A JI Metsä sijoituskohteena 1983 25 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 11.4.26 813 Puuntuotannon keskimääräinen reaalituotto jäänyt 2 luvulla yhteen prosenttiin Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon sitoutuneen metsäomaisuuden tuotto osatekijöittäin vuosina 1972 25. Puuntuotannolla aikaan saatavaa metsäomaisuuden tuottoa ja riskiä verrataan osake-, asunto- ja obligaatiosijoittamiseen. Omaisuus on kaikissa sijoitusluokissa arvotettu vuoden lopun hinnoilla. Vuoden 25 tiedot ovat ennakkotietoja. Puuntuotannon reaalituotto on pysynyt 3 4 prosentissa vuosina 1983 25, kun tuoton osatekijöistä otetaan huomioon rahana ja puustona realisoituvat puuntuotannon tulot ja kustannukset sekä pystypuuston määrän muutoksen arvo (kuva 1). Selvä ero alkujakson (1983 1992) ja metsäverotuksen siirtymäkauteen osuvan loppujakson (1993 25) välillä oli se, että alkujaksolla pystypuuston määrän muutoksen arvo tuotti keskimäärin prosentin vuodessa, kun loppujaksolla sen tuotto jäi runsaiden tukkipuuvaltaisten päätehakkuiden takia vain hivenen positiiviseksi. Loppujaksolla tulojen, kustannusten ja puuston määrämuutoksen yhteenlaskettu tuotto nousi kuitenkin trendinomaisesti 3 prosentista 3,7 prosenttiin. Vuonna 25 metsäteollisuuden työkiista vähensi hieman hakkuumääriä, mikä näkyi positiivisena pystypuuston määrän muutoksen arvon tuottona. Laskelmassa puuntuotannon kustannuksina käytettiin investointeja metsänhoito- ja perusparannustöihin Kantohintojen muutos vaikuttaa laskelmissa metsäomaisuuden arvona käytettävään hakkuuarvoon. Pystypuuston puutavaralajimäärä on noin 3-kertainen hakkuiden ja nettokasvun yhteismäärään verrattuna, joten kantohintojen muutokset vaikuttavat keskeisesti koko puuntuotannon sijoitustuottoon (kuva 2). Suurimmillaan kantohintojen muutoksen vaikutus tuottoon oli 199 luvun alun laman ja sitä seuranneen nousukauden aikana. Vuonna 25 joulukuun kantohinnat alenivat verrattuna edelliseen vuoteen ja kantohintamuutoksen tuotto jäi negatiiviseksi (-2,5 %). Puuntuotannon reaalinen kokonaistuotto jäi runsaaseen prosenttiin. Vuosina 1972 25 puuntuotannon nimellistuotto oli keskimäärin 8 prosenttia vuodessa, mutta inflaatio vei tuotosta lähes kolme neljäsosaa (kuva 3). Kausi voidaan jakaa kolmeen jaksoon. Vuosia 1972 1982 kuvaa nimelliskantohintojen muutoksen suuri osuus kokonaistuotosta ja korkea inflaatio. Lamaan päättyvä jakso 1983 1992 oli puuntuotannon kannalta huono ja nimellistuotto jäi alle keskimääräisen inflaatiotason. Laman pohjalta alkavaa ja metsäverotuksen siirtymäkauteen (1993 25) osuvaa jaksoa kuvaa matala inflaatio ja puuntuotannon kohtalaisen hyvä 5 prosentin reaalituotto. Lisäksi siirtymäkaudelle oli tunnusomaista se, että runsaiden päätehakkuiden takia puuntuotannon nettotuloksesta saatu tuotto oli korkea, mutta vastaavasti puuston määrän muutoksen arvosta ei syntynyt tuottoa.
2 Vuonna 25 puuntuotannon nimellinen sijoitustuotto (2 %) jäi kantohintojen alenemisen takia selvästi jälkeen muista vertailussa mukana olleista sijoitusluokista (taulukko 1). Selvästi parhaan tuoton tarjosivat osakkeet 3 prosentin nimellistuotolla, mutta metsäteollisuusosakkeiden tuotto (5 %) jäi selvästi jälkeen osakkeiden keskimääräisestä tuotosta. Myös asunnoista saatu tuotto pysyi korkeana (12 %). Elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio jäi 1 prosenttiin. Puuntuotantoon sijoittamisen nimellisriski (tuottojen keskihajonta) oli vuosina 1972 25 keskimäärin 13 (taulukko 2). Puuntuotannon ja valtion obligaatioiden riski on alentunut rahamarkkinoiden vapautumisen (1986) jälkeen, mutta osake- ja asuntosijoittamisen riskit ovat nousseet. Vuosina 1972 25 tuotto/riski -suhteella mitaten parhaat sijoitusluokat olivat valtion obligaatiot ja asunnot, sillä osakkeiden suuri volatiliteetti pudotti niiden sijoitusta tällä mittarilla. Vuodesta 1985 alkavalla jaksolla puuntuotannon kumulatiivinen tuottoindeksi päätyy 95 prosenttiin vuonna 25 (kuva 4). Tarkastelujaksolla puuntuotannon tuotto jäi noin kolmasosaan pörssiosakkeiden kumulatiivisesta tuottoindeksistä.
3 5 4 Reaalituotto, % 3 2 1-1 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25e Puunmyyntitulot Pystypuuston määrän muutoksen arvo Tuotto yhteensä (ilman kantohintojen muutosta) Puuntuotannon investoinnit Valtion tuki puuntuotantoon Kuva 1. Metsänomistamisen reaalinen tuotto ilman kantohintojen muutosta 1983 25e. Rahanarvon muutos on tehty elinkustannusindeksillä. Reaalituotto, % 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25 -3-35 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25e Kantohinnan muutos Kokonaistuotto Kuva 2. Metsänomistamisen reaalinen kokonaistuotto 1983 25e. Metsäomaisuuden arvo (hakkuuarvo) laskettu joulukuun kantohinnoilla ja rahanarvon muutos tehty elinkustannusindeksillä.
4 16 14 Nimellistuotto, % 12 1 8 6 4 Kantohinnan muutos Pystypuuston määrän muutoksen arvo Nettotulos Inflaatio 2 1972-1982 1983-1992 1993-25e 1972-25e Vuodet Kuva 3. Metsänomistamisen nimellinen sijoitustuotto kolmeen osatekijään jaettuna ja inflaatio 1972 25e. 4 35 Nimellistuottoindeksi, % 3 25 2 15 1 5 1985 199 1995 2 25e Puuntuotanto Metsäteollisuusosakkeet Valtion obligaatiot Pörssiosakkeet Asunnot Inflaatio Kuva 4. Metsänomistamisen sekä eräiden muiden sijoitusluokkien kumulatiiviset nimellistuottoindeksit ja inflaatio 1985 25e.
5 Taulukko 1. Metsänomistamisen, metsäteollisuusosakkeiden, kaikkien osakkeiden, asuntojen ja valtion obligatioiden nimellistuotot sekä elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio 1972 25 e. Puuntuotanto Metsäteollisuuden osakkeet Sijoitusluokka % Kaikki Asunnot Obligaatiot Inflaatio osakkeet 1972 1999 9,2 16, 19,7 1,6 8,6 6,4 2 6,9-16, -9,8 2,8 6,7 3,4 21-3,3 11, -36,6 7,3 5,6 1,6 22 7,7-22,3-39,8 13,1 9,3 1,6 23-2,3 7,3 8,2 12,1 4,1,6 24 6,4 9,6 7,3 9,7 6,4,4 25e 2,1 5,1 3,2 12,1 3,5 1, Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin pörssi, Tilastokeskus, Sampo Oyj. Taulukko 2. Sijoitusluokkien nimellistuotot ja -riskit sekä niiden suhde vuosina 1972 25e Nimellistuotto Nimellisriski Tuotto/riski 1972 1986 1972 1972 1986 1972 1972 1986 1972 1985 25e 25e 1985e 25e 25e 1985 25e 25e Korkeat riskit ja tuotto-odotukset Kaikki pörssiosakkeet 15,2 14,9 15, 23,6 36,8 31,6,6,4,5 Metsäteollisuusosakkee 11,4 14,2 13, 23,1 29,8 26,9,5,5,5 Keskimääräiset riskit ja tuotto-odotukset Asunnot 13,1 8,5 1,4 8, 12,6 11, 1,7,7,9 Puuntuotanto 12,8 4,8 8,1 16,1 9,2 12,9,8,5,6 Matala riski ja tuotto-odotukset Valtion obligaatiot 8,1 8,1 8,1 3,5 6,5 5,4 2,3 1,2 1,5
6 METSÄ SIJOITUSKOHTEENA Määritelmiä Puuntuotannon tuoton laskenta perustuu eri puutavaralajeista saataviin myyntituloihin ja puuntuotantoon käytettyihin menoihin sekä metsäomaisuuden arvonmuutokseen, joka lasketaan puutavaralajien määrien ja hintojen muutosten perusteella. Vuotuinen tuotto suhteutetaan hakkuuarvona laskettuun metsäomaisuuden arvoon. Sijoitustuotto on toimintaan sitoutuneelle pääomalle saatava tuotto. Nimellistuotto saadaan käytettäessä sijoitustuoton laskennassa laskentavuoden hintoja. Reaalituotossa on otettu huomioon rahan arvon muutokset. Riski sijoittamisen yhteydessä tarkoittaa epävarmuutta tulevasta tuotosta. Sitä arvioidaan mm. tuottojen vaihteluiden (volatiliteetti) keskihajonnan perusteella. Metsäomistuksen pääomana käytetty hakkuuarvo saadaan kertomalla puutavaralajeittaiset puumäärät niiden kantohinnoilla. Kantohinta on puutavaralajeittainen yksikköhinta ( /m³) pystykaupalla myydyistä puista. Pystykauppa tarkoittaa puun ostajan saamaa metsänhakkuuoikeutta tietylle alueelle ja puustolle (leimikolle). Yksityismetsillä tarkoitetaan varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös mm. yhteismetsiä sekä kuntien ja seurakuntien metsiä. Yhtiöiden omat metsät ja Metsähallituksen metsät jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Menetelmät Puuntuotannon tuotto esitetään tässä tiedotteessa koko maan (pl. Ahvenanmaa) keskiarvona. Tilasto laaditaan erottelemalla vuotuinen nimellistuotto, inflaatio ja reaalituotto, määrittelemällä sijoitustuoton keskihajonta (riski) tarkasteltavalla aikaperiodilla, ja erottelemalla vuotuisen sijoitustuoton komponentit: hakkuutulot, puutavaran hintojen muutoksesta johtuva puuston arvon muutos, pystypuuston nettomäärän muutoksesta johtuva puuston arvonmuutos sekä puuntuotannon kustannukset. Puuntuotannon tuoton laskentatiedot Metsäkeskukset 25 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 1 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi Osakkeiden tuoton laskentaan on käytetty vuosille 199 23 Helsingin Pörssin HEX-yleisindeksin tuottoindeksiä ja vuosille 1972 1989 Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun laskemaa WI-indeksiä, joka on kuvattu yksityiskohtaisesti julkaisussa Berglund ym. (1983). Asuntojen tuotto on laskettu Tilastokeskuksen asuntojen hinta-, vuokra- ja asunto-osakeyhtiöiden kustannustietojen (esimerkiksi yhtiövastikkeet) perusteella. Asuntojen kohdalla vuoden 25 tiedot perustu- Etelä- Suomi Vuotuisen pystypuuston määrän laskenta perustui 7, 8 ja 9 valtakunnan metsien inventointien (VMI) puutavaralajeittaisiin tietoihin sekä tilastoituihin hakkuumääriin. Puuston hakkuuarvo vuoden lopussa on laskettu kertomalla puutavaralajeittaiset puumäärät kyseisen vuoden joulukuun kantohinnoilla. Hakkuumäärät perustuivat tilastoituihin puutavaralajeittaisiin markkinahakkuisiin ja metsänomistajien omaa puunkäyttöä selvittäneisiin tutkimuksiin. Laskelmat koskivat yksityismetsätaloutta sekä omistajaryhmää "muut" eli kuntia, seurakuntia, säätiöitä ym. Puuntuotannon tulot saatiin kertomalla puutavaralajeittaiset hakkuumäärät niiden kantohintojen vuosikeskiarvoilla. Puuntuotannon investoinnit perustuivat tilastoituihin metsänhoidon ja -parannuksen kustannuksiin. Kokonaiskustannuksista vähennettiin valtion puuntuotantoon myöntämät tuet. Puuntuotannon reaalinen tuotto osatekijöittäin on laskettu elinkustannusindeksillä deflatoiduilla kantohinnoilla ja kustannuksilla (kuvat 1 ja 2). Muut sijoitusluokat Pohjois- Suomi 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 11 1 9 6 4
7 vat heinä lokakuun tilanteeseen. Valtion obligaatioiden tuottoindeksi vuosille 1972 1991 on johdettu Suomen Pankin sarjoista. Indeksi sisältää vain 1 3 obligaatiota. Vuosille 1992 25 on käytetty Sammon bond -indeksiä. Kaikkien sijoituskohdeluokkien tulokset on määritelty samalla sijoitussalkku- eli Port-foliojohtamisen lähestymistavalla, joka seuraa omaisuusarvojen muutoksia. Omaisuusarvoihin lisättiin vuosittaiset osingot, vuokrat, yhtiövastikkeet, hakkuutulot jne. ja niistä vähennettiin toiminnasta aiheutuneet menot. Vuosituottoprosentti laskettiin tuottojen ja omaisuuden arvon suhteen luonnollisena logaritmina. Riskiä mitattiin omaisuuksien vuosittaisten tuottoprosenttien keskihajonnalla. Laskentamenetelmä on esitetty Laustin ja Penttisen (1998) ja Penttisen ja Laustin (24) julkaisuissa. puuston kehittymisestä ainakin kahden VMI-mittauksen väliltä. Sen sijaan viimeksi tehdyn VMI-mittauksen jälkeen joudutaan paremman tiedon puutteessa käyttämään tuoreimpia VMI:ssä mitattuja kasvutietoja. Mitä pidemmäksi väli edelliseen VMI:n maastomittaukseen venyy, sitä suuremmaksi virhemahdollisuus kasvaa. Vertailtavuus Tuloksia voidaan suoraan vertailla muiden samalla menetelmällä laskettujen sijoituskohdeluokkien kuten asuntojen, obligaatioiden, joukkovelkakirjojen, osakkeiden tai metsäteollisuusosakkeiden tuottoon. Vertailuja voidaan tehdä myös muilla menetelmillä (esim. Artto & Pirjetä 22) määriteltyihin tuloksiin. Luotettavuus Tulosten luotettavuus perustuu käytettyjen tilastojen luotettavuuteen. Metsänomistamisen tuottotietojen laskennassa käytettyjen lähtötietojen luotettavuutta selostetaan valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) osalta sen tuloksia esittelevissä julkaisuissa (esim. Metsätieteen aikakauskirja 2B/25) ja muiden metsätilastotietojen niitä esittelevien metsätilastotiedotteiden laatuselosteissa. (esim. Metsätilastotiedotteet 772, 778, 87, 89 http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/index.htm). Puuston määrän laskentamenetelmästä johtuen puuston arvon laskennassa suurimmat epätarkkuudet aiheutuvat puutavaralajijaosta ja viimeisen VMI-mittauksen jälkeisen puuston kehittymisen arvioinnista. Puulajien jako tukki- ja kuitupuutavaralajeihin on tehty VMI-tietojen perusteella. Esimerkiksi muutoksia puutavaralajien mittavaatimuksissa tai markkinatilanteesta johtuvia eroja runkojen apteerauksessa ei ole otettu huomioon. Menetelmällä saadaan kuitenkin pääoman arvonmääritystä varten riittävän tarkat puustotiedot ja kuva Kirjallisuutta Artto, E & Pirjetä, A. 22. Review of the Performance of Forest Industry in North America and Scandinavia. LTT-Tutkimus Oy. Helsinki. Berglund, T., Wahlroos, B. & Grandell, L. 1983. The Kop and Unitas Indexes for the Helsinki Stock Exchange in the Light of a New Value Weighted Index. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 32(1): 3 41. Lausti, A. & Penttinen, M. 1998. The analysis of return and its components of non-industrial private forest ownership by forestry board districts in Finland. Silva Fennica 32(1): 75-94. Penttinen, M. & Lausti, A. 24. The Competitiveness and Return Components of NIPF Ownership in Finland. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 53(2). Uotila, E. 25. Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen sijoitustuotto 1983 23. Metsätieteen aikakauskirja 1/25: 57 65.
SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 4 A 17 Helsinki Puh. 1 211 2139 Faksi 1 211 214 www.metla.fi/ ISSN 1456-8268 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 359-9124 Metsätilastotiedote