RETU-liikkumisohjelma -kuntoa yhdessä kotikunnan kanssa Opas Reuma- ja tules -yhdistyksille Tinja Saarela
RETU-liikkumisohjelma kuntoa yhdessä kotikunnan kanssa Opas Reuma- ja tules -yhdistyksille Sisältö Saatteeksi 3 1. Pilottihankkeiden toteutuminen vuosina 2006-2007. 5 1.1 RETU-liikkumisohjelman tavoitteet. 5 1.2. Yhteistyökumppaneita.. 5 1.3. Vertaisohjaajakoulutusta 6 1.4. Osallistujien poiminta RETU-ryhmään. 6 1.5. Toiminta käyntiin. 6 1.6. Liikuntatottumusten muuttuminen. 7 1.7. Terveydenhoitajan mittaukset.. 8 1.8. Kuntomittausten tulokset.. 8 1.9. Osallistujien palautekoonti 9 1.10. Toimijoiden palautekoonti.. 9 1.11. Liikkumisohjelman jälkeen. 10 2. Pohdintaa ja jatkoevästystä... 11 3. Toimintaohjeet RETU-toiminnan järjestämiseksi. 16 Liitteet: 1. Padasjoen RETU-liikkumisohjelman ilmoitus Padasjoen Sanomissa 8.6.2006. 19 2. Lappeenrannan puffijuttu Kaakkois-Suomen Sanomissa 10.8.2006. 20 3. Padasjoen RETU-liikkumiskurssin juttu Padasjoen Sanomissa 24.8.2006.. 21 4. Lieksan RETU-terveellisen ravinnon kurssin juttu Lieksan Lehdessä 2.10.2007 22 5. Kokkolan RETU-liikkumiskurssin juttu Kokkolan Sanomissa 8.11.2007 23 6. Lappeenrannan aloitusjakson lukujärjestys. 24 7. Lappeenrannan seurantajakson lukujärjestys.. 25 8. Padasjoen aloitusjakson lukujärjestys. 26 9. Padasjoen seurantajakson lukujärjestys. 27 10. Kokkolan aloitusjakson lukujärjestys 28 11. Kokkolan seurantajakson lukujärjestys. 29 12. Lieksan aloitusjakson lukujärjestys..30 13. Lieksan seurantajakson lukujärjestys. 31 14. Osallistujan oma arviointi toimintakyvystään aloitusjaksolle lomake. 32 15. Osallistujan palautelomake aloitusjaksosta.. 34 16. Osallistujan oma arviointi toimintakyvystään seurantajaksolle lomake. 36 17. Osallistujan palautelomake seurantajaksosta. 38 18. Terveydenhoitajan tarkastus/haastattelulomake. 40 19. Kuntomittauslomakkeet aloitus- ja seurantajaksoille.. 41 20. Kuntomittausten mittausohjeisto 43 21. Kyselylomake kuntomittaukseen valmistautuvalle..48 22. Toimijoiden arviointilomake hankkeen käynnistyessä..49 23. Toimijoiden arviointilomake aloitusjakson jälkeen.. 50 24. Toimijoiden arviointilomake seurantajakson jälkeen. 52 25. Liikkumissuunnitelma-lomake.. 54 26. RETU-piloteissa käytössä ollut taustamateriaali 55 Kannen kuva: Ulla Palonen-Tikkanen/RETU-kylähanke Asikkalan Kalkkisten Nuorisoseurantalolla. Fysioterapeutti Päivi Lähteenmäki ohjaa Anja Suvantoa liikkeiden tekemisessä. SUOMEN REUMALIITTO RY 2
Saatteeksi RETU -liikkumisohjelman avulla lisätään reumaa sekä muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavien liikkumisaktiivisuutta. Yhdistykset ja kunnan eri toimijat yhdistävät voimansa, jotta myös vähän liikkuvat pitkäaikaissairaat löytäisivät liikunnan ilon. RETU -liikkumisohjelmassa on kyse ryhmämuotoisesta kaksiosaisesta liikkumiskurssista, jossa osallistujat tutustutetaan oman kotikunnan liikuntapalveluihin. Toimintamalli tarjoaa rohkaisua oman terveyden edistämiseen. Se tukee sopivan ja innostavan liikuntamuodon löytämisessä. Liikkumisen lisääminen auttaa sairauden kanssa elämistä ja itsenäistä kotona selviytymistä. Reumaliitto sai opetusministeriöltä vuosina 2006-2007 RETU- liikkumisohjelmaan kehittämisapurahan. Apurahan turvin toteutettiin Lappeenrannassa, Padasjoella, Kokkolassa ja Lieksassa RETU -pilottihankkeet. Lisäksi Lahden ja Oulun Reumayhdistykset ovat toteuttaneet hankerahoituksen ulkopuolella laajat RETU -kokeilut ympäristöissään yhteistyössä paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa. Myös Kuopion Reumayhdistys on tehnyt vuosia töitä samantapaisella mallilla yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun ja muiden yhdistysten kanssa. Kokemukset RETU -liikkumisohjelmista ovat olleet erittäin rohkaisevia ja tuloksellisia. Kurssi sai osallistujat muuttamaan liikuntatottumuksiaan yleisten terveysliikuntatottumusten mukaisiksi. RETU -osallistujien terveyskuntotestitulokset paranivat. Puristusvoima lisääntyi sekä liikkuvuus ja tasapaino parantuivat suurimmalla osalla kurssilaisista. Erittäin merkittävästi muuttui jalkojen voimataso tuolilta ylös noustessa. Myös vyötärönympärysmitta pieneni merkittävästi. Tämä tietysti kannustaa varsinkin, kun reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairailla on myös normaalia suurempi riski sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Samansuuntaisia tuloksia lihasvoiman, tasapainon, kävelynopeuden ja mielialan muutoksista on raportoitu mm. Leena Timosen väitöskirjatutkimuksessa (2007): Ryhmässä tapahtuvan liikuntaharjoittelun vaikutukset huonosti liikkuvien iäkkäiden naisten liikkumiskykyyn sairaalahoidon jälkeen. Ryhmässä toimiminen ja vertaistuen merkitys nousivat esille ryhmäläisten palautteissa kautta linjan. Kurssin jälkeen kunnan ja seurojen liikuntaryhmiin on ollut helpompi lähteä, kun mukana on ollut tuttuja RETU -liikkujia. Hankeen kautta osallistujat ovat saaneet eväitä elämäntaparemonttiinsa. Yhtenä tärkeänä tavoitteena toimintamallissa oli harjoitella ja lisätä liikunnan kentän yhteistyötä. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa, että ohjelmaan osallistuvat ihmiset etsittiin sekä kunnan että yhdistyksen kautta. Kurssit on myös toteutettiin yhdistyksen vertaisohjaajan ja kunnan liikunta- tai terveystoimien vastuuhenkilöiden yhteistyönä. Palautteissaan toimijat kokivat yhteistyön kehittämisen kunnan eri liikuntapalvelutahojen välillä tärkeäksi. Yhteistyön avulla voidaan yhdistää voimavaroja ja poistaa päällekkäistä toimintaa niin, SUOMEN REUMALIITTO RY 3
että yhä useampi reumaa tai muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastava saisi mahdollisuuksia liikkua. Prosessit jatkuvat. Tavoitteena on, että jatkossa useampi reuma- ja tulesyhdistys toteuttaisi omalla paikkakunnallaan yhteistyössä terveydenhuollon ja liikuntatoimen kanssa liikuntatoimintaa. Pilottihankkeissa syntyneet hyvät RETU -mallit ovat kaikkien yhdistysten ja kuntien käytettävissä. RETU - hankkeen kaltaisille matalan kynnyksen liikuntaryhmille on selvä tilaus. RETU -hanketta ajatellen tavoitteena on yksinkertaisesti hyvinvoiva kuntalainen. Pitkäaikaissairaalle liikunta on hyvän elämisen ehto. Hyvä kunto auttaa myös kotona selviytymistä ja vähäisempää kunnan terveyspalvelujen käyttöä. Tämän opaskirjan tehtävänä on helpottaa yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden yhteistyötä. Oppaassa kerrotaan ensin pilottihankkeiden toteutumisesta vuosina 2006-2007. Lopussa on vinkkejä ja ohjeistusta miten mallia voi hyödyntää yhdistystoiminnassa. Yhdistysten ja paikkakuntien mahdollisuuksien mukaan lyhyemmätkin liikkumiskurssijaksot ovat mahdollisia. Sisällöstä voi muokata jokaisen paikkakunnan näköisen kokonaisuuden ja hyödyntää materiaaleista sopivimmat. Tärkeää on madaltaa kynnystä saada ihmiset liikkumaan ja edistämään terveyttään. Tinja Saarela THM, fysioterapeutti Suomen Reumaliiton liikuntasuunnittelija puh. (09) 4761 5602 GSM +358 40 821 5567 tinja.saarela@reumaliitto.fi Suomen Reumaliitto ry. Iso Roobertinkatu 20-22 A 00120 HELSINKI www.reumaliitto.fi SUOMEN REUMALIITTO RY 4
1. Pilottihankkeiden toteutuminen vuosina 2006-2007 Kipinä liikkumisohjelmaan tuli vuonna 2005 Lahdesta, jossa paikallinen reumayhdistys teki valtuustoaloitteen. Lahden Reumayhdistyksessä mietittiin kuinka voisi olla mahdollista saada kuntoutuksen piiriin kaikki sitä tarvitsevat ja siitä hyötyvät. Ajatusta lähdettiin miettimään ja päätettiin kokeilla syntynyttä avokuntoutus-ideaa Lahden Reumayhdistyksen Asikkalan kuntajaoksen Vääksyn kuntakeskuksessa. Kokeiluun lähtivät ennakkoluulottomasti mukaan kunnan terveys- ja liikuntatoimet. Kurssin aikana osallistujissa tapahtui selvää aktiivisuuden lisääntymistä ja heistä tuli uusia palvelujen käyttäjiä kunnan järjestämiin erityisliikunnan ryhmiin. Asikkalan-malli oli niin kannustava, että mallille haluttiin saada laajempaa käyttöpohjaa. Avokuntoutuksen sijaan päätettiin ryhtyä puhumaan liikkumisohjelmasta, sillä se nähtiin monipuolisempana mahdollisuutena hyvinvoinnin ja yksilön terveyden edistämisessä. Myös puheet kansallisesta liikkumisohjelmasta kannustivat. 1.1. RETU-liikkumisohjelmalle asetetut tavoitteet: RETU -liikkumisohjelman tavoitteena on vahvistaa kuntien terveys- ja liikuntatoimen ja paikallisten yhdistysten yhteistyönmuotoja. Yhteistyön myötä muodostuneista saumattomista liikuntapalveluketjuista reuma- ja tule -sairauksia sairastava kuntalainen löytää aikaisempaa helpommin itselleen liikkumismahdollisuuksia. Liikkumisohjelman aikana osallistujat tutustuvat oman kotikuntansa liikuntapalveluihin ja -paikkoihin. Liikkumisohjelma auttaa osallistujia ylläpitämään ja edistämään omaa terveyttään sekä parantamaan liikuntakykyään, joka on tärkeä osa toimintakykyä. Yksilöllisen liikuntaneuvonnan, -suunnitelman ja ryhmässä saatujen liikuntakokemusten sekä vertaistuen avulla edistetään osallistujien aktiivisuutta ja säännöllistä liikkumista. Parhaimmillaan RETU -liikkumisohjelma johtaa osallistujien parantuneeseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. 1.2. Yhteistyökumppaneita Vuonna 2006 RETU -hanke toteutettiin Lappeenrannassa ja Padasjoella. Vuonna 2007 puolestaan Kokkolassa ja Lieksassa. RETU -ohjelmat käynnistyivät yhteistyöneuvottelujen jälkeen. Yhteistyöneuvottelut kunnan, yhdistyksen ja liiton toimihenkilöiden välillä olivat joka paikkakunnalla hedelmällisiä. Johtavat terveyskeskuslääkärit hyväksyivät RETU -liikkumisohjelman ja kuntien työntekijät saivat käyttää siihen työaikaansa. Pilottien käyttöön varattu raha mahdollisti ulkopuolisten asiantuntijoiden käytön. Ennen varsinaista toimintaa palavereissa sovittiin vielä tarkemmin konkreettisista yhteistyömuodoista, pelisäännöistä sekä toteuttamistavoista. Sovit- SUOMEN REUMALIITTO RY 5
tava oli ajankohdasta, lukujärjestyksistä ja työnjaosta. Päävastuu toiminnan eteenpäin viemisessä oli reumayhdistyksillä. Yhdistysten toimijoilta kuuli palautetta seuraavasti: Kunnan työntekijät oli helppo rekrytoida mukaan, koska heille toiminta tapahtui työaikaan. Vertaisohjaajilla oli vaikeampaa. Heillä oli myös pelkoa ettei osaa. 1.3. Vertaisohjaajakoulutusta Yhdistyksen vertaisohjaajien valmiuksia toimia kohennettiin koulutuksilla. Reumaliitto järjesti Lahdessa erityisen vertaisohjaajien koulutuspäivän 12.6.2006. Lisäksi ohjaajat osallistuivat SLU-alueiden Terveysliikunnan starttikursseille. Koulutuksista vertaisohjaajat totesivat: Sai vinkkejä ja ideoita RETU -ryhmän suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ohjelma selkiytyi. Koulutuksessa parasta oli erilaiset mielipiteet. Ne antoi rohkaisua toteutukseen. Parasta oli konkreettiset vinkit. Valoi uskoa, että riittää, kun on oma itsensä 1.4. Osallistujien poiminta RETU -ryhmään Lappeenrannassa lehti-ilmoitusten kautta houkuteltiin osallistujat ilmoittautumaan ryhmään. Padasjoella lehti-ilmoitus (kts. liite 1) tavoitti vain yhden osallistujan. Loput osallistujista tulivat fysioterapeutin tai reumayhdistyksen kautta. Huomioitavaa onkin, että pelkällä lehti-ilmoituksella ei yleensä saada riittämättömästi liikkuvia liikkeelle vaan heihin täytyy saada jokin henkilökohtainen kontakti ja ponnekkaampi juttu sohvalta ylös nousemiselle ja liikkeelle lähdölle. Tarvitaan kädestä pitäen ohjaamista ja mukaan pyytämistä. Tästä oppineena vuonna 2007 Lieksassa ja Kokkolassa kaikki osallistujat ohjautuivat RETU -ryhmiin terveyskeskuksen fysioterapeuttien tai reumayhdistyksen kautta. Fysioterapeutin kautta tulevat olivat joko kuntoneuvola-asiakkaita tai heidän fysioterapiajaksonsa oli päättynyt tai päättymässä. Yhdistyksen kautta tulevat tiedettiin ns passiivisiksi liikkujiksi. Henkilökohtaisen kontaktin avulla heidät saatiin houkuttelemalla mukaan. 1.5. Toiminta käyntiin Varsinainen RETU -toiminta käynnistyi jokaisella pilottipaikkakunnalla kahden viikon aloitusjaksoilla. Lappeenrannassa mukana oli lopulta 15, Padasjoella 12, Kokkolassa 12 ja Lieksassa 17 RETU -liikkujaa. Aloitusjaksoilla jokaiselle laadittiin terveystarkastuksen ja kuntomittauksen jälkeen yksilöllinen liikuntasuunnitelma (kts. liite 25, sivulla 54). Osallistujat saivat myös kokeilla eri liikuntamuotoja ja kuulla asiantuntija-alustuksia terveyteen liittyvistä teemoista (kts liitteet 6-13, sivuilla 24-31). Osallistujien kokemuksia ja ajatuksia purettiin tarvittaessa päivittäin toiminnan lomassa ja molempien viikkojen lopussa palautekeskusteluissa. Nimettömät palautelomakkeet olivat myös käytössä. SUOMEN REUMALIITTO RY 6
Lieksan terveyskes- kuksen fysioterapeutti Anu Kivimäki ja Lieksan Reumayhdistyksen liikuntavastaava Anja Mara valmiina aloittamaan RETU -kurssin Lieksassa toukokuussa 2007. Kuva Lotta Kallio. Aloitusjakson jälkeen ryhmäläiset toteuttivat liikuntasuunnitelmansa mukaista liikuntaohjelmaa 3-6 kuukautta. Padasjoella ja Lappeenrannassa tuo aloitus- ja seurantajakson väli oli kolme kuukautta. Lieksassa ja Kokkolassa väli oli kuusi kuukautta. 1.6. Liikuntatottumusten muuttuminen Marraskuun viikon mittaisilla seurantajaksoilla tehtiin uudelleen kuntomittaukset ja tarkennettiin liikuntasuunnitelmia. Kuntomittaukset kannustivat ja motivoivat selvästi osallistujia. Vaikka parannus oli pienikin, se innosti harjoittelemaan lisää. Ylipäänsä RETU -kurssi sai osallistujat muuttamaan liikuntatottumuksiaan yleisten terveysliikuntasuositusten mukaisiksi. Liikuntatottumusten muuttuminen kurssin aikana Liikunnan teho 2 % 6 % 65 % 33 % Pysyi ennallaan 16 Lisääntyi 31 Vähentyi 1 50 % 44 % Kevyttä 21 Ripeää 24 Rasittavaa 3 SUOMEN REUMALIITTO RY 7
1.7. Terveydenhoitajan mittaukset Terveydenhoitajan tarkastuksessa osallistujilta mitattiin paino, vyötärön ympärysmitta ja verenpaine. Suurimmalla osalla painossa ei tapahtunut muutoksia alku- ja seurantamittausten välillä. Vyötärön ympäryksessä kuitenkin tapahtui pienenemistä. Tämä tietysti kannustaa varsinkin, kun reuma- ja tuki- ja liikuntaelinsairailla on myös normaalia suurempi riski sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Kurssilaiset arvioivat myös omaa terveydentilaansa. Suurin osa arvioi yleisen terveydentilansa pysyneen RETU-jakson aikana samana. Osallistujien arvio toimintakyvystään Oma arvio terveydestä 69 % 0 %5 % 26 % Pysyi ennallaan 11 Nousi 30 Laski 0 Ei osaa sanoa 2 23 % 18 % 59 % Pysyi ennallaan 24 Nousi 9 Laski 7 1.8. Kuntomittausten tulokset Osallistujien terveyskuntotestitulokset paranivat: puristusvoima lisääntyi, tasapaino parantui ja alaraajojen voimataso nousi suurimmalla osalla kurssilaisista. Puristusvoimallahan on merkittävä yhteys odotettavissa olevaan elinikään. Puristusvoiman alentuminen rajoittaa selviytymistä päivittäisistä toiminnoista kuten kantamisesta, nostamisesta ja työvälineiden käytöstä. Suositusten mukaan puristusvoiman tulisi olla vähintään 20 % kehon painosta. Toimintakyvyn osa-alueista yksi tärkeimmistä on tasapaino. Kaatumisriskin arviointi ja mahdollisesti heikentyneen tasapainon parantaminen ovat kuntoutuksen keskeisiä elementtejä. Itsenäisen selviytymisen kannalta on välttämätöntä, että pystyy nousemaan ylös tuolilta tai vuoteesta. Tuolilta ylösnousu vaatii ennen kaikkea polvien ojennusvoimaa mutta myös riittävää tasapainon hallintaa. Polvien ojennusvoiman heikentyessä toimintakyky rajoittuu, avun tarve kasvaa ja päivittäisissä toiminnoissa väsyy aikaisempaa enemmän. Puristusvoiman muutokset Alaraajojen voima 12 % 17 % 21 % 37 % Pysyi ennallaan 6 Nousi 25 Laski 18 Pysyi ennallaan 11 Nousi 33 Laski 9 51 % 62 % SUOMEN REUMALIITTO RY 8
1.9. Osallistujien palautekoonti Kokemukset liikkumisohjelmista olivat rohkaisevia ja tuloksellisia. Ryhmässä toimiminen ja vertaistuki nousivat esille monessa palautteessa. Kunnan ja seurojen liikuntaryhmiin oli helpompi lähteä, kun mukana oli tuttuja kurssilaisia, joilla oli yhteinen tavoite. Palautteissaan ryhmäläiset kirjoittavat saaneensa innostusta ja kannustusta hoitaa omaa terveyttään. He kertoivat konkreettisista muutoksista kehossaan: Liikelaajuudet suurentuivat ja kiputilat vähenivät liikkumisen ansiosta. Sain voimavaroja ja innostusta jatkaa jatkossa myös omatoimisesti Jotain kertoo sekin, että kurssilaiset sopivat seuraavan kokoontumisen puolen vuoden päähän, vaikka pilottiohjelma päättyi virallisesti seurantajaksoon. Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä kurssiin ja arvioivatkin asteikolla 1-5- kurssin onnistuneen 4,59 arvoisesti. Jatkoseurantaa kurssilaista toivoi jokainen. 1.10. Toimijoiden palautekoonti Yhtenä tärkeänä tavoitteena toimintamallissa oli harjoitella ja lisätä liikunnan toimijoiden yhteistyötä. Palautteissaan toimijat kokivat yhteistyön kehittämisen kunnan eri tahojen välillä tärkeäksi. Yhteistyön avulla voidaan yhdistää voimavaroja ja poistaa päällekkäistä toimintaa niin, että yhä useampi reumaa tai muita tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastava saisi mahdollisuuksia liikkua. Toimijat arvioivat mallia sekä aloitusjakson että seurantajakson jälkeen. Toimijoiden palaute ei ollut yksimielistä. Osa koki RETU-jaksot erittäin työllistäväksi kun taas osa koki sen tuovan piristystä arkiseen aherrukseen ja olevan juuri sitä ydintyötä, jota heidän kuuluukin tehdä. Yhteistyön avaaminen kunnan toimijoiden ja yhdistyksen välille pidettiin erittäin hyvänä. Jatkossa yhteistyön tekeminen ja yhteydenottaminen arveltiin helpommaksi koska nyt ihmiset ovat tuttuja. Nykyisen tiiviin työtahdin kanssa oli hiukan sovittamista ja tuntui ettei tähän uuteen asiaan ollut riittävästi aikaa paneutua. Jatkossa huomasi, että tämähän on osa työtäni ja osaltaan helpottaa painetta yksilökäynneille. Pystyin poimimaan ideoita työkäytännöiksi. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa lisääntyi. Uusi yhteistyömuoto välillä kunta -3.sektori. Hyvä esimerkki muillekin järjestöille liikunnan järjestämiseksi. Yhteistyö löytyi heti ja lähti mutkattomasti sujumaan. Yhteistyö onnistui hyvin ja sujui hyvin, olimme samalla aaltopituudella koko ajan toimintaa suunniteltaessa ja toteuttaessa. Yhteistyö tiivistyi Reumayhdistyksen ja liikuntatoimen välillä. Yhteistyö ja tehtävien jako onnistui paperilla muttei käytännössä: toisten selän takana toimimista, asioista ilmoittamatta jättämistä yms. Selkeä työnjako ja vastuualueet on oltava. Kunnan viranhaltijat kommentoivat yhteistyötä myös seuraavasti: SUOMEN REUMALIITTO RY 9
Itselleni toi vaihtelua normaaliin työpäivään. Oli kiva työskennellä innokkaan porukan kanssa. Sopii toimenkuvaani hyvin. Toimin terveyspalveluissa ja mielestäni tämän tyyppinen työskentely on juuri meidän tehtävänkuvaan kuuluvaa. Uskon, että yhteistyö tiivistyy ja selkiytyy entistä enemmän niin, että pystymme kaikki toimijat tukemaan toisiamme kuntalaisten terveyden edistämisessä. RETU-toiminta on loistava ja mielekäs toteuttaa. Malli, jota emme kunnan työntekijöinä osanneet ideoida /toteuttaa arkityön keskellä ilman sysäystä. Toimijat ovat nyt tuttuja. Jatkossa on helpompi ottaa yhteyttä puolin ja toisin. Päätavoite voisi olla RETU:n kaltaisen toiminnan saaminen osaksi kunnallisia liikuntapalveluja. Vertaisohjaajajärjestö (=järjestävä taho) voisi välillä vaihtua. RETU:a on kovasti jo toivottu uudelleen. Seuraava voisi olla SenioriRetu tai JunioriRetu tai EukkoRetu tai UkkoRetu. Tai mitä vain. Uusiutua kuitenkin kannattaa. Yhteistyöverkko on nyt valmiina. Enemmän voisi hyödyntää vielä esim. urheiluseuroja ja liikuntakeskuksia liikunnan ohjaamiseen ja liikuntakokeiluihin. Toivottavasti tulisi uusi kurssi, sillä hakijoita näyttäisi riittävän ja yhteistyö on nyt avattu. Vertaisohjaajat kokivat onnistumisen iloa: Minulle jäi erittäin hyvä mieli RETU:sta, vaikka en alunperin ollut täysin tietoinen, mihin minua pyydettiin. Olen erittäin ylpeä, että saimme pidettyä ryhmämme koossa loppuun asti ja he ainakin näyttivät innostuneilta. Luulen, että tavoite toteutui joidenkin kohdalla ja he saivat liikuntakärpäsen pureman. 1.11. Liikkumisohjelman jälkeen Liikkumisohjelman jälkeen osallistujat kokivat itsensä harjaantuneiksi kunnan liikuntapalvelujen käyttäjiksi. Osa jatkoi kunnan yleisissä liikuntaryhmissä ja osa reumayhdistyksen olemassa olevissa ryhmissä. RETUtoiminnan myötä syntyi myös uusia liikuntaryhmiä mm. kävelyklubi. RETUkurssilaisten omia tapaamisia pidettiin myös tärkeinä. Tapaamisia on sovittu joko viikoittain, kuukausittain tai puolivuosittain. Lieksan reumayhdistys päätti hankkeen myötä tukea jäsentensä uimahallin ja kuntosalin käyttöä. Lappeenrannassa aiotaan jatkaa yhteistyötä kunnan kanssa RETUkurssilaisten vuositapaamisessa ja uuden RETU -kurssin käynnistämisessä. Prosessit jatkuvat myös valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että vuonna 2008 useampi reuma- ja tulesyhdistys toteuttaisi omalla paikkakunnallaan yhteistyössä terveydenhuollon ja liikuntatoimen kanssa liikuntatoimintaa. Yksi käynnistystapa on juuri RETU -mallin mukainen kurssitoiminta. Sillä saadaan ryhmäläiset kiinnostumaan liikunnasta ja elämäntapamuutoksista. jatkossa liikuntatoimintaa voi järjestää RETU -kurssin kokemusten ja kiinnostuksen pohjalta. Yhdistys ja kunta saavat yhteistyökokemusta. SUOMEN REUMALIITTO RY 10
2. Pohdintaa ja jatkoevästystä RETU-liikkumisohjelma muotoutuu kunnassa tarjolla olevien terveys- ja liikuntapalveluiden pohjalta kohderyhmän tarpeista lähtien. Onkin luontevaa, että aloite RETU-kurssien järjestämiseen tulee Reumayhdistyksistä ja Reumaliitosta käsin. Kuntien sisäinen yhteistyö sosiaali-, terveys-, ja liikuntatoimen välillä näyttää vaihtelevan erittäin suuresti. Toisessa kunnassa yhteistyö on luontevaa ja mutkatonta. Toisessa kunnassa ei yhteistyötä ole lainkaan. Tilanteeseen vaikuttavat monet syyt: yhteistyölle ei ole perinteitä, henkilökemiat, esimiesten suhtautuminen yhteistyöhön, ehkä jopa pelko työtehtävien muuttumisesta jne. Kuinka ohjata kuntia tekemään yhteistyötä yli hallintokuntien, on haastava kysymys. Ulkopuolisena toimijana et voi mennä ja pakottaa yhteistyöhön. Valtakunnallisena toimijana haasteena on kunnioittaa erilaisia paikallisia toimintakulttuureita. Tulevaisuudessa olisi erittäin tärkeää, että yhteystyökanavat saadaan kunnan sisällä auki. Muuten RETUn kaltaisesta toiminnasta ei tule mitään. Työnjakoa kunta yhdistys liitto tulee jatkossakin miettiä ja selkiyttää. Kunnan mukaan lähtiessä / tullessa on hyvä käydä käytännön asiat maksuasioineen läpi. Toimintamalli kaatuu, jos kunta lähtee mukaan täydellä laskutusperiaatteella. Paras tilanne on, jos reuma- ja tules -asiakkaat nähdään tasavertaisina kuntalaisina ja myös Reumayhdistysten toteuttama liikuntatoiminta nähdään osana kunnan hyvinvointistrategiaa. Lappeenrannan RETU-kurssilaisia uintiharjoituksissaan. SUOMEN REUMALIITTO RY 11
Muistettava on myös, että yhdistysväki on sairautensa keskellä hyvinkin haavoittuvaista. Suunnitteluvaiheessa kaikki ovat innolla mukana, mutta toteutusvaiheessa voi tilanne olla jo toinen. Tähän täytyisi osata varautua paremmin, että tulevaisuudessa olisi samasta yhdistykset esim. neljä ihmistä koulutettu vertaisohjaajaksi ja sitoutettu toimintaan. Mikäli sairastumisia tai muita esteitä tulee, ei toiminta kaadu yhden ihmisen niskaan. Osallistujat kokivat toiminnan mielekkääksi ja se tuki heidän liikunnallisen harrastuksen aloittamista. Ryhmässä toimiminen ja vertaistuki nostettiin esille monessa palautteessa. Kuntomittaukset kannustivat ja motivoivat selvästi osallistujia. Vaikka parannus olisi pienikin, se innostaa harjoittelemaan lisää. Sopivia testejä ikäryhmälle 60-80.v oli vaikea löytää. Testien kehittäminen olisi ensi arvoisen tärkeää. Ihmisiä motivoi, kun he saavat kuntoarvion. Ja vertailupohjaa pitäisi olla enemmän kuin pelkät omat tulokset. Valitettavasti emme löytäneet testejä, jotka olisivat soveltuneet kohderyhmällemme täydellisesti. Testien tärkeimmät kriteerit olivat: 1. ne olisi mahdollisimman helppo toteuttaa, 2. niistä löytyisi kohderyhmälle viitearvoja, 3. ne olisivat kohderyhmälle sopivan haastavia (ei tulisi heti parhaita pisteitä vaan kunnon kohoamisen myötä testituloksetkin paranisivat). Testien kehittämistä varten täytyisi tehdä yhteistyötä yliopistojen ja UKK-instituutin kanssa. Tulevaisuudessa kuntotestejä tarvitaan myös eläkeikäisille ja heidän kuntonsa tulee olemaan parempi kuin nykyisillä eläkeläisillä. Tässä on iso ongelma ratkaistavaksi tutkijoille. Lappeenrannan RETU-kurssilaiset yhteiskuvassa SUOMEN REUMALIITTO RY 12
Nyt toteutettu seurantajakso oli lyhyt, kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi kohdejoukko oli suhteellisen pieni, yhteensä 56 osallistujaa, joten tuloksiin täytyy suhtautua tietyllä varauksella. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin vastaavanlaisissa tutkimuksissa saadut. Lihasvoimissa ja liikkuvuudessa tapahtui pientä kohenemista. Osallistujien kokema toimintakyky kasvoi ja kiputilat vähenivät. Mielenkiintoista kuitenkin oli, että osallistujien arvioima yleinen terveydentila pysyi suhteellisen samana. Jatkotutkimusta ajatellen olisikin mielenkiintoista tietää onko RETU -toiminnalla vaikutusta terveydenhuollon palveluiden tarpeeseen. Olisi hyvä myös selvittää säilyykö RETU -kurssilaisten liikuntainnostus vuoden, parin päähän. Terveydenhoitajan mittaukissa painossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia alku- ja seurantamittauksen välillä. Kuitenkin vyötärönympärysmitta laski merkittävästi. Tämä tietysti kannustaa varsinkin, kun reuma- ja tukija liikuntaelinsairailla on myös normaalia suurempi riski sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. WHO:n mukaan miehillä vyötärönympärysmitta 102 cm tai enemmän ja naisilla 88 cm tai enemmän merkitsee huomattavasti lisääntynyttä riskiä lihavuuden aiheuttamiin metabolisiin komplikaatioihin. Toimijat kokivat yhteistyön kehittämisen eri toimijoiden välillä hyväksi. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota tehtävän jaon selkeyteen ja kurssilaisten valintaan. Pienemmissä kunnissa kurssille voisi ohjata ylipäätään liikkumattomat ihmiset. Näin saataisi ryhmä helposti kokoon. Pienemmällä paikkakunnalla ei välttämättä ole yhtä sairausryhmää niin paljon, että heistä saa oman homogeenisen ryhmän. Myös kohderyhmän lähestymistä tulee miettiä. Lappeenrannassa saatiin lehti-ilmoitusten kautta osallistujia riittävästi kun taas Padasjoella lehtiilmoitus tavoitti vain yhden osallistujan. Loput osallistujista tulivat fysioterapeutin ja vertaisohjaajan / yhdistyksen kautta. Pelkkä liikunta tai terveys ei välttämättä riitä saamaan ihmisiä liikkeelle. Lehti-ilmoituksella ei saada kohderyhmää liikkeelle vaan heihin täytyy saada jokin henkilökohtainen kontakti ja ponnekkaampi juttu sohvalta ylös nousemiselle ja liikkeelle lähdölle. Tarvitaan kädestä pitäen ohjaamista ja mukaan pyytämistä. Yhdistysten tarjoama vertaistuki onkin tässä avainasemassassa. Hankkeen tavoitteena oli erityisesti paikallistason yhteistyön lisääminen. Konkreettinen ja tavoitteellinen yhteistyö koettiin mielekkääksi yhteistyömuodoksi. Yhteistyö on tärkeää, kun liikutaan kuntoutuksen ja liikunnan välimaastossa. Ohjelmaan osallistuva väki ei pääse laitoskuntoutukseen, mutta he hyötyvät selvästi siitä, että liikkuvat enemmän. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa, että ohjelmaan osallistuvat ihmiset on etsitty sekä kunnan että yhdistyksen kautta. Kurssit on myös toteutettu yhdistyksen vertaisohjaajan ja kunnan liikunta- tai terveystoimen vastuuhenkilöiden yhteistyönä. Valtakunnallisesta näkökulmasta Reumaliiton osalta oli erityisen haastavaa johtaa hanketta ja samalla auttaa sekä arvioida paikallistasolla syntyviä SUOMEN REUMALIITTO RY 13
päätöksiä. Toimintamalli oli toisaalta hyvinkin yksityiskohtainen, toisaalta sen ei haluttu liiaksi ohjaavan toimintaa. RETU-toiminta haluttiin muotoutuvan kunkin paikkakunnan näköiseksi. Koska hankkeen myötä haluttiin harjoitella aitoa yhteistyötä oli paikallisten toimijoiden myös löydettävä itse yhteistoimintansa edellytykset ja esteet. Toisaalta ulkopuolisena saattoi olla helpompi nähdä asiat ja jopa kyseenalaistaa totuttuja ajattelutapoja. Oman haasteensa toimijoiden yhteistyöhön toi se, että toimijoina oli sekä ammattilaisia että vapaaehtoistyöntekijöitä. Joka tapauksessa yhteistyö on jatkossakin haaste. Tarvitaan lisää koulutusta, yhteistyön osaamista ja yhteisiä päämääriä. Myös yhdistystoiminnan rakenteita on vahvistettava, jotta toiminnan ja yhteistyön jatkuvuus on mahdollista. Paikalliset koordinoijat ovat avainasemassa tulevaisuudessa. Yhteiset toimintalinjat vaativat aikaa, luottamusta ja yhteistä tekemistä. Kokoon kutsujia ja yhteishengen luojia tarvitaan. Yhteistyötahojen on pohdittava, mikä heille on yhteistä, tärkeää ja tavoittelemisen arvoista. RETU -hanketta ajatellen tavoitteena on yksinkertaisesti hyvinvoiva kuntalainen. Pitkäaikaisairaalle liikunta on hyvän elämisen ehto. Hyvä kunto auttaa myös kotona selviytymistä ja vähäisempää kunnan terveyspalvelujen käyttöä. Asikkalan kunnan Kalkkisten kylähankkeen RETU-kurssilaisia Kylähanke toimi varsinaisen hankkeen ulkopuolisena erikoisopintokerhosovelluksena. Takarivissä oikealla on vetäjänä toiminut Maija Rinne, jolta idea RETU-toimintaan on lähtöisin. SUOMEN REUMALIITTO RY 14
RETU-toiminnassa vertaisohjaajien koulutukseen kannattaa satsata. Useat tahot järjestävät aikuisten liikuntaan soveltuvaa koulutusta jota voi erinomaisesti eriyttää reuma- ja tules -liikkujille. Suomen Reumaliitto kouluttaa edullisesti vertaisohjaajia mm. allas- ja tuolijumpassa sekä tanssien ohjaamisessa. SLU-alueet järjestävät monipuolista vertaisohjaajakoulutusta alueillaan. Kunnossa kaiken Ikää -ohjelmalla on lisäksi loistava koulutustuki. Koulutustuki on tarkoitettu nimenomaan vertaisohjaajien koulutukseen. Tukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, joissa on toiminnassa tai suunnitteilla käynnistää vertaisohjattuja yli 40-vuotiaille suunnattuja liikuntaryhmiä. Ryhmän osallistujat ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Lisätietoja: http://www.kki.likes.fi/ RETU -hankkeessa on kaksi kriittistä pistettä. Ensimmäinen on heti ryhmän aluksi: Kuka rohkaistuu lähtemään kotoaan RETU ryhmään? Vähän liikkuvat ihmiset tarvitsevat ponnekkaamman jutun kuin pelkän lehti-ilmoituksen päästäkseen sohvalta ylös ja liikkumaan. Yhdistysten tarjoama vertaistuki havaittiin RETU -ohjelman aikana äärettömän tärkeäksi. Ohjelmaan osallistuessa tapaa muita vertaisiaan ja pääsee omasta mökistä ulos. Toinen kriittinen piste liittyy RETU -toiminnan loppumetreille. Kuinka tutusta ryhmästä rohkaistuu mukaan kunnan, yhdistyksien ja seurojen liikuntaryhmiin? Tosi asia on, että uuteen on helpompi lähteä, kun mukana on tuttuja RETU kurssilaisia ja reumayhdistys kannustamassa. Pitkäntähtäimen tavoitteena on vakiinnuttaa RETU -liikkumisohjelma yhdeksi osaksi Reumaliiton ja reumayhdistysten normaalia toimintaa. Osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta on monissa kunnissa juuri nyt menossa organisaatioiden myllerrys kustannusten hillitsemiseksi. Parhaillaan tehdään uudistuksia, jotka astuvat voimaan ensi vuoden 2009 alussa. Sosiaali- ja terveystoimien yhdistäminen näyttää olevan monissa kunnissa uudistushankkeista keskeisin. Näissä uudistushankkeissa liikunta on uhkaavasti jäämässä suurten toimialojen jalkoihin ja menettämässä sille kuuluvaa roolia kunnallisena peruspalveluna. Vaikka liikunnan terveysvaikutukset ymmärretään yksiselitteisesti ja liikunnan merkitys tiedostetaan sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisijänä, niin silti se on jäämässä vaille sille kuuluva asemaa. Kuntiin tarvitaan liikunta-asioiden puolestapuhujia jatkossakin. Lautakuntien jatkuminen ja liikunnan säilyminen omana tulosalueena kunnan budjetissa takaa tulevaisuudessakin sille kuuluvan arvon. Ottakaa yhteyttä suoraan valtuustoryhmiin ja kunnan-/ kaupunginhallitusten jäseniin. Liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna tulee vahvistaa edelleen. Kunnallisvaalien taas lähetessä voi kuntapäättäjiä haastaa konkreettisiin toimiin kuntalaisten terveyden edistämiseksi. Ehdokkailta kannattaa pyytää lupauksia pitkäaikaissairauden liikunnan edistämisestä. SUOMEN REUMALIITTO RY 15