Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Samankaltaiset tiedostot
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Miten jaksamme työelämässä?

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto

Työolotutkimus Tiedotustilaisuus

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä

Työnilon julistus Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Henkilöstökertomus 2014

Työelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi

Korvaussuoritukset kaatumis-ja putoamistapaturmista (lakisääteinen tapaturmavakuutus)

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Palkansaajien sairauspoissaolot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Julkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

Liisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Tapaturmattomuuden taloudelliset hyödyt. Välimaa Pia,

Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020

Työelämän kehittämisen haasteet talouden ja tuotantoelämän murroksessa. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Harri Vainio

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Hyvinvointia työstä Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos

Rovaniemi Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Työelämä toimintaympäristön seuranta

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

työkyvyttömyyseläkkeistä

Fysioterapia työterveyshuollossa

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen Eurosafety-messut

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Työntekijän vakuutukset

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

Monikulttuurisuus Suomen työelämässä tilannekatsaus

Aikuiskoulutustutkimus2006

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Työterveyshuollon näkökulma asiakaskohtaamisten haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Väkivallan esiintyminen työssä

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina

Toisen kotona tehtävän työn turvallisuus

Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018

TILASTOKATSAUS 7:2018

Työhyvinvointi ja johtaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Työkyky ja sen ylläpito. Timo Leino, LT, dos., ylilääkäri Työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistiimi,työterveyslaitos RATUKE-seminaari

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

ONKO YRITYKSEN MENESTYKSEN TAKANA TYÖKYKYINEN YRITTÄJÄ? MIKROYRITTÄJIEN TYÖKYVYN EDISTÄMINEN

Henkilöstöpäällikön päänsärky: Kun työntekijä on kyvykäs mutta haluton tai halukas mutta kyvytön

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Liukastumiset käyvät kalliiksi

Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusselvitys

Lataa Pysy nuorena - elä kauemmin - Hannu Vierola. Lataa

TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?

Työturvallisuutta perehdyttämällä

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Maailman parhaat resurssit, mutta

VALMENTAVA JOHTAMINEN. Red Cross Ambassadors Timo Ritakallio,

Transkriptio:

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät 24.8.2006

Vaara kiehtoo 2

Elämäntavat 3

Ikävakioitu viikottain alkoholia käyttävien miesten (yli 8 annosta) ja naisten (yli 5 annosta) osuus koulutustason mukaisesti vuosina 1982-2003 KTL, 2002 4

Ikävakioitu päivittäin tupakoivien miesten ja naisten osuus koulutustason mukaisesti vuosina 1978-2003 KTL, 2002 5

Ylipainoisten (BMI>25 kg/m2) miesten ja naisten osuus koulutustason mukaisesti vuosina 1978-2003 KTL, 2002 6

Teveytensä keskimääräiseksi tai huonommaksi arvioivien osuus yli 30- vuotiaista miehistä ja naisista Ammattiryhmä Naiset Miehet Ylin 29 26 Keski 38 36 Alin 45 48 KTL, 2002 7

Ikävakioidut terveysongelmien/riskien osuudet yli 30-vuotiailla miehillä koulutustason mukaan vuosina 2000-2001 Alin Keski Ylin Väestö 42 % 36 % 22 % selkäongelmia 53 % 35 % 12 % hampaattomuus 67 % 28 % 5 % vaikeuksia kävellä 0,5 km 62 % 30 % 8 % alentunut kuulo 52 % 33 % 15 % päivittäin tupakoivia 53 % 35 % 13 % ei syö vihanneksia päivittäin 50 % 35 % 16 % ylipainoinen 51 % 34 % 16 % KTL, 2002 8

Muuttuva työympäristö 9

Kampaamo 10

Tiedettä ja taidetta 11

Työympäristö ja terveys altistuvia % työvoimasta melu 300 000 15 tärinä 50 000 2,5 kemikaalit 1 000 000 45 syöpää aiheuttavat tekijät 500 000 22,5 biologiset tekijät 500 000 22,5 allergeenit 200 000 10 fyysisesti kuormittava työ 650 000 30 psyykkisesti kuormittava työ 850 000 40 Työ ja terveyskysely 2003, TTL 12

Työpaikkatapaturmat Suomessa sukupuolen mukaan vuonna 2004 Työpaikkatapaturmat (vähintään 3 poissaolopäivää) N % 1 000 palkansaajaa kohden Miljoonaa työtuntia kohden Työkuolemia Miehet 41 441 74,0 40,4 23,1 40 Naiset 14 601 26,0 14,1 9,4 4 Yhteensä 56 042 100 27,2 16,7 44 Tilastokeskus, 2006 13

Palkansaajien työpaikkatapaturmat 1 000 palkansaajaa kohden 1991-2004 Tilastokeskus, 2006 14

Palkansaajien työpaikkatapaturmat 1 000 palkansaajaa kohden sukupuolen ja iän mukaan 2004 Tilastokeskus, 2006 15

Sananlaskua mukaellen: Hullu työtä pakenee? Vai pitäisikö sittenkin rajata? 16

Työyhteisön hyvinvointi vuosina 1997-2003 työtyytyväisyys 81-85 % ei muutosta työtoverien tuki 71-76 % ei muutosta työpaikalla keskustellaan yhteisistä asioista 70-76 % lisääntynyt mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä 55-58 % vähentynyt esimiehen tuki 55-59 % ei muutosta kiire 42-51 % lisääntynyt henkinen kuormitus 35-40 % lisääntynyt epätasa-arvo 25-30 % vähentynyt stressioireita 12-18 % lisääntynyt väkivallan uhka 3-6 % ei muutosta Työ ja terveyskyselyt 1997, 2000 ja 2003, TTL 17

Mitä merkitystä tällä kaikella on? 18

Elämäntapa- ja elin- ja työympäristötekijöiden syyosuus kaikista kuolemantapauksista ja menetetyistä DALY*ista Euroopan markkinatalousmaissa Kuolemista DALYista % % tupakka 14,9 11,7 fyysinen inaktiviteetti 11,7 4,8 työperäiset syyt 2,0 5,0 alkoholi 1,2 10,3 ilmansaasteet 0,9 0,5 Yhteensä 30,7 32,3 * Ilmaisee kuinka monta vuotta olisi saatu lisää ilman sairautta tai vammaa 19

Sairauspoissaolot Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan vuonna 2002 naiset olivat poissa työstä sairauden vuoksi keskimäärin 9,4 ja miehet 7,4 päivää työllistä kohden 20

Sairauksien kustannukset Suomessa Sairauksien aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle n. 20 mrd /v Valtaosa kustannuksista aiheutuu menetetystä työpanoksesta, erityisesti sairauspoissaoloista ja ennenaikaisista eläkkeistä Sairauspoissaolot ovat yrityksissä noin 5 % palkoista Työperäisten sairauksien ja tapaturmien on arvioitu rasittavan BKTta vuosittain n. 3 % (4,2 mrd v. 2003) Otala ja Ahonen 2004 21

Esimerkki 1 Työntekijä jäi satama-alueella trukin alle. Seurauksena oli useita ruhjevammoja, jotka johtivat pysyvään työkyvyttömyyteen. Henkilö oli tapahtumahetkellä 47-vuotias. Ohimeneviä korvauksia maksettiin noin 100 000, jonka lisäksi tapaturmaeläkettä varten tehtiin noin 535 000 varaus. Työturvallisuuskeskus, 2006 22

Esimerkki 2 Työntekijä putosi rakennustyömaalla 12 metriä betonialustalle. Seurauksena oli useita ruhjevammoja lonkkiin, olkapäihin ja kylkiluihin.tapahtumahetkellä henkilö oli 29-vuotias. Tapaturmasta seurasi 50 % työkyvyttömyys. Ohimeneviä korvauksia maksettiin noin 35 000 ja pysyviä korvauksia yhteensä noin 140 000. Työturvallisuuskeskus, 2006 23

Miten tästä eteenpäin? tieteellisten innovaatioiden rinnalle tarvitaan sosiaalisia innovaatioita yksi sellainen on pohjoismainen hyvinvointimalli 24

Ongelmiin kiinni ennakoivasti: esimerkkinä Nolla tapaturmaa foorumi Jäseninä yli sata organisaatiota eri puolilta Suomea Työpaikkoja mukana yli 200 Henkilöitä mukana lähes 100 000 Toimialoja edustettuina 32: mm. teollisuus,kaivostoiminta,rakentaminen, majoitus, kuljetus, kiinteistö, rahoitus, tutkimus ja kuntasektori 25

"Työ ihmisen mittaiseksi" Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio 26

Työterveys ja -turvallisuus koko yliopistoyhteisön yhteiseksi asiaksi Tarvitaan: opiskelutyöyhteisön yhteisiä foorumeja kehittämään opiskelu- ja työhyvinvointia, työterveyttä ja työturvallisuutta yleisopintoihin työelämän pelisääntöjä, työturvallisuutta ja työterveyttä käsittelevä opintokokonaisuus opettajille lisäkoulutusta työterveys- ja turvallisuusasioissa 27