IntStream E.R.T 1.0 ANALYYSIT

IntStream E.R.T 1.0 ANALYYSIT 2004 Intstream Oy Kaikki oikeudet pidätetään Rev. 1.0.2 www.intstream.fi - Tekniikantie 14, 02150 Espoo info@intstream.fi - Puh: 09-2517 3518 fax: 09-2517 3519

SISÄLLYSLUETTELO 1 FORWARD KÄYRÄ 4 1.1 Forward Käyrä 4 2 TIETOSARJAT 5 2.1 Hinta 5 2.2 Historiallinen hintakehitys 5 2.3 Historiallinen vaihto sekä tavallinen vaihto 6 2.4 Avaus 7 2.5 Ylin 7 2.6 Alin 7 2.7 Open Interest 7 3 SYNTEETTISET JOHDANNAISET 8 3.1 Kytketty Delivery (viikottainen) 8 3.2 Kytketty Delivery (kuukausittainen) 11 3.3 Lyhin Maturiteetti 12 4 ARITMEETTINEN LASKENTA 14 4.1 Erotus 14 4.2 Yhteenlasku 19 4.3 Jakolasku 19 4.4 Kertolasku 20 5 SUHTEELLINEN LASKENTA 21 5.1 Normalisointi 21 5.2 Prosenttimuutos 23 5.3 Prosenttimuutos valitusta päivästä 26 6 TEKNINEN ANALYYSI 27 6.1 Yksinkertainen liukuva keskiarvo 28 6.2 Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo 29 6.3 Envelopes 31 6.4 Bollinger Bands 32 6.5 MACD 34 6.6 Relative Strength Index 36 6.7 Deviaatio (liukuva hinta) 38 6.8 Rate-of-Change 38 6.9 Momentum 39 7 TILASTOLLINEN LASKENTA 40 7.1 Keskiarvo 40 2

7.2 Keskitaso 41 7.3 Keskihajonta volatiliteetti 42 7.4 Korrelaatio arvo 43 7.5 Korrelaaatio liukuva 45 8 STAATTISEN MUUTTUJAN LASKENTA 46 8.1 Kerroin 46 9 AIKAMUOKKAUSLASKENTA 47 9.1 Vuoden siirto 47 9.2 Päivän siirto 48 9.3 Aikajakson leikkaus 50 10 TARKKUUDEN MUOKKAUS 52 10.1 Kalenteripäivän keskiarvo 53 10.2 Kalenteriviikon keskiarvo 53 10.3 Kalenterikuukauden keskiarvo 53 11 ANALYYSIMATRIISIN TIETOKENTÄT 54 11.1 Analyysimatriisin tietokentät 54 12 MARKKINAINFORMAATIO TIETOKENTÄT 55 12.1 Markkinainformaatio elementin tietokentät 55 3

1 FORWARD KÄYRÄ Kuvaus Forward käyrä (engl. Forward curve) on graafinen ja numeraalinen esitys tulevaisuuden sähkönhinnasta, eli eri pituisten forwardien hinnoista, jotka antavat kaikkien markkinaosapuolten parhaan arvion näiden jaksojen oikeasta hinnasta. Tuloksena muodostettu käyrä antaa ennustearvon lisäksi aina ajantasaisen kuvan markkinan hinnoittelumekanismista. Ei manuaalisia muuttujia, käyttäjän pitää ainoastaan valita forward käyrä näkyviin. Tiedot perustuvat päivänloppunoteerauksiin jolloin mallin arvotkin päivittyvät kerran vuorokaudessa. Tulos Seuraavan 8 viikon hinnat esitetään viikon hintoina, loppuosa tuloksista ovat kuukauden keskihintaennusteita. Kokonaisennustejakso muodostuu kuluvasta vuodesta lisättynä 36 kuukaudella. Tulos perustuu aina uusimpiin markkinahintoihin, jotka on optimointifunktion avulla asetettu vuosiprofiilin päälle. Heilahteluväli perustuu viimeisen 5 vuoden spot-hintojen vaihteluväliin Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä forward käyrä. Tuloksia kannattaa katso datataulukon avulla jotta tarkat numeroarvot saadaan selvitettyä. Tarjolla euromääräinen sekä NOK-määräinen versio. Kuva Sähkön hintaennuste graafina, ennustetarkkuus katkoviivojen välillä 4

2 TIETOSARJAT Osiossa esitellyt tietosarjat löytyvät resurssienhallinta -työkalulla useimmista finanssimarkkinoiden instrumenteista. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi Nordpool viikkotuotteet, kuukausituotteet, kausisekä vuosituotteet. Esitetyt sarjat ovat osittain raakainformaatiota, jota voidaan käyttää analyysien syötteenä sekä toisaalta analysoida suoraan. 2.1 Hinta Hinta sarjaan on tallennettu instrumentin päivänsisäiset noteeraukset jotka muodostuvat Nord Pool (tm) markkinan kautta toteutuneista kaupoista. Reaaliaikaisin sähkön hinnan tietolähde. Markkinainformaatio-ikkunan viim. kauppa- elementti näyttää myös hintasarjan uusinta arvoa. Kuva Tick-piirturi sopii hyvin päivänsisäisen tiedon esittämiseen 2.2 Historiallinen kehitys Historiallinen kehitys sarjaan on tallennettu instrumenttikohtaisesti kaupankäyntipäivien loppunoteeraukset, eli kaupankäyntipäivän viimeisen kaupan arvon. Sarja on tehokas mm. trendianalysointia ajatellen, koska arvot ovat valmiiksi tasajakoisia, eli yksi arvo per vuorokausi. 5

2.3 Historiallinen vaihto ja vaihto Historiallinen vaihto sarjaan on tallennettu kaupankäyntipäiväkohtainen kumulatiivinen vaihto, eli toteutuneiden kauppojen yhteenlaskettu lukumäärä / kaupankäyntipäivä. Vaihto-sarja sisältää vastaavasti päivänsisäiset vaihtotiedot, jotka muodostuvat siis yksittäisistä kaupoista ilman yhteenlaskua. Tulkinta Vaihtotietoa on pitkään käytetty hyväksi tulkittaessa markkinahintatrendin vahvuutta. Heikolla markkinalla trendiä ei ole havaittavissa tai markkina on trendien käännöspisteissä. Alhainen vaihdon taso voidaan nähdä tarkoittavan useita asioita: 1) Markkinoilla ei ole kaupan tekemisestä kiinnostuneita osapuolia. 2) Nykyisestä hintatasosta ollaan erimielisiä ja osapuolet eivät tästä syystä tee kauppaa. Ilmiöön usein liittyy sivuttainen hintaliike, jossa ei voimakkaita muutoksia. 3) Alhaista likviditeettiä, eli suhteessa päivän vaihtoon nähden suuren kaupan tekeminen kumpaan suuntaan tahansa (osto- tai myyntiliike) vaikuttaa hintatasoon ja koko kaupalle ei ole todennäköistä saada uusimman noteerauksen mukaista hintaa. Korkea vaihtotaso voidaan nähdä tarkoittavan: 1) Markkinan kokoon nähden suuri ostaja / myyjä on tehnyt transaktiopäätöksen. 2) Markkinaosapuolten konsensusta hintatrendin suunnasta. Vahvan nousutrendin tunnusmerkkeihin kuuluu korkeahko vaihto hinnan noustessa, ja alhaisempi vaihto hinnan tarkistusliikkeen (laskuliikkeen) yhteydessä. Tällöin muodostuu kasvavien huippujen muodostama hintatrendi, jota seuraa vastaava vaihtotrendi. Erityisen korkeat vaihtotasot yleensä nähdään: 1) Uuden hintatrendiliikkeen alkaessa 2) Trendin ollessa huipulla 3) Laskun ollessa lähestymässä alinta pohjatasoaan (paniikkimyynti) Yleinen tulkinta: Varmista hintatrendiä tulkitessa, tukeeko vaihdon kehitys tätä, eli onko kehitys samansuuntainen. Jos kehityssuunnat eriävät toisistaan, kyseessä on trendiä ei-vahvistava signaali. 6

Taulukko vaihdon tulkinnasta: Hinnan liike Vaihdon liike Markkina Ylös Ylös Vahva nousutrendi Ylös Alas Heikko nouseva markkina Alas Ylös Vahva laskutrendi Alas Alas Heikko laskeva markkina 2.4 Avaus Avaus sarja sisältää ensimmäisen kaupan noteerauksen kultakin kaupankäyntipäivältä, eli päivän avaavan kaupan arvon. 2.5 Ylin Ylin -sarja sisältää kaupankäyntipäiväkohtaisen ylimmän noteerauksen, eli päivän korkeimman kaupan arvon. 2.6 Alin Alin -sarja sisältää kaupankäyntipäiväkohtaisen alimman noteerauksen, eli päivän alimman kaupan arvon. 2.7 Open Interest Open Interest on avonaisten sopimusten lukumäärä termiini- tai optiomarkkinoiden instrumeneista. Open Interest sekoitetaan helposti vaihtoon ja näiden tulkinta trendin vahvistamisessakin on hyvin samankaltainen. Open Interest kuitenkin erottelee uudet ja jo aiemmat sopimukset eli jos open interest nousee, kyseessä on aina tilanne jossa markkinoille on tullut lisää osallistujia. Jos myyjänä on taho joka myy aiemmin hankkimansa johdannaisen, open interest ei kasva tällaisen kaupan seurauksena, vaikka vaihto kasvaisikin. Taulukko Open Interestin tulkinnasta Nord Pool-markkinalla: Hinnan liike Open Interestin liike Markkina Ylös Jyrkästi ylös Vahva nousutrendi Ylös Loiva nousu Heikko nouseva markkina Alas Hyrkästi ylös Vahva laskutrendi Alas Loiva nousu Heikko laskeva markkina Open Interestiä kannattaa myös seurata sen ennakoivan tehon vuoksi, koska joskus hintatrendit näkyvät ensin Open Interestin kehityksessä. 7

Kuva V204 johdannaisen hintakehitys ja Open interest vuoden 2004 alun ensimmäiset 5 kk Kuvassa täytetty osio esittää Open Interestin arvoja, ja viiva hintakehitystä V2-04 johdannaiselle. Molemmat on suhteutettu alkamaan arvosta 100% alkane 1.1.2004. Huomaa, miten yhteneväinen Open Interestin kasvu on ollut hintakasvun kanssa lukuunottamatta jyrkkää nousua Open Interestissä ennen hinnan jyrkkkää nousua hinnassa. 3 SYNTEETTISET JOHDANNAISET Kuvaus Synteettiset johdannaiset ovat laskennallisia johdannaisia, jotka perustuvat usean markkinoilla olevan johdannaisen hintatiedon yhdistämiseen uudeksi hintasarjaksi, jotka kuvaavat markkinaa, mutta eivät ole sellaisenaan ostettavia suojaustuotteita. 3.1 Kytketty Delivery (viikottainen) Kytketty Delivery sarjat ovat rakennettu peräkkäisistä instrumenteista, joiden suojausajankohta (niiden deliveryajankohta) osuu samalle jaksolle. Viikottainen kytketty delivery on sarja, joka kuvaa valitun viikon suojausinstrumentin hintakäyttäytymistä. Esimerkiksi viikon 20/2004 hinta muodostetaan: a) viikon 20 historiasta (kaupankäyntinoteerauksia tarjolla väliltä 15.3 7.5.2004). b) kuukausituote toukokuu 2004 (May-04) historiasta väliltä 3.11.2003-15.3.2004. c) kausituote SO-2004 historiasta väliltä 02.01.2002 3.11.2003 d) Vuosituote ENOYR2004 historiasta 02.01.2001 02.01.2002. 8

Tuloksena on historiallinen kehitysreferenssi vuoden 2001 alusta viikon 20/2004 hinnalle. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Synteettiset johdannaiset nimellä Kytketty Delivery (viikottainen). Kohdepvm syötä päivämäärä, joka kuuluu viikkoon josta analyysi halutaan muodostaa. Analyysi päivittyy kerran kaupankäyntivuorokausina, jos valittuna on tulevaisuudessa oleva delivery-ajankohta. Tulkinta Analyysiä voidaan käyttää muodostettaessa historiakäyrää tuotteelle, jonka lyhyt kaupankäyntiaika estää hintahistorian katsomisen. Tätä voidaan hyödyntää mm. pidemmän ajan trendin arvioinnissa. Jos päätöstä viikkotuotteen hankkimisesta ollaan tekemässä, voidaan kytketyn deliveryn avulla luotua historiadataa käyttää varmistamaan nähdäänkö hankinnan kohteena olevan tuotteen käytöksessä profiilia joka auttaisi ajoituspäätöksen tekemisessä. Kuva Viikon 20 kytketty delivery vuosilta 2004 ja 2003 Esimerkin avulla huomataan kuinka kahden kuivan vuoden (2003 ja 2004) viikon 20 tuote on voimakkaasti reagoinut syksy- talvijaksolla. 9

Kuva Viikkotuotteen kyky ennakoida SPOT-kurssia Ylläesitellyssä graafissa on mukana SPOT-systeemihinta viikkokeskikurssina sekä viikon 20/2004 - kytketty delivery johdannainen (paksulla viivalla). On havaittavissa, että korkealla SPOT-kurssilla, vaikka tällä ei pitäisi ollakaan vaikutusta suojauksen hintaan, on nostava vaikutus itse suojauksen sen hetkiseen hintaan. Yksi mahdollinen tulkinta on tarkastaa spot-kurssin hintataso (onko se esimerkiksi erityisen korkealla) ennen kuin tekee hankintapäätöksen suojaustuotteelle. Johdannainen on kuitenkin toiminut esimerkiksi vuoden 2003 alussa aivan oikein, eli korkea SPOThinta ei vaikuttanut suojauksen kustannukseen. 10

3.2 Kytketty Delivery (kuukausittainen) Kts. tarkemmat tulkintaohjeet edellisestä kohdasta (3.1 viikottainen kytketty delivery). Kuukausittainen kytketty delivery on vastaava synteettinen johdannainen kuin viikottainenkin, paitsi, että se luo historiakäyrän kuukausituotteelle. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Synteettiset johdannaiset nimellä Kytketty Delivery (kuukausittainen). Kohdepvm syötä päivämäärä, joka kuuluu kuukauteen, josta analyysi halutaan muodostaa. Analyysi päivittyy kerran kaupankäyntivuorokausina, jos valittuna on tulevaisuudessa oleva delivery-ajankohta. Kuva Kuukauden marraskuu-2004 hintahistoria Kytketty delivery voidaan laskea myös tulevaisuudessa olevalle tuotteelle, tosin kurssihistoriaa voidaan muodostaa ainoastaan kuluvaan päivään asti. Esimerkissä syötetty päivämäärä 19.11.2004 syötteeksi kohtaan kohdepvm, joka näinollen muodostaa meille marraskuu 2004:n kuukausituotteen hintahistorian. Tulos löytyy myös valmisanalyysina Tiedostojen pikavalinnasta nimellä marraskuu2004_historia. 11

3.3 Lyhin maturiteetti Johdannaisilla on taipumus reagoida voimakkaasti kaupankäyntijaksonsa päättymiseen kaupankäyntijakson lähestyessä loppuaan sekä kaupankäyntimäärät, että hintaheilahtelut kasvavat. Lyhin maturiteetti sarja on keinotekoinen johdannainen, joka on luotu sarjasta viikkotuotteita, joiden kaupankäyntijakso on aina seuraavaksi päättymässä. Kustakin viikkotuotteesta on mukana 5 päivän hintakehitys, eli tuotekohtaisesti viimeisen kaupankäyntiviikon noteeraukset. Näin on luotu synteettinen johdannainen, joka kuvaa sähkömarkkinan lyhyen jakson hintakehitystä. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Synteettiset johdannaiset nimellä Lyhin maturiteetti. Alkupvm Päivämäärä, jonne asti analyysisarjaa tuotetaan lukien tästä päivästä taaksepäin. Analyysi päivittyy kerran kaupankäyntivuorokausina. Tulkinta Lyhin maturiteetti käyrää voidaan hyödyntää useilla tavoilla. Seuraavassa muutamia: 1) Sähkömarkkinan hintakehityksen indeksinä ts. vertailutasona 2) ennakoimaan hintamuutoksia johdannaisissa 3) ennakoimaan hintamuutoksia SPOT-kurssissa 4) osoittamaan markkinahinnoittelun sisältämän spreadin Kuva Lyhin maturiteetti voi ennakoida hyvin tehokkaasti johdannaisten hintaliikkeitä Kuvassa ohuella viivalla lyhin maturiteetti käyrä ja paksummalla SO-04 -johdannaisen hintakehitys. Jos lyhyen ja pidemmän välin tuotteiden hintakehitys on samansuuntainen (tämä on mielestämme normaali tilanne kuvassa vuoden 2003 syksy) lyhin maturiteetti käyrä voi toimia todella tehokkaasti ennakoimaan suurempia hintaliikkeitä. 12

Kuvan loppujaksolla (alkaen tammikuu 2004 puoliväli) tilanne on kuitenkin muuttunut, koska V2-04 hintakehitys on ollut erisuuntainen suhteessa SPOT- ja lyhyen jakson tuotteiden hintoihin. Kuva Lyhin maturiteetti on tehokas myös spot-kurssitason ennakoinnissa Kuvassa systeemi Spot-kurssi vuorokauden keskihintoina ja lokakuusta 2002 alkaen lyhin maturiteetti sarja. Kuvassa on selvästi havaittavissa useita Spot-kurssin piikkejä, jotka nähtiin ensin lyhin maturiteetti sarjassa osoittaen näin lyhin maturiteetti sarjan selvää ennakointi / ennustetehoa. 13

4 ARITMEETTINEN LASKENTA Kuvaus Aritmeettiseen laskentaan kuuluvat yhteen-,vähennys, jako- ja kertolaskut eivät varmasti sellaisenaan vaadi esittelyä, joten osiossa keskitytään lähinnä esittelemään näiden hyödyntämistä. 4.1 Erotus Erotus-laskutoimitusta voidaan hyväksikäyttää useissa tarkoituksissa, kuten kahden suojaustuotteen spreadin laskemisessa, tuotantotasapainon esittelyssä jne. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Aritmeettinen laskenta nimellä Erotus. Aikasarja 1 Sarja, josta vähennetään sarja 2. Aikasarja 2 Sarja, joka vähennetään sarjasta 1. Analyysi päivittyy aina, kun molempiin sarjoihin tulee muutos. Tulos Tulokset lasketaan syötesarjojen alku- ja loppuaikojen yhteiseltä aikaväliltä, eli jaksolta, jolla molemmista sarjoista löytyy todellisia arvoja. On huomattavaa, että tuloksen laskemiseksi pisteiden ei tarvitse osua kohdakkain, vaan ERT järjestelmä luo tarvittaessa puuttuvan pistearvon interpoloimalla, eli täyttämällä tyhjät kohdat, mutta vain tietosarjojen alku- ja loppuarvojen väliltä. 14

Esimerkki Kuinka paljon keskimääräinen säästö olisi, jos saisimme siirrettyä tunnin 08-09 tuotannon / kulutuksen tunnilla taaksepäin. Vastaus: 1,88 Eur / MW Suomen alueella Kuva Euromääräisten Suomen alueen Spot-hintojen erotuksen keskiarvo Miten toteutettiin: 1) Valitse Resurssienhallinta (Elspot-kurssit/ Elspotalue Suomi / Tunnin 08-09 hinta EUR) ensimmäinsen sarja 2) Vedä hiiren painike pohjassa samaan graafiin vertailusarja (Tunnin 07-08 hinta EUR) 3) Maalaa molemmat sarjat Analyysimatriisissa ja valitse Analysoi. Analyysivelhon avauduttua valitse Aritmeettinen laskenta / Erotus. Sarjat ovat valmiiksi valittuna velhossa. Valitse kohteeksi Uusi kaavio 4) Erotus-sarja avautuu uuteen graafiin. Maalaa tämä sarja Analyysimatriisin avulla ja valitse uudestaan Analysoi. Analyysivelhon avauduttua valitse Tilastollinen laskenta / Keskitaso. Vähennys-sarja on jo valittuna syötesarjaksi. Valitse graafin kohteeksi listasta graafi jossa erotus-laskun tulos on (Vähennys(Tunnin-08-09-hinta EUR Tunnin-07-08-hinta EUR) 15

Esimerkki 2 laske kahden tuotteen välinen hintaspread Vastaus: Tuotteiden V2-04 ja OCT-04 välinen spread viime päätöskurssilla oli 9,5 NOK. Spreadi lähellä keskitasoaan. Löytyy myös valmistiedostosta Tuotteiden_valinen_spread Kuva Ylemmän graafin tuotteiden välinen hintaspread alemmassa graafissa 16

Esimerkki 3 Suomen sähkötase Löytyy myös valmistiedostosta Tuotanto_ja_Vientitase_Suomi Kuva Tuonti, vienti, kulutus ja tuotanto Ylimmässä graafissa Venäjä -> Suomi sähkön tuonti sekä Suomi -> Ruotsi ja Suomi -> Norja sähkön vienti. Keskimmäisessä graafissa Suomen alueen kulutus ja tuotanto tieto. Alimmassa näiden yhteinen tasetieto. 17

Tehdyt toimenpiteet: 1) Ylimpään graafiin valittiin Resurssienhallinta (Fyysiset siirrot/ Venäjä -> Suomi). 2) Vedettiin hiiren painike pohjassa samaan graafiin myös Suomi -> Ruotsi sekä Suomi -> Norja. 3) Graafin Asetukset-välilehdeltä valittiin sarjojen piirtureiksi. Vuoristo piirturi ja aikaakseliksi Sarjan viimeisin (kuluva) viikko. 4) Laskimme yhteenlaskulla (Aritmeettinen laskenta/yhteenlasku) viennin Norjaan ja Ruotsiin yhteen ja vähensimme tämän tuonnista Venäjältä. Esimerkiksi kuluvan tunnin arvoilla tiedot ovat: Tuonti Venäjä-> Suomi: 1072 MWh/h, Vienti Suomi -> Ruotsi: 983 MWh/h + Suomi - > Norja: 0 Mwh. Tulos: Ylijäämä: 1072 983 = 89 MWh/h 5) Toiseen graafiin valittiin resurssienhallinnasta (Tuotanto ja kulutus / Suomi) sekä tuotanto, että kulutus sarjat. Ensimmäinen sarja valittiin Näytä graafi toiminnolla uuteen graafiin ja toinen sarja vedettiin samaan graafiin. Tämän jälkeen graafin nimivälilehdestä oikealla hiiren painikkeella valitiin Uusi horisontaalinen ryhmä ja näin graafi saatiin edellisen alle. 6) Tuotanto ja kulutus graafien erotus laskettiin maalaamalla nämä Analyysimatriisissa ja käyttämällä Analysoi - toimintoa, joka esitäytti Analyysivelhon Erotus laskutoimenpiteeseen sarjat paikoilleen. 18

4.2 Yhteenlasku Yhteenlasku-laskutoimitusta voidaan käyttää osana laajempaa analyysiä, kuten eri nettotietojen seuraamisessa jne. Kts. esimerkki yhteenlaskun hyväksikäytöstä edellisen osion (4.1 Erotus) esimerkistä 3. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Aritmeettinen laskenta nimellä Yhteenlasku. Aikasarja 1 Sarja, johon lisätään sarja 2. Aikasarja 2 Sarja, johon lisätään sarja 1. Analyysi päivittyy aina, kun molempiin sarjoihin tulee muutos. Tulos Tulokset lasketaan syötesarjojen alku- ja loppuaikojen yhteiseltä aikaväliltä, eli jaksolta, jolla molemmista sarjoista löytyy todellisia arvoja. On huomattavaa, että tuloksen laskemiseksi pisteiden ei tarvitse osua kohdakkain, vaan ERT järjestelmä luo tarvittaessa puuttuvan pistearvon interpoloimalla, eli täyttämällä tyhjät kohdat, mutta vain tietosarjojen alku- ja loppuarvojen väliltä. 4.3 Jakolasku Jakolasku-laskutoimitusta voidaan käyttää osana analyysejä mm. kertoimien luomisessa jne. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Aritmeettinen laskenta nimellä Jakolasku. Aikasarja 1 Sarja, joka jaetaan sarjalla 2. Aikasarja 2 Sarja, jolla sarja 1 jaetaan (nimittäjä). Analyysi päivittyy aina, kun molempiin sarjoihin tulee muutos. 19

Tulos Tulokset lasketaan syötesarjojen alku- ja loppuaikojen yhteiseltä aikaväliltä, eli jaksolta, jolla molemmista sarjoista löytyy todellisia arvoja. On huomattavaa, että tuloksen laskemiseksi pisteiden ei tarvitse osua kohdakkain, vaan ERT järjestelmä luo tarvittaessa puuttuvan pistearvon interpoloimalla, eli täyttämällä tyhjät kohdat, mutta vain tietosarjojen alku- ja loppuarvojen väliltä. 4.4 Kertolasku Kertolasku-laskutoimitusta voidaan käyttää osana analyysejä, kuten valuuttakurssin vaikutuksen seuraamisessa jne. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Aritmeettinen laskenta nimellä Kertolasku. Aikasarja 1 Sarja, joka kerrotaan sarjalla 2. Aikasarja 2 Sarja, joka kerrotaan sarjalla 1. Analyysi päivittyy aina, kun molempiin sarjoihin tulee muutos. Tulos Tulokset lasketaan syötesarjojen alku- ja loppuaikojen yhteiseltä aikaväliltä, eli jaksolta, jolla molemmista sarjoista löytyy todellisia arvoja. On huomattavaa, että tuloksen laskemiseksi pisteiden ei tarvitse osua kohdakkain, vaan ERT järjestelmä luo tarvittaessa puuttuvan pistearvon interpoloimalla, eli täyttämällä tyhjät kohdat, mutta vain tietosarjojen alku- ja loppuarvojen väliltä. 20

Esimerkki Poista valuuttakurssin vaikutus euromääräisen tuotteen hinnasta (ENOYR-06) Esimerkki löytyy myös valmistiedostona: Vuoden_2006_tuote Ylimmässä graafissa NOK\EUR valuuttakurssi (Resurssienhallinta/Valuuttakurssit/Euro / NOK\EUR). Keskimmäisessä euromääräinen noteeraus vuoden 2006 tuotteesta ja alimmassa NOKmääräinen kurssikehitys sekä tämän keskitaso (keskiarvo). Norjan kruunu määräinen kurssikehitys on luotu kertomalla euromääräinen kurssikehitys NOK\EUR valuuttakurssilla. On havaittavissa, että kurssikehityksen nousu johtui pääasiassa valuuttakurssimuutoksesta, vasta aivan esimerkkijakson loppupuolella kurssitaso nousi muista kuin valuuttakurssillisista syistä. 21

5 SUHTEELLINEN LASKENTA 5.1 Normalisointi Normalisointi mahdollistaa valitun jakson arvojen siirtämisen asteikolle 0-100 riippumatta niiden numeraalisen arvon koosta. Normalisointi sopii siis hyvin esimerkiksi vertailutehtäviin. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Suhteellinen laskenta nimellä Normalisionti. Aikasarja Sarja, jonka arvoista normalisointi lasketaan. Valittavan jakson loppupvm (vapaavalintainen) jakson loppupvm jolta normalisointi lasketaan Valittavan jakson alkupvm (vapaavalintainen) jakson alkupvm jolta normalisointi lasketaan Analyysi päivittyy aina, kun sarjaan tulee muutos. Kuva Vuoden 2005 kesätuote ja koko vuoden tuote normalisoituna Esimerkissä vasemmanpuoleinen kuva esittää kahden eri tuotteen hintakehityksiä normalisoituina (SO-05 ja FWYR-05) ja oikean puoleinen raakamuodossa, eli ilman normalisoimista. Normalisointi tekee tiedosta siis vertailukelpoisempaa nimenomaan jos halutaan vertailla tiedon kehittymistä. 22

Normalisointia voidaan käyttää myös mittaamaan käyttöastetta. Alla oleva kuva esittää normalisoituja tuotantotietoja Norjan ja Suomen alueelta, alkuaika-asetuksella 1.3.2004 alkaen. Kuva Normalisoidut tuotantotasot Norja ja Suomi Kuvasta näkyy esim. Norjan tuotantotason olevan 10% korkeimmasta tuotantotasosta valitulla jaksolla (1.3 16.5.2004). Norjan tuotantoprofiili on hyvin erikaltainen kuin Suomen, viikonloppuisin Norjan tuotanto ajetaan keskimäärin n. 1/5 arkipäivän huipputehoista kun taas Suomen tuotanto vähenee noin 1/3. 5.2 Prosenttimuutos Prosenttimuutosta voidaan hyväksikäyttää: 1. profiilien seurannassa 2. korrelaatiolaskennan yhteydessä Analyysi laskee edellisen pisteen ja uusimman pisteen välisen erotuksen (periodiasetuksella 1), jakaa tämän edellisen pisteen arvolla ja kertoo tuloksen 100. Tuloksena muodostuu sarjan pisteiden välinen prosenttimuutos. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Suhteellinen laskenta nimellä Prosenttimuutos. Aikasarja Sarja, jonka arvoista prosenttimuutos lasketaan. Periodi Asetus vaihtaa vertailukohtaa, oletusarvolla 1 muutos lasketaan edellisestä pisteestä. Analyysi päivitetään aina kun sarjan tiedot päivittyvät. 23

Kuva Tuotantoprofiilit Norja, Suomi ja Ruotsi Kuvassa prosenttimuutoksena Norjan tuotantotiedot (ohuin viiva), Ruotsin tuotantoprofiili paksulla viivalla ja Suomen tuotantoprofiili histogrammikuvauksena. Kuva Systeemispot-kurssi (palkkidiagrammi) ja Norjan tuotanto prosenttimuutosprofiilina 24

Esimerkki Jos seuraavan kuun arvopaperin arvo näyttää kiinnostavan sijoittajia ja oletetaan sen nousevan 4% tänään, kuinka meitä kiinnostavan vuoden 2005 arvopaperin arvo arvioidaan nousevan? Vastaus: Oletusarvo vuoden 2005 arvopaperin nousulle on 2,54% jos kesäkuun arvopaperin arvo nousee 4%. Kuva Päivittäinen prosenttimuutos lyhyen (kesäkuu-2004) ja pitkän tuotteen (vuosi- 2005) välillä yhdistettynä korrelaatioanalyysiin Esimerkin arvopaperien päivittäisten prosentuaalisten nousu/laskujen arvonmuutoksella on voimakas samansuuntainen riippuvuus (korrelaatio: 0,8 asteikolla 1.0-1.0 jossa 1.0 osoittaa täydellistä samansuuntaista riippuvuutta). Laskemalla korrelaatiokertoimen potenssiin, saadaan selitysaste, jonka arvo nähdään analyysimatriisin alareunassa (63,47%). Kertomalla oletusnousun (4%) *0,6347 selitystekijällä, saadaan vastaukseksi 2,54%. Katso myös korrelaatio kohdat 7.4 ja 7.5. 25

5.3 Prosenttimuutos valitusta päivästä Prosenttimuutos valitusta päivästä -analyysi poikkeaa prosenttimuutosanalyysistä (kohta 5.2) siten että muutosprosenttia ei verrata automaattisesti edelliseen arvoon, vaan käyttäjän valitsemaan kiinteään vertailupisteeseen. Usein tämänkaltainen vertailupisteeksi valitaan esimerkiksi vuoden tai kuukauden alku. Prosenttimuutos valitusta päivästä toimii varsin samankaltaisesti kuin normalisointi, paitsi tulokset nähdään suoraan prosenttimuutoksina eikä suhteellisena asteikkona. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Suhteellinen laskenta nimellä Prosenttimuutos valitusta päivästä. Aikasarja Sarja, jonka arvoista prosenttimuutos lasketaan. Laskennan vertailupvm Päivämäärä, jonka arvoon prosenttimuutosta lasketaan Analyysi päivitetään aina kun sarjan tiedot päivittyvät. Kuva Suojausajankohdan kaukaisuus vaikuttaa voimakkaasti kurssikehitykseen Kuvassa vuoden 2004 (tummempi viiva) sekä vuoden 2005 loppusyksyn (V2) kauden suojaustuotteiden prosentuaalinen kehitys 12kk jaksolta (17.5.2003 17.5.2004). 26

6 TEKNINEN ANALYYSI Kuvaus Arvopapereiden hinnan muodostuminen johtuu useista seikoista. Kaksi yleisintä kuitenkin ovat makrotalouden vaikutusoletus tulevaisuuden kassavirtoihin, sekä arvopaperimarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan suhde, markkinapsykologia sekä sijoittajien yhteinen näkemys minkä arvoista listatun tuotteen arvo juuri tällä hetkellä on. Ensimmäistä tapaa analysoida hinnanmuodostusta kutsutaan fundamenttianalyysiksi, jälkimmäistä taas tekniseksi analyysiksi. Fundamenttien analysoinnissa käydään läpi toimialan ja kansantalouden perusasetelmat sekä muutokset sääntöihin ja muihin rajoitteisiin. Fundamenttianalyysin käyttö rajoittuu jo tietojen päivitystiheydenkin takia ainoastaan pitkän tähtäimen sijoittamiseen, kun taas tekninen analyysi keskittyy enemmänkin lyhyen tähtäimen analysointiin. Pitkällä tähtäimellä arvopaperin arvo ei voi poiketa merkittävästi fundamenttianalyysin tuloksista, mutta lyhyellä tähtäimellä markkinatoimijoiden odotukset voivat tehdä suuriakin eroavuuksia näiden kahden hinnoittelumallin välille. Tekninen analyysi pyrkii purkamaan markkinoiden hinnanmuodostumisesta saatavaa informaatiota ja ottaa tätä kautta huomioon sijoittajien odotukset arvopaperin kurssiin. Koska markkinatieto mahdollistaa tarkan ja ajantasaisen tiedon päivittymisen, tekninen analyysi soveltuu myös lyhyemmän tähtäimen kaupankäynnin tukemiseen. Optimaaliseen tulokseen päästään todennäköisimmin käyttämällä molempia menetelmiä samanaikaisesti. Tekninen analyysi perustuu erilaisiin analyysin työkaluihin, indikaattoreihin. Usean indikaattorin samanaikainen käyttö on suositeltavaa, koska kaikki indikaattorit mittaavat eri asioita hintakehityksessä ja toiset voivat olla sopimattomia juuri kyseiselle arvopaperille. Indikaattoreiden sovittaminen (parametrien säätäminen) tilannekohtaisesti voi lisäksi parantaa merkittävästikin niiden käytettävyyttä. Yleisin parametri on periodi, joka määrittelee kuinka pitkältä ajalta indikaattorin arvo lasketaan. Mitä pidempi periodi, sitä tasaisempaa indikaattorien käyttäytyminen on. Lyhyt periodi löytää useammin kaupantekomahdollisuuksia, mutta tuottaa myös useammin myös vääriä signaaleja. Teknisen analyysin indikaattorit voidaan jakaa karkeasti eri luokkiin seuraavasti: trendiä (hintaliikkeen suuntaa) mittaavat indikaattorit momenttia (hintaliikkeen voimakkuutta) mittaavat indikaattorit yli- ja alihinnoittelua mittaavat indikaattorit 27

6.1 (Yksinkertainen) Liukuva keskiarvo Simple Moving Average (SMA) Liukuva keskiarvo on arvopaperin hinnan keskiarvo tietyllä ajan hetkellä ja on todennäköisesti maailman käytetyin teknisen analyysin indikaattori. Pelkästään Googlesta hakusanoilla Moving Average vastauksia löytyi yli 6,7 miljoonaa. Yksinkertainen liukuva keskiarvo - Simple Moving Average (SMA) muodostetaan laskemalla ensin yhteen arvopaperin hinnat liukuvan laskemisajalta sekä jakamalla näin saatu luku ajanhetkien määrällä. Esimerkiksi 20 päivän liukuva keskiarvo tänä päivänä vastaa markkinoilla toimijoiden yhteistä näkemystä arvopaperin arvosta 20 päivän ajalta. Jos tämän hetken hinta ylittää liukuvan keskiarvon, se osoittaa, että sijoittajien tämän hetken odotukset arvopaperin hintakehityksestä ylittävät annetun ajan keskiarvon. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Tekninen analyysi nimellä Liukuva keskiarvo. Liukuvat keskiarvot usein tulostetaan samaan graafiin itse hintaesityksen kanssa. Monesti käytetään useampaakin kuin yhtä liukuvaa. Aikasarja Sarja, jonka arvoista yksinkertainen liukuva keskiarvo lasketaan. Periodi Parametri vaikuttaa siihen kuinka pitkältä ajanjaksolta indikaattori lasketaan. Usein käytetään 5 (viikon),10 (kahden),20 (kuukauden) tai jopa 50 pisteen (historiallisen kehityksen sarjoilla) päivien periodeja. Oletusarvoksi asetettu 20. Analyysi päivitetään aina, kun sarjan tiedot päivittyvät. Tulkinta Tyypillinen tulkinta liukuvalle keskiarvolle on ostaa arvopaperia silloin kun sen hinta ylittää liukuvan keskiarvonsa ja myydä tai odottaa laskutrendin alkua kun tämän hetken hinta alittaa liukuvan. Tämän strategian hyötynä on se, että sijoittaja on aina oikealla puolella markkinaa; hintojen noustessa olet mukana noususta hyötymässä ja hintojen laskiessa olet tienyt tämän jo ennalta. Haittana on se, että sijoittajan kauppojen toteutushetki on aina myöhässä verrattuna hintamuutoksen käännepisteisiin eli alimpaan ja ylimpään mahdolliseen hintaan. Strategian toimimisen kannalta olennaista on löytää oikea liukuvan keskiarvon pituus. Ideaalipituus liukuvalle keskiarvolle lasketaan jakamalla kahdella havaitun syklin pituus ja lisäämällä tähän lukuun yksi. Mitä lyhyempää kaupankäyntiä sijoittaja käy, sen lyhyempiä liukuvia keskiarvoja kannattaa käyttää. 28

Kuva - Yleinen tekniikka käyttää kahden eri pituisen liukuvan leikkauspisteitä johtaa usein vielä parempaan tulokseen kuin vain liukuvan ja itse hinnan leikkauspisteiden hyväksikäyttö 12kk jaksolla (14.5.2003 14.5.2004) kahden yksinkertaisen liukuvan (21 ja 5 päivän periodeilla) leikkauspisteisiin perustuva strategia on näyttänyt etenemissuunnan markkinoiden osalta varsin hyvin. Markkinoilla toimijan pitää kuitenkin aina verifioifa läpäisyliike odottamalla löytyykö sille vahvistusta. 6.2 Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo Exponential Moving Average (EMA) Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo Exponential Moving Average (EMA) lasketaan lisäämällä uusimman ajan hetken arvo edelliseen liukuvan keskiarvon arvoon sen prosentuaalisessa suhteessa. Eksponentiaalinen liukuva keskiarvo painottaa siis yksinkertaista liukuvaa keskiarvoa (6.1) enemmän uusimpia hintamuutoksia verrattuna vanhempiin. Tämä on perusteltua olettaen, että muutosten informaatioarvo vähenee niiden vanhetessa. Analyysi löytyy analyysivelhon ryhmästä Tekninen analyysi nimellä Liukuva keskiarvo Liukuvat keskiarvot usein tulostetaan samaan graafiin itse hintaesityksen kanssa. Monesti käytetään useampaakin kuin yhtä liukuvaa. 29