Vesien tilan parantaminen kansalaisvaikuttamisen keinoin 7.7. 2016 Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja Suomen luonnonsuojeluliitto
Sisällys Luonnonsuojelujärjestön rooli luontopolitiikassa Suomessa Esimerkkejä toimintatavoista ja erityisesti turvemaihin liittyvistä vesiensuojelun ongelmista Kuvat: Risto Sulkava
Suomen luonnonsuojeluliitto: Ainoa kokonaan kotimainen, valtakunnallisesti toimiva, demokraattinen luonto ja ympäristöalan kansalaisjärjestö www.sll.fi Luonnon puolella ihmisenkin parhaaksi. 3
Suomen luonnonsuojeluliitto Kolmen vuoden välein kokoontuva liittokokous valitsee puheenjohtajat ja liittovaltuuston jäsenet. Kahdesti vuodessa kokoontuva liittovaltuusto valitsee hallituksen. Käytännön toimintaa ohjaa liittohallitus puheenjohtajan johdolla. Kaikkiin em. valitaan edustajat piireistä ja edelleen paikallisyhdistyksistä: Paikallisyhdistys > Piiri > Liitto Työntekijöitä n. 40 + iso joukko vapaaehtoisia (lisää tarvitaan!).
Vapaaehtoistyön osuus on Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnassa erittäin merkittävä. Etenkin piireissä ja paikallisyhdistyksissä toiminta nojaa lähes kokonaan vapaaehtoispohjalta toimiviin aktiivisiin kansalaisiin = kansalaisjärjestötoimintaan.
SLL:n piirit aktiivisia kannanottajia maakunnallisissa hankkeissa. Paikallistoiminta: Valtava määrä suurelle yleisölle järjestettyjä tapahtumia, retkiä, talkoita yms. joka puolella maata. Aiheenmukaisia toimintaryhmiä voi synnyttää minne vain! > Kiinnostaisiko vesiensuojelu SLLn paikallistasolla? www.sll.fi/mita sina voit tehda/tule mukaantoimintaan
SLL:n keskustoimiston erityisosaamista on lainsäädännön valmistelu ja siihen vaikuttaminen (lobbaukseksikin kutsuttu) > tuonut historiassa myös suurimmat voitot > 2015 esim. yli 36000ha soita suojeluun, risteilyalusten päästöt Itämereen pääosin vex, Metsähallitusuudistuksen pakottaminen julkiseen keskusteluun jne SLLn asiantuntijoita on jatkuvasti yli sadassa valtakunnallisessa toimikunnassa tai työryhmässä. Ministeriöiltä tiedusteluja satakunta vuodessa. Eduskunnan valiokunnissa ja eri poliittisten ryhmien kuultavana jatkuvasti > vaikutuskanavat laajat (vaikka ei ollenkaan riittävät).
SLL on ylivoimaisesti merkittävin järjestötaho, jos mitataan vaikutusta Suomalaiseen luonnon ja ympäristönsuojeluun; Tieto oikeasta luonnosta, maastosta ja käytännöistä, suoraan vallan kabinetteihin ja poliittisiin vääntöihin! Sitä ei kukaan muu tee! Yhteistyö esim. paikallisten vesiensuojeluliikkeiden (esim. Martinjärven vesienhoitoyhdistys) kanssa tiivistä Teemme tulevaisuutta, vaikka juuri nyt Suomen valtion ympäristöpolitiikka näyttääkin erittäin synkältä.
Ajankohtaista 2015 2016 Suostrategia jalostettiin soidensuojeluohjelmaksi (2009 2012) > SLL tiiviisti ytimessä > MTK&Kok hyllyttivät 2014 > SLL puristi 36000ha valtionmaita suojeluun 2015 > Prosessi jatkuu Turvemaiden käytön vesistö & ilmastovaikutukset > SLL keskeisin esillenostaja, mutta tietotaitoa erityisesti paikallisryhmissä! Yhdessä on paljon pientä saatu aikaan, mutta vääntö jatkuu Ekoenergian Euroopan valloitus > SLLn sähkön ekosertifiointi jo Maltalta Muurmanskiin käytössä > laajenee (ohjeet nyt 8 eri kielellä) Jos haluat tehdä pienen hyvän teon; vaihda sähkösopimuksesi Ekoenergiaan! www.ekoenergy.org/fi/ => käytäntöön lisää potkua mm. virtavesien kunnostus, kalatie ja padonpurkuhankkeilla. Iso rahoitus 2016 Freshabit LIFE hankkeessa! Saimaannorpan suojelussa verkkorajoitukset > LIFE hanke > verkkovääntö jatkuu (myös uhanalaiset kalalajit ja rantojen käyttö ). Kalapolitiikka EU:ssa, Itämeren lohi, vaelluskalastrategia, kalastuslakiuudistus => isoja voittoja tuli 10 vuoden työn jälkeen! Koskiensuojelulaki pidettävä entisellään! Vesilain muutos tarvitaan, jotta aiheuttaja maksaa vesivoimalan vaelluskaloille ja aluetaloudelle tekemät haitat!
Turvekaivosten päästöt Kansalaistoiminta on joutunut tekemään kaiken työn, jotta vesistöpäästöjen todellisuus on paljastunut! Kaikkia virheitä ja valheita sekä mokia ei vieläkään ole korjattu. Kun moka on oikein iso, sen myöntäminen ja muuttaminen on vaikeaa Kansalaistoiminta selvitti, paljasti, painosti ja opetti ja on saanut muutoksia aikaan; Päästöjen laskentaan lukuisia parannuksia, samoin unohtuneita päästöjä mukaan laskentaan, alle 10 ha turvekentätkin luvituksen piiriin (mutta jatkoaikaa 5v ), kaikkein luonnontilaisimmille soille ei enää saa lupia lainkaan ja taimenvesien yms luvat erittäin tiukassa. Mutta valtio kiitti yleisen edun hyväksi tehdystä työstä vaikeuttamalla kansalaisvaikuttamista (lupamaksut ylös ja valitusoikeudet alas, järjestöjen tuet alas ja turpeenpolton tuet ylös jne).
Turvemaiden vesiensuojelu; Paljastuksia ja muutoksia käytäntöihin! (yhteistyössä MVHY ym tahoja) Kalmuneva, Keuruu 2011 : Ominaiskuormitusluvuilla laskettu kiintoaineskuorma = 1 290 kg/a ELY keskuksen tekemien virallisten mittausten mukainen vuoden 2011 kiintoaineskuorma = 10 112 kg/a 90% kuormituksen aliarvio! Turvetuotannon päästöt ovat luonnonsuon luokkaa Kuka uskoo päästöjen näiltä kolmelta suolta olevan yhtä suuret?
Kalmunevan tarkkailuraportin kuormitusdiagrammi 2011: Mukana ei ole ainuttakaan rankkasateiden aiheuttaman ylivaluman aikaista näytettä. Pyynnöstä ELY keskuksen ottama rankkasateen jälkeinen näyte on lisätty käsin (suurin osa kuormituksesta oli jo virrannut pois). Tämäkään näyte ei ole mukana Pöyryn tekemässä kuormitusselvityksessä (16UEC0226, 29.6.2012).
Onko tilanne tuntematon? Ei. Päästöongelma tiedettiin jo 1990 luvulla. Lupahakemuksen väite:
Saman suon AVI:n päätöksessä oli mukana ELY:n lausunto jonka liitteestä löytyi: Mitattu kuormitus oli 1995: 14100 kg kesässä! = Tieto suurista päästöistä oli, mutta se hukattiin vuosikymmeneksi ja tuli nyt ilmi
Vesistöpäästöjä on vähätelty, silloinkin kun tietoa on ollut!
Saarisuo (Kuivaniem ja Yli Ii), Ympäristölupa, 21.12.2005 Luvassa arvioitu kiintoainepäästö 1059 kg/vuosi. VAPO kommentoi lupahakemuksen lausuntoa: Pohjois Pohjanmaan ympäristökeskus vähättelee ja spekuloi hakijan esittämiä kuormitusarvioita. Konsulttiselvitys on tehty hyvällä ammattitaidolla ja painotettu juuri sille ajanjaksolle (kesä), joka on haittojen esiintymisen kannalta kaikkein otollisin. Toteutuneet kiintoainepäästöt: 2007 7139 kg 2008 12596 kg 2009 8242 kg 2010 7536 kg 2011 4610 kg 2012 9754 kg Ja VAPO:n arvio uudesta tulevasta, 2016 eteenpäin, kiintoainepäästöstä luvan tarkistuksessa on 3119 kg/vuosi Tämä hallitus poisti lupien määräaikaisen tarkistuksen ei enää löydy vastaavia vedätyksiä
Rankkasade Turpeenkaivualueella irrotetaan turvetta jyrsimällä suon pinnasta, kerralla noin 20 000 kg jokaiselta hehtaarilta > Kovalla sateella irtain turveaines nousee saralle syntyvän vesipatjan pinnalle ja hienojakoinen osa lähtee veden mukana > suuria vesimääriä erittäin vaikea hallita. Käytössä on ollut ns. sulakepatoja, eli ne on avataan tulvatilanteessa, jotta vesi ei riko rakenteita vasta 2013 niiden päästöt velvoitettiin edes arvioimaan! Samoin toimivat madalletut penkat ja vanhat ojat, eli päästävät veden pois kun sitä tulee liikaa, samalla ohi puhdistuksen. Kiintoainespitoisuus laskee jo tunteja sateen alkamisen jälkeen > Jos näytettä ei oteta heti virtaaman kasvuvaiheessa, ei suosta irrotetun turvekerroksen karkaamista havaita!
Kuiva turvepuru kelluu ja kulkeutuu vesistöihin nopeasti, heti virtaaman lisääntymisvaiheessa
Tulviva turvesuo ukkoskuuron jälkeen. Tulvavesiä ei suurten vesimäärien vuoksi saada kuriin > 30 mm:n kuurosade = 30 milj. litraa vettä/km2. 50 mm = 50 l/m2.
Turvesuo tulvii, pintaturve kelluu ja vesi virtaa padon yli sekä ohi mittakaivon => Päästötilastot eivät pidä paikkaansa!
Punaiset avattuja turvesoita (Google Earth)
Vesistöongelmat Turvetuotantoalueet = punaiset ympyrät (vasen kuva), Punertava pohjaväri = Vesistöjen laatu heikko (oikea kuva) (K S Maakuntaliitto B 143 Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi)
Turpeenkaivu Vieläkö päästötilastot vuotavat? Pintapuomi estää suurempien turvekokkareiden kulkeutumista
Parkanon Rukonevan jatkuvatoimisen mittarin virtaama (sininen käyrä) ja kiintoainepitoisuudet (vihreä) 8. 14.7. 2012 verrattuna Sallantauksen (1983) tutkimukseen. Huomaa molemmissa kiintoaineen nopea liikkeellelähtö heti sateiden alettua. Kun irtain aines on mennyt, kiintoainepitoisuudet pysyivät pienempinä vaikka virtaamat olivat suuria.
Päästöhuiput menivät ohi, vaikka kovasti yritettiin Samoin kävi TASO hankkeessa; nouseviin huippuvirtaamiin on vaikea osua käsinäytteenotolla.
Ei haittaa??? Pöyryn laatima Turvetuotannon ylivirtaamaselvitys, 2015 perustuu velvoitetarkkailujen näytteenottoon, jossa ei ole otettu huomioon kesän hetkellisten ylivirtaamien aikaisia (nousevan virtauksen aikaan osuvia) päästöjä. Näissä kiintoainekuormitus on suurimmillaan. Kevättulvan aikana taas näytteenotto ei kata lainkaan vaihetta, jolloin tulva nousee ja tuotantoalueen pinnan routa on sulanut. Suurin kevätpäästökin siis puuttuu tilastoista. Ja lukuisia muita taustavirityksiä sisältyy suureen mittausdataan lähes loputtomasti Aineistolla ei voi vastata tutkimuskysymykseen miten ylivirtaamat vaikuttavat päästöihin Kelvottomasta aineistosta tehdyt johtopäätökset eivät ole luotettavia, eikä raportti todista yhtään mitään.
Niin kauan kuin AVIt käyttävät täysin virheellistä nettokuormituslaskentaa päätösten pohjana, ei vesistöongelmat ratkea: 1. Ensin pohjalukuna turvetuotantoalueen valumalle on luonnonhuuhtouman valuma, mikä ei alkuunkaan pidä paikkaansa (luonnonsuolta valuu vähemmän kuin kaivetulta ja ojitetulta suolta) 2. Ainakin läntisessä Suomessa kaikille turvetuotantoalueille määritetään samansuuruinen luonnonhuuhtouman CODmn pitoisuus (53 mg/l vaikka se vaihtelee ja on usein n. 20 mg/l) => Lopputuloksena mm. negatiivisia päästöjä Negatiiviset kuormitukset: Ei pidä paikkaansa! (Vapon valituksesta poimittu)
Pyhä Häkki, luonnontilainen, Suljetunneva ojitettu ja Savonneva turpeennostoalue, Saarijärvi (Laitinen 2013). Vrt. todellisia mitattuja arvoja lupahakemuksessa esitettyyn ja luvassa hyväksyttyyn tasaiseen valuntaan (vasemmanpuoleisin pylväspari). Tulva kuljettaa n. 25 x määrän päästöjä normaalivirtaamaan verrattuna! (Vapo & Jyv.Ympäristöntutkimuskeskus 1993)
Linssiin viilausta Kalmunevan koko vuoden ka päästö vuonna 2013 oli loppuraportissa siis 6560 kiloa vaikka Vapo oli ilmoittanut jo aiemmin, että kevättulvan kuorma oli yksinään 6600 kiloa. Lisävedätyksiä: 3. Tuotannosta poistunut ala pinta ala ja sen laskennallinen osuus päästöistä oli vähennetty mittakaivon läpi menneestä mitatusta päästöstä Eihän se tietenkään noin mene!!! Poistuneen pinta alan kuormituksen pitää olla taustakuormituksen suuruinen, eli max 1 mg/l (ja virtaamankin pitäisi pienetä kohti luonnontilaista hiljalleen). Kaikki yli 1mg/l pitoisuuden menevä aines lähtee turvekentältä tai sen vaikutuksesta johtuen ja pitää laskea kentän päästöihin! Mutta raportteihin ja perusdataan näitä virheitä edelleen päätyy
Linssiin viilaus jatkuu 4. Kalmuneva 2013: 15.4., 24.4. ja 29.4. huippuvirtaamien aikana mitatut päiväkohtaiset kiintoainekuormat muodostavat n. 2/3 osan koko vuoden kiintoainekuormasta. Huippuvirtaamien aikaisten kolmen mittauskerran keskimääräinen kiintoaineen reduktio on ollut rajusti negatiivinen (keskimäärin 131%). Näiden kolmen mittauskerran keskimääräinen kiintoainepitoisuuskin on ollut korkea, 42 mg/l. 5. Nämä päivät sai häivytettyä raportista jättämällä kirjaamatta yllämainittujen päivien vesiensuojelurakenteiden yläpuoliset mittausnäytteet (näkyy datasta). Samalla myös niiden päivien reduktiot jäivät laskematta, eli pois tilastoista... Pöyryn tekemässä selvityksessä on tämä sama huijaus... Keskiarvolaskenta riittää normaalisti pudottamaan arvoja riittävästi. Edellisessä tapauksessa se ei riittänyt, jolloin joku jätti pari suurinta lukua pois, saadakseen reduktioprosentit lupaehtojen mukaisiksi
Keskiarvot kakkonen eli reduktiolaskennassa on systemaattinen virhe! Vesistöhaittaa arvioidaan lupaprosessissa sen mukaan, miten paljon arvioidaan päästöjä vaaditun puhdistussysteemin jälkeen vesistöön pääsevän. Tässä käytetään laskennallista arviota, joka perustuu aiempaan valtavan suureen mittausdataan (jota siis Pöyrykin käytti ). Oleellinen osa laskentaa on vähennys, reduktio, joka vesiensuojelumenetelmillä saavutetaan. Reduktio lasketaan (ainakin VAPOn soilla) keskiarvon avulla siten, että kaikki vuoden mittausten pitoisuudet vesienpuhdistuksen yläpuolella ja alapuolelle summataan ja otetaan summista keskiarvo.
Todellinen esimerkki (Kalmuneva): 8.4.2014 Kiintoainetta mitattiin näytteissä puhdistuksen yläpuolella 1mg/l ja alapuolella 18 mg/l. Kiintoainereduktio oli siis tässä tulvatilanteessa 800%. Seuraavalla näytteenottokerralla kiintoainemäärät olivat noin 90 mg/l ja 60 mg/l, eli reduktio 46%. Kun lasketaan molemmille päiville reduktio erikseen ja sitten niistä otetaan keskiarvo, reduktio on lähes 400% Mutta Vapon tyylillä laskettuna, lasketaan yhteen jakson (todellisuudessa siis koko vuosi, tässä 2 mittausta) yläpuolisten näytteiden pitoisuudet ja alapuolisten näytteiden pitoisuudet ja lasketaan sitten näiden keskiarvoreduktio. Vapon mallilla laskien em. kahden mittauksen keskiarvoreduktio onkin 6%!
Vuonna 2014 Vapo kertoo Kalmunevan kosteikon kiintoainereduktion olleen 64%. Laskemalla samasta datasta ensin näytteenottopäivien reduktiot ja sitten niistä vuosikeskiarvon, saadaan oikeampi reduktio. Se on 27% > mikä alittaa selvästi lupaehtojen vaatimuksen Silloin, kun kiintoainemäärät eri näytteissä vaihtelevat suuresti (kuten jokaisella turvesuolla tapahtuu joka vuosi), niin Vapon laskutapa reduktioille jättää totaalisesti ottamatta huomioon kaikki häiriötilanteet (vaikka mittaus joskus onnistuttaisiin tekemäänkin oikeana aikana)! Tämä systemaattinen virhe vaikuttaa erityisesti lupaprosesseihin ja uusiin oikeuspäätöksiin, joissa reduktiot ovat keskeinen uskottu elementti. Jatkuvatoimiset mittarit toiminta ja tulkinta???
Turpeenkaivun liettämän järven kunnostusta Alavudella 2015 vaikka virallisestihan turvekentiltä ei juuri päästöjä vesistöihin lähde
Vesien puhdistus : Pintavalutus vain lisää humuspäästöjä, vaikka muut päästöt voivat toki vähentyäkin Kemikaloinnista lisäongelmia Kuvassa kemikaloinnista lähtevää vettä (Kangasniemi).
Kangasjärvi, kemikaloinnin vaikutuksia Rautaoksidisakkaa ja happamoitumista
Mitäs nyt? Tulvien vesimäärissä, ylivirtaamatilanteissa, lähtee liikkeelle ja päätyy vesistöihin noin 90% koko vuoden päästöistä. Tulvavesien hallinta tai puhdistus ei ole lainkaan ns. hanskassa, ja päästöjen arviointikin on pielessä Tarttis tehrä jotain! KHO: Lisäksi toiminnanharjoittajan on esitettävä elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma, jonka perusteella mitataan vedenlaatua luotettavasti kuormituksen selvittämiseksi ylivirtaamatilanteissa. Määräys koskee jo pariakymmentä suota
Mutta miten saada LUOTETTAVIA tuloksia? On esitetty, että pitäisi olla: Jatkuvatoiminen virtaamanmittaus koko tuotantoalueen alalta ja ajalta Joko jatkuvatoiminen näytteenotto tai manuaalinen riittävän tiheä (päivittäin, äkillisissä tulvissa tunneittain) Ylivirtaaman alaraja sellainen, että saadaan kiinni myös nousevan virtauksen päästö (esim. > 75 l/s km²) Mittaukset pitää ulottaa koko kaivun ajaksi, jotta päästöt saadaan luotettavasti selville myös tuotannon alku ja loppuvaiheiden osalta Mutta kun ei ne jatkuvatoimisetkaan toistaiseksi toimi ja resurssit vähenee Olisiko luotavissa yhteistyötä, kansalaisseurantaa, menetelmäkehitystä vai lyödäänkö hanskat tiskiin? Ensimmäinen askel olisi tunnustaa, että ongelmia on vielä paljon!
Yksi vesistöpäästöjä ehkäisevä keino olisi siirtyä turpeen pystylouhintaan avokentän sijaan mutta kun se ei kuulemma taloudellisesti kannata => Toinen askel olisikin tunnustaa, että vesistöpäästöjä ei kyetä saamaan taloudellisesti kannattavasti kuriin ja siksi Turpeen poltto kannattaa suosiolla lopettaa! ja sehän tuo valtiolle vain säästöjä! Turvekuraa avattavan turvesuon reunaojassa (Joensuo 2013). Tulva huuhtoo tämänkin ojan puhtaaksi alapuoliseen vesistöön.
Turpeen ilmastopäästöt Kasvihuonekaasupäästöt 1990 2014 (TiKe 2015): Turpeen poltto ja turvesuot; > 8 milj.tonnia Suopellot; 8 milj.tonnia Metsäojitetut suot; 8 milj.tonnia yht. 25 milj.tonnia = Enemmän kuin kivihiilen polton päästöt! = Enemmän kuin öljyn käytön päästöt! = Henkilöliikenteen päästöt vain 7 milj.tonnia. Kaikesta huolimatta tämä hallitus laski turpeenpolton veroa, eli lisäsi haitallista tukea turpeenkaivuulle entisestään nyt turve syrjäyttää puuta monesta voimalaitoksesta, koska halvinta poltetaan
Luonnon hiilivarastot Suomessa Suomen päästöt ~ 20 milj. t C vuodessa puutuotteisiin varastoitunut hiili Suomessa ~ 20 milj. t C järvisedimentit ~ 650 milj. t C puusto ~ 800 milj. t C metsämaa (kivennäis) ~ 1300 milj. t C suot ~ 6000 milj. t C Lähteet: Liski et al. 2006), Liski ja Westman 1997, Turunen 2008, Laturi et al 2008
Vesiensuojelu on iso koetinkivi myös metsäpolitiikassa! Metsien käsittely on vesistöille erittäin merkittävää! Mökkirannat ja kalavedet puhtaina! Umpeenkasvun hidastaminen, Virkistys & terveys, maisemanhoito, rantakiinteistöjen arvo Teollisuuslaitosten pistekuormituksen 1970 l. pakotetut parannukset eivät enää auta, kun metsäpää pilaa vesiä laajasti. Maa alueiden luontaiset kosteikot ovat merkittäviä mm. kanalinnuille ja tulvasuojelulle! Kuva: Risto Sulkava
Kantojen nosto aiheuttaa turpeennostoalueeseen verrattavan vesistöpäästön (ko. paikassa ehkä 10m3 maata vesistöön 2012) Kuvat: Risto Sulkava
Ojitus /naveromätästys on vähintään yhtä paha kuormittaja kuin kunnostusojitus. Mätästys seuraa käytännössä aina turvemaalla tapahtunutta avohakkuuta. Valtionmailla vakiotoimenpide (Kuvassa ns. lietetasku) Kuvat: Risto Sulkava
Yleistys (ei siis toimi aina ja kaikkialla, mutta monesti toimii): Metsää kasvavaa suota ei tarvitse kunnostusojittaa! Jos puustoa on noin 100 kuutiometriä hehtaarilla, se haihduttaa kaiken ylimääräisen veden eli ojituksesta tulisi vain turhia kuluja ja haittaa. Jos ensimmäinen ojitus ei ole tuottanut yli 100 puukuutiota, on se alunperinkin ollut hukkainvestointi, jota ei kannata toistaa. Taimettuminen turvemaalla onnistuu hyvin. Turvemaiden metsätalouden vesiensuojelu on siis periaatteessa yksinkertaista; Jos ei avohakata, ei tarvita kunnostusojitusta tai ojitusmätästystä ja samalla vesistöpäästöt pienenevät erittäin merkittävästi! => SLL:n esiinnosto > tutkimukseen > käytäntöön toivottavasti pian myös!
Nykymenetelmien (sekä metsätalous että turpeenkaivu) vesistövaikutuksia käytännössä: Leväkasvua ojassa Happamuuden tuhoamaa sammakonkutua Mätilaatikko turvekurassa Lima ja sinilevää Humusvettä ämpärissä
Vesistökuormituksen vähentäminen aapasoiden vesikemiallisia palveluja palauttamalla Suo sitoo läpivirtaavasta vedestä erittäin tehokkaasti P, N, K, kiintoainetta, Fe yms. Reunaojilla on ohjattu vesi ohi suon > päästöt rehevöittävät ja liettävät alapuolisia vesistöjä Pienellä ennallistamisella suuret hyödyt (vesiensuojeluun, biodiversiteetille, metsäalan hyväksyttävyydelle, ilmastolle, riistalle, virkistykselle) Esim. fosforin poistaminen maksaa n. tuhat / tonni. Suo tekee sen ilmaisena ekosysteemipalveluna Tällaisia soita ehkä 100 000 300 000 ha, mutta kukaan ei tiedä missä ja miten saataisiin hyötykäyttöön > SLL:n rooli on taas olla edelläkävijä, esiinnostaja ja painostaja SLL nosti julkisuuteen (tietopohjaa SYKEstä ym) > lausunnoissa MMM+eduskunnan Yvk jne > Projektikurssi HY 2014, LUKE alkoi selvittää > Tapion ohjeisiin, riistahallintoon jne. > läpimurrot???
Suon ennallistusta kevytkonstein 2011 2016 Keuruulla (tervetuloa taas n. 20.8. ennallistustalkoisiin!) 5 reunoilta ojitettua suota lähes kierretty padoten ojat (yht. n. 80 patoa) > vaikutusta seurataan ja patoja kunnostetaan tarvittaessa. Riekko soidintamassa padolla jo 2011 Kuvat: Risto Sulkava
Pato pitää Korpi palautuu. Huom. veden väri = läheiseltä avohakkuualueelta irtosi sateessa kiintoainesta (savea/hiesua) ojaveteen > Pato loi laskeutusaltaan ja virtaus metsänpohjan kautta pintavalutuskentän = winwin tilanne Kuvat: Risto Sulkava
Kevättulva tulvasuojelua ja ekosysteemipalvelua parhaimmillaan! Ojitus vaikuttaa tulvien lisäksi pohjaveden muodostumiseen, kesäkuivuuteen puroissa ja järvissä (äärevyys lisääntyy) ja sitä kautta syntyy haittaa kalastus ym virkistysarvoihin sekä mökkitonttien arvoon. Kuva: Risto Sulkava
Soista 1 3 milj.ha on ojitettu turhaan (syntynyt pelkkää haittaa). Miksei ennallistamisesta tehtäisi bisnestä? (C varastojen säilyttäminen, vesiensuojelu jne)
Pellonraivaus jokamaanomistajan perusoikeus Turvemaalle helppoa > nopeasti uutta lannanlevitysalaa. Turvemaa ei kemiallisesti pysty sitomaan fosforia juuri lainkaan > lähes kaikki turvepellolle levitettävä P valuu aikanaan vesistöihin. Fosfori on sisävesissä minimiravinne ja siten pahin vesien rehevöittäjä Pellonraivausta käytetään myös keinona avata turvekenttä alueelle jonne ei saa ympäristölupaa (kuten myös alle 10ha turvekentän avausoikeutta on käytetty). => Maatalous on suurin vesistöjen kuormittaja valtakunnallisesti tarkastellen, vaikka päästöjä on pahoin aliarvioitu niin turpeenkaivuussa kuin metsätaloudessakin!
Vesiensuojelutyö jatkuu ja toivottavasti aktiivisuus laajenee yhä useammalle paikkakunnalle! www.sll.fi
Miksi emme tekisi parempaa maailmaa? KIITOS! YLI 75 Ja ei kun luontoa, vesistöjä ja ihmistä suojelemaan! www.sll.fi risto.sulkava@sll.fi
Pöly & eristysojat Jämsän Kynnyssuolla eristysojia ja muita kaivuualueen ulkopuolisia ojia on alle 300 metrin etäisyydellä pölyävästä turvekentästä yhteensä noin 10 kilometriä. > Kaivuukauden aikana näihin ojiin ja ojien välittömään läheisyyteen (yhteensä pinta alaa 30 000 m²) leviää hienojakoista jyrsinturvepölyä n. 30 g/m² (lupahakemuksen tiedoilla), eli 900 kg. Tämä aines virtaa käsittelemättömänä alapuoliseen vesistöön. Samaan aikaan Vapo arvioi Kynnyssuon kiintoaineen nettokuormitukseksi 910kg/vuosi. > Eristysojien vesistöön kuljettaman turvepölyn määrä on suuri ja siksi saatava osaksi lupajärjestelmää, haittojen arviointia ja vesien puhdistusta. Myös lentävän pölyn suoraa vesistövaikutusta lienee aliarvioitu
Eristysojien tai syöpyvien ojanreunojen päästöjä ei puhdisteta eikä oteta huomioon vesistöhaittoja arvioitaessa tai lupaa turpeenkaivulle harkittaessa.
Miksi vesistökohtaiset laskelmat eivät näytä turpeenkaivun osuutta päästöistä? Kuvassa konsultin tekemää virtaamamittausta sankotestillä 2012! Kauanko sangon täyttyminen kestää??? > virtaama arvioissa on osoitettu olleen suuria virheitä.
Esimerkki virtaaman vääristä arvioista; Puula, Kälkäjoen, Kouhijoki Kouhijoen maantiesillan aukon läpi virtaama oli konsultin mittauksen mukaan 3 m³ /s. Jotta ko. virtaama olisi mahdollinen, ylävirran puolella veden pinnan olisi pitänyt olla 56 senttiä sillan aukon lakea korkeammalla. Sitä ennen vesi olisi kuitenkin tulvinut tien yli, mitä ei tapahtunut. > Konsultti myönsi (sanomalehdessä ja raportissaan) virtaamaa arvioidun kelluvilla esineillä > jolla ei voi saada oikeaa tulosta Päästö = pitoisuus x virtaama > Kouhijoen metsäojista Puulaan kulkeutuvaksi arvioitu valtaisa humusmäärä ei pitänyt paikkaansa (eli aliarvioitiin turpeenkaivuun vaikutusta).
Menetelmäongelmat tiedonpuutettako? Kalmonsuon kosteikon puhdistusteho on hyvä vai onko??? Pvm ka yläpuoli ka alapuoli CODmn yläpuoli CODmn alapuoli 19.7 29 15 47 45 2.8 7,1 6,1 31 42 13.8 15 5,1 27 35 Näyttää hyvältä, mutta antaa täysin väärän tuloksen! COD kertoo mitä suolta tulleelle ainekselle tapahtuu
Vesien kosteikkopuhdistusta? Savea eli kiintoainetta veteen > suuri kiintoainepitoisuus Savi laskeutuu > päästövähennys luokkaa 50% Orgaanisen aineen määrä ei muuttunut, eli vesi ei puhdistunut Kalmonsuo 2012: Pvm ka sarkaoja ka yläpuoli ka alapuoli COD sarkaoja COD yläp. COD alap. 19.7 29 15 47 45 2.8 7,1 6,1 31 42 13.8 15 5,1 27 35 17.9. 9,3 31 7,7 34 31 25 (oma lisämittaus sarkaojan päästä)
Vesilasit: Molemmissa tummempi lasi on turvesuon puhdistettua vettä ja toinen saman suon vanhan ja sammaloituneen metsäojan vettä. Sanko: turvesuolta tulva aikana tulevaa BAT puhdistuksen jälkeistä vettä
Metsäojan vesi sekoittuu turvetuotantoalueelta tulevaan puhdistettuun veteen syksyisen tulvapiikin aikana (Multia 2012).
SLL dokumentoi haittoja ja lupaehtojen rikkomisia 2013: www.sll.fi/mita me teemme/suot/turpeenkaivuun vesistohaitat Alla: Ylitulvivan turvesuon suojapato, Multia
Kiitos! risto.sulkava@sll.fi Ennallistamalla n.2 ha keskimääräistä keidassuota voi kompensoida henkilökohtaiset hiilipäästönsä loppuiäkseen (vuosituhansiksi) samalla alapuolisten vesistöjen luonnontila alkaa palautua, riekko soida ja hillasato parantua... Kuva: Risto Sulkava