiset poissmolot syyn mukmmn 2011-2014 Tuki- ja liikuntaelinsairaus Hengityselinten sairaudet Muut Mielenterveys Tapaturmat Tartuntataudit Kasvaimet Sydän- ja verisuonisairaus 0 5 10 15 20 25 30 35 40 % 2014 2013 2012 2011 2010 Yhteenvedon pohjana on 29 870 terveysperusteista poissaolopäivää. Muutoksena aikaisempiin yhteenvetoihin vuosien 2013 ja 2014 tilastosta puuttuvat omalla vakuudella ilmoitetut terveysperusteiset poissaolot. Terveysperusteisten poissaolojen syyseuranta on toteutettu Pegasostietojärjestelmän mahdollistamissa puitteissa.

16 5 PALKKAUSJÄRJESTELMÄT 5.1 Palkkausjärjestelmä Hyvinkään kaupungissa sovelletaan ja maksetaan palkkoja KVTES, TS, TTES, OVTES sekä lääkärisopimukseen perustella. Eri sopimusaloihin kuului v. 2014 palkansaajia seuraavasti: KVTES 1939 TS 139 TTES 118 OVTES 569 LS 72 YHT: 2828 Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset astuivat voimaan 1.3.2014. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta loppuen vuoden 2017 alussa. Ensimmäiset 22 kk (1.3.2014 31.12.2015) muodostavat ensimmäisen jakson ja toiset 13 kk (1.1.2016 31.1.2017) toisen jakson. Kunta-alan palkkoja korotettiin ensimmäisellä jaksolla sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla oli keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvien henkilöiden tehtäväkohtaista palkkaa korotettiin 20 euroa ja tuntipalkkaisen henkilöstön (TTES) yleiskorotus toteutettiin tarkistamalla perustuntipalkkoja 12 13 senttiä tunnilta. Opetushenkilöstön sopimuksessa (OVTES) korotusvarat käytettiin 0,58 %:n yleiskorotukseen, kiertävien opettajien matkakustannuskorvausten tarkistuksiin, vuosisidonnaisten lisien painoarvon pienentämiseen sekä 1. ja 2. kalleusluokan lähentämiseen. Lääkärisopimuksen (LS) osalta korotuksia kohdistui vain kunnallisten eläinlääkärien palkkoihin. Uudet vuosilomamääräykset astuivat voimaan maaliskuussa 2014 ja ne on otettu huomioon kuntaalan sopimuksissa 2014 2016. Vuosilomalain muutokset koskevat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi sekä vuosilomapalkan määräytymistä. Kokonaisuutenaan sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana keskimäärin 1,2 %. Hyvinkään kaupunki toimii palkkauksen perusteiden järjestämisessä kunta-alan suositusten ja määräysten mukaisella tavalla. Kaupungissa on tehty usean vuoden ajan systemaattista kehittämistyötä tehtävänvaativuuden arviointijärjestelmän luomisessa ja päivittämisessä. Tarkasteluvuonna jatkettiin hallintohenkilöstön TVA kriteeristön laadintaa. Valmiiksi saatiin viestinnän ja palkkatuella työllistetyn henkilöstön tehtävänvaativuuden arviointijärjestelmät. Lisäksi perusopetuksen ja lukion TVA kriteeristöä päivitettiin.

17 6 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET JA HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 6.1 Työvoimakustannukset 2011 2012 2013 2014 muutos % 1. Työvoimakustannukset yhteensä 115 720 241 121 548 498 127 093 712 126 618 250-0,4 2. Palkat ja palkkiot yhteensä 89 810 789 94 435 397 98 020 656 97 019 734-1,0 Vuosiloma-ajan palkat 7 054 848 7 258 017 7 662 975 8 073 795 5,4 Terveysperusteisten poissaolojen palkat 3 265 348 3 238 663 3 228 357 3 317 974 2,8 Perhevapaiden palkat 646 409 667 826 650 785 601 000-7,6 Muut lakisääteiset poissaolojen palkat 61 580 58 057 66 286 68 712 3,7 Henkilöstökulut %:na toimintakuluista 41 41 39 37-3,1 Palkkojen osuus toimintakuluissa % 32 32 30 29-3,7 Palkat asukasta kohden 1 973 2 072 2 122 2 091-1,5 3. Eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut 27 192 398 28 524 489 30 524 933 30 786 603 0,9 KVTEL&VEL 15 057 834 15 848 558 15 848 558 17 581 486 10,9 Varhe 826 579 799 009 821 735 887 565 8,0 Eläkeperusteinen 6 229 155 6 331 131 7 031 376 6 284 058-10,6 Muut henkilösivukulut 5 078 830 5 545 791 5 638 926 6 033 494 7,0 4. Muut kustannukset Rekrytointikustannukset 21 472 38 786 19 254 8 768-54,5 5. Henkilöstöinvestoinnit Työterveyshuolto netto 702 579 745 278 794 093 763 443-3,9 Koulutus ja kehittäminen 949 359 940 650 1 059 557 1 008 977-4,8 Kuntoutus 0 0 0 0 Muut (virkistys, työpaikkaruokailu, suojavaatteet, 632 547 667 783 602 682 680 652 12,9 luontaisedut) Työvoimakustannukset vähenivät vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna 475.462 eurolla eli vähennystä oli 0,4 % Muutos 2012/2013 4,6% 5,5 Me Muutos 2011/2012 5,0% 5,8 me Muutos 2010/2011 4% 4,4 Me Muutos 2009/2010-1,5 Me Vertailun vuoksi todettakoon, että yhden verotuloprosentin (kunnallisvero) tuotto kaupungille on noin 8 Me. Vuosiloma-ajalta maksetut palkat sekä lomakorvaukset ja lomarahat olivat n. 8,1 milj. euroa. Henkilöstökulujen suhteellinen osuus toimintakuluista on hienoisessa laskussa. Lisäksi vuosilomasijaisten palkkakulut olivat 1.421.029 euroa. Palkattomien vapaaehtoisten vapaiden (ns. 361 vapaat) tuoma henkilöstömenosäästö oli 2011 vuonna n. 520.000 euroa, vuonna 2012 325.000 euroa ja vuonna 2013 n. 300.000 euroa. Säästöä saatiin vuonna 2014 n. 369.000 euroa ja vapaita pidettiin 4.193 päivää. Vuonna 2013 vapaita pidettiin 3.583 päivää.