SAMBAH Itämeren laajuinen akustinen seuranta osoittaa Itämeren pyöriäispopulaation olevan välittömän suojelun tarpeessa

Samankaltaiset tiedostot
IP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005

Silakkakannan tila. Jari Raitaniemi Silakkapaja, Naantali. Kuva: Gösta Sundman

VELMU tiedolla edistetään meremme monimuotoisuuden suojelua ja kestävä käyttöä

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

LIITTEET. asiakirjaan. Komission ehdotus neuvoston asetukseksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2015/104 muuttamisesta tiettyjen kalastusmahdollisuuksien osalta

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Pyöriäinen Suomessa SUOMEN YMPÄRISTÖ päivitetty ehdotus toimenpiteistä pyöriäisen suojelemiseksi Suomessa

HELCOMin Itämeren suojelun toimintaohjelma & Suomen biodiversiteettistrategia

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Pohjanlahden lohikantojen tila

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

SUOSITUKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,

A8-0381/320

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä

Biodiversiteetti-indikaattorien kehittäminen MARMONI LIFE+ -projektissa Vivi Fleming-Lehtinen

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

Pyöriäinen Suomessa. Ehdotus toimenpiteistä pyöriäisen suojelemiseksi Suomessa. Pyöriäistyöryhmän mietintö YMPÄRISTÖMINISTERIÖ LUONTO

LIITTEET. asiakirjaan. Ehdotus Neuvoston asetus. neuvoston asetuksen (EU) N:o 43/2014 muuttamisesta tiettyjen saalisrajoitusten osalta

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI

11552/08 VHK/phk DG B III

Itämeren alueen ohjelma Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi Reposaari

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 30. elokuuta 2016 (OR. en)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EU) 2016/72 muuttamisesta tuulenkalan kalastusmahdollisuuksien osalta tietyillä unionin vesillä

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

KAIRAKONEEN AIHEUT- TAMA MELU VAIKUTUS KALOIHIN

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Ita meren merinisa kka a t ja Nord Stream 2 projekti Raportti nykytilanteesta

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Merimetso ja valkoposkihanhi - raportti pahoista pojista. Markku Mikkola-Roos Pekka Rusanen

FINMARINET Loppukonferenssi Merelliset suojelualueet monimuotoisuuden vaalijoina

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

Itämeren kala elintarvikkeena

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja COM(2017) 126 final Liite 1.

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

KARTASTO. Ympäristövaikutusten arviointiselostus Suomen osuus. Nord Stream 2. Huhtikuu 2017 W-PE-EIA-PFI-DWG FI-01

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0128/54. Tarkistus. Linnéa Engström Verts/ALE-ryhmän puolesta Anja Hazekamp GUE/NGL-ryhmän puolesta

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. lokakuuta 2016 (OR. en)

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

TAULUKKO I: EU:N JÄSENVALTIOIDEN KALASTUSLAIVASTOT VUONNA 2014 (EU28)

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Littoistenjärven lammikkikartoitus

VELMU Tiedotustilaisuus Harakan saari Markku Viitasalo & VELMU-ryhmä. Mihin VELMUa tarvitaan?

Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

LIITTEET. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

Sininen kasvu Meren hyvä tila

Puulan kalastustiedustelu 2015

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Elämää peura-alueella

Kattiharju tuulivoimapuiston kanalintujen soidinselvitys

MERILUONNON TILANNE EUssa 2015

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

SAIMAANNORPPA Kannan koon arvioinnista Tero Sipilä & Tuomo Kokkonen Metsähallitus, Etelä-Suomen Luontopalvelut Akselinkatu 8, 57130, Savonlinna

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Infraäänimittaukset. DI Antti Aunio, Aunio Group Oy

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Interreg Itämeren alue

A8-0128/65 EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET * komission ehdotukseen

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

CARBO III. Hankeraportti Jouni Kannonlahti

Viitasammakkoselvitys

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

Transkriptio:

Itämeren laajuinen akustinen seuranta osoittaa Itämeren pyöriäispopulaation olevan välittömän suojelun tarpeessa www.sambah.org SAMBAH Static Acoustic Monitoring of the BAltic Harbour porpoise LIFE08 NAT/S/000261

Phocoena phocoena Pyöriäisten (Phocoenidae) heimoon kuuluva hammasvalas Pienikokoinen: Aikuisen pituus 1.4-1.8m Paino 40-75 kg Vastasyntynyt kooltaan 75cm ja 7kg Vaikea havaita ja käyttäytymiseltään ujo Yleensä yksin tai pienissä ryhmissä Lyhytikäinen: Sukukypsyysikä 3-4 vuotta Vanhimmat noin 23 vuotta Alle 7% elää yli 12-vuotiaiksi N UK F SAMBAH partnerit, alihankkijat ja rahoittajat Lisääntyminen Levinneisyys Euroopassa 2005 Copyright Uko Gorter Poikasen hoito S E D E E S Parittelu Lentolaskentojen tuloksia vuodelta 2005. Punainen väri=paljon pyöriäisiä Synnytys Parittelu tapahtuu pian synnytyksen jälkeen, eli naaras on tiineenä hoitaessaan poikasta Ravinto Pienet rasvaiset parvikalat ja pohjakalat. Saalis niellään pää edellä kokonaisena. Saaliskalojen koko on alle 30cm 1 Silakka Kilohaili Turska Clupea harengus Sprattus sprattus Gadus morhua Valkoturska Tokot Tuulenkalat Merlangius merlangus Gobiidae Ammodytidae UK 10

FI EE SE LV LT DK Itämeren alueen eri pyöriäispopulaatioiden käyttämät alueet: Pohjanmeren populaatio länsipuolella (vaaleansininen), Beltinmeren populaatio Tanskan salmialueella ja Itämeren pääaltaan populaatio idässä (tummansininen). Katkoviiva ilmaisee SAMBAH-hankkeessa löydetyn populaatiorajan Beltinmeren ja Itämeren pääaltaan eläinten välillä kesäaikaan. PL DE Osa SAMBAH:n toteuttajista Saaristomeren tutkimuslaitoksella Seilissä lokakuussa 2013 9 Kaikki Itämeren EU-valtiot osallistuivat Kansallinen suojeluviranomainen partnerina neljästä maasta Koordinaattorina toimi Kolmårdenin eläintarha (Ruotsi). AquaBiota Water Research (Ruotsi) toteutti projektihallinnon Toteutusaika: 1.1.2010-30.9.2015 Kokonaisbudjetti 4,2 miljoonaa euroa 50% rahoituksesta EU LIFE+ ohjelmasta ja loput 50% kansallisista lähteistä ja osarahoittajilta Saksa osallistui erillisellä kansallisella rahoituksella Itämeren ainoa vakituinen valaslaji Itämeren populaatio luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi Linjalaskentamenetelmät ovat tuottaneet vain muutamia havaintoja Levinneisyydestä vain hyvin vähän tietoa Aiemmat lukumääräarviot epätarkkoja Tarve uudelle innovatiiviselle kartoitusmenetelmälle 2

Päätöksentekijät Kansainvälisellä tasolla Kansallisella tasolla Hallinto ja suojelu Kansalliset suojeluviranomaiset Kansainväliset organisaatiot Sidosryhmät Kalastus Meriliikenne Energiantuotanto Suuri yleisö Huviveneilijät Vapaa-ajan kalastajat Järjestöt Parempi arvio pyöriäismäärästä koko alueelle maakohtaisesti Levinneisyyskartat, jotka osoittavat: tärkeimmät alueet konfliktialueet suhteessa ihmistoimintaan Lisääntynyt tietoisuus pyöriäisestä Parhaan tekniikan kehittäminen hammasvalaiden kartoituksiin matalissa eläintiheyksissä Sameassa vedessä, syvällä tai yöllä pyöriäinen on kaikuluotauksensa varassa. Pyöriäinen lähettää äänisarjoja ja kuuntelee niiden kaikuja tunnistaakseen saaliin tai kulkuesteen. kaikuluotausääni 100µs Keskitaajuus 130,000 Hz; Ihmisen kuuloalueen yläraja: 20,000Hz taajuus 1-150,000 Hz Näiden äänisarjojen tallennus muodostaa SAMBAH:n perustan. lähtevä pulssi SAMBAH-tulokset lisäävät meriympäristön käyttäjien tietoisuutta pyöriäisen tarpeista ja ihmistoiminnan mahdollisista haittavaikutuksista. SAMBAH:n levinneisyyskarttoja voi käyttää: Tärkeimpien alueiden ja ihmistoiminnasta aiheutuvien riskien tunnistamiseen Suojelualueiden, esimerkiksi Natura 2000 verkoston suunnitteluun Laivastoharjoitusten ja miinanraivausoperaatioiden vaikutusten minimoimiseen Verkkokalastuksen välttämiseen tärkeimmillä alueilla ja ajanjaksoina Tuulivoimaloiden rakennustöiden ja paalutuksien ajoittamiseen, jotta melusta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa Laivaliikenteen reittien suunnitteluun meluvaikutuksen vähentämiseksi palaava kaiku Pyöriäinen lähettää kaikuluotausäänensä kapeassa keilassa, jota voi verrata taskulampun valokeilaan. Keilan suuntaus vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti ohikulkevan pyöriäisen äänet tallentuvat SAMBAH:ssa käytettyihin kuuntelulaitteisiin (C-POD). 3 8

Keskimäärin 478 päivää äänitallenteita tutkimuspistettä kohti, yhteensä 398 vuotta äänitallenteita! Aineistoa hävisi laitteiden häviämisen vuoksi, mm. kovien sääolojen ja troolauksen vaikutuksesta. 800 SE FI EE LV LT PL DE DK 99 47 40 34 9 39 16 vuodenaikaiset levinneisyysalueet Kesä Kesällä Itämeren pyöriäiset kerääntyvät matalikoille Gotlannin eteläpuolelle, joka on mahdollisesti tärkeä lisääntymisalue. Katkoviivan ilmaisema raja erottaa Itämeren ja Beltinmeren populaatiot toisistaan lisääntymisaikana. Talvi Talvella pyöriäiset ovat levittäytyneet laajemmalla alueella, esiintyen myös alueen pohjoisosissa. 21 600 400 200 1001 1012 1023 1034 1045 1056 1067 1078 1089 2001 2012 2023 2034 2045 3009 3020 3031 4002 4013 4026 5001 6003 6014 6025 6036 7008 8003 8014 0 Aineistomäärä päivinä osallistuneissa maissa. X-akselilla on pisteiden numerot. Runsaus Kesällä pyöriäiset kerääntyivät Itämeren keskiosan matalikkoalueille. Määräksi arvioitiin noin 500 yksilöä (95% luottamusväli 80-1100 yksilöä) ja näiden eläimien arvioidaan olevan se, mitä Itämeren populaatiosta on jäljellä. Kesäaikana tutkimusalueen länsiosassa havaittiin runsaasti pyöriäisiä, yli 20 000 yksilöä (95% luottamusväli 13 500-38 000 yksilöä). Nämä kuuluvat todennäköisesti Beltinmeren population. Talvella eläimiä oli eniten alueen lounaisosassa, vaikkakin vähemmän kuin kesäaikaan. Koko alueen talviaikaiseksi pyöriäismääräksi laskettiin noin 11 000 yksilöä (95% luottamusväli 5 500-24 000 yksilöä. 5 6

Luontodirektiivi Pyöriäinen on liitteessä II, joka edellyttää Natura-2000 suojelualueiden perustamista lajille. Se on myös liitteessä IV, joka edellyttää tiukkaa suojelua myös varsinaisten suojelualueiden ulkopuolella. SAMBAH:ssa käytettiin suurta määrää kuuntelulaitteita (CPOD), jotka tallentavat pyöriäisen kaikuluotausääniä. Pyöriäismäärä arvioitiin laskennallisesti tallennettujen äänten perusteella ja tämän aineiston perusteella tehtiin mallinnetut levinneisyyskartat. Meristrategiadirektiivi sisältää 11 kuvaajaa, joilla määritellään meren hyvä tila. Pyöriäistä koskettaa kuvaajat 11 (vedenalainen melu), 1 (biodiversiteetti), 4 (meren ravintoverkot) ja 8 (ympäristömyrkyt). ASCOBANS (Agreement on the Conservation of Small Cetaceans in the Baltic, North East Atlantic, Irish and North Seas) on toteuttanut Itämeren pyöriäisen elvytyssuunnitelman (Jastarnia-suunnitelma). Se sisältää toimenpiteitä pyöriäisen suojelua varten. HELCOM:n Baltic Sea Action Plan (BSAP) sisältää suosituksia sivusaaliin määrän vähentämisestä. HELCOM:n punaisella listalla pyöriäinen on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. C-POD valmiina asennettavaksi. Sijoitimme C-POD -laitteita: 304 pisteeseen Kalastuksen sivusaaliiksi jääminen. EU:n mukaan sivusaaliin määrä ei saa ylittää 1,7% population koosta. Itämerellä sivusaaliin määrä ei voida seurata, mutta sen arvioidaan olevan kestämättömällä tasolla ja suurin uhka pyöriäiselle Ihmisperäinen häiriö, etenkin vedenalainen melu Saasteet pyöriäiset kärsivät ympäristömyrkkyjen korkeista määristä Historiallisia syitä population pienemiseen ovat olleet mm. metsästys ja kovat jäätalvet 7 Punaiset pisteet ilmaisevat tutkimuspisteiden sijainnin. Tutkimusalue on ilmaistu sinisellä värillä, valkoiset alueet, joita ei kartoitettu, ovat alle 5m tai yli 80m syviä alueita ja tai Venäjän aluevesiä. 5-88 metrin vesisyvyyteen, C-POD 2-3 metriä pohjan yläpuolella Toukokuun 2011 ja huhtikuun 2013 väliseksi ajaksi. Laitteet huollettiin 3-6 kuukauden välein. 4