Maan rakenne ja vesitalous n maatalouden sopeutuminen ilmastomuutokseen
Sisältö Hyvärakenteinen maa Tiivistymisongelmat P-Savossa Tiivistymisriskin arvioiminen RAE-hankkeessa Tiivistymisen estäminen ja korjaaminen Nurmien sato ja kuivuusriski Nurmikasvit tiivistymien korjaajina ja kuivuusriskin vähentäjinä?
Tähän pyritään - Hyvärakenteinen maa Prosenttia maatilavuudesta Hienojakaiset ja karkearakeiset maat erilaisia Kiintoaines Vesi Ilma Mururakenne parantaa rakennetta savimailla Humus ja muu eloperäinen aines parantavat rakennetta ja ominaisuuksia
Maan tiivistymisen ongelmat ssa Pääosin hietamaita Herkästi tiivistyviä hiesumaiden osuudessa suuria kuntakohtaisia eroja Keskimäärin noin neljännes Vieremä lähes puolet Karttula, Keitele, Pielavesi, Tuusniemi alle 10 %
Viljatiloilla monokultuurin vaikutukset näkyvät Tiivistymisen aiheuttamia ongelmia esiintyy melko yleisesti Kemiallinen viljavuus hyvä, mutta satovarmuus heikko Yleensä yksittäisiä lohkoja Kuva: H. Mäkipää
Nurmiviljelyn tiivistymisongelmat Nurmiviljelyn tiivistymät 2000-luvulle tultaessa enemmän pintamaan tiivistymistä (mm. pyöröpaalaus) ja korjautuu yleensä kynnön yhteydessä Päistetiivistymistä Kuva: A. Mustonen Raidetiivistymistä havaittavissa; 2. vuoden nurmea, hs HHt, kevään lietteenlevitys näkyi silmämääräisesti vielä 2. sadolla, mutta ei 3. sadolla. Kuva: A. Mustonen
Ongelmat lisääntyneet - Maan tiivistyminen näkyy nurmisadoissa Lietettä joudutaan levittämään jo keväällä ja myös 1. vuoden nurmille Erityisesti vuokramaiden ojitus tehdään minimipanoksin > ojitus on riittämätön jos sateet jatkuvia tai rankkoja Kuva: Irja Harakka
`ei koskaan oikein kunnon satoa.` HsS Täydennysojitettu salaojalohko, n. 10 vuotta nykyisellä haltijalla 1. v apilapit. säilörehunurmi, juuristo vielä kehittymätön, matala Massiivinen rakenne, suuria paakkuja -> riittääkö juuriston tunkeutumiskyky, miten ravinnesuhteet tukevat kasvia ja maan murustumista Tulossa jankkurointiin kesällä 2015. Kuva: A. Mustonen
Kuiva (Loam) hshht; 45 tn yhdistelmä, Itsekulkeva lietevaunu, kolme akselia, rengaspaineet 1-1.2 bar
Sama maa kosteana
Sama maa kosteana, massaa 47 tn (300 hv tr + 2-akselinen lietevaunu 30 tn)
Negatiivinen viljavuuskierre Märkä maa, alhainen biologinen aktiivisuus, (alhainen ph), ravinteiden epätasapaino Heikko kaasujen vaihto, haitallisia kaasuja Heikko ravinteiden ja veden otto Massiivinen maan rakenne (hidas kuivuminen), Heikko juuren kasvu, pinnallinen juuristo Heikko biomassan tuotanto (sato ja juurimassa)
Raiviot ovat haasteellisia viljeltäviä -> tiivistymisherkkiä Kantokarheet jäätyvät ja varastoivat vettä -> karheiden kupeet pitkään märkiä Pintavesien kertymistä notkoihin ja painanteisiin Alhainen ph -> alhainen maan biologinen aktiivisuus Usein vähämultaisia, heikosti kehittyneitä maita ja ravinteisuudeltaan epätasapainoisia -> äärevät kasvuolot Kuva: A. Mustonen
Tiivistymän estämis- ja korjauskeinot pohjatyö Liika vesi pois pellolta Piiri- ja valtaojat vetokykyisiksi, pumppuasemat, täydennysojitus, pinnan muotoilu, sorasilmiä Päisteiden vähentäminen (kuvioiden yhdistäminen, tilusjärjestelyt) Viljelystiet ja riittävästi liittymiä -> siirtoajo pellolla minimiin Akselipainojen vähentäminen (pintapaineen pienetäminen), tulevaisuudessa robottitekniikka? ph (tyydyttävä tai) hyvä -> korkea biologinen aktiivisuus Ravinteiden tasapaino (Ca-Mg-K-hivenet) Oikein tehty jankkurointi
Tiivistymän estämis- ja korjauskeinot - viimeistelytyö Tasapainoinen lannoitus, ravinteita satotasoa vastaavasti, hivenravinteita maan mikrobeille? Ja kasville Monivuotinen seosnurmi -> Heiniä ja nurmipalkokasveja Ilmaston lämpenemisen myötä välikasveina palkoviljat, öljykasvit, syysviljat Täystiheä kasvusto koko nurmen iän -> täydennyskylvö 2. satovuonna ja/tai vuosittain Pitkäikäiset nurmet (5-6 vuotta?) tai nurmien suorakylvö Pohjamaan tiivistymisen satoa alentava vaikutus näkyy vielä 30 vuoden jälkeen
Täystiheä kasvusto -> keskimäärin 10 000 kg ka nurmiheinää/v Tiheys 60 % vs. tiheys 30 % Nurmen tiheyden ja koostumuksen (apilapitoisuuden) määrittäminen Päivi Kurki, MTT Mikkeli 31.1.2014
Kuivuusriski nurmiheinillä Nurmet tarvitsevat runsaasti vettä Typen liikkuminen kasviin perustuu veden liikkumiseen maassa ja haihtumisimuun kasvissa Mahdollinen sadonalennus n. 20 % Esim. 140 lä, sr 11 kg ka/pv -> 562 tn ka (ilma nuorkarjan tarvetta) Kahden kuukauden reservi 93 tn ka -> 14,5 ha ylimääräinen korjuuala kun satotaso 6500 kg ka/ha Aukkoisessa kasvustossa vielä enemmän
Noin puolet kasvin massasta on juuria
Juuristo kehittyy usean vuoden ajan Lähde: http://pubs.aic.ca/doi/pdf/10.4141/p01-139
Maan kantavuuden ja rakenteen parantaminen kasveilla? Kaikilla nurmikasveilla suurin osa juuristosta kehittyy 0-15 cm syvyyteen Sinimailasella pintajuuriston osuus on muita vähäisempi ja juuriston max.syvyys n. 4 m (jopa 7) Sinimailanen herkkä happamuudelle ja/tai liukoiselle alumiinille? Juuristo kehittyy usean vuoden ajan Verso:juurisuhde Bolinder ym. (2001) tutkimuksessa oli 1. vuonna keskimäärin 1,3 ja 2. vuonna 0,6 TUTKIMUSKYSYMYKSIÄ Kuinka pitkään nurmen ikää kannattaa/pitää jatkaa että tiivistymät korjautuvat? Mitä lajikkeita tulee käyttää?
Kiitos mielenkiinnosta!