KALTOINKOHDELTU LAPSI KÄSIKIRJA KALTOINKOHDELLUN LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVILLE 27.3.2015
Sisällys LUKIJALLE... 1 OSA 1: TOIMINTAMALLI... 2 1 TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA... 2 1.1 Vuokaavio toimintamallista... 8 2 MITEN TOIMIA, KUN HUOLI LAPSEN HYVINVOINNISTA HERÄÄ... 9 2.1 Varhaiskasvatuspalvelut... 9 2.2. Perusterveydenhuolto... 11 2.4 Nuorisopalvelut... 18 2.5 Poliisi... 20 2.6 Lastensuojelun perhetyö... 21 2.7 Perheneuvola... 22 2.8.VAMMAISPALVELU... 23 2.9 PAJAT... 24 2.10 PSYKIATRINEN POLIKLINKKA... 25 2.11 PÄIHDE... 25 3 MILLOIN JA MITEN TEHDÄ LASTENSUOJELUILMOITUS... 26 4 MITÄ LASTENSUOJELU TEKEE... 29 5 MILLAINEN ON RIKOSPROSESSI... 32 OSA 2: LAPSEN JA PERHEEN TUKI... 39 MITEN LASTA JA PERHETTÄ TUETAAN... 39 6.1 HOIDON JA TUEN TARPEEN ARVIOINTI... 39 6.2 Kriisihoito... 40 6.3 Lapsen ja perheen tuki tutkimusprosessin aikana... 41 6.4 Lapsen ja perheen hoito ja tuki tutkimusprosessin jälkeen... 41 7 MISTÄ TUKEA JA HOITOA VOI SAADA... 42 7.3 Nuorisopsykiatrian poliklinikka... 45 7.4 Lastenpsykiatrian poliklinikka... 46 7.5 Järjestöt ja seurakunnat... 46 OSA 3: KALTOINKOHTELUN TUNNISTAMINEN JA LAINSÄÄDÄNTÖ... 47 8 LAPSEN KALTOINKOHTELUN MUODOT... 47 8.1 Lapsen laiminlyönti... 49 8.2 Lapsen henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset... 49 8.3 Lapseen kohdistuvat seksuaalirikokset... 50 8.4 Nettirikokset... 53 8.5 Psyykkinen kaltoinkohtelu... 53 9 LAPSEN KALTOINKOHTELUN TUNNISTAMINEN... 54 9.1 Lapsen pahoinpitelyn tunnistaminen... 54 9.2 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen... 55 9.3 Miten kohdata lapsi, jota on kohdeltu kaltoin?... 59 10 LAINSÄÄDÄNTÖ LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA... 59 11 EDUNVALVONTA JA LÄHESTYMISKIELTO... 65 11.1 Lapsen edunvalvonta... 65 11.2 Lähestymiskielto... 67 LÄHTEET... 68 LINKIT... 73 LIITE 1 ASIAKASSUUNNITELMA... 74 LIITE 2. MALLI TUTKINTAPYYNNÖN SISÄLLÖSTÄ... 76
LUKIJALLE Lapsella ja nuorella on perustuslain mukainen oikeus fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen sekä oikeus erityiseen suojeluun. Lasten turvallisuudesta huolehtiminen on ensisijaisesti vanhempien ja muiden hänestä huolta pitävien oikeus ja velvollisuus. Jos lapsi ei saa perheeltään tarvitsemaansa suojaa, on julkisen vallan velvollisuutena toimia ja huolehtia lasten turvallisuudesta ja suojaamisesta väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan oikeusasiamies eduskunnalle antamassaan erilliskertomuksessa (Lapsi, perheväkivalta ja viranomaisen vastuu, 2006). Tämän käsikirjan tarkoituksena on auttaa lapsia ja nuoria kohtaavia työntekijöitä tunnistamaan kaltoinkohtelua mahdollisimman varhain, puuttumaan siihen ja saattamaan asian selvittely toimivaltaisille viranomaisille sekä ohjaamaan lapsi ja perhe tarvittavien tutkimusten ja hoidon piiriin. Toimintamallin tavoitteena on osaltaan edistää lasten hyvinvointia ja ehkäistä kaltoin kohtelua ja ongelmien kasvamista. Ensimmäinen käsikirja laadittiin Porvoossa vuonna 2011 Tampereen kaupungin laatiman käsikirjamallin mukaisesti. Käsikirja on saanut paljon kiitosta käyttäjiltä ja muilta lukijoilta, jotka ovat lainanneet käsikirjamallia eteenpäin. Lainsäädäntö on muutaman vuoden sisällä muuttunut paljon, joten on tullut aika päivittää käsikirjaa. Päivitettyä käsikirjaa ei painateta vaan tämä löytyy ainostaan sähköisessä muodossa Porvoon kaupungin internet sivuilla. Käsikirjan laatimisessa ovat olleet mukana miltei kaikki tahot, jota käsikirjan ohjeistus koskee. Jokainen taho on muokannut ohjeet heidän ammattikunnalleen sopiviksi. Porvoon kaupungin lastensuojelun asiantuntijaryhmä on koordinoinut päivittämistä ja varsinaisen kirjoittamistyön on tehnyt johtava sosiaalityöntekijä Susanne Forsblom. Päivitetyssä käsikirjassa on huomioitu mm seuraavat muutokset: sosiaalihuoltolain uudistus vuona 2015, joka tuo mukanaan muutoksia lastensuojelulaissa ja täten toimintamalleissa miten toimia kun lasta on kohdeltu kaltoin. Henkilöillä, joilla on lastensuojelulain 25 mukainen velvollisuus lastensuojelun ilmoituksen tekemiseen ovat 1.4.2015 jälkeen velvollisia myös tekemään ilmoituksen poliisille kun kyseessä on epäilys lapseen kohdistuneessa seksuaalirikoksesta tai pahoinpitelystä. Ilmoitus poliisille ei poista lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta. Aiheesta tarkemmin luvussa 1. Toimintamalli lapsen kaltoinkohteluasiassa. Käsikirjassa nostetaan myös esiin entistä tarkemmin netissä tapahtuvat rikokset. Toivomme tämän käsikirjan avulla pystyvämme helpottamaan monen eri ammattilaisen työskentelyn tuskaa, kun hän kohtaa lapsen, jota on kohdeltu kaltoin Annika Immonen Lapsiperhetyön päällikkö 1
OSA 1: TOIMINTAMALLI 1 TOIMINTAMALLI LAPSEN KALTOINKOHTELUASIASSA Huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää Jatkotoimien pohdinta Virka-aikana saa apua lapsiperheiden sosiaalityöstä ja virka-ajan ulkopuolella Itä- Uudenmaan sosiaalipäivystyksestä. Jos on syytä epäillä lapsen hoidon laiminlyöntiä, pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä, siitä tehdään välittömästi lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Kirjataan havainnot tarkasti ylös. Kirjataan, mitä lapsi on kertonut (lapsen sanoin) ja mitä työntekijä on häneltä kysynyt. Pohditaan omassa työyksikössä jatkotoimia. Arvioidaan lastensuojeluilmoituksen ja poliisille tehtävän ilmoituksen tarvetta. Pyydetään tarvittaessa konsultaatioapua yhteistyökumppaneilta Lastensuojelulaki velvoittaa työntekijän tekemään lastensuojeluilmoituksen lapsesta, josta heränneen huolen takia on syytä selvittää lastensuojelun tarve. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Työntekijä, jolle huoli lapsen hyvinvoinnista herää Työntekijä Työtiimi Lähiesimies Huolen havaitsija 2
Lastensuojeluilmoitus tehdään kirjallisesti omalla nimellä lapsiperheiden sosiaalityöntekijöille. Virka-ajan ulkopuolella otetaan yhteys Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystykseen. Sovitaan jatkotoimista Lastensuojeluilmoituksen vastaanottaminen Johtava sosiaalityöntekijä vastaanottaa lastensuojeluilmoituksen ja jakaa sen lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijöille. Kiireellisissä asioissa välittömästi, muuten tiistaisin viikkopalaverissa. Sosiaalityöntekijä aloittaa asian selvittämisen. Sosiaalityöntekijä Epäily lapseen kohdistaneesta seksuaalirikoksesta Henkilöillä, joilla on lastensuojelulain 25 mukainen velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, on velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä tutkintapyynnön poliisille, kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 20 luvussa rangaistavaksi säädettyä seksuaalirikosta. Ilmoitus poliisille ei poista lastensuojeluilmoitusvelvollisuutta Rikoslain 20 luvun tarkoittamia seksuaalirikoksia on kaikkiaan 13 kappaletta. Raiskauksen ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi se sisältää mm. seksuaalipalveluidenostamisen nuorelta sekä lapsen houkuttelemisen seksuaalisiin tarkoituksiin. Epäselvissä tapauksissa voi havaitsija konsultoida Porvoon poliisiaseman vanh.konst. Oskari Salosta puh 050 5749466 tai vanh. konst. Sivi Lyytikäistä puh 050 5609717 Huolen havaitsija 3
Epäily lapsen pahoinpitelystä 1.4.2015 alkaen on henkilöillä, joilla on lastensuojelulain 25 mukainen velvollisuus lastensuojeluilmoituksen tekemiseen, velvollisuus tehdä salassapitosäännösten estämättä tutkintapyynnön poliisille kun heillä on tehtävässään tietoon tulleiden seikkojen perusteella syytä epäillä lapseen kohdistunutta rikoslain (39/1889) 21 luvussa rangaistavaksi säädettyä pahoinpitelyä. Ilmoitus poliisille ei poista lastensuojeluilmoitus velvollisuutta Epäselvissä tapauksissa voi havaitsija konsultoida Porvoon poliisiaseman vanh. konst. Sari Törmastä puh 050 59711177 tai vanh.konst. Päivi Suo-Yrjöä puh 050 4335001 Ilmoitus tehdään kirjallisesti. Myös lapsen vanhempi tai huoltaja voi tehdä tutkintapyynnön Huolen havaitsija Tutkimuksiin ohjaus terveydenhuollossa, kun epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Akuutissa tilanteessa, jossa epäillään seksuaalisen hyväksikäytön tapahtuneen 72 h sisällä lapsi ohjataan HETI Porvoon sairaala lastentautien poliklinikalle. 16v täyttäneet tutkitaan naistentautien poliklinikalla. Asiassa soitetaan lastentautien päivystäjälle ja sen jälkeen tehdään välittömästi tutkintapyyntö poliisille ja lastensuojeluilmoitus Yli 72 h oletetusta tapahtumasta: 1- kiireellinen lähete lastentautien/naistentautien poliklinikalle, jos lapsen kotiin päästäminen on turvallista. Konsultoi Poroon sairaalan päivystävää lastenlääkäriä. Viipymättä tulee myös tehdä tutkintapyyntö poliisille ja lastensuojeluilmoitus sosiaalitoimeen ja virka-ajan ulkopuolella Itä- Uudenmaan sosiaalipäivystykseen Huolen havaitsija 4
Tutkimuksiin ohjaus terveydenhuollossa, kun on epäily lapsen pahoinpitelystä Välittömien turvaamistoimien arviointi ja lastensuojelutarpeen selvitys Edunvalvojan sijaisen hakeminen Lähestymiskiellon hakeminen Akuutissa tilanteessa, jossa epäillään pahoinpitelyn tapahtuneen tai todetaan ulkoisia merkkejä pahoinpitelystä, lapsi ohjataan Porvoon sairaalan lastentautien päivystykseen. Ennen lähettämistä soitetaan lastentautien päivystävälle lääkärille. Samanaikaisesti on tehtävä tutkintapyyntö poliisille ja lastensuojeluilmoitus. Ei-akuuteissa tilanteissa jos lapsen turvallisuus kotiin päästettäessä voidaan taata, tehdään 1-kiireellinen lähete lastentautien poliklinikalle sekä tutkintapyyntö poliisille ja lastensuojeluilmoitus Lastensuojelu arvioi välittömän kiireellisen sijoituksen tarpeen ja selvittää lastensuojelutoimien tarpeellisuuden sekä tarvittavat jatkotoimet, kuten edunvalvojan tarpeen, lapsen turvaamisen ja kriisihoidon järjestämisen. Jos kysymyksessä on perheen sisäinen hyväksikäytön epäily, selitetään lapsen asumisolosuhteet ja otetaan kantaa valvottuihin tapaamisten esitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Lapsen huollosta ei esitutkinnan ja rikosoikeudenkäynnin aikana anneta suositusta. Mikäli epäiltynä on lapsen vanhempi tai muu huoltaja, lapselle tulee määrätä edunvalvojan sijainen. Edunvalvojan sijainen saatetaan tarvita silloinkin, kun huoltajalla on läheinen suhde epäiltyyn (esim. puoliso, isovanhempi, perheystävä). Lakimies avustaa edunvalvontahakemuksen tekemisessä. Lähestymiskieltoa voidaan hakea tilanteissa, joissa on olemassa vaara, että lapsen henkeä, rauhaa tai vapautta uhataan tai että häntä muutoin vakavasti häiritään. Huolen havaitsija Terveydenhuollon työntekijä ja sosiaalityöntekijä Lapsiperheiden sosiaalityön sosiaalityöntekijä tai Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä Lakimies ja sosiaalityöntekijä Lapsen huoltaja Lapsen edunvalvoja Sosiaaliviranomainen 5
Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. / lakimies Esitutkinta Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai käräjäoikeudelta ja hakemukset käsitellään aina kiireellisenä. Poliisi voi määrätä vain väliaikaien lähestymiskiellon. Päätöksen lähestymiskiellon hakemisesta tekee sosiaalityöntekijä, lakimies voi avustaa hakemisessa. Tutkintapyynnön saatuaan poliisi selvittää esitutkinnan käynnistämisen edellytykset ja niiden täyttyessä aloittaa tutkinnan. Poliisi voi pyytää tarvittaessa muilta viranomaisilta virka-apua rikosasian selvittelyssä Poliisi Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus Viranomaisyhteistyö Poliisin virka-apupyynnöstä Lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyjen selvitykset on keskitetty HUS:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian osaamiskeskuksen työryhmälle. Työryhmä tekee haastattelut seksuaalisen hyväksikäytön selvittämiseksi poliisin johdolla. Viranomaisten välinen yhteistyö on tärkeää tutkimuksen alussa. Poliisin kanssa on sovittava aikatauluista, tietojen antamisesta asianosaisille sekä muista tutkimuksen yhteydessä huomioitavista seikoista. Tutkimusten alussa HUS:n oikeuspsykiatrian osaamiskeskuksen työryhmä kutsuu koolle viranomaisneuvottelun, jossa kootaan tarvittavat tiedot ja käydään läpi tutkimuksen yhteydessä huomioitavat asiat. Tutkimusten jälkeen toteutettavassa toisessa viranomaisneuvottelussa annetaan suullisesti viranomaisille alustavat tiedot tutkimustuloksista ja suosituksista. 6
Lapsen pahoinpitelyepäilyn tutkimus Syyteharkinta Oikeudenkäynti Toimenpiteet rikosprosessin jälkeen Tuen ja hoidon järjestäminen Poliisi voi pyytää lausuntoa tai selvitystä lapsen pahoinpitelyn selvittämiseksi terveydenhuollon viranomaisilta. Pahoinpitelyepäilyn selvitykseen liittyvät tutkimukset tehdään keskitetysti Porvoon lastentautien poliklinikalla lastenlääkärin toimesta. HUS:ssa on pahoinpitelyepäilytapauksia varten toimintaohjeet tutkimusten suorittamista varten. Esitutkinnan valmistuttua poliisi siirtää asian syyttäjälle syyteharkintaan, kun on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Laissa erikseen määritellyissä tapauksissa poliisilla on poikkeuksellinen mahdollisuus päättää esitutkinta saattamatta asiaa syyteharkintaan Syyttäjä nostaa syytteen, kun esitutkinnassa kerätty näyttö siihen riittää. Syyttäjällä on myös mahdollisuus tietyin edellytyksin jättää syyte nostamatta Oikeudenkäynti käräjäoikeudessa. Työntekijät voidaan kutsua tarvittaessa todistajiksi oikeudenkäyntiin. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tilanteen ja tarvittavat tukitoimet ja varmistaa lapsen hoidon asiantuntijoiden suositukset huomioiden. Niissäkin tapauksissa, joissa esitutkintaa ei käynnistetä tai syytettä ei nosteta, saattaa lapsella olla tarvetta muusta syystä hoitoon tai lastensuojeluun. Järjestetään lapselle ja perheelle riittävä tuki ja hoito. HUS Porvoon lastentautien poliklinikka Poliisi Syyttäjä Syyttäjä Käräjäoikeus Todistajat Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Tukipalvelut Hoito ja terapiapalvelut 7
1.1 Vuokaavio toimintamallista Havaitsija Hus Sosiaalityöntekijä Poliisi Syyttäjä Käräjäoikeus Konsultaatio/ lastensuojeluilmoitus Konsultaatio/ Ls-ilmoituksen vastaanotto Huolen herääminen (terveysviranomainen) Tutkimus ja hoito lasten tai naisten klinikalla Selvitys Tutkintapyyntö/ konsultaatio Huolen herääminen (muut viranomaiset) Hoito suositus Lasten oikeuspsykiatrinen tutkimus Kyllä Epäily kaltoinkohtelusta Kyllä Ls-toimenpiteet Rikosepäily Esitutkinta Kyllä Syyte Kyllä Oikeudenkäynti Syylliseksi toteaminen Kyllä Lausunto Syytä epäillä Syyteharkinta Tuomio Viranomaisneuvottel 8
2 MITEN TOIMIA, KUN HUOLI LAPSEN HYVINVOINNISTA HERÄÄ 2.1 Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluita ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja avoimet varhaiskasvatuspalvelut. Lasten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille varhaiskasvatuksessa työskenteleville kasvattajille, joiden toiminnassa on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksi ottamisen valmiudet. Esiopetuksen oppilashuoltotyötä koordinoi päiväkodin johtaja yhdessä moniammatillisen oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Varhaiskasvatuspalvelut ovat tiiviissä yhteistyössä muiden lasten kanssa toimivien tahojen kanssa. Varhaiskasvatuspalveluissa lasten vanhemmat ja kasvattajat toimivat kasvatuskumppaneina ja sitoutuvat toimimaan yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toisten kunnioittamista. Ehkäisevä toiminta Jokaisen perheen kanssa tehdään sopimus varhaiskasvatuspalvelujen tarpeesta. Kaikille lapsille laaditaan yhdessä vanhempien kanssa lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksessa lapsen oppimissuunnitelma. Pieni huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää varhaiskasvatuksessa Aikuisten luoma lasta kunnioittava ja kannustava ilmapiiri rohkaisee lasta kertomaan tunteitaan, toiveitaan ja omia asioitaan. Vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön avoin vuorovaikutus auttaa vaikeiden asioiden puheeksi ottamisessa ja havaitsemisessa. Kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää pyritään ennaltaehkäisemään suunnitelmallisesti. Lapsen kertomiin asioihin suhtaudutaan vakavasti, mutta kuitenkin on välttämätöntä aina arvioida tietojen luotettavuus. On tärkeää kirjoittaa heti muistiin sanatarkasti, mitä lapsi on kertonut, ja myös se, mitä häneltä on kysytty. Lapsen auttamisen ja tapauksen selvittämisen kannalta on olennaista, että henkilö, joka havaitsee ongelman tai on huolissaan lapsesta, vie huoltaan eteenpäin. Tilanteesta keskustellaan kasvattajatiimin ja päiväkodin johtajan sekä vanhempien kanssa. Huoltajille tietoa Lasta havainnoidaan, oireita seurataan ja ne kirjataan 1-2 viikon ajan. Tämän jälkeen sovitaan jatkosta kasvattajatiimin ja päiväkodin johtajan kanssa. Jos seurannan jälkeen tilanne jatkuu samana tai pahenee, keskustellaan vanhempien kanssa: tietoa huolestuttavista oireista, ei epäilyistä. Luottamuksellinen yhteistyö perheen kanssa on tärkeä osa työskentelyä. 9
Konsultaatioapua Lastensuojeluilmoi tus tai pyyntö lastensuojelutarpe en arvioimiseksi Huoltajille tietoa Jatkotoimenpiteet Huomattava huoli lapsen kaltoinkohtelusta Konsultaatioapua pyydetään tarvittaessa (myös asiakkaiden nimiä mainitsematta) erityislastentarhanopettajalta, lasten kuntoutustyöryhmältä, lastenneuvolasta, esiopetuksen koulukuraattori, perheneuvolasta, lapsiperheiden sosiaalityöntekijältä, sosiaalipäivystyksestä, lastenpsykiatrian poliklinikalta. Mikäli on syytä epäillä, että lasta kohdellaan kaltoin, tehdään lastensuojeluilmoitus omalla nimellä sosiaaliviranomaiselle. Ilmoitus voidaan toteuttaa yhteistyössä vanhempien kanssa pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Lastensuojeluilmoitus tehdään yhdessä yksikön esimiehen kanssa. Ilmoituksen tekijä tai päiväkodin johtaja kertoo asiasta huoltajille. Yhteistyö lapsen ja huoltajien sekä lastensuojelun kanssa. Tehdään suunnitelma varhaiskasvatuksesta lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä. Päivähoidon kasvattajien työtiimin konsultaatio, työnohjaus ja muut tarvittavat jatkotoimenpiteet. Lapsen laiminlyönnin, pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäily voi herätä joko lapsen kertomuksesta tai läheisten aikuisten huolena lapsen oireista tai muusta hyvinvoinnista. Lapsi tai hänen lähipiirissään oleva aikuinen kertoo kaltoinkohtelusta tai siihen viittaavat oireet ovat huomattavat. Työnjako Lastensuojeluilmoitus Kirjataan tarkasti muistiin omat havainnot, mitä lapsi tai vanhempi kertoo ja mitä kysymyksiä heille esitetään. Mikäli kysymys ei ole akuutista tilanteesta, sovitaan työnjaosta kasvattajatiimin ja päiväkodin johtajan kanssa. Aina tehdään viipymättä lastensuojeluilmoitus omalla nimellä sosiaaliviranomaiselle; virka-aikana lapsiperheiden sosiaalityöhön sosiaalityöntekijälle, virkaajan ulkopuolella sosiaalipäivystykseen Tutkintapyynnöt poliisille Huoltajille tietoa Jatkotoimenpiteet Päiväkodin johtaja tekee tutkintapyynnön poliisille kun on syytä epäillä lapsen pahoinpitelyä tai seksuaalista hyväksikäyttöä Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, miten tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajille. Yhteistyö lapsen ja huoltajien sekä lastensuojelun kanssa. 10
Päivähoidon kasvattajatiimin kriisikonsultaatio/työnohjaus ja muut jatkotoimenpiteet. Viranomaisyhteistyötä jatketaan tarvittaessa. 2.2. Perusterveydenhuolto (Terveyskeskus, neuvola, kouluterveydenhuolto.) Asia Ennaltaehkäisy Mitä tehdään Ennaltaehkäisy alkaa äitiysneuvolassa ja jatkuu lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Kaltoinkohtelua voi ehkäistä varmistamalla, että vanhemmat saavat apua ja tukea kokiessaan sitä tarvitsevansa. Määräaikaistarkastuksien yhteydessä kysytään suoraan, miten vanhemmat jaksavat ja kokevatko he tarvitsevansa apua. Pahoinpitelyn ehkäisyssä vanhempien kanssa keskustellaan lasten kasvatuksesta ja heidän näkemyksiä kuritusväkivallan käytöstä. Vahvan mutta väkivallattoman kasvattamisen perusperiaatteiden opettamisella voidaan vähentää lasten pahoinpitelyn riskiä.. Työntekijän tehtävä on olla tietoinen riskitekijöistä. Kappaleessa 9.1 ja 9.2 löytyy lapsen kaltoin kohtelun määritelmät Tunnistaminen Työntekijän tehtävä on osata tunnistaa lapsen kaltoinkohtelua, puuttua siihen asiantuntevasti sekä viedä asia jatkoselvittelyyn ja olla valmis moniammatilliseen yhteistyöhön. www.hotus.fi Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen hoitotyönsuositus www.thl.fi Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen www.kaypahoito.fi Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkiminen Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen neuvoloissa ja kouluissa ilmenee usein kyselyiden kautta (väkivaltaseula, mielialakysely, päihteiden käyttökysely, perheiden voimavarakyselyt) 11
Huoli lapsen kaltoinkohtelusta herää Epäily lapsen kaltoinkohtelusta: Lapsi kertoo asiasta. Lapsen saattajalla on epäily tai tietoja kaltoinkohtelusta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lapsella on pahoinpitelyepäilyn herättäviä vammoja tai muita löydöksiä. Lapsella on kaltoinkohteluun viittaavia oireita. Kaltoinkohtelun eri muodot esiintyvät usein yhtä aikaa, ja parisuhdeväkivallalla ja lasten kaltoinkohtelulla on voimakas yhteys. Aikuisten välisessä perheväkivaltatilanteessa on huomioitava tapahtumapaikalla mahdollisesti olleet lapset, vaikka väkivalta ei suoranaisesti olisi kohdistunutkaan lapsiin. Lapsen somaattinen tutkimus ja erikoissairaanhoitoon lähettäminen Lapsen statuslöydökset. kirjataan tarkasti valokuvataan, mielellään ilman salaamaa - mustelmien, nuhrautumin ja haavautumien koko ja sijainti - ihmispiirroksen liitteenä (ks. Effica pakelomake Ravistellun vauvan oireyhtymä Muista myös Ravistellun vauvan oireyhtymä, jonka oireet ovat moninaiset: oksentelu, itkuisuus, huono syöminen, tajunnan tason häiriöt, hengityskatkokset, kohtausoireet ja jäykistely. Mikäli kaltoinkohtelu on tunnistettavissa, lapsi lähetetään suoraan lastenlääkärin tutkittavaksi. Sekä lääkäri että terveydenhoitaja/sairaanhoitaja voi lähettää lapsi Porvoon sairaalan lastenlääkärin tutkittavaksi, Ennen lähettämistä soitetaan Porvoon Sairaalan lastentautien päivystävälle lääkärille. Lastensuojeluilmoitus on aina tehtävä samalla. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön somaattinen tutkiminen Lapselle ei tehdä gynekologista tutkimusta perusterveydenhuollossa. Soitetaan Porvoon Sairaalan lastentautien päivystäjälle. 16v täyttäneet tutkitaan naistentautien poliklinikalla. <72 tuntia oletetusta hyväksikäytöstä: Tutkittava HETI. Soita lastentautien päivystäjälle. >72 tuntia oletetusta hyväksikäytöstä: 1-kiireellinen lähete lastentautien/naistentautien poliklinikalle, mikäli 12
lapsen kotiin päästäminen on turvallista. Konsultoi Porvoon sairaalan päivystävää lastenlääkäriä. Mikäli lapsen oikeuslääketieteellinen tutkiminen/ hoitaminen on kuitenkin välttämätöntä, noudata tarkkaan poliisin Raiskauspaketin ohjeita, jos oletetusta hyväksikäytöstä on alle 72 tuntia. Kun aikaa on kulunut enemmän, ei lapsen vartalolta tarvitse enää kerätä oikeuslääketieteellisiä näytteitä. Saattajalle kertominen Jos on epäselvyyttä näytteiden otosta, ota yhteyttä poliisin tekniseen tutkijaan akuuttitutkimustilanteessa On sovittu, että pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä ei kerrota saattajille, vaan perustellaan lähettämisen tärkeys esim. lisätutkimusten tai hoidon tarpeella. Näin pyritään varmistamaan lapsen turvallisuus. Jos vanhemmat kieltäytyvät viemästä lasta tarpeellisiin lisätutkimuksiin ja hoitoon, kannattaa ottaa yhteys sosiaalityöntekijään. Joskus myös kiireellinen sijoitus saattaa tulla kyseeseen. Havaintojen kirjaaminen Esitiedot ja havainnot on kirjattava tarkasti ja yksityiskohtaisesti terveys/sairauskertomukseen. Sairauskertomuskopiot Esitutkinnan alaisista kertomuksista ei saa antaa kopioita vanhemmille eikä löydöksistä saa kertoa vanhemmille/saattajalle tai lapselle. Lastensuojeluilmoitus Jos on syytä epäillä lapsen kaltoinkohtelua, työntekijä tekee aina lastensuojeluilmoituksen sekä tutkintapyynnön poliisille. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina kaltoinkohteluepäilyissä, myös silloin kun lapsi lähetetään Porvoon sairaalaan, sillä joskus saattajat jättävät viemättä lapsen lisätutkimuksiin. Lastensuojeluilmoitusta tehtäessä otetaan yhteys lastensuojelun päivystävään sosiaalityöntekijään tai virka-ajan ulkopuolella Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystykseen Päivystysaikana yhteys otetaan Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijään. Ilmoituksen tekemisen yhteydessä voidaan sopia mahdollisesta yhteistyöstä tilanteen jatkoselvittelyssä (esim. terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän yhteinen kotikäynti tai neuvottelu). 13
Tutkintapyyntö poliisille Mikäli työntekijä epäilee lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta tai pahoinpitelyä, tulee hänen aina tehdä tutkintapyyntö poliisille siitä salassapitosäännösten estämättä. Tämä ei poista velvollisuutta lastensuojeluilmoituksen tekoon. Seuranta ja jatkoselvittely muiden yhteistyökumppaneiden kanssa Arvioidaan lapsen jatkohoidon tarve. Mikäli lapsella on psyykkistä oireilua, joka ei perustasolla selviä tai helpota, ohjataan lapsi jatkotutkimuksiin yhteistyökumppaneille, mm. perheneuvolaan ja HUS:in lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikalle Tapahtuman seuraavana päivänä työntekijä varmistaa uudestaan että yllä olevat ohjeet on noudatettu, kaikki ilmoitukset ovat tehty ja lääkäri on tutkinut lapsen. 2.3 Koulu, aamu- ja iltapäivätoiminta ja opiskeluhuolto Opiskeluhuolto jaetaan yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Yhteisöllinen opiskeluhuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville aikuisille, joiden toiminnassa on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksiottamisvalmiudet. Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä käsittelee hyvinvointiin liittyviä asioita yleisellä ja yhteisöllisellä tasolla: keskustellaan ryhmistä, luokista, yhteisöstä esimerkiksi ilmapiirin, kiusaamisen tai osallisuuden näkökulmista. Oppilaitoskohtaista opiskeluhuoltoryhmää johtaa koulun rehtori ja esiopetuksessa päiväkodin johtaja. Muita ryhmän jäseniä voivat olla erityisopettaja, koulupsykologi, kuraattori, opintojen ohjaaja, kouluterveydenhoitaja, opettajakunnan edustaja sekä vanhempainyhdistyksen ja oppilaskunnan edustaja. Oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta vastaa Porvoossa oppilaitoksen yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, psykologi-ja kuraattoripalveluja sekä monialaista opiskeluhuoltoa, joka koskee yksittäistä opiskelijaa tai opiskelijaryhmää. Se koulun työntekijä, jolla herää huoli opiskelijan hyvinvoinnista, kutsuu koolle monialaisen asiantuntijaryhmän. Yhdessä lapsen tai nuoren ja huoltajan kanssa kutsutaan mukaan muita asiantuntijoita. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina opiskelijan ja hänen huoltajansa kirjalliseen suostumukseen. Mikäli opiskelija tai huoltaja kieltäytyy yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta, tulee koululla arvioida tulisiko asiassa tehdä lastensuojeluilmoitus. 14
. Sekä yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän että yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksista tehdään asianmukaiset kirjaukset. Asia Ennaltaehkäisevä toiminta Mitä tehdään Oppilaille annetaan tietoa kaltoinkohtelusta aiheeseen liittyvillä oppitunneilla (mm. terveystieto, biologia, kemia). Asiaa käsitellään myös kouluterveydenhuollon säännöllisissä terveystapaamisissa ja tarkastuksissa. Oppilaille opetetaan myönteisiä ongelmanratkaisumalleja sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja sekä kriittistä suhtautumista mediaan. Kouluilla tulee olla toimenpideohjelmat, jotka koskevat kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää sekä päihteiden käytön ehkäisemistä ja mielenterveyden edistämistä. Nämä ohjelmat kirjataan oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuollon suunnitelmaan. Huoli kaltoinkohtelusta herää koulussa tai aamu/iltapäivätoiminnassa Alkuvaiheen toimenpiteet ja yhteydenotto huoltajiin oppilaan huolestuttavista oireista riippuvat siitä, mikä ja kuinka suuri huoli lapsesta on tai kuinka vahva epäily oppilaan kaltoinkohtelusta on. Konsultoi kuraattoria tai sosiaalityöntekijää huolestasi. Kerro oppilaalle, että konsultoit tarvittaessa asiasta kuraattoria tai sosiaalityöntekijää. Oppilas/lapsi kertoo asiasta itse Kirjaa tieto ja konsultoi kuraattoria tai sosiaalityöntekijää. Huoltaja tai joku muu (oppilastoveri, naapuri) kertoo 15
Joko koulun- tai aamu-ja iltapäivätoiminnassa mukana oleva työntekijä havaitsee tai epäilee oppilaan kaltoinkohtelua Konsultoi kuraattoria, terveydenhoitajaa tai sosiaalityöntekijää havainnoistasi mm. fyysiset merkit, psyykkiset oireet, poissaolot, normaalista poikkeava käytös ja epäilyistäsi. TAI Keskustele havainnoistasi oppilaan ja/tai hänen huoltajansa kanssa, konsultoi opiskeluhuoltoryhmän työntekijää tai mene oppilaan kanssa suoraan joko kouluterveydenhoitajalle, koulukuraattorille, koulupsykologille tai koululääkärille. Jos on syytä epäillä, että oppilasta kohdellaan kaltoin, tiedon vastaanottajan on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojeluilmoituksen tehnyt henkilö tekee asiasta myös tutkintapyynnön poliisille. Pieni huoli Monialainen yhteistyö Se koulun työntekijä, jolla herää huoli opiskelijasta, kokoaa tarvittaessa monialaisen asiantuntijaryhmän pohtimaan asiaa. Huolen esille ottanut työntekijä tekee monialaisen asiantuntijaryhmän kokouksesta asianmukaiset kirjaukset. Myös aamu-ja - Työskentely ei aina johda ilmoituksen tekemiseen vaan iltapäivätoiminnasta tulleet koulun omat tukitoimet ovat riittäviä. tiedot huomioidaan. Konsultaatioapu Konsultaatioapua pyydetään tarvittaessa (myös nimiä mainitsematta) perheneuvolasta, alueen sosiaalityöntekijältä, sosiaalipäivystyksestä, lasten- tai nuorisopsykiatriselta poliklinikalta ymv. Yhteistyön osapuolet sopivat asian etenemisestä. Yhteys huoltajaan Se työntekijä, jolla herää huoli opiskelijasta, on yhteydessä huoltajaan ennen monialaisen asiantuntijaryhmän kokousta. Monialaisen yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kokoonpano sovitaan aina lapsen tai nuoren ja huoltajan kanssa. Kirjallinen suostumus tarvitaan. 16
Lastensuojeluilmoitus tai pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Mikäli huoli oppilaasta ei väisty tai se kasvaa huolimatta koululla tapahtuvasta työskentelystä tehdään lastensuojeluilmoitus. Kaikilla koulun sekä aamu-ja iltapäivätoiminnassa mukana olevilla työntekijöillä on ilmoitusvelvollisuus. Tämä ilmoitusvelvollisuus kumoaa muut salassapitosäädökset. Asiasta voi aina konsultoida ensin sosiaalityöntekijää. Lastensuojeluilmoituksen tehnyt henkilö tekee asiasta myös tutkintapyynnön poliisille. Tieto huoltajalle Lastensuojeluilmoitus tai pyyntö voidaan tehdä myös yhdessä huoltajan kanssa. Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, kuinka tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajalle. Akuutti tilanne/huomattava, suuri huoli Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Jos on syytä epäillä, että oppilasta kohdellaan kaltoin, tiedon vastaanottajan on tehtävä välittömästi lastensuojeluilmoitus alueen sosiaaliviranomaiselle (päivystysaikana sosiaalipäivystykseen) omalla nimellään. Lastensuojeluilmoituksen tehnyt henkilö tekee asiasta myös tutkintapyynnön poliisille. Tieto huoltajalle Tutkintapyyntö poliisille Sosiaalityöntekijän kanssa sovitaan, kuinka tieto lastensuojeluilmoituksesta ja sen sisällöstä välitetään huoltajalle. Sen henkilön, joka epäilee lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta tai pahoinpitelyä, tulee aina tehdä tutkintapyyntö poliisille siitä salassapitosäännösten estämättä. Tämä ei poista velvollisuutta lastensuojeluilmoituksen tekoon. Jatkotyöskentely Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa tarvittaessa yhteisiä tapaamisia. Viranomaisyhteistyötä jatketaan tarvittaessa sekä jälkiseurantaa koulussa sosiaalityöntekijän tai muun yhteistyökumppanin pyynnöstä. Koulun työntekijä/ilta-tai aamupäivätoiminnan työntekijä voi olla tarvittaessa yhteydessä sosiaalityöntekijään jatkokysymyksissä. 17
2.4 Nuorisopalvelut Lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kaikille nuorisotyötä tekeville. Nuorisopalveluiden toiminnassa on tärkeää myönteinen asenne, välittämisen ilmapiiri ja puheeksi ottamisen valmiudet. Tuloksellinen työ edellyttää luottamusta nuoren ja ohjaajan välillä. Ohjaustilanteissa saadun kokemuksen perusteella ratkaistaan yhdessä nuoren kanssa jatkotoimien suunta. Tällainen toimintamalli edellyttää koulutettua, ammattitaitoista ja eettisesti toimivaa henkilöstöä. Työntekijöiden ja kodin välinen yhteistyö nuoren kasvun ja kehityksen tukijoina muodostaa perusrungon koko nuorisotyölle. Nuorisopalvelujen henkilöstö tekee laaja-alaisesti yhteistyötä muiden lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Työntekijöiden ja kodin välinen yhteistyö nuoren kasvun ja kehityksen tukijoina muodostaa perusrungon koko nuorisotyölle. Nuorisopalvelujen henkilöstö tekee laaja-alaisesti yhteistyötä muiden lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Asia Mitä tehdään Ennakoiva toiminta Nuorisopalvelut tuottaa ennakoivia palveluja, joiden kautta pyritään vaikuttamaan lasten ja nuorten elämään ja turvaamaan suotuisa kasvualusta. Nuorisotoiminta - nuorisotalotoiminta - loma-aikojen toiminta - järjestötoiminta - kulttuurinen nuorisotyö - kansainvälinen toiminta - tapahtumatoiminta Erityispalvelut - kohdennettu nuorisotyö - etsivä nuorisotyö Osallisuus- ja vaikuttamispalvelut 18