Minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa Tutustumis- ja ryhmäytymisharjoitteita Maarit Heinikainen Kirsi Mertaoja Kirsi Noponen
Tämä lehtinen on tehty avuksi Sinulle ryhmänohjaaja aloittaessasi työskentelyn uuden ryhmän kanssa. Lehtinen sisältää muutamia helposti toteuttavia toiminnallisia tutustumis- ja ryhmäytymisharjoitteita. Olemme koonneet harjoitteet alan koulutuksista sekä kirjallisuudesta oppaaksi, joka on syntynyt Itä-Suomen työkoulu 2000 hankkeen PD-koulutuksen tutkielman osana. Miksi käyttäisit toiminnallisia tutustumis- ja ryhmäytymisharjoitteita? Toiminnallisilla harjoitteilla tuetaan itsetuntemusta ja vahvistetaan vuorovaikutustaitoja ja elämänhallintaa. Toiminnalliset harjoitteet palvelevat sekä ryhmää että ryhmänohjaajaa. Vuorovaikutus ryhmän ja ryhmänohjaajan välillä luo turvallisuutta ja luottamusta. Turvallinen ryhmä luo pohjan oppimiselle ja vapauttaa luovuuden. Itseään voi peilata muihin ja omia kokemuksia toisten kokemuksiin. Alussa luotu pedagoginen suhde on välttämätön onnistuneelle vuorovaikutukselle ja oppimiselle. Luottamuksellinen pedagoginen suhde helpottaa jatkossa mahdollisten ongelmatilanteiden käsittelyä. Turvallisuuden tunne edesauttaa ryhmään ja opintoihin kiinnittymistä. Onnistunut vuorovaikutus on perusedellytys opiskelijan kokonaisvaltaiselle kohtaamiselle. Opiskelija oppii paremmin itse tekemällä. Kokemukset ja elämykset muuttavat opiskelijan asenteita ja ajattelua. Mitä harjoitteita käytät ja missä järjestyksessä, riippuu ryhmän tarkoituksesta, päämäärästä ja toiminta-ajasta. Ohjaajan rooli muotoutuu ryhmän luonteen ja tavoitteiden perusteella. Sinun on tärkeää tuntea käyttämäsi harjoitteet sekä ryhmä, jonka kanssa työskentelet. Toiminnallisuus herättää prosesseja ja tunteita, joiden käsittelyyn tulee varata riittävästi aikaa. - 3 -
Tutustumis- ja ryhmäytymisharjoitteita voidaan käyttää erikokoisissa ryhmissä. Suuri ryhmä voidaan jakaa tarvittaessa pienryhmiin käyttäen vaihtelevia tapoja. Näitä ovat mm.: eri väristen paperin palojen silmien, hiusten, puseron värin pikkusormen pituuden etunimen, toisen nimen tai sukunimen alkukirjaimen syntymäajan lukusarjan (123,123,123 ) mukaan jakaminen tai arpomalla käyttäen pelikortteja jakamalla lapussa olevien eläinten tai kulkuneuvojen äänien mukaan. Oppaan lopusta löydät vinkkejä aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, jonka avulla voit syventää ja laajentaa tietämystäsi harjoitteiden käytöstä. - 4 -
TOIMINNALLISET TUTUSTUMIS- JA RYHMÄYTYMISHARJOITTEET Nimen kirjoittaminen ilmaan Alkulämmittely ja yhdessä tekeminen. Uskaltaa ilmaista itseään ryhmässä. Vapauttaa ryhmän tunnelmaa, poistaa jännitystä ja luoda iloinen ilmapiiri. Asetutaan rinkiin seisomaan kasvot ringin keskustaan päin. Kukin kirjoittaa ilmaan oman nimensä aloittaen oikealla kädellä, sitten vasemmalla kädellä. Oikealla kyynärpäällä ja sitten vasemmalla. Oikealla jalkaterällä ja sitten vasemmalla. Sitten oikealla ja vasemmalla polvella. Lopuksi pepulla. Viimeisessä vaiheessa voidaan kääntää selkä ringin keskustaan päin. Nimirinki Oppia muistamaan ryhmäläisten nimet. Istuutukaa rinkiin. Aloita sanomalla nimesi ja samalla alkukirjaimella alkava positiivinen adjektiivi, joka kuvaa itseäsi. Seuraava jatkaa sanoen sinun nimesi ja adjektiivisi lisäten lopuksi oman nimensä ja adjektiivin. Viimeinen sanoo kaikkien nimet sekä adjektiivit. Lopuksi kaikki voivat vaihtaa paikkaa ja joku voi halutessaan muistella kaikkien nimet ja adjektiivit. Muutaman päivän kuluttua voidaan harjoite uusia muistelemalla kunkin nimi ja siihen liittyvä adjektiivi. Selvitä esimerkein harjoituksen alussa mikä on adjektiivi. Virkistä ryhmäläisten muistia tarvittaessa tai pyydä ryhmäläisiä auttamaan toisiaan. Nimeni tarina Oppia muistamaan ryhmäläisten nimet ja uskaltaa ilmaista itseään. Asetutaan niin, että kaikki ryhmän jäsenet näkevät toisensa. Jokainen kertoo vuorollaan nimensä ja lempinimensä alkuperästä: ketkä sen ovat antaneet, nimipäivän ajankohta, nimen periytyminen, kuuluisat kaimat, oma mielipide nimestä jne. - 5 -
Nimestäni tarinoiksi Uskaltaa kertoa itsestään ryhmässä. Oma nimi kirjoitetaan isolle paperille pystysuoraan niin, että jokainen kirjain on omalla rivillään. Jokaisesta oman nimen kirjaimesta keksitään itseä kuvaava positiivinen adjektiivi. Kuvaukset kiinnitetään seinälle ja esitellään toisille. Muistutetaan mieliin esimerkein, mitä adjektiivi tarkoittaa. Esittelyn voi tehdä joko henkilö itse tai joku muu ryhmästä. Verkko Rohkenee kertoa itsestään. Keskittyy kuuntelemaan toisia. Istutaan piirissä. Yhdellä ringissä olevista on lankakerä. Hän heittää kerän toiselle ringissä olevalle pitäen itse kiinni langan päästä ja esittää samalla kysymyksen hänelle. Vastattuaan hän heittää kerän seuraavalle ja esittää kysymyksen. Näin muodostuu verkko, joka puretaan kerien lanka lopusta alkuun. Hippa Oppia muistamaan ryhmäläisten nimet. Alkulämmittely ja iloisen ilmapiirin luominen. Asetutaan seisomaan rinkiin. Ohjaaja on ringin keskellä esim. sanomalehdestä tehty ase kädessä. Yksi ringissä seisovista sanoo jonkun ringissä olevan nimen. Ringin keskellä oleva yrittää lyödä aseella kevyesti olalle nimeltä mainittua henkilöä ennen kuin tämä ehtii sanoa jonkun ringissä olevan nimen. Jos lyöjä ennättää osua nimettyyn ennen kuin tämä ennättää muun nimetä seuraavan, nimetty henkilö joutuu ringin keskelle. Harjoitus voi jatkua niin kauan kunnes jokainen ringissä oleva on joutunut ainakin kerran ringin keskelle. Osallistujia ohjeistetaan pysymään paikoillaan ringissä harjoitteen aikana. - 6 -
Rento-Reiska Oppia muistamaan ryhmäläisten nimet sekä uskaltaa ilmaista itseään ryhmässä. Vapauttaa ryhmän tunnelmaa, poistaa jännitystä ja luo iloisen ilmapiirin. Asetutaan rinkiin seisomaan. Jokainen miettii itsekseen oman mukavan/tyypillisen asennon/liikeen. Kukin vuorollaan astuu ringin keskelle sanoen: Tämä on Jussin mieliasento esittäen samalla liikkeen tai asennon. Sen jälkeen muut toistavat nimen ja esitetyn liikkeen. Kaikki osallistujien keksimät liikkeet/asennot ovat oikeita. Sähkötysrinki Uskaltaa koskettaa toista. Keskittyminen ja alkulämmittely. Asetutaan rinkiin seisomaan käsikädessä. Sähköviesti lähetään nopealla käden puristuksella esim. vasemmalla puolella seisovalle, joka jatkaa sähkötystä eteenpäin. Viestin suunta vaihtuu kahdella nopealla käden puristuksella. Käden puristuksen sijaan voi laittaa kiertämään suullisen viestin esim, tsum, tsum ja viestin kiertosuunta vaihtuu komennolla öyk. Lännen nopein Luodaan välitön ilmapiiri. Poistetaan levottomuutta toiminnalla ja keskitytään seuraavaan asiaan. Asetutaan rinkiin seisomaan. Yksi vapaaehtoinen on keskellä. Hän osoittaa jotain ringissä seisovaa, jolloin tämä kyykistyy. Hänen molemmilla puolillaan olevat henkilöt käyvät kaksintaisteluun osoittaen tosiaan sormipyssyllä sanoen pum, pum. Kaksintaistelun hävinnyt joutuu ringin keskelle aloittaen harjoitteen alusta. - 7 -
Tulenliekki kertoo Tutustutaan ryhmän jäseniin sekä jaetaan fiiliksiä. Asetutaan rinkiin. Jokainen sytyttää vuorollaan tulitikun ja liekin palaessa kertoo nimensä sekä jotain sen hetkisestä tunnelmastaan, toiveistaan tai elämästään. Muunnelmana palautteen kerääminen tunnin, tapahtuman tai tehtävän jälkeen sytyttämällä tulitikku, tähtisädetikku tai kynttilä. Kohtaamisia Tutustutaan ryhmän jäseniin sekä uskaltaudutaan kertomaan itsestä jotakin. Otetaan kontakti toisiin. Kuljetaan tilassa vapaasti ristiin rastiin. Ohjaajan antaessa merkin (esim. sanomalla hep, pysäyttämällä musiikin) kerrotaan lähimpänä olevalle esim. kolme asiaa itsestä. Jatketaan samoin tai vaihdetaan esittelyn teemaa esim. kaksi lapsuusmuistoa, lempiruokia, horoskooppimerkki, pelkäsin pienenä jne. Arpakuutio Tutustutaan ryhmän jäseniin sekä uskaltaudutaan kertomaan itsestä jotakin. Istutaan ringissä. Jokainen heittää vuorollaan noppaa ja kertoo itsestään niin monta asiaa kuin arpakuutio osoittaa. Esineet Tutustutaan ryhmän jäseniin sekä uskaltaudutaan kertomaan itsestä jotakin. Mielikuvituksen käyttö itsetuntemuksessa. Haetaan/etsitään itseä kuvaava esine esim. luonnosta tai omista tavaroista. Kootaan esineet yhteen ja kukin vuorollaan nostaa yhden esineen ilmaan. Se, kenen esine nostetaan, kertoo miksi sen valitsi, miten se kuvaa itseä. Valittavien esineiden muoto, väri, materiaali, ominaisuus voi kuvata valitsijaansa. Muunnelmana ohjaaja voi tuoda valmiiksi esineitä, joista kukin valitsee mieleisensä. - 8 -
Yhdessä piirtäminen Toisen läheisyyden sietäminen ja koskettaminen. Yhteisen onnistumiskokemuksen saaminen. Sanattoman viestinnän tulkitseminen. Muodostetaan parit. Piirretään parin kanssa yhteistä kynää käyttäen puhumatta paperille esim. talo, puu ja koira. Työ signeerataan lopuksi taiteilijanimellä. Piirtämisen jälkeen keskustellaan tuntemuksista, johtajuudesta jne. Huomio ohjaajana parien muodostaminen. Muunnelmana piirtämisen aihetta ei anneta valmiina, vaan pari sopii sen puhumatta. Peili Keskittyminen toimintaan ja tähän hetkeen. Asetutaan parin kanssa kasvotusten. Toinen parista tekee liikkeitä ja toinen toistaa ne peilinä samanaikaisesti. Aluksi tehdään liikkeitä ainoastaan kasvoilla ilmehtien, sitten otetaan kädet ja vähitellen koko keho mukaan. Jonkin ajan kuluttua osat vaihtuvat. Huomio ohjaajana parien muodostaminen. Liikkeet tehtävä riittävän hitaasti, jotta pari pysyy mukana. Herätyskello Tutustutaan ryhmän jäseniin ja uskaltaudutaan kertomaan itsestä jotakin. Piirrä suuri kuvitteellinen kello lattialle. Pyydä ryhmän jäseniä asettumaan kellotaululla kohtaan, mihin aikaan he ovat käyneet nukkumaan edellisenä iltana. Ryhmän asetuttua kellotaululle, jokainen saa kertoa mihin aikaan on mennyt nukkumaan, mitä puuhastellut ennen nukkumaan menoa, onko ilta- vai aamuvirkku yms. Voit esittää apukysymyksiä. Seuraavassa vaiheessa asetutaan kohtaan, mihin aikaan on herännyt aamulla. Kerrotaan, mitä aamutoimia on tehnyt ennen lähtöä yms. Harjoitteen avulla ohjaaja saa huomaamatta tietoa ryhmän jäsenten arkipäivästä; tavoista ja tottumuksista. - 9 -
Fiilisjana Mitataan ryhmän vireys- ja motivaatiotasoa. Jaetaan ryhmässä tietoa osallistujien kesken. Piirrä kuvitteellinen jana lattialle. Janan toinen pää kuvaa fiilistä: mikään ei juuri huvita tai kiinnosta. Vastakkaisessa päässä ollaan intoa täynnä kuin ilmapallo. Pyydä ryhmäläisiä asettumaan janalle paikkaan, joka parhaiten kuvaa sen hetkistä olotilaa. Jokainen saa kertoa lyhyesti, miksi on asettunut janalla kyseiseen paikkaan. Korosta, että jokainen paikka/tunne on oikea ja hyväksytty. Harjoitetta voidaan käyttää esim. päivän/tilanteen alussa sekä lopussa ilmaisemaan tunnetilojen muutoksia. Kartat Uskalletaan esittäytyä ja kertoa itsestä jotakin. Piirrä lattialle kuvitteellinen Suomen kartta. Pyydä ryhmäläisiä asettumaan kartalla syntymäpaikkakuntansa kohdalle. Vuorollaan ryhmäläiset kuvaavat syntymäpaikkaansa ja lapsuuden kotiaan. Halutessasi voit vaihtaa Suomen kartan maapalloksi. Kukin asettuu maanosaan tai maahan, johon haluaisi matkustaa tai missä haluaisi asua. Parihaastattelu Tutustutaan ryhmän jäseniin sekä rohkaistutaan kertomaan parista ryhmässä. Pyydä ryhmäläisiä muodostamaan parit esim. syntymäajan, etunimen alkukirjaimen tai lempivärin mukaan. Jaa kaikille isot paperit tai kartongit. Jokainen piirtää paperille oman kuvansa. Sen jälkeen parit vaihtavat papereita ja haastattelevat toisiaan; horoskooppimerkki, lempijuoma, suosikki elokuva yms. Lopuksi parit esittelevät toisensa koko ryhmälle ja kuvat ripustetaan seinälle. Voit myös varata lehtiä, värejä ja askartelumateriaalia, joita voidaan käyttää oman kuvan ilmaisussa. Tarvittaessa kirjaa apukysymyksiä taululle. - 10 -
Kuutamolla Tutustutaan ryhmän jäseniin. Keskitytään kuuntelemaan toista. Jaa ryhmä esim. hiusten värin, kengän numeron tai silmien värin mukaan 4-6 hengen ryhmiin. Ryhmissä kukin kertoo vuorollaan itsestään neljä tosiasiaa ja yhden valheen. Muut ryhmäläiset yrittävät kysymyksin selvittää, mikä asioista ei ole totta. Kun valhe paljastuu, kertoja vaihtuu. Vaihtoehtona voidaan kertoa neljä valhetta ja yksi tosiasia. Kerrotut asiat voivat olla ryhmästä ja ryhmäytymisen vaiheesta riippuen lyhyitä faktoja kuten ikä, kengän numero, horoskooppimerkki, paras leffa tai kuvata tapahtumia; pienenä aina lauloin ääneen bussissa, olin asunut seitsemällä eri paikkakunnalla ennen kuin täytin kymmenen yms. Hedelmäsalaatti Luodaan välitön ilmapiiri ja puretaan ryhmän levottomuutta. Luodaan tarvittaessa liikettä ja toimintaa. Asetutaan istumaan tuoleille rinkiin. Ohjaaja seisoo aluksi ringin keskellä sanoen esim. kenen mieliruoka ovat lihapullat?. Kaikki, joiden mieliruokaa lihapullat ovat, vaihtavat keskenään paikkaa ja samalla ohjaaja yrittää löytää vapaaksi jääneen tuolin. Ilman paikkaa jäänyt siirtyy vuorostaan keskelle kysymään uuden kysymyksen. Keskellä oleva voi vauhdittaa tilannetta sanomalla seisova pöytä, jolloin kaikkien on pakko vaihtaa paikkaa. Mieliruokien sijaan voidaan kysyä mielijuomia, lempivärejä, lemmikkieläimiä, musiikkilajeja yms. Kortit kertovat Tutustutaan ryhmän jäseniin tai kerätään palautetta. Jaetaan tuntemuksia ja kokemuksia. Asetutaan istumaan rinkiin. Ohjaaja levittää lattialle tai pöydälle paljon erilaisia postikortteja. Ryhmäläiset saavat katsella jonkin aikaa kortteja. Kukin valitsee sellaisen kortin, joka kuvaa parhaiten itseä, tuntemuksia, kokemuksia tai muistoja yms. Sen jälkeen jokainen kertoo nimensä (tutustuminen) ja omat perustelut kortin valinnalleen. Postikorttien asemasta voidaan käyttää erilaisia pikkuesineitä, lehtikuvia yms. - 11 -
Oheiskirjallisuus Aalto, M. 2000. Ryppäästä ryhmäksi. Tampere: Tammer-Paino Oy. Aalto, M. 2002. Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen. Forssa: Forssan kirjapaino Oy. Aho, S. & Laine, K. 1997. Minä ja muut. Kasvaminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Keuruu: Otavan Kirjapaino. Helenius, E., Rautava, M. & Tuovinen, R. 1998. Eväitä elämään. Keinoja nuorten elämäntaitojen vahvistamiseksi. Porvoo: WSOY. Hyppönen, M. & Linnosuo, O. (toim.) 2002. ZIP, ZAP JA BOING. Leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä hoito-, kasvatus- ja sosiaalialan koulutukseen ja työhön. Saarijärvi: Saarijärven Offset. Keltinkangas Järvinen, L. 1998. Hyvä itsetunto. Juva: WSOY. Kemppinen, P. & Rouvinen-Kemppinen, K. 2000. Luovuuden kukoistus. Toiminnallinen harjoituskirja. Tallinna: Kustannusvalmennus P. & K. Oy. Kemppinen, P. & Rouvinen-Kemppinen, K. 1998. Tee jotakin toisin toiminnallinen elämänhallinta. Jyväskylä: Gummeruksen Kirjapaino Oy. Kemppinen, P. & Rouvinen-Kemppinen, K. 1998. Vuorovaikutuksen aarrearkku. Vinkkejä kasvattajille. Helsinki: Hakapaino Oy. Linnonsuo, O. (toim.) 1997. Hyvä, paha ja hauska. Kasvuharjoituksia lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön. Helsinki: Lasten Keskus. - 12 -