Liikenneviraston, Pohjois-Savon ELYn ja Joensuun kaupungin toimivaltaisen viranomaisen välinen aiesopimus joukkoliikenteen kehittämisestä ja rahoituksesta vuosille 2017 2018
Sisällysluettelo 1 SOPIMUSOSAPUOLET... 2 2 LÄHTÖKOHTA... 2 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus... 2 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina... 3 2.3 Liikennekaari... 4 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA... 4 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet... 4 3.1.1 Informaatiopalvelut... 4 3.1.2 Avoin reittiopas... 4 3.1.3 JUKU-järjestelmä... 5 3.1.4 Kestävä liikenne... 5 3.1.5 Muut Liikenneviraston kehittämishankkeet... 6 3.2 Joensuun joukkoliikenne ja kehittämishankkeet... 6 3.2.1 Taustatiedot... 6 3.2.2 Palvelutasomäärittelyt... 7 3.2.3 Lippu- ja maksujärjestelmät... 8 3.2.4 Informaatiojärjestelmä... 8 3.2.5 Kaupungin muut kehittämishankkeet... 9 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS...10 4.1 Kaupungin rahoituksen tilanne...11 5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS...11 6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ...12 7 ALLEKIRJOITUKSET...12 1
1 SOPIMUSOSAPUOLET 1. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Pohjois-Savon ELY-keskus) 2. Joensuun kaupunki toimivaltaisena joukkoliikenneviranomaisena Joensuun, Kontiolahden ja Liperin seudulla (jäljempänä Joensuun kaupunki) 3. Liikennevirasto 2 LÄHTÖKOHTA Tämän sopimuksen lähtökohtana on laatia Joensuun kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketty joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma sekä sopia joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Valtion talousarvion mukaan joukkoliikenteen valtionavustusta on mahdollista myöntää keskisuurille kaupunkiseuduille, jos ne ovat tehneet aiesopimuksen joukkoliikenteen kehittämisohjelman toteuttamisesta. Valtioneuvoston asetuksen joukkoliikenteen valtionavustuksista (1273/2013) mukaan kaupunkiseuduille voidaan myöntää valtionavustusta palvelusopimuksen mukaisen liikenteen ostoihin, hintavelvoitteen korvaamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämiseen enintään 50 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Joukkoliikenteen aiesopimus sisältää keskeisiä joukkoliikenteen kehittämistoimia joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamiseksi ja matkustajamäärien lisäämiseksi. Aiesopimuksessa sovitaan lähivuosien joukkoliikenteen palvelutasoa parantavat kehittämistoimenpiteet sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksen periaatteet. Aiesopimuksella pyritään parantamaan valtion ja kaupunkiseudun koordinaatiota joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamisessa ja rahoituksen suunnittelussa. Aiesopimukset solmitaan keskisuurten kaupunkiseutujen toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tämä aiesopimus on voimassa vuosina 2017 2018. 2.1 Aiesopimuksen tarkoitus Tämän sopimuksen tarkoituksena on edistää Joensuun kaupungin ja valtion joukkoliikenteen kehittämistoimien toteutumista. Tällä aiesopimuksella sopimusosapuolet sopivat vuosien 2017 2018 Liikenneviraston, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Joensuun kaupungin joukkoliikenteen keskeisten kehittämishankkeiden edistämisestä sekä joukkoliikenteen valtionrahoituksesta. Kehittämishankkeiden ja valtionrahoituksen edellytyksenä on, että sekä valtion että Joensuun kaupungin vuosittaisissa talousarvioissa on tarkoitukseen osoitettu tarvittavat määrärahat. Valtion rahoitusosuus tulee Liikenneviraston myöntämästä keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennemäärärahakiintiöstä (talousarviomomentti 31.30.63) ja määrärahan käyttöön sovelletaan joukkoliikennelain (869/2009) 46 :n 2 momenttia sekä joukkoliikenteen valtionavustuksista annettua 2
asetusta (1273/2013, 1318/2015). Menettelyn tarkoituksena on siirtyä joukkoliikenteen kehittämisessä pitkäjänteiseen rahoituksen suunnitteluun, lisätä joukkoliikenteen markkinaosuutta nostamalla palvelutasoa ja tukea Joensuun kaupunkia sen joukkoliikennettä koskevissa linjauksissa ja päätöksissä vahvistettujen seudun joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden toteuttamisessa. Tämän aiesopimuksen lähtökohtana on, että määräraha pysyy nykyisellä tasolla 2017 2018. Valtion ja kuntien rahoitusosuus on riippuvainen määrärahan tasosta vuosittain ja niihin voi vaikuttaa poliittiset päätökset lyhyelläkin aikavälillä. Aiesopimusmenettelyssä tarkennetaan yhteisesti asetettuja lyhyemmän aikavälin tavoitteita ja luodaan pidemmän aikavälin kehittämispolku, johon niin valtion kuin kaupunginkin rahoitusta on tarkoitus kohdentaa. Valtionrahoituksen jakokriteerinä tullaan käyttämään Selvitys joukkoliikenteen valtion rahoituksesta raportin (Liikennevirasto 43/2015) mukaisia kriteereitä. Aiesopimuksen tavoitteena on sopimusosapuolten yhteinen tahtotila joukkoliikenteen kehittämistavoitteista sekä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden yhteensovittaminen. Osapuolten tulee huomioida joukkoliikenteen suunnittelu ja kehittäminen myös liikennejärjestelmätasolla. 2.2 Sopimusosapuolten roolit joukkoliikenteen järjestäjinä ja rahoittajina Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisesta kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Sen vastuulla on joukkoliikenteen valtakunnallisten kehittämishankkeiden rahoittaminen ja joukkoliikenteen valtionavustusten myöntäminen sille valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen puitteissa. Liikennevirasto tukee valtakunnallista liikkumisen ohjausta joukkoliikenteen valtionavustushankkeilla. Liikkumisen ohjauksen valtionavustushankkeilla kannustetaan kestäviin liikkumistapoihin. Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Joensuun kaupunki vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä ja paikallisista kehitystoimenpiteistä toimivalta-alueellaan. Se vastaa alueensa joukkoliikennerahoituksesta ja voi lisäksi hakea Liikennevirastolta keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisesti. Valtionavustusmenettelystä on tarkemmin sovittu kohdassa 5. Pohjois-Savon ELY-keskus vastaa toimivaltaisen viranomaisen alueen ylittävästä liikenteestä, silloin kun se kohdistuu kyseisen ELY-keskuksen alueelle. Tämä liikenne palvelee myös Joensuun kaupungin sisäisiä yhteyksiä ja sen tulee osallistua sen rahoitukseen yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Yksityiskohtaisemmin liikenneasioiden hoidon yhteistyöstä sovitaan aina tapauskohtaisesti tai erikseen solmittavassa Joensuun kaupungin ja ELY-keskuksen yhteistyösopimuksessa. 3
2.3 Liikennekaari Käynnissä oleva liikennelainsäädännön uudistushanke liikennekaari toteuttaa kahta hallitusohjelman kärkihanketta, digitaalisen liikennetoimintaympäristön rakentaminen ja sääntelyn sujuvoittaminen. Liikennekaari-hanke toteutetaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa liikennekaareen on sisällytetty maaliikenteen liikennemarkkinoita ja -palveluita koskevat säädökset. Liikennekaaren ensimmäinen vaihe on tulossa voimaan kesällä 2018. Liikennekaari vaikuttaa Liikenneviraston rooliin joukkoliikenteessä ja sen voimaantulon jälkeen Liikenneviraston nykyisiä kehittämishankkeita ja roolia niissä on tarkasteltava uudelleen. Liikennevirasto valmistautuu liikennekaaren voimaantuloon kehittämällä ja rakentamalla liikennekaaren vaatimuksen mukaisia palveluita liikkumispalveluiden tuottajille. Liikennekaaren mukaisesti Liikenneviraston tehtäviin kuuluu myös liikkumispalveluiden kysynnän ja tarjonnan seuraaminen sekä liikkumispalveluiden kehittämisen yhteensovittaminen. 3 JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN SOPIMUSKAUDELLA 3.1 Valtakunnalliset kehittämishankkeet Valtakunnallisten kehittämishankkeiden kehittämisvaiheen rahoituksesta vastaa Liikennevirasto. Toteuttamisvaiheen kustannuksista sovitaan sopimusosapuolten kesken erikseen. 3.1.1 Informaatiopalvelut Liikennevirasto vastaa joukkoliikenteen valtakunnallisten informaatiojärjestelmän kehittämisestä. Liikennevirasto kokoaa ja julkaisee tiedot kaikista joukkoliikenteen reiteistä ja aikatauluista valtakunnallisesti. Tietoja tarvitaan matkustajainformaatiopalveluiden tuottamisessa sekä viranomaisen käytössä liikenteen suunnittelussa, järjestämisessä, palvelutason määrittelyssä ja seurannassa. Tietoja voidaan luovuttaa myös palvelujen tuottajille lisäarvopalvelujen tuottamista varten. Joensuun kaupunki sitoutuu toimittamaan joukkoliikennepalveluistaan Liikennevirastolle matkustajainformaatiopalveluiden vaatimat pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot käytössä olevaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Liikennevirasto koordinoi ja ohjeistaa informaatiojärjestelmän sekä lippu- ja maksujärjestelmän tietokantojen käytön niin, että kaupunki velvoitetaan toimittamaan pysäkki-, reitti- ja aikataulutiedot vain yhteen valtakunnalliseen tietokantaan (joukkoliikenteen koontikanta). Luovutettavista tiedoista on määritelty joukkoliikennelain 57 :ssä. 3.1.2 Avoin reittiopas Liikennevirasto kehittää uutta avointa reittiopasta yhteistyössä HSL:n ja TVV Lippu- ja maksujärjestelmät Oy:n (LMJ Oy) kanssa. Uusi reittiopas valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä ja julkaistaan osoitteessa www.matka.fi. Avointa reittiopasta kehitetään myös keskisuurten kaupunkiseutujen paikallisiksi reittioppaiksi. Keskisuuret kaupunkiseudut liittyvät avoimeen reittioppaaseen LMJ Oy:n kautta. 4
Liikennevirasto käynnistää syksyllä 2016 reaaliaikapilotin, jonka tavoitteena on kehittää joukkoliikenteen reaaliaikatietojen esittämistä avoimessa reittioppaassa. Joensuun kaupunki on mukana kehityshankkeessa TVV LMJ Oy:n osakkaana ja ottaa järjestelmän käyttöönsä ja osaltaan kustannettavakseen edellyttäen, että kehityshankkeen tavoitteet toteutuvat ja ylläpidon hinta asettuu noin 20 000 vuositasolle. 3.1.3 JUKU-järjestelmä JUKU-järjestelmä on joukkoliikenteen rahoitus-, kustannus- ja suoritetietojen keräys- ja seurantajärjestelmä. JUKU-järjestelmän avulla digitalisoidaan nykyisiä joukkoliikenteen rahoitukseen, sekä kustannus- ja suoritetietoihin liittyviä prosesseja. JUKU-järjestelmää käytetään suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen osalta joukkoliikenteen valtionavustusten hakemus- ja maksatusprosessissa sekä toimivaltaisten viranomaisten tunnuslukutietojen keräämisessä. Tavoitteena on edistää tunnuslukujen sähköistä julkaisua ja raportointia, käytettävyyttä sekä eri toimivaltaisten viranomaisten vertailtavuutta. JUKU-järjestelmän kautta kerätään myös tietoa kaupunkiseutujen tulevista kilpailutuksista (kilpailutusrekisteri). Rekisteri hyödyttää joukkoliikenneviranomaisia kilpailutusten suunnittelussa, liikenteenharjoittajia oman liiketoimintansa suunnittelussa, valtakunnallisia toimijoita markkinatilanteen seurannassa ja kuntia omien liikennepalveluidensa suunnittelussa. Joensuun kaupunki käyttää JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. 3.1.4 Kestävä liikenne Liikennevirastolla on valmisteilla kestävän liikenteen selvitystyö, jonka keskiössä on liikenteen ja liikenneinfrastruktuurin kasvihuonepäästöjen vähentäminen. Joukkoliikenteen hankintojen osalta päästöihin voi vaikuttaa erityisesti kalustovaatimusten kautta. Alueellisesti viranomaiset voivat vaikuttaa päästöihin myös esimerkiksi tukemalla energiatehokkuutta ja käyttöastetta nostavia valintoja. Kestävän liikenteen selvitystyöstä julkaistaan raportti, jota myös kaupungit voivat hyödyntää vähäpäästöisyyttä edistävissä toimissaan. Liikennevirastolla on käynnissä sähköbussiselvitys. Selvityksen tavoitteena on lisätä kaupunkien ja joukkoliikenteen toimivaltaisten viranomaisten tietoa sähköbussiliikenteen suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä kysymyksissä. Selvitys käsittelee sähköbussiliikenteen suunnittelukysymyksiä ja rajoitteita, kilpailutuksia ja hankintoja sekä kaupunkien ja joukkoliikennetoimijoiden rooleja. Selvityksestä julkaistaan raportti, joka käsittelee tietoa, ohjeita ja työkaluja sähköbussien käyttöönotossa kaupunkiseuduilla. 5
3.1.5 Muut Liikenneviraston kehittämishankkeet Liikennevirasto on mukana joukkoliikenteen JOUSI-yhteistoimintaryhmässä. JOUSI-yhteistoimintaryhmä kehittää ja edistää asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden rakentumista sekä alan houkuttelevuutta ja osaamista. Liikennevirasto kehittää joukkoliikenteen sidosryhmäyhteistyötä, jossa yhteistyötä arvioidaan niin JOUSI-yhteistoimintaryhmän kuin laajemminkin joukkoliikenteen sidosryhmäyhteistyön osalta. Liikennevirasto jatkaa joukkoliikenteen valtionrahoituksen kehittämistä Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta -raportin (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 43/2015) perusteella. Liikenneviraston ohjeistus joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn (Liikenneviraston ohjeita 31/2015) on julkaistu 2015. Liikennevirasto ohjeistaa ELY-keskuksia joukkoliikenteen palvelutason määrittelyssä. Tarkoituksena on, että myös toimivaltaiset viranomaiskaupungit ja -seudut soveltavat ohjeistusta palvelutasoa määritellessään. Liikennevirasto on julkaissut julkisen liikenteen sanaston. Julkisen liikenteen sanastoa tullaan ylläpitämään ja päivittämään. Julkisen liikenteen sanaston tarkoituksena on luoda alalle yhtenäinen sanasto sekä määritelmiä tukemaan joukkoliikennetyötä. Joensuun kaupunki ja Pohjois-Savon ELY-keskus sitoutuvat käyttämään julkisen liikenteen sanastoa esimerkiksi selvityksissään. 3.2 Joensuun kaupungin joukkoliikenne ja kehittämishankkeet Joensuun kaupunki kehittämishankkeiden rahoituksesta vastaavat seudun kunnat itse. Kaupunki voi hakea valtionavustusta joukkoliikenteen valtionavustusasetuksen mukaisiin kehittämishankkeisiin tämän sopimuksen ja vuosittaisten aiesopimuspalaverien pohjalta. Lisäksi tähän sopimukseen on kirjattu muulla rahoituksella suunniteltavia tai toteutettavia kehittämishankkeita, jotka tukevat joukkoliikenteen palvelutason parantamistavoitteita. 3.2.1 Taustatiedot Joensuun seudullinen joukkoliikennealue kattaa Joensuun kaupungin sekä Kontiolahden ja Liperin kunnat. Alueella on yhteensä noin 103.000 asukasta. Toimivaltainen viranomainen on kuntalain ja kuntien hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaisesti Joensuun kaupungin perustama seudullinen joukkoliikennejaosto, jossa Kontiolahden ja Liperin kunnat ovat edustettuina. Jaosto toimii Joensuu kaupungin kaupunkirakennelautakunnan alaisuudessa. 6
Toimivalta-alueen kartta 3.2.2 Palvelutasomäärittelyt Toimivalta-alueen palvelutasotavoitteiden pohjana olivat vuonna 2009 valmistuneen KETJU-hankkeen (keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus) yhteydessä tehdyt palvelutasotavoitteet. Liikenneviraston ohjeessa (15/2011) päivitetyt palvelutasoluokkien kriteerit huomioitiin soveltuvin osin palvelutasomäärittelyissä. Palvelutasotavoitteet on hyväksytty Joensuun kaupunginosien ja taajamien osalta seudullisessa joukkoliikennejaostossa 20.6.2012 31, Kontiolahden osalta Kontiolahden kunnan teknisessä lautakunnassa 4.9.2012 80 ja Liperin kunnan osalta K kunnanhallituksessa 3.9.2012 177. Palvelutasopäätös on voimassa 31.12.2017 saakka. Palvelutasotavoitteet löytyvät osoitteesta: http://www.joensuu.fi/documents/11127/694981/palvelutasotavoite_2014.pdf/7614e322-25d8-4de6-a9e8-d5b5d3cc2ff0 Käyttöoikeussopimuksia jatketaan optioilla siten, että sopimukset päättyvät vuosina 2019 (2 kpl) ja 2021 (1 kpl). Sopimuskausia jatkamalla on tavoitteena käyttöoikeussopimusliikenteen vakiinnuttaminen. Voimassa olevan palvelutasopäätöksen voimassaoloa jatketaan ja palvelutasot tarkistetaan seuraavaa kilpailutusta varten vuonna 2018. Seuraavassa kilpailutuksessa huomioidaan myös aluehallintouudistus ja liikennekaari. 7
Toimivalta-alueen viimeinen siirtymäajan liikennöintisopimus päättyy 31.12.2016 välillä Joensuu Kiihtelysvaara. Kyseinen liikennetarjonta on kilpailutettu yhdessä POSELYn Joensuu-Ilomantsi liikenteen kanssa ja tältä osin POSELY:n käyttöoikeussopimus tulee voimaan 1.1.2017. 3.2.3 Lippu- ja maksujärjestelmät Toimivaltaisten viranomaisten yhteinen lippu- ja maksujärjestelmä, Waltti, on ollut Joensuussa käytössä elokuusta 2014 alkaen. Silloin otettiin käyttöön Waltti-kortit alueen koululaisille. Kortteja oli pilotointivaiheessa käytössä n. 1500 kpl. Muiden Waltti-tuotteiden myynti ja käyttö aloitettiin vaiheittain 26.1.2015. Käytössä on kaikkiaan yli 10.000 korttia. Pohjois-Savon Ely-keskus tuli mukaan Walttiin Joensuuhun päättyvien liikenteiden osalta 6.6.2016. Alueella on yhteisesti sovittu vyöhykkeistä, vyöhykehinnoista, kausilippujen ristiinkäytöstä ja nousukorvauksista. Ely-keskus ostaa lipunmyyntipalvelut Joensuun kaupungin palvelupisteestä, Carelicum Palveluista. Etenemispolku on Waltin osalta sovittu seuraavaksi: 1) pankkikorttimaksaminen busseissa (ei Waltin vaatimuksia, liikennöitsijälähtöinen) 2) kertakortit 3) yhteys Waltti-järjestelmästä kassajärjestelmään Oy Matkahuolto Ab:n kanssa voimassa oleva palvelusopimus viiveajan lippujärjestelmän tuottamisesta on irtisanottu päättymään 31.12.2016. Samalla lopetetaan seutu- ja maakuntalippujen myynti joensuulaisille, kontiolahtelaisille ja liperiläisille. Muut Matkahuollon valtakunnalliset lipputuotteet käyvät liikenteessä toistaiseksi. 3.2.4 Informaatiojärjestelmä Tällä hetkellä on käytössä Trapeze Oy:n Traveller aikatauluhakupalvelu. Pysäkkitiedot on aikanaan tallennettu Digiroadiin, josta ne on siirretty Travelleriin ja Walttiin. Aikatauluinformaatio reitteineen, linjoineen ja pysäkkikohtaisine ajoaikoineen tallennetaan Walttiin, josta tiedot siirretään muutosten päivitysten yhteydessä Travelleriin sekä ajoneuvolaitteille. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Joensuuhun on tehty kesällä 2016 pilotointimielessä Digitransitista oma, personoitu aikatauluhakupalvelu, Joensuun Reittiopas. Joensuu on valmis ottamaan Digitransit aikatauluhakupalvelun tuotantokäyttöön heti, kun se on käytännössä mahdollista. Joensuu on myös ilmoittautunut mukaan Liikenneviraston joukkoliikenteen reaaliaikapilottiin. Näiden lisäksi Joensuussa voi aikataulutietoja hakea Nysse-mobiilisovelluksella 8
3.2.5 Kaupungin muut kehittämishankkeet Hintakampanjat Matkustajamäärä lisäämiseksi on käynnissä hintakampanja, jossa arkipäivisin maanantaista-perjantaihin voi matkustaa edullisilla yhdellä vyöhykkeellä 2 :n, kahdella vyöhykkeellä 3 :n ja kolmella vyöhykkeellä 4 :n tasataksalla klo 10-14 ja klo 18 jälkeen. Sama vyöhykehinnoittelu on voimassa myös lauantaisin ja sunnuntaisin koko päivän. Kampanja on toistaiseksi voimassa 4.6.2017 saakka. Aivan uusia matkustajia on pyritty houkuttelemaan kyytiin Joensuun keskustan jalankulkualueella City-vyöhykehinnoittelulla. Aikuisen kertalipun hinta on 2 ja lapsen kertalipun hinta 1. Meijän kyyti Pohjois-Savon ELY-keskus ja Joensuun ja Lieksan kaupungit ovat käynnistämässä Meijän Kyyti kokeilua, jossa tavoitteena on luoda ja tukea uudenlaisten kutsuohjautuvien joukkoliikenteiden syntymistä, myös pidempimatkaisiin liikkumistarpeisiin. Hankkeessa samaa kalustoa käytettäisiin avoimeen joukkoliikenteeseen Lieksan ja Joensuun välillä ja väliaikoina kuntien sisäisiin tarpeisiin Lieksassa ja Joensuussa. Hankkeen kustannusarvio vuodessa on noin 102.500, josta POSELY:n osuus 50 % eli 51.250, Joensuun osuus 30 % eli 30.750 ja Lieksan osuus 20 % eli 20.500. Joensuun osuus jaetaan logistiikkapalvelujen ja joukkoliikenteen kesken. Hanke käynnistyy vuonna 2017. Joensuun keskustan pysäkkijärjestelyt ja asemanseudun matkapalveluiden uudistaminen Joensuun keskustassa on käynnistymässä Kauppatorin uudistaminen. Hankkeeseen kuuluvat toriparkin lisäksi torin pintojen uudistaminen ja uuden torilavan rakentaminen. Lisäksi uudistuksen yhteydessä parannetaan kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä keskustassa sekä keskitetään joukkoliikenteen pysäkkejä. Hanke käynnistyy mahdollisesti jo syksyn 2016 aikana. Uusi pysäkkijärjestely ajoittunee vuoteen 2018. Joensuun asemanseudulla on käynnissä kaikki liikennemuodot kattava matkapalveluiden uudistaminen asemanseudun asemakaavan laatimisen yhteydessä. Asemanseudun kaavassa tavoitellaan kaupunkimaisen rakenteen toteutumista rautatien ja Pielisjoen väliselle alueelle. Kaavassa ratkaistaan alueelle tulevan uudisrakentamisen, kuten hotelli- ja majoitustoiminnan laajentumisen, kaupunkikylpylän, matkapalveluiden ja asunto-, liike- ja toimistorakennusten sijainti ja laajuus. Lisäksi matkustajapalveluja ajantasaistetaan ja ratkaistaan alueen liikennejärjestelyt, ulkoilureitit sekä Sirkkalanpuiston laajuus. Molempiin hankkeisiin liittyen tarvitaan suunnitelma siitä, mitä informaatiota, missä ja miten esitetään Kauppatorin joukkoliikennepysäkeillä, asemanseudulla ja laajemminkin toimivalta-alueella. Suunnitelman tekeminen on ajankohtaista vuonna 2017, kunhan Digitransit ja mahdollisesti myös reaaliaikainen informaatio on käytettävissä. 9
Rantakylä-Utra osayleiskaava ja EAKR-hanke Älykäs kaupunginosa Rantakylä-Utra Älykäs Rantakylä-Utra -hankkeessa keskitytään tunnistamaan sellaisia paikallistason toimenpiteitä, joilla energiatehokkuutta saadaan parannettua ja kotimaisten uusiutuvien energioiden osuutta kasvatettua. Hankkeessa kartoitetaan ja mallinnetaan ne keinot, joilla Rantakylä-Utra muutetaan energia- ja resurssitehokkuudeltaan nykyaikaiseksi "älykkääksi" (Smart City) kaupunginosaksi. Hankkeen näkökulmat ovat kiinteistöenergia: rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja keinot, lähienergia: kotimaisten uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen alueella; liikkuminen ja kaupunkirakenne: jalankulun, pyöräilyn ja julkisen liikenteen houkuttelevuus ja edistäminen sekä digitalisointi: energia- ja resurssitehokkuuteen vaikuttavat digitaaliset palvelut ja tietotekniset ratkaisut. Rantakylä-Utra alueella on jo nyt seudun paras joukkoliikennetarjonta. Alueen täydennysrakentaminen ja Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselta Rantakylään siirtyvä normaalikoulu lisäävät matkustustarvetta alueella entisestään. 4 JOUKKOLIIKENTEEN RAHOITUS Alla olevaan taulukkoon on koottu aiesopimuskauden hintavelvoitteet, ostoliikenne ja kehittämishankkeet yhteensä. TVV Valtio Valtion osuus Vuosi Ostoliikenne Hintavelvoite Kehittäminen Yhteensä Tuki % 2017 2 815 000 10 000 50 000 2 875 000 545 000 19,0 2018 2 900 000 0 50 000 2 950 000 575 000 19,5 Tässä esitetyt eurosummat kuvaavat sitä suuntaa, johon valtion ja kaupungin rahoitus sopimuskaudella kehittyy. Ne eivät kuitenkaan sido sopimusosapuolia, vaan rahoituksesta päätetään talousarviomenettelyn mukaisesti aina vuodeksi kerrallaan. Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (43/2015) määritteli keskisuurille kaupunkiseuduille kriteerit, joiden mukaan valtionavustus jaetaan. Keskisuurten kaupunkiseutujen osalta valtionavustukset jaetaan asukasluvun (painoarvo 70%) ja kunnan oman joukkoliikennerahoituksen mukaan (painoarvo 30%). Kunnan oma rahoitus koostuu edellisen vuoden valtionapukelpoisista nettokustannuksista. Yksityiskohtaiset rahoitukseen liittyvät taulukot ovat liitteissä. Rahoitustaulukot täytetään toteuman mukaan vuosittaisissa aiesopimuspalavereissa. Aiesopimuspalavereissa täydennetään seuraavat taulukot: Taulukko 1: Joukkoliikenteen rahoituksen jakautuminen Taulukko 2: Ostoliikenteen jakautuminen paikallisliikenne/palveluliikenne Taulukko 3: Hintavelvoitteiden jakautuminen 10
4.1 Kaupungin rahoituksen tilanne Kaupungin painopisteet joukkoliikenteen ostoissa Joensuun seudun joukkoliikenne on hankittu 1.7.2014 alkaen kolmella käyttöoikeussopimuksella (kannusteurakkamalli): 1) Kohde 1: Joensuun kantakaupunki Liikennöinnistä vastaa Savo-Karjalan Linja Oy. Sopimuksen arvo on noin 2,6 m /vuosi. Sopimusaika 1.7.2014 6.6.2021 (optio otettu käyttöön) 2) Kohde 2: Liperi Joensuu Hammaslahti Kohdetta liikennöi Linja-Karjala Oy. Sopimuksen arvo on noin 2,35 M /vuosi. Sopimusaika 1.7.2014-2.6.2019 (optio otettu käyttöön) 3) Kohde 3: Joensuu - Kontiolahti Liikennöinnistä vastaa Savo-Karjalan Linja Oy. Sopimuksen arvo on noin 2,15 M /vuosi. Sopimusaika 1.7.2014 2.6.2019 (optio otettu käyttöön) POSELYn kanssa on 2 yhteistä käyttöoikeussopimusta, Joensuu-Lieksa ja Joensuu-Ilomantsi - väleillä. Sopimukset päättyvät 2.6.2018 + mahdollinen optio 1+1+1 v. Joensuu maksaa sopimuksesta sisäisenä liikenteenä ajettujen vuorojen kilometrien suhteessa oman osansa. Kesäkuusta 2017 alkaen Joensuu, Kontiolahti ja Liperi maksavat POSELY:n hankkimasta muustakin liikenteestä 10 % ao. kuntia palvelevien liikenteiden osalta ja kesäkuusta 2018 alkaen toimivalta-alueen maksettava osuus on 20 %. Palveluliikenne / avoin joukkoliikenne Paikallisliikenteeseen integroitua avointa palveluliikennettä hoidetaan Joensuussa 2 pikkubussilla. Sopimus on voimassa 1.1.2014 31.7.2018 (käytössä 2 vuoden optio). Lisäksi asiointiliikenteitä hoidetaan Enon, Uimaharjun, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran taajamissa takseilla. Reittejä ajetaan kutsusta 1-2 päivänä viikossa. Kontiolahden kunnan alueella toimii 3 asiointitaksilinjaa, jotka liikennöivät kutsusta 1 päivä/viikko. 5 VALTIONAVUSTUKSEN RAPORTOINTI JA MAKSATUS Valtionavustuksien myöntämistä säätelee valtionavustuslaki (688/2001). Tämä aiesopimus ei yksinään oikeuta Joensuun kaupunkia saamaan joukkoliikenteen valtionavustusta, vaan kaupunki hakee erikseen Liikenneviraston ohjeiden mukaan valtionavustusta vuosittain tässä sopimuksessa mainittuihin kohteisiin. 11
Joukkoliikenteen valtionavustuksen hakeminen, päätökset ja maksatus toteutetaan JUKU-järjestelmässä. Liikennevirasto maksaa keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen valtionavustuksen Joensuun kaupungille sekä hintavelvoitteiden, ostoliikenteen että kehittämishankkeiden osalta kunkin vuoden kuudelta ensimmäiseltä ja viimeiseltä kuukaudelta sen jälkeen, kun se on vastaanottanut kulloinkin voimassa olevien ohjeiden mukaiset seurantatiedot sekä muut mahdolliset valtionavustuspäätöksessä vaaditut tiedot JUKU-järjestelmän kautta määräaikaan mennessä. Joensuu kaupunki sitoutuu käyttämään JUKU-järjestelmää kulloinkin voimassa olevan ohjeistuksen mukaisesti. 6 AIESOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, TARKISTAMINEN JA YHTEISTYÖ Sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun asti. Sopimuksen seurantaa varten järjestetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä sopimusosapuolten välinen seurantapalaveri, jossa käydään läpi sopimuksen toteutuminen sekä päivitetään kehityshankkeiden ja valtionrahoituksen tilanne. 7 ALLEKIRJOITUKSET..2016 NIMI TITTELI KAUPUNKI NIMI TITTELI KAUPUNKI..2016 NIMI TITTELI ELY NIMI TITTELI ELY..2016 NIMI TITTELI Liikennevirasto NIMI TITTELI Liikennevirasto 12
Liite 1: Joukkoliikenteen kustannukset ja valtion joukkoliikennetuki: Taulukko 1: Joukkoliikenteen nettokustannusten jakautuminen ja valtion joukkoliikennetuki luvut sis.alv TVV-alue Valtio Valtion osuus Vuosi Ostoliikenne Hintavelvoite Kehittäminen Yhteensä Tuki % 2009 130 663 841 515 972 178 436 217 45 2010 132 675 752 178 884 853 409 822 46 2011 127 024 768 141 895 165 422 304 47 2012 261 175 802 554 1 063 729 449 708 42 2013 361 369 830 460 68 409 1 260 238 515 000 41 2014 1 592 357 488 935 130 931 2 212 223 515 000 23 2015 3 071 409 136 106 31 026 3 238 541 505 000 16 2016 3 097 000 80 000 9 000 3 186 000 515 000 16 Taulukko 2: Ostoliikenne luvut sis.alv Vuosi Paikallis-liikenne TVV-alue Palveluliikenne Yhteensä 2009 0 130 663 130 663 2010 0 132 675 132 675 2011 0 127 024 127 024 2012 133 741 127 434 261 175 2013 225 282 136 087 361 369 2014 1 480 157 112 200 1 592 357 2015 2 944 779 126 630 3 071 409 2016 2 981 000 116 000 3 097 000 Taulukko 3: Hintavelvoitteet luvut sis.alv TVV-alue Vuosi Kaupunkiliput Seutuliput Yhteensä 2009 462 506 379 009 841 515 2010 394 760 357 418 752 178 2011 425 508 342 633 768 141 2012 446 152 356 402 802 554 2013 493 144 367 316 860 460 2014 253 443 235 492 488 935 2015 13 832 122 274 136 106 2016 0 80 000 80 000 13