Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton kuntaseminaari Mikkelissä 8.4.2013 Ajankohtaista kuntataloudesta, -palveluista ja rakenteista Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006-2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista 1,72 327 118 2,02 382 135 1,92 362 122 1,80 337 108 2,47 461 145 2,05 382 118 TPA 1,29 238 70 Vuosikate %:a poistonal. invest. 1) 74 81 66 69 99 73 45 Tilikauden tulos, mrd. euroa 1,02 Lainakanta: Mrd euroa 7,67 Asukasta kohti, 1 461 Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): 0,74 8,15 1 545 0,61 8,63 1 629 0,29 9,78 1 838 1,83 2) 10,45 1 956 0,42 10,95 2 038-0,31 12,32 2 282 Vuosikate negatiivinen 79 52 57 29 7 34 63 Vuosikate < poistot 243 181 178 117 55 143 220 Kuntien lkm yhteensä 415 400 399 332 326 320 320 Kuntien lkm (v. 2012 kuntajaolla): Vuosikate negatiivinen 39 31 30 24 6 34 63 Vuosikate < poistot 180 134 128 108 50 143 220 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta Rahoitusosuudet investointeihin. 2 Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvaa pääkaupunkiseudun kuntien saamaa kirjanpidollista myyntivoittoa noin 950 milj.. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 2 tilinpäätösarvioiden mukaan.
700 Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit Manner-Suomen kunnat, /asukas 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) 0 1) Investointimenot investointien rahoitusosuudet 3 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan.
Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina 2011-2012 Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Savo Lappi Pohjanmaa Satakunta Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kainuu Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Manner-Suomi: 2012* 2011 2012* 2011-20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 4
Kuntien vuosikate %:a poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa 2010-2012 Kunnan asukasluku 31.12.2012 (ennakkotieto) - 2000 2001-6000 6001-10000 10001-20000 20001-40000 40001-100000 2012* 2011 2010 100001- Manner-Suomi 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan. 5
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Etelä-Savo yhteensä 700 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 6 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 600 500 400 300 200 100 0-100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Mikkelin seutukunta 800 800 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 7 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 700 600 500 400 300 200 100 0-100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Savonlinnan seutukunta 700 700 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 8 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 0 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
Kuntien vuosikate, poistot sekä investoinnit, /as. Pieksämäen seutukunta 700 700 600 500 400 300 200 100 0-100 1997 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 9 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot (investointimenot rahoitusosuudet investointimenoihin) 600 500 400 300 200 100 0-100 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2012 tilinpäätösarvioiden mukaan
KEHYSRIIHEN VAIKUTUKSET RAHOITUSASEMAAN (kaikki tekijät eivät mukana, lopulliset kokonaismenetykset tulennevat olemaan esitettyä suurempia) Kehysriihen muutosten vaikutukset kuntatalouden näkökulmasta (n. milj. ) suuruusluokka-arvioita: 2014 2015 2016 2017 Kuntarakennelakiin liittyvät yhdistymisavustukset, -selvitykset ja valt.os menetysten kompensaatio 15 79 81 149 Työmarkkinatuen rahoitus ja aktivointi kunnille 1.1.2015, valtion säästö ja vastaava lisäkustannus kunnille (oletus aktivointituesta kunnille) -150-150 -150 Valtionosuuksien leikkaus -237-175 -215-265 Kiinteistöveron kehittäminen 100 110 125 125 Jäteveron tuotto kunnille 1.1.2014 70 70 70 70 Kunnallisverotuksen muutokset (osinkotulot pääomatuloiksi) siltä osin kun ei kompensoida kunnille -80-80 -80-80 Yhteisöverotuksen muutokset (verokannan alentaminen, vähennysoikeuksien rajaaminen ja poistojen muutos) siltä osin, kun ei kompensoida kunnille (arvio) -115-72 -95-107 27.3.2013 Arvioitu nettovaikutus kunnille n. milj. -247-218 -264-258 Arvion mukaan yhteisöveron menetyksistä kunnille esitetään kompensoitavaksi noin 120 M Kuntaliiton mielestä yhteisöveron menetykset tulisi kompensoida täysimääräisesti esim. n. 240 M vuonna 2014 Pienehköjä valtionosuusleikkauksia mm. harkinnanvarainen rahoitusavustus, ei ole vielä kyetty kokonaisuudessaan huomioimaan Työmarkkinauudistus-150 M perustuu arvioon, että valtio lisää rahoitusta kuntien aktivointiin Vuonna 2012 poistui erillinen korjausavustus 60 M eikä mitään korvaavaa ole tulossa tilalle STM:n kaste-ohjelman leikkaus -2 M ei ole huomioitu Kehysratkaisujen vaikutuksia OKM:n ja STM:n alueille ei ole tässä taulukossa huomioitu 10
150 Kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kuntien verotuloihin, milj. 100 50 0-50 -100-150 -200-250 Kunnallisverotuksessa Kunnallisveron kompensointi (PPO) Yhteisöverotuksessa Yhteisöveron kompensointi (arvio) Kiinteistöverotuksessa Jäteverossa Muutokset yhteensä -300 2014 2015 2016 2017 11
Valtion kehyspäätös 2014 2017: Kuntien rooli ja vastuu pitkäaikaistyöttömyyden aktiivisessa hoidossa korostuu. Osa yli 300 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kunnille vuoden 2015 alusta lukien. Työmarkkinatuen rahoitusuudistuksella luodaan mahdollisuuksia työmarkkinatuella olleiden pääsyn aktivointitoimenpiteiden piiriin. Tämä toteutetaan osana kuntien tehtävien arviointia ja työllisyyspolitiikan vastuunjaon tarkistusta. 12
13
Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. 0-200 -400-631 -631-631 -631-631 -631 Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,3 mrd. euroa eli 16 % -600-800 -1000-631 -125-125 -125-125 -125-756 -125-125 -125-125 -237-250 -250-250 Hallitusohjelma: Vo-prosentin tilapäinen muutos - 631 milj. euroa -1200-1400 -1600-1 118-175 -215-265 -1 306-1 346-1 396 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää valtionosuuksia saamatta 6,6 mrd. euroa 14
Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2011-2012 Tilastokeskus, vuosien 2013-2017 arviot PPO 27.3.201310.2011 Prosenttia: 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 BKT, määrän muutos 2,7-0,2 0,4 1,6 2,1 1,7 1,6 Palkkasumman muutos 4,5 3,2 1,9 2,8 3,2 3,2 3,3 Ansiotasoindeksin muutos 2,7 3,5 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Työttömyysaste 7,8 7,7 8,2 8,1 7,8 7,7 7,6 Kuluttajahintojen muutos 3,4 2,8 2,1 2,5 2,2 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,3 3,2 2,3 2,3 2,4 2,7 2,7 Valtionosuusindeksin muutos 1,6 3,7 3,0 2,4 2,4 2,7 2,7 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 2,4 2,5 2,5 3,0 3,0 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon mukaan) 463 463 463 463 463 463 463 Ennusteet syyskuussa 2012 (PPB): BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Kuluttajahintaindeksin muutos Kuntien kustannustason muutos 1,0 3,1 3,5 2,6 3,1 1,0 2,0 2,0 1,7 2,5 2,6 2,4 2,3 3,3 3,0 2,3 2,7 3,8 3,5 2,0 3,0 3,5 3,5 2,0 2,9 15
Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Toimintamenot yht. 35,66 37,45 38,76 40,04 41,55 43,08 44,68 - Palkat 15,65 16,23 16,62 17,03 17,46 17,98 18,52 - Muut henkilöstömenot 4,67 4,83 4,98 5,07 5,18 5,30 5,42 - Ostot 12,71 13,52 14,26 15,01 15,81 16,68 17,59 - Muut toimintamenot 2,63 2,87 2,90 2,93 3,10 3,12 3,15 Korkomenot 0,35 0,34 0,37 0,48 0,63 0,80 0,96 Investoinnit 4,31 4,68 4,65 4,65 4,65 4,65 4,65 Yhteensä 40,32 42,47 43,78 45,17 46,84 48,53 50,29 Muutos-%: Toimintamenot yht. -Palkat 5,4 4,3 5,0 3,7 3,5 2,4 3,3 2,5 3,8 2,5 3,7 3,0 3,7 3,0 -Ostot 8,4 6,4 5,5 5,3 5,4 5,5 5,5 Menot yhteensä 1,2 5,3 3,1 3,2 3,7 3,6 3,6 Lähde: Vuodet 2011-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPO 27.3.2013 16
% 9,0 8,0 7,0 6,0 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot: Muutokset 2001 2017, % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: 2001 2012 2013 2017 Arvo: 5,3 % 3,6 % Määrä 1) : 2,0 % 1,1 % Kustannustaso: 3,3 % 2,5 % 5,0 4,0 Määrän muutos 1) 3,0 2,0 1,0 0,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12* 13a 14a 15a 16a 17a 1) Määrän muutoksesta noin 1 prosenttiyksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. Vuosille 2013 2017 ei ole arvioitu muita volyymimuutoksia Toimintamenojen kasvuarvio epärealistinen? 17 27.3.2013/hp Lähde: Vuodet 2000 2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013 2017 arviot PPO 27.3.2013.
Kuntien verotulot vuosina 2011-2017, mrd. (PPO:n painelaskelma, kuntien veroprosentit pidetty 2013-2017 samoina) Verolaji 2011 2012* 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero 16,20 16,85 17,56 18,21 18,93 19,73 20,58 Yhteisövero 1,67 1,21 1,29 1,37 1,40 1,25 1,30 Kiinteistövero 1,20 1,27 1,33 1,45 1,47 1,50 1,53 Verotulot yhteensä 19,07 19,33 20,18 21,03 21,80 22,48 23,42 Muutos, %: Kunnallisvero 2,8 4,0 4,2 3,7 3,9 4,3 4,3 Yhteisövero 18,5-27,3 6,4 6,3 2,5-11,1 4,3 Kiinteistövero 1,9 6,1 4,7 9,0 1,4 2,0 2,0 Verotulot yhteensä 3,9 1,4 4,4 4,2 3,6 3,1 4,2 Tuloveroprosentti, keskim. 19,16 19,24 19,38 19,38 19,38 19,38 19,38 Yhteisöveroprosentti 26,0 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 Osuus yhteisöverosta, % 31,99 28,34 29,49???? Lähde: Vuodet 2011-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPO 27.3.2013. 18
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (PPO:n painelaskelman mukaan) 2011 2012* Toimintakate -24,26-25,83 Verotulot Käyttötalouden valt.os. 19,07 7,66 19,33 8,07 Muut rahoituserät, netto 0,08 0,17 Vuosikate 2,55 1,74 Poistot -2,23-2,36 Satunnaiset erät, netto 0,12 0,27 Tilikauden tulos 0,44-0,35 2013** 2014** -26,79 20,18 8,26 0,16-27,73 21,03 8,22 0,07 1,80 1,59-2,65 1) -2,75 0,17 0,17-0,68-0,99 2015** -28,89 21,80 8,45-0,05 1,31-2,85 0,17-1,37 2016** -30,02 22,48 8,63-0,21 0,88-2,95 0,17-1,90 2017** -31,19 23,42 8,78-0,38 0,63-3,05 0,17-2,25 Tulorah. korjauserät -0,46-0,47-0,45-0,45-0,45-0,45-0,45 Tulorahoitus 2,21 1,53 1,52 1,32 1,03 0,60 0,35 Investoinnit, netto -3,33-3,68-3,65-3,65-3,65-3,65-3,65 Rahoitusjäämä 2) -1,11-2,14-2,13-2,34-2,62-3,05-3,30 Lainakanta 12,30 13,91 16,11 18,51 21,16 24,26 27,56 Rahavarat 4,54 4,32 4,29 4,25 4,18 4,13 4,03 Lähde: Vuodet 2011-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 2) Rahoitusjäämä = Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 19
4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2017, mrd. (käyvin hinnoin) (PPO:n painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 2) 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 0,0 Lähde: Vuodet 1991-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPO 27.3.2013. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 2) Vuoden 2013 poistotasoon on arvioitu poistojen yleisohjeen muutoksesta johtuva korotus (n. 200 milj. ) 20 27.3.2013/hp
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-2017, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (PPO:n painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Lähde: Vuodet 1991-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPO 27.3.2013. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 21
Toimintamenojen kasvuprosentin vaikutus vuosikatteeseen: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate ja nettoinvestoinnit, mrd. Lähde: Vuodet 2000-2012 Tilastokeskus. Vuosien 2013-2017 arviot PPO 27.3.2013. 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5 2014 2015 2016 2017 Toimintamenojen nimellinen kasvu kehitysarvion mukaan,%: 3,3 3,8 3,7 3,7 Arvioitu kuntatalouden kustannustason muutos, %: 2,3 2,4 2,7 2,7 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Nettoinvestoinnit Vuosikate PPO:n mukaan Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota hitaammin Vuosikate, jos toimintamenot kasvavat vuosittain 1 %:n PPO:n arviota nopeammin 22
Kuntarakenne- ja sote-uudistuksesta Kuntarakennelaki annettiin eduskunnalle 4.4.2013 siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Lausuntokierroksen perusteella vain teknisiä tarkistuksia paitsi, että kuntien on tehtävä lain mukaiset selvitykset ja päätökset 1.7.2014 mennessä (luonnoksessa 1.4.2014), jotta saisi avustusta ja valtionosuuskompensaatiota Myönteistä, että yhdistymisavustukset ja valtionosuuksien menetyksen korvaukset rahoitetaan valtion toimesta. Lakiin ei tullut mukaan vaihtoehtoa, jossa kuntaliitosten ohella olisi niillä alueilla, joissa kuntaliitosselvityksiä ei käynnisty, olisi mahdollista selvittää myös yhteistyön tiivistämistä. Valtio varautuu asettamaan vuoden 2013 aikana suurimmille kaupunkiseuduille (12) erityiset kuntajakoselvittäjät. Sote järjestämislain valmistelu alkaa välittömästi. Määräaika tiukka: 30.6.2013 asti! Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan 1.1.2015. Hallituksen kehysriihi 21.3.:Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne, jossa uuden laajan perustason tehtävien järjestämis- ja rahoitusvastuu on kunnilla. Tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut. Sote-palvelut järjestetään kuntapohjaisesti. Laajan perustason sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukuntamalli ei nykyisellään tähän sovellu. 23
Viisi erityisvastuualuetta huolehtii vaativista sote-palveluista Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta (erva), jotka Koordinoivat koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sairaaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Vastaavat vaativan keskitettävän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palvelujen koordinoinnista ja ohjauksesta. Vastaavat tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen koordinoinnista. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta ohjauksesta ja koordinaatiosta. Nykyiset sairaanhoitopiirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen kaltaisina kuntayhtyminä. Vuoteen 2017 mennessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organisaatioina puretaan. 24
Kuntien nykyiset sote-ratkaisut ja kehysriihen vaikutukset Kunnan väestöpohja yli 50 000 asukasta (20 kuntaa +1 vuonna 2015 toteutuva liitos yli 50 000 asukkaan kunnan kanssa) Voi järjestää laajan perustason sote-palveluja Kunta 20 000 50 000 asukasta, järjestää itse (22) Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kunta 20 000 50 000 asukasta, mukana yt-alueessa (14) Voi edelleen järjestää perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja omille asukkailleen, mutta ei muille nykyisen ratkaisun kunnille Kunta alle 20 000 asukasta, nykyisessä yt-alueessa on mukana yli 50 000 asukkaan kunta (21) Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (nykyinen tai laajeneva ratkaisu) Kunta alle 20 000 asukasta, nykyisessä yt-alueessa mukana 20 000 50 000 asukkaan kunta (31) Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut = uusi ratkaisu Kunta alle 20 000 asukasta, järjestää itse tai on mukana yt-alueessa, jossa ei ole mukana yli 50 000 as kuntaa (195) Ei itsenäistä sote-palvelujen järjestämisvastuuta, rahoitusvastuu Kuuluttava pääsääntöisesti vastuukuntamallilla hallinnoituun sote-alueeseen, joka pystyy järjestämään laajan perustason palvelut (yli 50 000 as. kuntaan, jollaista ei nykyisellä yt-alueella ole) Kehysriihen linjauksista ei vieläkään tarkkaa tietoa sote-alueita tulee ilmeisesti 20-30, sosiaalitoimen palvelujen mukanaoloa ei vielä kunnolla pohdittu. 25
KUNTALAKI: toimielimet ja johtaminen, uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala, VM jäseninä valmistelujaostojen puheenjohtajat Valmistelujaostot Toimielimet ja johtaminen jaosto, pj. Kari Prättälä, Kuntaliitto kunnan poliittinen ja ammatillinen johtaminen, toimielimet., kuntakonserni, yhteistoiminta Demokratiajaosto, pj. Inga Nyholm, VM Edustuksellinen demokratia sekä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet Talousjaosto, pj. Arto Sulonen, Kuntaliitto kunnan talouden sekä yhteistoiminnan talouden sekä kuntakonsernin ohjaus, talouden tasapainotus sekä hallinnon ja talouden tarkastus Kunnat ja markkinat jaosto, pj. Auli Valli-Lintu, VM Säännökset, joilla selkeytetään EU-kilpailuoikeuden vaikutuksia kuntien toimintaan, erityisesti kuntien yhteistoimintaan sekä kunnan mahdollisuudet tukea yritystoimintaa. 26
Valtionosuusuudistus: - valtionosuusleikkaukset; perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu ei kuulunut toimeksiantoon/puuttuu - Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikean suuntainen mm. - Laskennallisuus - Kustannusten jaon tarkistusten nopeutus - Määräytymistekijöiden vähennys (varauksin) - Yleiskatteellisuus, selkeä ei korvamerkityille valtionosuuksille - Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) - Keskiasteen koulutus mahdollisesti yhden putken malliin - Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla OKM:n valtionosuuksista - Tasausrajan nosto kannustavasti (varauksin) - Pohdittavaa jatkossa ehdotuksessa mm. - Tasausrajan noston rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä; MITEN? - Työpaikkaomavaraisuuskriteeri - Harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta ei mainintaa - Uudet painotusten perusteet avoimesti näkyviin - Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot ovat vielä valmisteltavina Lopullisia arvioita ehdotuksesta ei voi vielä tehdä
henk. 18000 Kunta-alan eläkkeelle jääneet 1997-2011 sekä ennustettu eläkepoistuma 2012-2030 Lähde: Keva 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 2012-2030 eläkkeelle siirtyy 293 000 kunta-alan työntekijää (58 % nyk. työntekijämäärästä) Siitä: 2012-2016: 81 000 työntekijää (16 % nyk. työntekijämäärästä) 2012-2021: 164 000 työntekijää (32 % nyk. työntekijämäärästä) 28
Kunta-alan eläkepoistuma maakunnittain 2012-2030 Eläkkeelle siirtyvien osuus nykyisestä työntekijämäärästä, % Lappi Kainuu Etalä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kymenlaakso Etelä-Karjala Satakunta Keski-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa KOKO MAA Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Pohjanmaa Ahvenanmaa 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 2012-2016 2017-2021 2022-2030 % 29 Lähde: Keva
Suurimpien ammattiryhmien eläkepoistuma 2012-2030 Eläkkeelle siirtyvien osuus nykyisestä työntekijämäärästä, % Ammattiryhmä (vakuutettuja v. 2010) Sihteerit (11 717) Siivoojat (17 522) Sairaala- ja hoitoapulaiset (11 328) Perhepäivähoitajat ym. (14 224) 74,8 74,8 72,4 67,0 Koko kunta-ala (505 814) Aineopettajat ja lehtorit (29 623) Perus- ja lähihoitajat (49 188) Lastenhoitajat ja päiväkotiapul. (20 945) Henkilökohtaiset avustajat ym. (13 300) Sosiaalialan ohjaajat ja kasvatt. (10 710) Lastentarhanopettajat (13 682) Luokanopettajat (15 224) Sairaanhoitajat (43 010) 57,9 57,5 56,5 54,3 51,2 50,0 47,1 45,2 45,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % 2012-2016 2017-2021 2022-2030 30 Lähde: Keva
Muita keskeisiä muutoksia kunnissa Kuntien rooli elinvoiman vahvistajina elinvoimapolitiikka uudelleen strategian keskiöön Kunnista konserneja: konsernijohtaminen kuntoon, ml riskien hallinta osana johtamista, raportointi jne. Kuntademokratiaa uudistettava: luottamushenkilöiden rooli, kansalaisvaikuttamisen kehittäminen uudistettu kunnallinen itsehallinto Monikulttuurisuuden merkitys kasvaa maahanmuuton myötä 31
Kunta elinvoimapolitiikan moottorina* Saavutettavuuden varmistaminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kaupunki: suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kaupunkilaisten aktivointi esim kaupunginosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, paikkakunnan teollisten avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat osaksi kasvusopimusta ja INKAa (innovatiiviset kaupungit ohjelma) Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kaupunkikonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen *Eero Holstilan Elinvoimapolitiikkaselvitystä 2012 mukaillen 32
Kuntaliitto tukee kuntia ja kunta-alaa muutoksessa Edunvalvonta Neuvontapalvelut Verkostotuki Koulutus ja konsultointi Tutkimukset ja oppaat Sähköiset uutiskirjeet www.kunnat.net KIITOS MIELENKIINNOSTA! Materiaalit: www.kunnat.net 33