Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon
|
|
- Juho Auvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 A JI Metsä sijoituskohteena JE = I J JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittajat: Esa Uotila Markku Penttinen Metsäomaisuuden tuotto miinuksella vuonna 2003 Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon sitoutuneen metsäomaisuuden tuotto vuosina Metsäomaisuuden tuottoa ja riskiä verrataan osake-, liikekiinteistö-, asunto- ja obligaatiosijoittamiseen. Metsäomaisuuden tuotto syntyy metsätaloudesta saatavista tuloista ja puuntuotantoon käytetyistä menoista sekä metsäomaisuuden arvonmuutoksesta, johon vaikuttavat puun hinnan ja määrän puutavaralajeittaiset muutokset. Vuotuinen tuotto suhteutetaan hakkuuarvona laskettuun metsäomaisuuden arvoon. Metsäomaisuuden tuotto sijoituskohteena -laskelmia on tarkennettu puuston arvon ja puuntuotannon kustannusten osalta verrattuna edelliseen tiedotteeseen (Metsätilastotiedote 651). Samalla aikaisemmin metsälautakunnittain tehdyt laskelmat muutettiin metsäkeskuskohtaisiksi. Laskentamenetelmistä kerrotaan tarkemmin laatuselosteessa sekä Laustin ja Penttisen (1998, 2004) julkaisuissa. Metsäomaisuuden tuotto negatiivinen neljä kertaa Metsäomaisuuden tuoton osatekijöistä nettotuloksen (metsätalouden tulot kustannukset) ja puuston määrän muutoksen nimellistuottojen summa on pysynyt jatkuvasti 3 4 prosentissa (kuva 1). Metsäverotuksen siirtymäkauden vauhdittamat hakkuut ovat näkyneet hakkuutulojen kasvavana osuutena tuotoista. Kokonaistuoton yli 40 prosenttiyksikön vaihtelun ovat aiheuttaneet kantohintojen muutokset ja niiden vaikutus pystypuuston hakkuuarvoon luvun puolivälistä alkanut tasaisten 5 10 prosentin tuottojen kausi katkesi 2000-luvulle tultaessa, ja viime vuosina tuotto on vaihdellut 3 ja 8 prosentin välillä. Kokonaistuotto jäi negatiiviseksi neljänä vuotena: 1991, 1992, 2001 ja 2003 (kuva 1). Metsänomistamisen sijoitusriski laskussa Metsänomistamisen nimellistuotto oli keskimäärin 5 ja reaalituotto 2 prosenttia ajanjaksolla (taulukot 1 ja 2). Ensimmäisellä, 1990-luvun lamaan päättyneellä 10-vuotiskaudella reaalituotto jäi negatiiviseksi, mutta oli vuosina keskimäärin 6 prosenttia (kuva 2). Samalla nimellistuottojen perusteella laskettu riski (vuosittaisen kokonaistuottoprosentin keskihajonta) putosi 12 prosentista 6 prosenttiin, sillä kantohintojen vaihtelut tasoittuivat verrattuna aikaisempiin vuosiin. Sijoitustuottovertailussa metsänomistaminen jäi viimeiseksi muita vertailussa mukana olleita sijoitusluokkia huonomman alkujakson ( ) takia (kuva 2, taulukot 1 ja 2). Lamaan päättyneellä alkujaksolla metsänomistuksen reaalituotto
2 2 ( 1,6 %) jäi 3 14 prosenttiyksikköä huonommaksi kuin muilla sijoitusvaihtoehdoilla, mutta oli toisella jaksolla samaa suuruusluokkaa (6 9 %) kuin muilla keski- ja matalariskisillä sijoitusluokilla. Viimeisellä 10-vuotiskaudella metsänomistuksen sijoitusriski (6,5 %) oli vertailussa mukana olevista ryhmistä asuntosijoittamisen jälkeen toiseksi matalin. Metsäkeskuksittaiset tuotot 3,5 6,0 prosenttia Metsäkeskuksittain laskettu metsänomistuksen nimellistuotto vuosina oli kaikissa metsäkeskuksissa välillä 3,5 6,0 prosenttia (kuva 3). Pohjois- Suomi ei erottunut Etelä-Suomea matalatuottoisempana alueena. Vaikka pohjoisessa hehtaarikohtaiset nettotulot olivat selvästi alemmat, myös tuoton laskennan toinen tekijä, metsäomaisuudessa kiinni oleva pääoma, oli pienempien puustomäärien takia alempi. Pohjois-Suomen verraten hyvää tulosta auttoi myös puuston suotuisa kehitys: Pohjois-Pohjanmaalla puumäärän muutoksen vaikutus kokonaistuottoon oli lähes 2,5 prosenttiyksikköä, kun se eräissä Etelä- Suomen metsäkeskuksissa jäi runsaiden tukkipuuhakkuiden takia negatiiviseksi. Vuonna 2002 puutavaran kantohintojen nousun vaikutus aiheutti yli puolet 8 prosentin nimellisestä kokonaistuotosta (taulukko 3). Erot eri metsäkeskusten välillä olivat suuret; Rannikon metsäkeskuksessa tuotto jäi heikon hintakehityksen takia pariin prosenttiin, kun se neljässä metsäkeskuksessa nousi yli 10 prosentin. Runsaiden tukkipuuhakkuiden takia metsän arvo väheni kuuden metsäkeskuksen alueella. Vuonna 2002 yksityismetsien pystypuuston hakkuuarvo joulukuun kantohinnoilla arvioituna oli noin 38 miljardia euroa. Vuonna 2003 puutavaran hintojen aleneminen pudotti nimellisen kokonaistuoton yli 2 prosenttia miinukselle, vaikka hakkuutuloista saatu tuotto nousi edellisvuodesta. Kokonaistuottojen vaihtelu eri metsäkeskusten välillä oli selvästi pienempää kuin edellisenä vuonna ja metsän arvon muutos oli edelleen negatiivinen kuudessa metsäkeskuksessa. Vuonna 2003 yksityismetsien pystypuuston hakkuuarvo joulukuun kantohinnoilla aleni noin 36 miljardiin euroon kantohintojen laskun takia. Vuoden 2003 tulokset ovat ennakkotietoja.
3 Nimellistuotto, % e Nettotulos Pystypuuston määrän muutos Puutavaran hinnan muutos Kokonaistuotto Kuva 1. Metsänomistamisen nimellistuotot e Reaalituotto, % e Metsänomistaminen Metsäteollisuuden osakkeet Asunnot Valtion obligaatiot Kuva 2. Metsänomistamisen, metsäteollisuusosakkeiden, asuntosijoittamisen ja valtion obligaatioiden reaalituotot (elinkustannusindeksi) e.
4 4 Tuotto, % Rannikko Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Nettotulos Pystypuuston määrän muutos Puutavaran hinnan muutos Kokonaistuotto Kuva 3. Metsäkeskuksittaiset metsänomistamisen kokonaistuotot ja sen osatekijät keskimäärin e.
5 5 Taulukko 1. Sijoitusluokkien nimellistuotot ja -riskit sekä reaalituotot keskimäärin vuosina Nimellistuotto Nimellisriski Reaalituotto I Korkeat riskit ja tuotto-odotukset Kaikki osakkeet 15,4 36,8 12,4 Metsäteollisuusosakkeet 16,1 29,9 13,0 II Keskimääräiset riskit ja tuotto-odotukset Asunnot 8,7 12,6 5,6 Metsänomistaminen 5,2 9,4 2,1 Toimistot 11,9 16,5 8,9 III Matalat riskit ja tuotto-odotukset Valtion obligaatiot 8,6 6,3 5,5 % Taulukko 2. Metsänomistamisen, metsäteollisuusosakkeiden, kaikkien osakkeiden, asuntojen ja valtion obligaatioiden nimellistuotot sekä elinkustannusindeksin perusteella laskettu inflaatio e. Metsän- Metsäteollisuus- Kaikki osakkeet Asunnot Obligaatiot Inflaatio omistaminen osakkeet ,23 46,12 52,48 20,75 8,54 7, ,15 19,59-3,39 8,66 9,56 6, ,21 1,93 15,10 6,38 10,74 4, ,30 73,27 50,50 9,01 10,62 3, ,03 33,01 26,91 19,18 7,56 3, ,24 28,80 29,76 37,60 7,17 6, ,28-7,04-16,82 4,91 4,46 6, ,36-38,24-36,49-6,64 4,16 4, ,25 8,27-22,01-17,03 10,12 3, ,57 10,35 7,70-18,88 15,52 2, ,84 62,38 65,69 10,93 24,70 1, ,21 6,54 16,37 7,58-4,62 1, ,09-22,99-6,65 0,63 18,12 0, ,68 27,73 40,56 18,91 12,35 0, ,62 17,41 30,13 18,70 6,92 1, ,32 19,91 54,26 13,29 11,51 0, ,52 70,08 98,22 14,09-1,94 2, ,93-16,01-9,75 3,59 6,70 3, ,12 11,02-36,56 5,13 5,59 1, ,99-22,25-39,78 13,30 9,26 1, e -2,42 7,35 8,16 12,21 4,10 0,64 % Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Lausti ja Penttinen (2004), Helsingin pörssi, Tilastokeskus, Sampo Oyj.
6 6 Taulukko 3. Metsäkeskuksittaiset metsänomistamisen reaaliset ja nimelliset kokonaistuotot sekä nimellistuoton jakautuminen osatekijöihin vuonna % Kokonaistuotto Nimellistuoton osatekijät Puutavaran Pystypuuston Metsäkeskus Reaalinen Nimellinen hinnan- määrän Hakkuu- Kustannukset muutos muutos tulot Koko maa keskimäärin 6,4 8,0 4,2 0,5 3,8-0,6 1 Rannikko 0,8 2,4 0,2-1,0 3,8-0,6 2 Lounais-Suomi 5,8 7,4 4,2 0,4 3,3-0,5 3 Häme-Uusimaa 8,3 10,0 6,4-0,7 4,7-0,5 4 Kaakkois-Suomi 3,8 5,4 0,9 0,8 4,2-0,5 5 Pirkanmaa 4,3 6,0 3,0-0,8 4,3-0,6 6 Etelä-Savo 3,2 4,8 1,5-0,6 4,5-0,5 7 Etelä-Pohjanmaa 6,5 8,2 4,9-0,1 4,1-0,8 8 Keski-Suomi 8,3 9,9 5,7 0,6 4,2-0,6 9 Pohjois-Savo 4,2 5,9 3,3-1,7 4,9-0,8 10 Pohjois-Karjala 10,2 11,8 7,6 0,8 4,0-0,6 11 Kainuu 13,9 15,5 9,6 3,7 2,5-0,4 12 Pohjois-Pohjanmaa 9,8 11,4 5,8 3,6 2,4-0,5 13 Lappi 5,4 7,0 3,1 2,2 2,2-0,4 Taulukko 4. Metsäkeskuksittaiset metsänomistamisen reaaliset ja nimelliset kokonaistuotot sekä nimellistuoton jakautuminen osatekijöihin vuonna 2003 (ennakkotieto). Kokonaistuotto Nimellistuoton osatekijät Puutavaran Pystypuuston Metsäkeskus Reaalinen Nimellinen hinnan- määrän Hakkuu- Kustannukset muutos muutos tulot Koko maa keskimäärin -3,1-2,4-6,3 0,4 4,1-0,6 1 Rannikko -6,9-6,2-8,6-0,7 3,7-0,7 2 Lounais-Suomi -4,3-3,7-7,0 0,1 3,7-0,5 3 Häme-Uusimaa -1,3-0,7-4,4-0,5 4,7-0,5 4 Kaakkois-Suomi -0,3 0,3-4,2 0,5 4,5-0,5 5 Pirkanmaa 0,3 0,9-2,1-0,9 4,5-0,6 6 Etelä-Savo -3,0-2,4-5,8-0,8 4,7-0,6 7 Etelä-Pohjanmaa -4,0-3,4-6,7-0,2 4,3-0,8 8 Keski-Suomi -4,5-3,9-8,2 0,2 4,7-0,7 9 Pohjois-Savo -4,8-4,2-6,9-1,6 5,0-0,9 10 Pohjois-Karjala -5,6-5,0-9,3 0,7 4,3-0,7 11 Kainuu -5,4-4,7-10,6 3,4 3,0-0,5 12 Pohjois-Pohjanmaa -1,2-0,5-6,2 3,5 2,6-0,5 13 Lappi -0,7-0,1-4,2 2,1 2,4-0,5 %
7 7 Metsä sijoituskohteena Määritelmiä Sijoitustuotto on toimintaan sitoutuneelle pääomalle saatava tuotto. Nimellistuotto saadaan käytettäessä sijoitustuoton laskennassa laskentavuoden hintoja. Reaalituotossa on otettu huomioon rahan arvon muutokset. Riski sijoittamisen yhteydessä tarkoittaa epävarmuutta tulevasta tuotosta. Sitä arvioidaan mm. hintavaihtelun (volatiliteetti) keskihajonnan perusteella. Metsäomistuksen pääomana käytetty hakkuuarvo saadaan kertomalla puutavaralajeittaiset pystypuuston määrät niiden kantohinnoilla. Kantohinta on puutavaralajeittainen yksikköhinta ( /m³) pystykaupalla myydyistä puista. Pystykauppa tarkoittaa ostajan saamaa metsänhakkuuoikeutta tietylle alueelle ja puustolle (leimikolle). Yksityismetsillä tarkoitetaan varsinaisten yksityismetsänomistajien metsien lisäksi myös mm. yhteismetsiä sekä kuntien ja seurakuntien metsiä. Yhtiöiden omat metsät ja Metsähallituksen metsät jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Menetelmät Yksityismetsänomistamisen tuotto esitetään sekä metsäkeskuksittain että koko maan (pl. Ahvenanmaa) keskiarvona. Tilasto laaditaan erottelemalla vuotuinen nimellistuotto, inflaatio ja reaalituotto, määrittelemällä sijoitustuoton keskihajonta (riski) tarkasteltavalla aikaperiodilla, ja erottelemalla vuotuisen sijoitustuoton komponentit: hakkuutulot, puutavaran hintojen muutoksesta johtuva puuston arvon muutos, pystypuuston määrän muutoksesta johtuva puuston arvonmuutos sekä puuntuotannon kustannukset. Kaikkien sijoituskohdeluokkien tulokset on määritelty samalla sijoitussalkku- eli portfolio-johtamisen lähestymistavalla, joka seuraa omaisuusarvojen muutoksia. Omaisuusarvoihin lisättiin vuosittaiset osingot, vuokrat, yhtiövastikkeet, hakkuutulot jne. ja vähennettiin toiminnasta aiheutuneet menot. Vuosituottoprosentti laskettiin tuottojen ja omaisuuden arvon suhteen luonnollisena logaritmina. Riskiä mitattiin omaisuuksien vuosittaisten tuottoprosenttien keskihajonnalla. Laskentamenetelmä on esitetty Laustin ja Penttisen (1998, 2004) julkaisuissa. Metsäkeskukset 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Etelä- Suomi Kuva 3. Metsäkeskukset Pohjois- Suomi b a Puuston määrän ja arvon laskenta Vuotuisen puuston määrän laskenta perustui 7, 8 ja 9 valtakunnan metsien inventointien (VMI) puutavaralajeittaisiin puustomääriin sekä tilastoituihin hakkuumääriin. Inventointiajankohtien välisille vuosille puuston määrä laskettiin seuraavasti: Aluksi määritettiin alkupuusto inventointivuoden lopussa, joka oli inventoitu puumäärä vähennettynä puolella mittausvuoden hakkuista. Seuraavina vuosina alkuvuoden hakkuut pienensivät kasvavan puuston määrää. Laskelmassa tämä otettiin huomioon vähentämällä puolet laskentavuoden hakkuista vuoden alun puumäärästä. Näin saatu puumäärä kerrottiin puutavaralajeittaisella muutoskertoimella ja vuoden lopun tilanteeseen päästiin, kun tästä kasvatetusta puumäärästä vähennettiin loppuvuoden hakkuut. Puutavaralajeittainen muutoskerroin selvitettiin etsimällä kerroin, jota käyttämällä puutavaralajin määrä muuttui niin, että laskelmassa inventointivuoden puumäärä oli sama kuin myöhemmässä VMI:ssä mitattu hakkuilla korjattu puumäärä. Tuoreimman inventointivuoden jälkeen jatkettiin edellisen inventointivälin kertoimien käyttöä, kunnes ne voitiin päivittää uusilla VMI-tuloksilla
8 8 Puuston hakkuuarvo vuoden lopussa laskettiin kertomalla puutavaralajeittaiset puumäärät vastaavilla joulukuun kantohinnoilla. Laskelmat koskivat yksityismetsätaloutta sekä omistajaryhmää "muut" eli kuntia, seurakuntia, säätiöitä ym. Laskelmilla selvitettiin puuston määrä laskentavuoden lopussa. VMI7:n ( ) ja VMI8:n ( ) välillä puustolaskelmat tehtiin metsälautakunnittain (19 kpl). Tulokset muutettiin metsäkeskuksittaisiksi (13 kpl) metsämaan pinta-alalla suhteutettuna. VMI8:n ja VMI9:n ( ) välillä laskelmat tehtiin suoraan metsäkeskuksittain. Lapin metsäkeskusta lukuun ottamatta tuoreimmat tiedot ovat VMI9:stä. Hakkuumäärät perustuivat tilastoituihin puutavaralajeittaisiin markkinahakkuisiin ja metsänomistajien omaa puunkäyttöä selvittäneisiin tutkimuksiin. Polttopuusta (noin 5 milj. m³/v) oli arvioitu kuitupuumitat täyttäväksi havupuilla 12 ja koivulla 20 prosenttia. Polttopuun arvon epätarkkuus ei vaikuta oleellisesti tuloksiin. Hakkuutulot ja puuntuotannon kustannukset Puuntuotannon tulot saatiin kertomalla vuosittain puutavaralajeittaiset hakkuumäärät niiden keskimääräisillä kantohinnoilla. Laskelmissa polttopuun hintana käytettiin 10 prosentilla alennettua koivukuitupuun hintaa. Puuntuotannon kustannukset perustuivat tilastoituihin metsänhoidon ja -parannuksen kustannuksiin sekä metsien pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennystä varten kerättyihin yleiskustannustietoihin (mm. metsänhoitomaksut, ammattiapu, matkat). Kokonaiskustannuksista vähennettiin valtion myöntämät tuet. Muut sijoitusluokat Osakkeiden tuoton laskentaan on käytetty vuosille Helsingin Pörssin HEX-yleisindeksin tuottoindeksiä ja vuosille Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun laskemaa WI -indeksiä, joka on kuvattu yksityiskohtaisesti julkaisussa Berglund ym. (1983). Asuntojen tuotto on laskettu Tilastokeskuksen asuntojen hinta-, vuokra- ja asunto-osakeyhtiöiden kustannustietojen (esimerkiksi yhtiövastikkeet) perusteella. Valtion obligaatioiden tuottoindeksi vuosille on johdettu Suomen Pankin sarjoista. Indeksi sisältää vain 1 3 obligaatiota. Vuosille on käytetty Sammon bond -indeksiä. Luotettavuus Tulosten luotettavuus perustuu käytettyjen tilastojen luotettavuuteen. Metsänomistamisen tuottotietojen laskennassa käytettyjen lähtötietojen luotettavuutta selostetaan VMI:n osalta sen tuloksia esittelevissä julkaisuissa (esim. Korhonen 1989, Tomppo ym. 2001, Hökkä ym. 2002, Tomppo ym. 2003) ja muiden metsätilastotietojen luotettavuutta niitä esittelevien metsätilastotiedotteiden laatuselosteissa (esim. Metsätilastotiedotteet 646, 676, 708, metinfo/tilasto/index.htm). Puustomäärän laskentamenetelmästä johtuen puuston arvon laskennassa suurimmat epätarkkuudet ovat puutavaralajijaossa ja viimeisen VMI-mittauksen jälkeisen puuston kehityksen arvioinnissa. Puulajien jako tukki- ja kuitupuutavaralajeihin on tehty VMI-tietojen perusteella. Esimerkiksi muutoksia puutavaralajien mittavaatimuksissa tai markkinatilanteesta johtuvia eroja runkojen apteerauksessa ei ole voitu ottaa huomioon. Jaon epätarkkuutta lisää se, että VMI:ssä mitattu puutavaralajirakenne ei täysin vastaa hakkuissa tilastoitua puutavaralajirakennetta. Ongelmia aiheuttaa lisäksi erilaisten tuhojen, etenkin tyvilahon, vaikutus puuston arvoon. VMI:n tarkistusmittauksissa on todettu, että pahoilla tyvilahoalueilla kuusitukin arvoon voidaan tehdä 10 prosentin alennus (Korhonen 1989). Menetelmällä saadaan kuitenkin pääoman arvonmääritystä varten riittävän tarkat puustotiedot ja kuva puuston kehittymisestä ainakin kahden VMI-mittauksen välillä. Sen sijaan viimeksi tehdyn VMI-mittauksen jälkeen joudutaan paremman tiedon puutteessa käyttämään kahden viimeisen VMI:n välin puutavarajikohtaisia muutoskertoimia. Mitä pidemmäksi väli edelliseen VMI:n maastomittaukseen venyy, sitä suurempi virhemahdollisuus tiedoissa on. Myöskään kasvun vuotuista vaihtelua ei voida ottaa huomioon, mutta sen merkitys koko puuston arvon määrittämisessä on vähäinen. Metsäkiinteistöjen arvonmääritystutkimuksissa on havaittu, että hakkuuarvot ovat prosenttia korkeammat kuin kauppahinnat (Hannelius 2000). Mikäli yksityismetsien hakkuuarvoon tehdään alennus toteutuneiden tulojen ja menojen pysyessä muuttumattomina, metsäomistamisen sijoitustuotto nousee (taulukko 5). Pääoma-arvon alentaminen 20 prosentilla nostaisi vuosien keskimääräistä vuosituottoa 0,67 prosenttiyksikköä. Vuositasolla nousu vaihteli 0,44 ja 0,83 prosenttiyksikön välillä. Riskiin pääoman arvoon tehdyllä muutoksella ei olisi juurikaan vaikutusta. Taulukko 5. Metsänarvon laskennassa tehtävän korjauksen vaikutus metsäomaisuuden nimellistuottoon e. Pääoma hakkuuarvosta, % Tuotto 5,22 5,51 5,89 6,37 7,01 Riski 9,38 9,40 9,43 9,46 9,50 %
9 9 Vertailtavuus Tuloksia voidaan suoraan vertailla muiden samalla menetelmällä laskettujen sijoituskohdeluokkien kuten asuntojen, obligaatioiden, joukkovelkakirjojen, osakkeiden tai metsäteollisuusosakkeiden tuottoon. Vertailuja voidaan tehdä myös muilla menetelmillä (esim. Artto & Pirjetä 2002) määriteltyihin tuloksiin. Kirjallisuutta Artto, E & Pirjetä, A Review of the Performance of Forest Industry in North America and Scandinavia. LTT-Tutkimus Oy. Helsinki. Berglund, T., Wahlroos, B. & Grandell, L The Kop and Unitas Indexes for the Helsinki Stock Exchange in the Light of a New Value Weighted Index. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 32(1): Hannelius, S Kiinteistöarviointimenetelmät ja niiden soveltaminen metsäomaisuuden arviointiin. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Hökkä, H., Kaunisto, S., Korhonen, K.T., Päivänen, J., Reinikainen, A. & Tomppo, E Suomen suometsät Metsätieteen aikakauskirja 2B/ 2002: Korhonen, K.T Puutavaralajijakauman arvioinnin luotettavuus valtakunnan metsien inventoinnissa. Folia Forestalia s. Lausti, A. & Penttinen, M The analysis of return and its components of non-industrial private forest ownership by forestry board districts in Finland. Silva Fennica 32(1): Lausti, A. & Penttinen, M The Competitiveness and Return Components of NIPF Ownership in Finland. Liiketaloudellinen Aikakauskirja 53(2). Painossa. Tomppo, E., Henttonen, H. & Tuomainen, T Valtakunnan metsien 8. inventoinnin menetelmä ja tulokset metsäkeskuksittain Pohjois-Suomessa sekä tulokset Etelä-Suomessa ja koko maassa Metsätieteen aikakauskirja 1B/2001: Tomppo, E., Tuomainen, T., Henttonen, H., Ihalainen, A. & Tonteri, T Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat Metsätieteen aikakauskirja 2B/2003:
10 SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A Helsinki Puh Faksi ISSN Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN Metsätilastotiedote
Tässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon
A JI Metsä sijoituskohteena 1983 25 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 11.4.26 813 Puuntuotannon keskimääräinen
LisätiedotTässä tiedotteessa esitetään puuntuotantoon
A JI Metsä sijoituskohteena 1983 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Esa Uotila Antrei Lausti 2.5.2007 864 Metsänomistamisen sijoitustuotto
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 38/29 Metsä sijoituskohteena 198328 1.1.29 Esa Uotila Antrei Lausti Taantuma painoi puuntuotannon sijoitustuoton miinukselle vuonna
LisätiedotMetsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu 1972 2001
Metsä sijoituskohteena 1972 2001 Toimittajat: Markku Penttinen Antrei Lausti 3.12.2002 651 Metsänomistamisen tuotto sijoituksena hiipui vuonna 2001 Metsäntutkimuslaitoksen julkaisemassa uudessa tiedotteessa
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsä sijoituskohteena 198327 3/28 21.8.28 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto pysyi korkeana vuonna 27 Yksityismetsien hakkuut
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 34/21 Metsä sijoituskohteena 198329 11.8.21 Esa Uotila Antrei Lausti Puuntuotannon sijoitustuotto vuonna 29 edelleen miinuksella
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 52/2014 Metsä sijoituskohteena 1983 2013 15.12.2014 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 4 prosenttia vuonna 2013 Yksityismetsien
LisätiedotMetsä sijoituskohteena 1983 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 35/2013 Metsä sijoituskohteena 1983 2012 27.8.2013 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto 2 prosenttia vuonna 2012 Yksityismetsien
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotMetsä sijoituskohteena
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2012 Metsä sijoituskohteena 1983 2011 31.8.2012 Esa Uotila Puuntuotannon sijoitustuotto jäi alle 2 prosentin vuonna 2011 Vuonna
LisätiedotKantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti
Lisätiedotmarkkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten
LisätiedotYksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen sijoitustuotto 1983 2003
Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Esa Uotila Esa Uotila Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen sijoitustuotto 1983 2003 Uotila, E. 2005. Yksityismetsien hakkuuarvo ja metsänomistamisen
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta
LisätiedotPuukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus
LisätiedotPuukauppa metsäkeskuksittain 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia
LisätiedotPuukauppa toukokuu 2004. Puun hintojen lasku pysähtynyt 17.6.2004 727
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.6.2004 727 Puun hintojen lasku pysähtynyt Metsäteollisuuden
LisätiedotPuukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa
LisätiedotKantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,
LisätiedotPuukauppa Syyskuu 2007. Tukkipuun hinnat loivassa laskussa 16.10.2007 887
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Syyskuu 2007 Toimittaja: Mika Mustonen 16.10.2007 887 Tukkipuun hinnat loivassa laskussa Puukauppa
LisätiedotPuun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa marraskuu 2004 Toimittaja: Mika Mustonen 17.12.2004 751 Hintojen nousu piristi puukauppaa Puun
LisätiedotPuukauppa, kesäkuu 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi
LisätiedotReaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat
Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2009 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 24.4.2009 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2008 reaalinen kantohintataso 14 prosenttia
LisätiedotPuukauppa, heinäkuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa
Lisätiedotkuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 16.4.2004 717 Kuitupuun hinnat ennätyksellisen alhaalla
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain 2007
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 13/2008 18.4.2008 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2007 kantohintataso 24 prosenttia edellisvuotta
Lisätiedotmassateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa
LisätiedotPuukauppa, tammikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi
LisätiedotPuukauppa, kesäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa
LisätiedotPuukauppa, marraskuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa
LisätiedotPuukauppa, maaliskuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo
LisätiedotPuukauppa, joulukuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotPuukauppa, helmikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun
LisätiedotPuukauppa, tammikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa
LisätiedotPuukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa maaliskuu 2003 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 23.4.2003 669 Puukauppa hieman viimevuotista vilkkaampaa
LisätiedotPuukauppa, joulukuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa
LisätiedotPuukauppaa on käyty tasaista mutta verkkaista tahtia vuoden alkukuukausina.
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa helmikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 16.3.2006 811 Puukauppa vähentynyt 40 prosenttia alkuvuonna
Lisätiedotnoin kymmenesosa. Koko vuoden kertymää painoi alkuvuoden hiljainen puukauppa, ja huonoista korjuukeleistä
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa Joulukuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 15.1.2006 850 Vuoden 2006 puukauppa 32,4 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotKäsitteitä. Aineistot
14 YKSITYISMETSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSAINEISTOT Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoihin kerätään jo valmiina olevaa yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella
LisätiedotPuukauppa, toukokuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 26/2012 Puukauppa, toukokuu 2012 11.6.2012 Aarre Peltola Yksityismetsistä ostettiin toukokuussa runsaasti puuta Metsäteollisuus
LisätiedotPuukauppa heinäkuu Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa heinäkuu 2005 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 17.8.2005 785 Puukauppa lähes pysähdyksissä heinäkuussa
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu Heinäkuun hakkuut 3 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Heinäkuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 29.8.2007 882 Heinäkuun hakkuut 3
LisätiedotLiitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.
Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain. Ahvenanmaa Metsämaa Mänty 316,8 35,2 113,0 12,6 187,7 20,9 101,1 11,2 66,5 7,4 47,4 5,3 30,0 3,3 19,2 2,1 10,2 1,1 8,2 0,9 900,0 Kuusi 189,6 31,9
LisätiedotPuukauppa. Lokakuu Puukauppa. hiljenemässä Puukaupan hiljeneminen näkyi lokakuussa kantohintojen 0 4 prosentin
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Lokakuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 20.11.2007 890 Puukauppa hiljenemässä Metsäteollisuus osti
Lisätiedotverrattuna oli 29 prosenttia. Mänty- ja kuusikuitupuuvarastot olivat yhteensä 4,6 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 30.6.2005 Toimittaja: Martti Aarne 23.8.2005 787 Kuitupuuvarastot lähes 50
LisätiedotMarkkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut
LisätiedotPuukauppa, helmikuu 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2010 Puukauppa, helmikuu 2010 11.3.2010 Yrjö Sevola Helmikuun puukauppa vain 1,2 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa mataa, vaikka
LisätiedotValtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa
Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut
LisätiedotTukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 213 36/213 4.9.213 Yrjö Sevola Heinäkuun hakkuut 2,2 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima elokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 24.9.2004 741 Elokuun hakkuut
LisätiedotPuukauppa, kesäkuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut
LisätiedotTeollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat joulukuussa 5,5 miljoonaa kuutiometriä, 9 prosenttia
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 20.1.2006 802 Joulukuun hakkuut 5,5
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,
LisätiedotTILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015
LisätiedotVahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä
Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun
LisätiedotPuukauppa, elokuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 37/2009 Puukauppa, elokuu 2009 10.9.2009 Martti Aarne Puukaupassa lieviä piristymisen merkkejä elokuussa Teollisuus osti elokuussa
LisätiedotMetsäteollisuus osti lokakuussa puuta yksityismetsistä 4,5 miljoonaa kuutiometriä. Se on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten, mutta ei
A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa lokakuu 2004 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Yrjö Sevola 17.11.2004 747 Puukauppa vieläkin vaisua Metsäteollisuus osti
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5
LisätiedotPaperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Toukokuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 23.6.2005 779 Toukokuun hakkuut 2,6
Lisätiedotostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.
Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2010 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 5.5.2010 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso laski 14 prosenttia
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2011 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010 4.2.2011 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso nousi 8,5 prosenttia
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, lokakuu 213 46/213 2.12.213 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut,6 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 8/2014 10.3.2014 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 5,6 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotTeollisuuden ostot yksityismetsistä
A JI Puukauppa veromuodoittain 2003 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Jukka Torvelainen 19.3.2004 715 Myyntituloverotukseen siirtyneiden
LisätiedotPuutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/2007 Jari Viitanen ja Pekka Ollonqvist Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon Puutavaralajien hintojen viikko- ja kuukausitilastoinnissa siirryttiin
LisätiedotPuukauppa Heinäkuu Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puukauppa Heinäkuu 2007 Toimittaja: Martti Aarne 10.8.2007 880 Kantohintojen nousu pysähtyi heinäkuussa Puukauppaa
LisätiedotMetsämaan omistus 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin
LisätiedotYritysten taloutta tutkitaan laskentatoimen ja
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Markku Penttinen ja Antrei Lausti Metsänomistamisen markkinariski Laskentatoimi ja rahoitus Yritysten taloutta tutkitaan laskentatoimen ja rahoituksen menetelmin.
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, syyskuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, syyskuu 214 4/214 4.11.214 Elina Mäki-Simola Syyskuun hakkuut,3 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut ennätysvauhdissa
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat
LisätiedotMetsämaan omistus 2012. Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2014 Metsämaan omistus 2012 14.2.2014 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Pien- ja suuromistuksia entistä enemmän Vuoden 2006 jälkeen
LisätiedotMetsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 10/2012 7.3.2012 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, marraskuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, marraskuu 211 2/212 11.1.212 Elina Mäki-Simola Marraskuun hakkuut 5,3 miljoonaa kuutiometriä Poikkeukselliset korjuukelit
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotMetsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta
Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin
LisätiedotLounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, helmikuu 11 1/11..11 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,8 miljoonaa kuutiometriä Helmikuu oli harvinaisen kylmä koko
LisätiedotPuun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.
Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, joulukuu 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, joulukuu 21 5/211 2.2.211 Elina Mäki-Simola Joulukuun hakkuut 4,5 miljoonaa kuutiometriä Joulukuussa markkinahakkuiden
LisätiedotMETSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
LisätiedotMarkkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, heinäkuu 211 35/211 31.8.211 Elina Mäki-Simola Heinäkuun hakkuut 2, miljoonaa kuutiometriä Heinäkuussa
Lisätiedot