SALLAN SEURAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA

SALLAN SEURAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2009-2011

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1. KIRKOLLISET VAALIT... 8 2. KIRKKOVALTUUSTO... 8 3. KIRKKONEUVOSTO... 8 4. TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO... 9 5. KIRKONKIRJOJEN PITO... 10 6. KIRKKOHERRANVIRASTO, MUU YLEISHALLINTO JA TIEDOTUS... 12 7. JUMALANPALVELUSELÄMÄ... 13 8. KIRKOLLISET TOIMITUKSET... 14 9. SEURAKUNTATILAISUUDET... 14 10. MUSIIKKITOIMINTA... 14 11. PÄIVÄKERHOTYÖ... 15 12. PYHÄKOULUTYÖ... 15 13. RIPPIKOULUTYÖ... 15 14. NUORISOTYÖ... 16 15. DIAKONIATYÖ... 17 16. LÄHETYSTYÖ... 17 17. KIINTEISTÖT JA IRTAIMISTO... 18 18. METSÄTALOUS... 20

3 (3) JOHDANTO Toiminnan yleistavoite Sallan seurakunta pyrkii huolehtimaan, että Jumalan sana, kaste ja ehtoollinen, sekä rippikouluopetus, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen ovat seurakunnan jäsenten saatavissa kaikissa oloissa. Pitkän tähtäimen strategia Sallan kunnan asukasluku on vähentynyt viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana 2,3 2,7 prosentin vuosivauhdilla. Ellei putoamisen vauhti hidastu, seurakunnan jäsenmäärä on kolme tuhatta vuoden 2013 lopussa. Kunnan asukasmäärän ja seurakunnan jäsenmäärän erotus on ollut viidensadan luokkaa ainakin kahden vuosikymmenen ajan. Tämä tarkoittaa, että Suomen ev.-lut. kirkkoon kuuluvien osuus Sallan väestöstä on jatkuvasti pienentynyt. Vuoden 2007 lopussa Sallan kunnan asukasmäärä oli 4364 ja seurakunnan jäsenmäärä 3810. Kirkkoon kuulumisprosentti oli 87,3. Kunnan ja seurakunnan väestökato johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että Salla lähiympäristöineen ei kykene tarjoamaan riittävästi työpaikkoja nuorille aikuisille. Kun Itä-Lapin alueella olevia yrityksiä ajetaan alas, kuntien valtionapuja supistetaan ja valtion suoria investointeja vähennetään, monet nuoret aikuiset joutuvat hakeutumaan kasvukeskuksiin, joissa työtä on tarjolla. Työikäiset nuoret ovat potentiaalisia perheen perustajia. Siksi heidän muuttonsa paikkakunnalta alentaa syntyvyyttä. Koska poismuuttajissa on huomattavasti enemmän nuoria aikuisia kuin tulomuuttajissa, Salla saa vain vähän uutta väkeä syntyvyyden kautta. Onneksi kirkosta eroamisen vaikutus seurakunnan jäsenmäärään on marginaalinen. Vuonna 2007 Sallan seurakuntaan liittyi kasteen kautta 17 lasta. Muita liittyjiä oli 9. Poisnukkuneita oli 70 ja kirkosta eronneita 16. Seurakuntaan muuttaneita oli 106 ja seurakunnasta muuttaneita 153. Väestötase oli siten -107. Valtioneuvosto alkoi tarjota 2000-luvun alusta vähäväkisille kunnille yhdistymistukea, jotta ne muodostaisivat vapaaehtoisesti elinvoimaisia yhteenliittymiä naapurikuntiensa kanssa. Vuoden 2009 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta. Liitosten jälkeen Suomessa on 415 kunnan sijasta 348 kuntaa. Suomen ev.-lut. kirkon seurakunnat on muodostettu niin sanottua parokiaaliperiaatetta noudattaen. Se tarkoittaa, että seurakuntajaon tulee vastata kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan saman seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella (KL 3:3). Jos kunnat liittyvät yhteen, vastaavien seurakuntienkin on liityttävä toisiinsa. Vaihtoehtoisia liittymisen tapoja ovat:

4 (4) seurakunnan sulautuminen toiseen seurakuntaan, seurakunnan yhdistyminen toiseen seurakuntaan kappeliseurakuntana, seurakuntayhtymän perustaminen, seurakunnan liittyminen seurakuntayhtymään. Kirkkohallitus on antanut kaikille Suomen ev.-lut. kirkon seurakunnille ohjeen olla tilanteen tasalla ja toimia mainittujen vaihtoehtojen mukaan, mikäli kuntapuolella päädytään kahden tai useamman kunnan liitoksiin. Itä-Lapin kunnat eivät ole päätyneet neuvotteluissaan sellaiseen tulokseen, että ne liittyisivät yhteen lähitulevaisuudessa. Tämä voi olla seurakuntien kannalta myönteinen merkki. Soklin kaivoksen avaaminen sekä siihen liittyvä rautatien ja sähkölinjan rakentaminen voivat tuoda Itä-Lappiin työpaikkoja ja uutta väestöä niin paljon, ettei kuntaliitoksiin ole tarvetta. Toisaalta Soklin kaivoshanke on vielä vaiheessa, jossa sen ympäristövaikutuksia arvioidaan. YVA-menettely vie lakisääteisen aikansa, eikä kaivoshanke etene ennen kuin Lapin ympäristökeskus on käsitellyt kaikki huomautukset ja muistutukset. Esimerkiksi Rovaniemelle Oikaraisen kylään suunnitellun Sierilän vesivoimalan YVA-menettely kesti noin kymmenen vuotta. Tästä syystä Sallan seurakunnan ei kannata rakentaa itsenäisyyden toivoaan sellaisten tekijöiden kuin Soklin ja Vuotoksen varaan. Tulevaisuuden mahdollisuudet ja välttämättömyydet pitää nähdä realistisesti. Huonoimman ennusteen toteutumiseen on varauduttava, mutta sen edessä ei saa mennä polvilleen. Jos Itä-Lapin kunnat yhdistyvät lähitulevaisuudessa, on järkevää, että Sallan seurakunta siinä tilanteessa liittyy Kemijärven seurakuntaan kappeliseurakuntana. Sillä tavalla Salla säilyttää seurakunnallisen nimensä ja identiteettinsä. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto päättää kappeliseurakunnan perustamisesta. Kappeliseurakunnassa on asioiden hoitamista varten kappelineuvosto (KJ 12:1), jolla on itsenäistä päätösvaltaa kappeliseurakunnan talouteen. Kappeliseurakunta voi myös valita kappalaisensa. Emäseurakunta myöntää talousarvionsa kautta kappeliseurakunnalle varat sen toimintaa varten. (KJ 12:4). Varautumista huonoimman ennusteen toteutumiseen on se, että Sallan seurakunta huolehtii vuosina 2009 2011 kaikista kiinteistöistään. Sallan kirkko, Hautajärven kirkko ja Kursun kirkko sekä seurakuntatalo ja siunauskappeli on syytä kunnostaa niiden arvoa vastaavalla tavalla. Sallan hautausmaa tarvitsee huoltorakennuksen, ja hautausmaan aita on rakennettava kokonaan valmiiksi. Kursun hautausmaan sekä Saijan hautausmaan puusto on harvennettava. Kaikkien hautausmaiden valaistusta on parannettava. Vaikka kappelineuvostolla on itsenäistä päätösvaltaa kappeliseurakunnan talouteen, emäseurakunta jakaa resurssit omien perusteidensa mukaan. Vaikkei kukaan tiedä, toteutuuko tämä visio, se saattaa olla todellisuutta jonkun ajan kuluttua. Siksi nämä asiat kannattaa hoitaa hyvälle tolalle jo nyt.

5 (5) Talousarvion perusteet Talousarvion tulopuoli perustuu kirkollisveroon, jonka arvo oli 1,5 % vuonna 2008. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksut olivat vuonna 2008 yhteensä 33,3 % kustakin maksetusta palkasta. Kirkollisverotulot Taloussuunnitelman veroprosentit ovat seuraavat: Talousarviovuoden veroprosentit: Vuosi 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Tulovero % 1,5 1,5 1,5 1,5 Kirkollisveron henkilöverotulojen tuotto: Vuosi Kirkollisverotulo Muutos % 2002 525.025 1,4 2003 532.890 1,5 2004 528.828-0,8 2005 529.122 0,1 2006 536.021 1,3 2007 557.744 4,10 2008 531.794 (31.10.2008) 3,20 (31.10.2007) Kirkollisveron yhteisöverotulojen tuotto: Vuosi Yhteisövero Muutos % 2002 25.149-30,7 2003 30.195 20,7 2004 39.008 31,2 2005 51.008 28,2 2006 85.945 68,5 2007 95.202 10,8 2008 78.879 (31.10.2008) 12,6 (31.10.2007) Suunnitelman mukaiset poistot Poistot lasketaan kirkkovaltuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaisesti. Käyttötalousosa Vuosia 2009 2011 koskevan suunnittelun lähtökohta ovat kirkkovaltuuston hyväksymä talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2008 2010 sekä vuoden 2007 tilinpäätöstiedot.

6 (6) Henkilöstömenot Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus astui voimaan 1.10.2007. Työnantajan eläkevakuutusmaksu (Kiel) on tätä nykyä 26,99 %, työnantajan sotu-maksu 3,821 % ja työttömyysvakuutusmaksu 0,7% peruspalkasta. Sallan seurakunnalla on ollut sotu-maksun vapautus vuodesta 2007 lähtien. Kirkon uusi palkkajärjestelmä astui voimaan 1.10.2007. Entisiin R-, H- ja L- palkkataulukoiden mukaisiin palkkoihin tuli 5,2 % korotus ja tuntipalkkoihin 4,7 % korotus vuoden 2007 aikana. Palkat nousevat 5,1 5,3 % vuosina 2008 2009. Henkilöstömenot tulevat kasvamaan, mutta seurakunta ei voi pienentää työntekijöidensä määrää toiminnan ja palveluiden kärsimättä. On huolehdittava siitä, että seurakunnalla on palveluidensa tuottamiseen ja hallintonsa hoitamiseen riittävä määrä työntekijöitä. Veroprosentti Sallan seurakunnan jäsenten laskennallinen verotettava tulo vuonna 2007 oli 37.182.933,33 euroa. Sillä oletuksella, että veropohja säilyy vuoden 2007 tasolla, kirkollisveroäyrin hinnan nostaminen 1,5 prosentista 1,65 prosenttiin kasvattaa Sallan seurakunnan henkilöverotulot 613.518,40 euroon. Se merkitsee seurakunnalle noin 55.774 euron lisätuloa. Kirkollisveroäyrin hinnan korotuksen vaikutusta yhteisöveron tuottoon on vaikea arvioida, koska siinä pitää ottaa huomioon pääomatulot. Kuinka kirkollisveroäyrin hinnan korottaminen sitten vaikuttaa tulosaajaryhmiin? Seuraava taulukko kertoo vaikutuksen kuukaudessa ja vuodessa, kun veronpalautuksia ei oteta huomioon. kuukausitulot kuukausivaikutus vuosivaikutus euroina äyrin hinnan ollessa äyrin hinnan ollessa 1,50 1,65 1,50 1,65 1000 15,0 16,5 180 198 1500 22,5 24,8 270 297 2000 30,0 33,0 360 396 2500 37,5 41,3 450 495 3000 45,0 49,5 540 594 3500 52,5 57,8 630 693 4000 60,0 66,0 720 792 4500 67,5 74,3 810 891 5000 75,0 82,5 900 990 6000 90,0 99,0 1080 1188 10000 150,0 165,0 1800 1980

7 (7) Seuraava kaavio puolestaan osoittaa sen, kuinka veroäyrin hinnan korotuksen euromääräinen vaikutus tulonsaajiin kasvaa sitä suuremmaksi mitä isommista tuloista on kysymys. 900,00 800,00 700,00 792 720 600,00 500,00 594 540 400,00 396 360 300,00 200,00 198 180 100,00 0,00 1,50 1,65 Kaaviossa on kaksi käyrää, joista ylempi vastaa 1,65 prosentin ja alempi 1,5 prosentin kirkollisveroäyrin hinnan vuosivaikutusta 1000 /kk, 2000 /kk, 3000 /kk ja 4000 /kk ansaitseviin seurakunnan jäseniin. Jos 1000 /kk ansaitseva seurakunnan jäsen maksaa 1,65 prosentin äyrihinnalla 198 euroa kirkollisveroa vuodessa, se on 18 euroa enemmän kuin hän maksaa nykyisellä äyrihinnalla vuodessa kirkollisveroa. Sen sijaan jos 4000 /kk ansaitseva seurakunnan jäsen maksaa 1,65 prosentin äyrihinnalla 792 euroa kirkollisveroa vuodessa, se on 72 euroa enemmän kuin hän maksaa nykyisellä äyrihinnalla vuodessa kirkollisveroa. Toisin sanoen kirkollisveroäyrin hinnan korottaminen 0,15 prosentilla vaikuttaa 4000 /kk ansaitsevaan seurakunnan jäseneen nelinkertaisesti verrattuna 1000 /kk ansaitsevaan seurakuntalaiseen. Toisin ajatellen: kirkollisveroäyrin varovainen korottaminen merkitsee tulonsiirtoa hyvin ansaitsevilta seurakunnan jäseniltä vähän ansaitseville jäsenille palveluiden muodossa. Seurakunnan talousarviossa 55.774 euron lisä vastaa kahden osa-aikaisen työntekijän vuosipalkkaa.

8 (8) 1. KIRKOLLISET VAALIT Sallan seurakunnassa mahdollisia kirkollisia vaaleja ovat seurakuntavaalit, joissa valitaan kirkkovaltuusto, ja papinvaali, jossa valitaan kirkkoherra. Vuoden 2009 alussa astuu voimaan kirkkolain 8. luvun 3. :n muutos, joka antaa äänioikeuden kaikille 16 vuotta täyttäneille seurakunnan jäsenille. Seurakuntavaaleissa äänestävän on täytettävä 16 vuotta viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä ja papin vaalissa äänestävän viimeistään viranhakuajan päättymispäivänä. Kirkkovaltuusto asettaa vaalilautakunnan, joka järjestää seurakunnassa kirkolliset vaalit. Sallan seurakunnassa toimitetaan kirkolliset vaalit seuraavan kerran vuonna 2010. 1. Nuorten ehdokkaiden ja äänestäjien aktivoiminen 2. KIRKKOVALTUUSTO Seurakunnan perustehtävän toteuttamiseen tarvitaan hallintoa, joka edustaa seurakuntaa, ohjaa ja tukee seurakunnan toimintaa, huolehtii toiminnan asianmukaisista puitteista sekä vastaa toimivasta organisaatiosta. Hallinnon tehtävä on taata seurakunnan jäsenille oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Kirkkovaltuusto käyttää seurakunnan ylintä päätösvaltaa. 1. Talouden tasapainon säilyttäminen 2. Toiminnan edellytysten turvaaminen 3. Seurakunnan sopeuttaminen mahdollisiin kuntarakenteen muutoksiin 4. Luottamushenkilöiden kouluttaminen 5. Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyön kehittäminen 3. KIRKKONEUVOSTO Kirkkoneuvoston tehtävä on yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, hallintoa ja taloutta lakien ja ohjeiden sekä kirkkovaltuuston päätösten mukaisesti.

9 (9) 1. Toiminnan ulottaminen seurakunnan koko alueelle 2. Jumalanpalvelusten kehittäminen 3. Seurakunnan tietohallinnan kehittäminen 4. Mahdollisten kuntarakenteen muutosten seuraaminen 5. Työyhteisön työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen 4. TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTO Talous Taloudenhoidon avulla turvataan seurakunnan varsinaisten tehtävien hoito sekä tuotetaan tietoa suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Taloustoimisto vastaa kirkkoneuvoston ohjauksessa taloudesta, hallinnollisten asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä kiinteistö- ja hautaustoimen hoidosta. Tilintarkastus kuuluu taloushallinnon piiriin. Seurakunnan hallinnon ja talouden tarkastaminen järjestetään siten, että ulkoinen valvonta ja sisäinen valvonta ovat kattava järjestelmä. Tilintarkastus on toimivasta johdosta riippumaton tapahtuma. Tilintarkastajat tutkivat seurakunnan hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen lainmukaisuuden hyvää tilintarkastustapaa noudattaen. 1. Vastaavien viranhaltijoiden osallistuminen taloushallinnon koulutukseen 2. Taloutta tasapainottavien ratkaisujen löytäminen pitkällä aikavälillä Henkilöstö Seurakunnalla on viroissaan, toimissaan ja työsuhteissaan henkilöstöä sen verran kuin palveluiden sujuva järjestäminen edellyttää. Seurakunta voi hankkia tarvitsemansa työn ostopalveluina silloin, kun loma- ja vapaa-aikojen sijaisuuksien järjestäminen niin edellyttää tai silloin kun jonkin tehtävän suorittaminen on selvästi edullisempaa ja nopeampaa ostopalvelun kuin työsuhteen kautta.

10 (10) Yleishallinto Talouspäällikön virka Toimistosihteerin virka Seurakuntatyö Kirkkoherran virka 1. seurakuntapastorin virka 2. seurakuntapastorin virka Kanttorin virka Diakonin virka Diakoniavirka (suljettu täyttämiseltä) Nuorisotyönohjaajan virka Lastenohjaajan työsuhde Hautaustoimi Hautausmaanhoitaja-suntion virka Kiinteistötoimi Seurakuntatalon emännän virka Kursun kirkon vahtimestari-emännän työsuhde 1. Toimenkuvien tarkistaminen 2. Ohjesääntöjen tarkistaminen Henkilöstökoulutus Kirkon henkilöstökoulutussopimuksen 2. :n 1. momentin mukaan henkilöstökoulutus on koulutusta, jota seurakunta työnantajana järjestää tai hankkii henkilöstölleen kehittääkseen seurakunnan toimintoja sekä parantaakseen henkilöstön työskentelyvalmiuksia, työtyytyväisyyttä ja henkistä hyvinvointia. Henkilöstökoulutuksen muotoja ovat perehdyttäminen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutus. Seurakunnan tulee määritellä henkilöstökoulutuksensa tavoitteet ja kulloisetkin painopistealueet talousarviovuotta useammaksi vuodeksi laadittavassa koulutussuunnitelmassa, joka on osa seurakunnan toiminnan ja talouden suunnittelua ja jossa koko henkilöstö otetaan huomioon. Suunnitelman tulee edistää seurakunnan työlleen ja toiminnoilleen asettamien tavoitteiden toteutumista. Henkilöstöä on kuultava suunnitelmaa laadittaessa. Talousarvioon on vuosittain varattava riittävä määräraha henkilöstökoulutusta varten. Henkilöstökoulutusmäärärahasta maksetaan:

11 (11) a) hankituista koulutuspalveluista suoritetut maksut ja korvaukset, b) korvaus viranhaltijalle tai työntekijälle hänen suorittamistaan kurssi- ja osanottomaksuista, c) koulutustilaisuuteen osallistumisesta aiheutuneet ja suoritetut matkakustannusten korvaukset. Kirkon henkilöstösopimuksen 4. :n 1. momentin soveltamisohjeen mukaan henkilöstökoulutukseen varattava määräraha on riittävä, jos se on 0,5 1,3 % talousarviossa koko henkilöstön palkkamenoja varten varattujen määrärahojen yhteismäärästä. Sallan seurakunnassa vallitsee käytäntö, että kukin työntekijä tai viranhaltija voi saada perehdyttämis- ja täydennyskoulutukseensa tuen, joka on henkilöstökoulutukseen talousarviossa varattu summa jaettuna työntekijöiden ja viranhaltijoiden yhteismäärällä. Jos työntekijä tai viranhaltija vastaa kahdesta työalasta, hän voi saada kaksinkertaisen koulutustuen. Jos työntekijä hankkii omaehtoisesti tutkinnon, joka pätevöittää hänet hakemaan Sallan seurakunnassa työtä tai virkaa, johon hänen aiempi koulutuksensa ei riitä, kirkkoneuvosto voi myöntää hänelle koulutusavustuksen, jonka suuruus on harkinnanvarainen. 1. Henkilöstön kouluttautumisen edistäminen riittävän suuren vuosittaisen määrärahan avulla 2. Perehdyttävien, täydentävien ja/tai uudelleen kouluttavien kurssien ja virikepäivien tarjoaminen seurakunnan työntekijöille 3. Tehtävään pätevöittävän kouluttautumisen tukeminen

12 (12) 5. KIRKONKIRJOJEN PITO Kirkonkirjojen pidon päätarkoitus on väestörekisteriasioiden hoitaminen. Kirkonkirjat koostuvat luetteloista, jotka kattavat kastetut, rippikoulun käyneet ja konfirmoidut, henkilöt, joiden avioliiton esteistä on toimitettu tutkinta, avioliittoon vihityt, kuolleet ja haudatut, muuttaneet kirkosta eronneet ja kirkkoon liittyneet. Seurakunnan jäsenkirjanpidon tulee antaa selvityksiä hallussaan olevista, ennen 1.10.1999 laadituista kirkollisista väestörekistereistä ja niihin kuuluvista asiakirjoista. Seurakunnalla, jolla on tekninen käyttöyhteys väestötietojärjestelmään ja jonka jäsenrekisteriä pidetään säännöllisesti ajan tasalla, on oikeus luovuttaa jäsenistään väestötietojärjestelmään merkittyjä yksittäisiä tietoja. Kirkonkirjojen pidossa toteutetaan uutta arkistonmuodostussuunnitelmaa koko laajuudessaan. Päätöksenteko kirkonkirjojen pitämistä koskevissa asioissa kuuluu kirkkoherralle. 1. Arkisto- ja säilytystilojen ajanmukaistaminen 6. KIRKKOHERRANVIRASTO, MUU YLEISHALLINTO JA TIEDOTUS Kirkkoherranvirasto ja muu yleishallinto Kirkkoherranvirasto on seurakunnassa asioivien ihmisten palvelutila. Kirkkoherranvirasto huolehtii myös seurakunnan tiedottamisesta, kirjeenvaihdosta sekä arkiston ylläpidosta. Kirkkoherra johtaa kirkkoherranviraston toimintaa. Muuta yleishallintoa on esimerkiksi seurakunnan toimitilojen käytöstä päättäminen. Kirkkoneuvosto antaa periaatteet, joiden mukaan seurakunnan työntekijät ja ulkopuoliset toimijat käyttävät seurakunnan tiloja. Kirkkoherra valvoo sakraalitilojen käyttöä. 1. Kulkuesteettömän palvelutilan hankkiminen 2. Kulkemiseen liittyvien haittojen vähentäminen seurakunnan tiloissa

13 (13) Tiedotus Seurakunnan maksulliset kirkolliset ilmoitukset julkaistaan Kotikymppi-lehdessä. Lisäksi kirkolliset ilmoitukset päivitetään seurakunnan kotisivulle internetiin viikoittain. Toimintaan liittyvät kasteet, kuulutukset, vihkimiset ja hautaukset ilmoitetaan muissakin paikallisissa lehdissä. Tiedotuksen tarkoitus on seurakunnan toiminnasta ilmoittaminen ennakkoon ja seurakunnan hallinnossa tehdyistä ratkaisuista kertominen. Kirkkoneuvosto johtaa ja valvoo seurakunnan tiedotustoimintaa. 1. Ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen parantaminen 2. Talouden tilannekatsaus toimialoille neljännesvuosittain 3. Hyvän esitystavan ja ulkoasun luominen tiedotteisiin 4. Alueradion tiedotuskanavan käyttäminen tarvittaessa 7. JUMALANPALVELUSELÄMÄ Seurakunnan jumalanpalvelukset heijastavat luterilaista kirkkovuotta, joka alkaa 1. adventtisunnuntaina ja päättyy tuomiosunnuntaihin. Jumalanpalvelukset pidetään Sallan kirkossa joka sunnuntai klo 11.00 sekä Hautajärven ja Kursun kirkoissa keskimäärin kerran kuukaudessa pääsääntöisesti klo 14.00. Jumalanpalveluksia järjestetään myös muina pyhinä kuin sunnuntaisin, jolloin kellonaika ilmoitetaan erikseen. Jumalanpalveluksen tavallisin muoto on messu, ja siinä käytetään uusia 1. ja 2. sävelmäsarjaa: ensimmäistä, kun kirkollinen väri on valkoinen tai punainen, ja toista, kun kirkollinen väri on vihreä, violetti tai musta. Jumalanpalveluksissa seurakunta kokoontuu kuulemaan Jumalan sanaa, saamaan uskon vahvistusta ehtoollisesta sekä rukoilemaan ja kiittämään Isää ja Poikaa ja Pyhää Henkeä. Myös kasteet, konfirmaatiot, avioliittoon vihkimiset ja hautaan siunaamiset ovat seurakunnan jumalanpalveluselämää. Kirkkoneuvosto päättää seurakunnassa pidettävien jumalanpalvelusten toteuttamistavasta. Kirkkoneuvosto vahvistaa suunnitelman päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista. Kirkkoherra voi yksittäistapauksessa kutsua rippikoulun käyneen ja konfirmoidun kirkon jäsenen saarnaamaan jumalanpalveluksessa ja avustamaan ehtoollisessa.

14 (14) 1. Jumalanpalveluksen asettaminen seurakunnan elämän keskukseksi 2. Jumalanpalvelusten pitäminen seurakunnan kaikissa kirkoissa 3. Erityisryhmien kutsuminen jumalanpalveluksiin 4. Tehtävien jakaminen seurakuntalaisille ja luottamushenkilöille 5. Päivän rukoushetkien käyttöön ottaminen 8. KIRKOLLISET TOIMITUKSET Kirkollisia toimituksia ovat kasuaalitoimitukset, vihkimiset, virkaan asettamiset, tehtävään siunaamiset ja rukoushetket. Niissä seurakunnan ja kirkon jäseniä autetaan uskomaan kolmiyhteiseen Jumalaan ja rukoilemaan häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Kirkolliset toimitukset tukevat kirkon jäsenenä olemista elämän alussa, käännekohdissa ja lopussa. 1. Toimituskeskustelujen pitäminen 2. Tehtävien jakaminen seurakuntalaisille ja luottamushenkilöille 9. SEURAKUNTATILAISUUDET Seurakuntatilaisuuksia ovat kinkerit, seurat, kerhot, leirit, retket, näyttelyt, musiikkitilaisuudet, koulutustilaisuudet, teemapäivät sekä yleisiksi tarkoitetut rovastikunnalliset ja hiippakunnalliset tilaisuudet. 1. Seurakuntaopetuksen antaminen aikuisväestölle 2. Tilaisuuksien järjestäminen seurakunnan koko alueella 10. MUSIIKKITOIMINTA Kirkkomusiikkityö tukee jumalanpalveluselämää ja muuta seurakuntatyötä soveltuvalla musiikilla sekä kasvattaa seurakunnan jäseniä kirkkomusiikin tuntemiseen. Kanttori laatii vuosittain erillisen musiikkityön toimintasuunnitelman, talousarvion ja toimintakertomuksen. 1. Musiikin harrastajien innostaminen kirkolliseen musiikkiin 2. Jumalanpalvelusten musiikin rikastuttaminen

15 (15) 11. PÄIVÄKERHOTYÖ Päiväkerhotyö on Jeesuksen antamaan kastekäskyyn perustuvan opetustehtävän toteuttamista alle kouluikäisten lasten keskuudessa. Seurakunta on kristillinen kasvattaja, ja päiväkerhotoiminta tukee vanhempia kasvattajina. Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta laatii vuosittain erillisen päiväkerhotyön toimintasuunnitelman, talousarvion ja toimintakertomuksen. 1. Päiväkerhon järjestäminen ja kehittäminen 2. Seurakunnan ja kotien yhteistyön vahvistaminen 3. Seurakunnan ja päiväkotien/koulujen yhteistyön kehittäminen 4. Perhe- ja teemakirkkojen järjestäminen 5. Retkien ja lasten tapahtumien järjestäminen 12. PYHÄKOULUTYÖ Pyhäkoulut ovat lasten omia jumalanpalveluksia. Pyhäkouluissa jumalanpalvelus toteutetaan siten, että pienimmätkin lapset pystyvät olemaan mukana ja kokemaan jumalanpalveluksen myönteisenä. Tällaisia elämyksiä voidaan antaa perhekirkkojen, luontoretkien ja kirkkovuoteen liittyvien juhlien avulla. Pyhäkoulu on kristillisen perinteen siirtäjä. Pyhäkoulutyöllä ei ole erillisiä tavoitteita, koska se on integroitu seurakunnan päiväkerhotoimintaan. 13. RIPPIKOULUTYÖ Rippikoulu on jälkikäteen annettu kasteopetus. Tavallisesti seurakunnan jäsenet käyvät rippikoulun sinä vuonna, jona he täyttävät viisitoista vuotta, ja rippikouluopetus annetaan päiväkoulun tai rippileirin puitteissa. Seurakunnan jäsenyyteen pyrkivä kastamaton 12 15 -vuotias nuori voidaan ottaa kasteen kautta kirkon jäseneksi. Viisitoistavuotiaalle tai sitä vanhemmalle kirkkoon liittyjälle on ennen kastetta annettava tarpeellista opetusta, jonka määrästä päättää kirkkoherra. Seurakunnan rippikoulutyötä tekevät kirkkoherra, seurakuntapastorit, nuorisotyönohjaaja, kanttori, diakoniaviranhaltija, lähetyssihteeri, emäntä sekä isoiset ja mahdolliset kesätyöntekijät. Isoiset ovat seurakunnan vapaaehtoisia työntekijöitä, jotka saavat työstään pienen korvauksen.

16 (16) Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta laatii vuosittain erillisen rippikoulun toimintasuunnitelman, talousarvion ja toimintakertomuksen. 14. NUORISOTYÖ 1. Kasteen merkityksen ja seurakuntayhteyden korostaminen opetuksessa 2. Koko rippikouluikäisen nuorison tavoittaminen vuosittain 3. Jumalanpalveluksella aloittaminen ja lopettaminen 4. Yhteydenpito rippikouluikäisten nuorten vanhempiin 5. Yhteydenpito kouluihin Varhaisnuorisotyö Varhaisnuorisotyö on Jeesuksen kastekäskystä seuraavan opetustehtävän toteuttamista alle rippikouluikäisten koululaisten parissa. Seurakunta on kristillinen kasvattaja, ja seurakunnan varhaisnuorisotoiminta tukee vanhempia kasvattajina. Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta laatii vuosittain erillisen varhaisnuorisotyön toimintasuunnitelman, talousarvion ja toimintakertomuksen. 1. Kerhotoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen 2. Kymppisynttäreiden järjestäminen 3. Yhteistyön kehittäminen koulujen kanssa 4. Kouluvierailujen järjestäminen 5. Retkien ja leirien järjestäminen Nuorisotyö Nuorisotyö on Jeesuksen kastekäskystä seuraavan opetustehtävän toteuttamista rippikoulun käyneiden nuorten parissa. Seurakunta on kristillinen kasvattaja, ja seurakunnan nuorisotoiminta tukee vanhempia kasvattajina. Lapsi- ja nuorisotyön johtokunta laatii vuosittain erillisen toimintasuunnitelman, talousarvion ja toimintakertomuksen. 1. Nuorisotyön kehittäminen 2. Rovastikunnallinen yhteistyö nuorisotyön alalla 3. Isoiskoulutuksen järjestäminen 4. Nuorteniltojen ja veisuiltojen järjestäminen 5. Retkien järjestäminen

17 (17) 15. DIAKONIATYÖ Kirkkojärjestyksen 4. luvun 3 :n mukaan seurakunnan ja sen jäsenen tulee harjoittaa diakoniaa, jonka tarkoituksena on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Diakoniatyön johtokunta laatii vuosittain erillisen diakoniatyön toimintasuunnitelman, talousarvion ja toimintakertomuksen. 16. LÄHETYSTYÖ 1. Panostaminen kotikäyntityöhön 2. Perhetyön vahvistaminen ja kehittäminen 3. Diakoniakasvatuksen antaminen eri ikäryhmille 4. Yhteydenpidon kehittäminen 5. Vapaaehtoisten kouluttaminen Lähetystyö on Jeesuksen antamaan käskyyn perustuvaa evankeliumin levittämistä niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä tai jotka ovat vieraantuneet kristillisestä uskosta. Lähetystyö on kirkon perustehtävä. Lähetystyön johtokunta laatii vuosittain erillisen lähetystyön toimintasuunnitelman, talousarvion ja toimintakertomuksen. 1. Kouluvierailut lähetyskasvatuksen merkeissä 2. Lähetyskasvatuksen vahvistaminen rippikouluissa 3. Talkoolaisten innostaminen ja kannustaminen 4. Seurakunnan lähetyskannatuksen kasvattaminen Kansainvälinen diakonia Kansainvälinen on kristillisen palvelun ulottamista yli valtiorajojen. Sallan seurakunnassa kansainvälinen diakonia toteutuu talousarvion, Yhteisvastuukeräyksen ja Kirkon ulkomaanavulle koottujen kolehtien kautta. 1. Lähialueen tilanteen seuraaminen ja auttaminen mahdollisuuksien mukaan

18 (18) 17. KIINTEISTÖT JA IRTAIMISTO Kiinteistöhallinto vastaa kiinteistötoimesta, tilojen kunnosta, kalustuksesta ja työvoimajärjestelyistä erilaisia tilaisuuksia varten. Kiinteistötoimi tarjoaa asianmukaiset tilat seurakuntatyölle. Seurakunnalla on kirkot Sallassa, Hautajärvellä ja Kursussa. Lisäksi seurakunnalla on siunauskappeli, seurakuntatalo, virasto, virallisen apulaisen pappila sekä kanttorila. Rakennukset Sallan kirkossa pidetään jumalanpalveluksia, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, kasteita, konfirmaatioita ja musiikkitilaisuuksia. Kirkon vanha sali toimii mm. kerhotilana, kokoustilana ja äänestyspaikkana. Kursun kirkossa pidetään jumalanpalveluksia, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, kasteita, rippikouluja, seuroja, kerhoja ja leirejä sekä musiikkitilaisuuksia. Hautajärven kirkossa pidetään jumalanpalveluksia, avioliittoon vihkimisiä, hautaan siunaamisia, kasteita, rippikouluja, seuroja, kerhoja ja musiikkitilaisuuksia. Sallan siunauskappelissa toimitetaan hautaan siunaamisia, ja kappelin kylmätiloissa säilytetään hautaamista odottavia vainajia. Seurakuntatalolla pidetään kasteita, avioliittoon vihkimisiä, muistotilaisuuksia, rippikouluja, kokouksia, seuroja, kerhoja, juhlatilaisuuksia ja kutsuntatilaisuuksia. Virastossa on kirkkoherranvirasto, arkisto, diakoniatoimisto, kirkkoneuvoston kokoushuone, työntekijöiden työhuoneita, seurakuntapastorin asunto sekä vierashuone. Virallisen apulaisen pappila on 1990-luvulla tehdyssä remontissa jaettu kahdeksi asunnoksi, joita seurakunta on vuokrannut siitä lähtien. Kanttorila on vuokrattuna asunnoksi. 1. Sallan kirkon paanukaton korjaustyön valmiiksi saattaminen 2. Hautajärven kirkon ikkunoiden korjaus ja ulkoseinien maalaus 3. Kursun kirkon vesikaton korjaus 4. Kanttorilan ja Virallisen apulaisen pappilan myynti 5. Palo- ja murtohälyttimien hankinta julkisiin rakennuksiin 6. Taloudellisten energiaratkaisujen käyttöön ottaminen 7. Seurakuntatalon vesikaton korjaus ja päiväkerhotilan laajennus 8. Sallan kirkon huoltorakennuksen vesikaton korjaus ja rakennuksen käyttötarkoituksen muuttaminen 9. Viraston invaluiskan rakentaminen

19 (19) Tontit Seurakunta omistaa seuraavat tontit: Kursun kirkko "Elorinne" 732-407-98-1 0,4770 ha Hautajärven kirkko "Kirkkoharju" 732-404-20-6 0,4940 ha Sallan kirkko "Sallan kirkkopiha" 732-409-113-0 1,2172 ha Seurakuntatalo Tapuli Kanttorila "Kanttorila" 732-409-28-1 1,9313 ha Kanttorila I 732-409-28-45 0,3343 ha Kanttorila 2 732-409-28-46 0,2103 ha Pappilat "Peltolassila" 732-409-21-72 2,7091 ha Pikkupappila 0,2500 ha Tyveys 0,0650 ha Sallan tontti "Lääkäri" 732-409-21-26 0,2000 ha 1. Tarpeettomien tonttien myyminen 2. Puuston ja istutusten hoitaminen 3. Tonttien reunojen siistiminen Hautausmaat Kuolleiden hautaaminen on kirkon ja seurakuntien yhteiskunnallinen tehtävä. Seurakunnalla tulee olla oma tai toisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän kanssa yhteinen hautausmaa taikka oikeus käyttää muuta vihittyä hautausmaata. KVJ 17 luku 1. Seurakunnalla on hautausmaat Sallan kirkonkylässä, Hautajärvellä, Kursussa ja Saijalla. Sallan hautausmaan (732-409-7-46) pinta-ala on 6,6146 hehtaaria. Laajennusosan, jonka pinta-ala on 1,875 hehtaaria, on vielä ottamatta käyttöön. 1. Kiintopistejärjestelmän luominen 2. Hautausmaan aidan kunnostaminen 3. Uuden varastorakennuksen rakentaminen Kursun hautausmaan (732-407-136-0) pinta-ala on 3,1050 hehtaaria. Varsinainen hauta-alue on noin yhden hehtaarin laajuinen, joten aidattu ja kunnostettu alue riittää pitkälle tulevaisuuteen. 1. Kiintopistejärjestelmän ja asemakaavan luominen 2. Puuston harventaminen ja hoito 3. Koko hehtaarimäärän käyttöön ottaminen

20 (20) Saijan hautausmaa (732-416-15-20), jonka pinta-ala on 1,2750 hehtaaria, riittää pitkälle tulevaisuuteen. 1. Kiintopistejärjestelmän luominen 2. Puuston harventaminen ja hoito 3. Koko hehtaarimäärän käyttöön ottaminen Hautajärven hautausmaa (732-404-11-32), jonka pinta-ala on 1,1715 ha, on riittävä tällä hetkellä. 1. Kiintopistejärjestelmän luominen 2. Puuston harventaminen ja hoito 18. METSÄTALOUS Metsätalouden tehtävä on huolehtia seurakunnan metsäomaisuudesta niin, että se säilyy tuottavana vuodesta toiseen. Sallan seurakunnalla on metsäpalstoja yhteensä 925,198 ha. Ne sijaitsevat Hangasvaaran Ruuhenlatvakankaan maastossa, Kallungin Niittylampien maastossa, Kuolpunassa, Lautakodanharjussa, Pirttivaaran kyljessä ja Vuotosjoen varressa. Niille on laadittu metsänhoitosuunnitelma vuosiksi 2005 2014. Seurakunta on vuokrannut Isoaavan ampumarata-alueen Sallan riistanhoitoyhdistykselle ja Sallan Ampujille, tehnyt metsästysvuokrasopimukset Sallan Eräja Kalamiehet ry:n, Salmivaaran Erän kanssa sekä Siuloivan Kiertäjien kanssa sekä sopimuksen poroaidasta Sallan paliskunnan kanssa. 1. Metsänhoitosuunnitelman toteuttaminen 2. Puutavaran hankinta omasta metsästä rakennuskohteisiin 3. Metsätalousmaan hehtaarimäärän lisääminen 4. Yhteismetsäosuuksien lisääminen.