Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, terveyspalveluyksikön johtaja YTHS Tampere
Silmät ovat sielun peili, ja suu on portti peremmälle. Kuvat Päivi Jääsaari Therapia Odontologica
Johdanto Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä kaikissa ikäryhmissä Monet niistä ilmaantuvat ensi kertaa nuoruudessa. Eri tutkimusten mukaan noin 20 25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä. Ne ovat koululaisten, opiskelijoiden ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampia yhtä aikaa.
Mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien suun terveydenhuollon järjestelyistä ja suun terveydentilasta tiedetään Suomessa vähän eikä siitä ole annettu suosituksia Kansainvälisten raporttien mukaan mielenterveyspotilaat saavat tai käyttävät suunhoitopalveluja vähemmän ja heidän suun terveytensä on heikompi kuin väestöllä keskimäärin
Suunterveydenhoito psykiatrisissa sairaaloissa Suomessa on vuonna 2010 tehty kyselytutkimus psykiatristen sairaaloiden tarjoamista suunterveyden palveluista (n=66). Lähes kaikissa sairaaloissa oli tarjolla jonkinasteisia suunterveyden palveluja. N. puolessa sairaaloissa suunterveydenhoito kuului kokonaishoitosuunnitelmaan Pääsääntöisesti potilaat kuitenkin lähetettiin hammashoitoon akuutin vaivan vuoksi.
40 sairaalassa oli käytössä suun ja hampaiden päivittäistä puhdistamista koskevat ohjeet, terveyskeskusten psykiatrisilla osastoilla useammin kuin muissa sairaaloissa. Lähes kaikissa sairaaloissa henkilökunta auttoi ainakin teoriassa - potilaita suun päivittäisessä puhdistamisessa Runsaat kaksi kolmasosaa sairaaloiden johtavista lääkäreistä piti suun terveydentilaa erittäin tärkeänä tai tärkeänä mielenterveyspotilaan yleisterveyden, kuntoutumisen ja hyvinvoinnin kannalta
Tutkimuksia Kansainvälisiä tutkimuksia mielenterveyspotilaiden tai -kuntoutujien suunterveydestä on melko paljon: vuoden 2008 jälkeen n. 30 Suurin osa niistä on tehty sairaalapotilailla ja antaa vain suuntaa mielenterveyspotilaitten suunterveydestä Ranskassa tehtiin laaja tutkimus 2013 psykiatristen potilaiden suunterveydestä ja hoidontarpeesta Intiassa 2010 tutkittiin yhteensä 100 potilasta, joista 50 oli sairaalaja 50 avohoidossa Tutkimuksia on tehty myös Britanniassa, Japanissa, Turkissa, Romaniassa ja Suomessa (1). Kaikkiin tutkimuksiin liittyy sekä kyselytutkimus koetusta suunterveydestä ja hoidon tarpeesta että laaja kliininen tutkimus
Tuloksia Mielenterveyspotilaiden hakeutuminen hammaslääkäriin on vähäisempää kuin muilla Hakeutumiseen liittyy usein pelkoa. Mielenterveyspotilailla yleinen terveyskäyttäytyminen on huonompaa kuin muilla samanikäisillä tupakointi on yleistä lääkkeitä käytetään paljon ruokailutottumukset ovat epäterveellisempiä esim. sokerin käyttö on runsasta
Tutkitut kokivat suunterveytensä hyväksi tai melko hyväksi, paitsi yli 60-vuotiaat, joilla oli paljon poistettuja hampaita Edellisestä hammashoidosta oli yleensä kulunut 3-5 vuotta. Potilaat eivät tunnistaneet omaa hoidon tarvettaan ellei heillä ollut oireita
Kliinisen tutkimuksen tuloksia Hampaiden harjaus oli selvästi vähäisempää kuin muilla Näiltä potilailta löytyi enemmän iensairauksia ja limakalvomuutoksia Suun candida-infektiot olivat tavallisia Kariesta ja paikkoja oli paljon tai melko paljon Myös purennallisia ongelmia oli enemmän Syljen eritys oli usein alentunut, mikä todennäköisesti johtuu ahdistuksesta ja lääkkeistä Therapia Odontologica
Lääkkeiden vaikutukset Neljä suurinta psyykelääkkeiden ryhmää ovat psykoosi-, neuroosi-, uni- ja masennuslääkkeet. Kaikilla niillä on haitallisia suuvaikutuksia. Valtaosa psyykenlääkkeistä aiheuttaa suun kuivumista, joka edistää hampaiden reikiintymistä. Useat psyykenlääkkeet saattavat johtaa lisääntyneisiin mikrobi-infektioihin, tulehdusten pitkittyneeseen paranemiseen ja ikenien verenvuotoon. Joidenkin masennuslääkkeiden käytön yhteydessä on havaittu polttavaa tunnetta suussa ja kasvoilla. Litiumin ja imipramiinin käytön yhteydessä saattaa esiintyä makuhäiriötä ja klooripromatsiinia käytettäessä suun limakalvojen siniharmaita värjäytymiä.
Masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivät usein hampaiden narskuttelusta, jolloin kasvojen lihakset kipeytyvät. Tästä voi seurata päänsärkyä ja kasvokipuja sekä hampaiden arkuutta
SUUNTERVEYS JA MIELENTERVEYS OPISKELIJOILLA
Suunterveyttä kuvaavat indeksit DMFT ja DT D decay M missing F filling BPI bleeding on probing CPI Community Periodontal Index
Opiskelijoiden suunterveys Vuonna 2010 Tampereen TPY:ssä tehtiin 3 394 hammaslääkärin tutkimusta lokakuun loppuun mennessä Tutkituista 52, 9% oli naisia ja 47,1% miehiä Tutkittujen keski-ikä oli 25,9 vuotta
Opintonsa vuonna 2005 tai aiemmin aloittaneita oli 911. Opiskelut olivat vuonna 2014 kesken 409 opiskelijalla Vuonna 2004 tai 2005 opintonsa aloittaneita oli 433, joista 282 oli valmistunut viimeistään vuonna 2013
Kaikilla, jotka eivät olleet valmistuneet ja sen lisäksi kolmella jo valmistuneella oli kontakteja mielenterveyspalveluihin (n=154) Ryhmä A. Vertailuryhmänä käytettiin niitä 279 (ryhmä B) opiskelijaa, joilla ei ollut kontaktia mtsektorilla
Kontakteja terveydenhoitopalveluihin yleensä oli kaikilla melko runsaasti. Ryhmä A:lla kontakteja oli keskimäärin 92/ opiskelija ja ryhmä B:llä keskimäärin 64,5. Kontaktiksi ei ole tässä tapauksessa laskettu terveystapaamista, ensimmäistä hammaslääkärin tutkimusta eikä rokotuskäyntejä
Tuloksia Hampaiden harjaus A B kaksi kertaa päivässä 18,2 % 72,6 % kerran päivässä 65,0 % 25,5 % harvemmin 16,8 % 1,9 % BOP- ja CP-indeksissä ei ollut eroja A B DMFT 9,5 7,1 DT 3,2 1 DMFT > 14 30,3 % 13,5 %
Hampaiden kuluminen Hampaiden kulumista arvioitiin silmämääräisesti ja siitä tehtiin merkintä hoitokertomukseen sanallisella asteikolla: vähäistä, kohtalaista tai korjaavaa hoitoa vaativaa kulumista A-ryhmässä oli selvästi enemmän vähäistä ja kohtalaista kulumista Hoitoa vaativaa kulumista oli hyvin vähän eikä ryhmien välillä ollut eroa
Suun terveys ja opinnot Korkea DMF-indeksi ennusti melko hyvin myös opintojen pitkittymistä. Tässä tarkasteltiin kaikkia, jotka olivat aloittaneet opiskelunsa 2005 tai aiemmin. Heidät jaettiin kolmeen ryhmään: opinnot annetussa aikataulussa (4-6 vuotta) opinnot jonkin verran viivästyneet (7-9 vuotta) ja opinnot selvästi viivästyneet (10 vuotta tai enemmän)
DMF ja opintojen kesto 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % Opinnot selvästi viivästyneet opinnot jonkin verran viivästyneet 0,0 % DMF 0 DMF 1-5 DMF 6-10 DMF >10
Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäri ja hoitaja, psykologit sekä masennus- tai kuntoutushoitaja tai päihdetyöntekijä tapaavat psyykeongelmista kärsiviä säännöllisemmin kuin suun terveydenhoitohenkilöstö. Vastaanotoilla olisi hyvä ottaa puheeksi suun terveys ja mahdolliset oireet ja tarvittaessa ohjata ottamaan yhteyttä suun terveydenhuoltoon tai avustaa yhteydenotossa. Yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on tärkeää.
Kysymyksiä? Kiitos