Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi

TAMMELAN KUNTA Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi Raportti FCG KONSULTOINTI OY P30724

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 1 (37) Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Selvityksen tausta-aineisto... 2 1.2 Selvityksen eteneminen ja rajaus... 2 2 Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon... 3 2.1 Palvelutarvekehitys... 5 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Tammelan yhdyskuntarakenteeseen sekä esi- ja perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen... 6 3.1 Taajama-aste... 6 3.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon... 6 4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko... 7 5 Lasten ja nuorten määrien muutokset... 10 5.1.1 Alle kouluikäisten määrät... 10 5.1.2 Peruskouluikäiset... 11 6 Oppilasennusteet... 13 6.1 Koulukohtaiset ennusteet... 14 6.1.1 Kaukjärven koulun oppilaskehitys... 14 6.1.2 Letkun koulun oppilaskehitys... 15 6.1.3 Myllykylän koulun oppilasennuste... 16 6.1.4 Portaan koulun oppilasennuste... 16 6.1.5 Riihivalkaman koulun oppilasennuste... 17 6.1.6 Teuron koulun oppilasennuste... 18 6.1.7 Koulukeskuksen oppilasennuste... 19 7 Henkilöstö... 21 8 Tilat... 22 9 Talous... 24 9.1 Odotekustannukset... 24 9.2 Reaalikustannusten kehitys 2009-2014... 25 9.3 Toimintamenot 2015... 25 10 Johtopäätökset... 29 10.1 Lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi... 29 10.2 Perusopetus... 29 10.3 Vaihtoehto 1.... 29 10.4 Vaihtoehto 2.... 31 10.5 Vaihtoehto 3.... 34

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 2 (37) Kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi 1 Johdanto Tammelan kunta on antanut FCG Konsultointi Oy:lle toimeksiannon laatia kouluverkkoselvitys sekä lapsi- ja maaseutuvaikutusten arvioinnit. Selvitys laadittiin syys-lokakuun 2016 aikana. Tammelan kunnassa laadittiin kouluverkkoselvitys vuonna 2015. Kouluverkkoa koskeva valtuuston päätös kumoutui hallinto-oikeudessa muotoseikkojen takia. Tammelan kunnalla on voimassa valtuuston päätös, jonka mukaan koulun toiminta lakkaa, kun oppilasmäärä laskee alle 20 oppilaan kahtena peräkkäisenä vuotena. 1.1 Selvityksen tausta-aineisto Selvityksen pohjatietoina käytettiin mm. Oppilasmäärätiedot ja -ennusteet kouluittain ja muun opetuksen järjestäjänopetuksessa olevat oppilaat Syntyneet (arvio tästä vuodesta mukana) Kouluja koskevat tiedot (por, kuljetus, kulut, kiinteistöt) Henkilöstömäärätiedot Voimassa olevat oppilaaksiottoalueiden ja oppilaskuljetuksen perusteet / periaatteet Arviot kiinteistöjen kunnosta ja investoinneista Kaavoituskatsaus/kaavoitussuunnitelmat 1.2 Selvityksen eteneminen ja rajaus Selvityksen laadintaa ohjaavan ohjausryhmän aloituspalaveri järjestettiin Tammelassa 2.9.2016.

2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 3 (37) 2 Väestömuutosten vaikutukset palveluverkkoon Tammelan kunnan asukasmäärä vuoden 2014 lopussa oli 6 395 ja vuonna 2015 asukkaita oli 6 280. Muutos edellisvuoteen oli -1,8 %:a. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kunnan väestökehitys on laskeva siten, että seuraavan viidentoista vuoden aikana väestön kokonaismäärä vähenee kahdeksalla prosentilla. Vuoteen 2025 mennessä väestömäärä on laskenut alle 6 000 asukkaan. Ennustejakson päättyessä, vuonna 2029, asukkaita ennakoidaan olevan 500 nykyistä vähemmän, 5 875 (kuva 1). Väestöennuste osoittaa mihin kehitys johtaa, jos syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Tammelan väestökehityksen suunta poikkeaa muun Kanta-Hämeen ja koko maan suunnasta, näiden väestökehityksen ollessa positiivista. Ennustettu väestökehitys 2014-2029: -8% Koko väestö 110 Tammela Kanta-Häme Koko maa 105 100 95 90 85 80 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Tammela Kanta-Häme Koko maa 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Asukkaita 6 395 6 236 6 085 5 975 5 895 2014=100 100 98 95 93 92 Asukkaita 175 350 176 043 177 199 178 404 179 417 2014=100 100 100 101 102 102 Asukkaita 5 471 753 5 532 857 5 615 382 5 690 988 5 755 110 2014=100 100 101 103 104 105 Kuva 1. Tammelan koko väestön väestöennuste vuosille 2014-2029 Ikäluokittainen tarkastelu vuosille 2014-2029 (kuva 2) ennustaa syntyvyyden jäävän alle 50 lapseen vuodessa. Alle kouluikäisten määrä laskee lähes sadalla, noin 400 lapsesta reiluun 300 lapseen. Peruskouluikäisten ja nuorten määrä las-

2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 4 (37) kee merkittävästi nykyisestä reilusta 900 lapsesta ja nuoresta alle 700 lapseen ja nuoreen. Myös työikäisten määrä laskee lähes 20 prosenttia. Vuonna 2029 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan lähes 2 000 eli noin 33 %:a kunnan asukkaista. Vertailun vuoksi alle 18-vuotiaita ennustetaan olevan noin 16 prosenttia väestöstä. Tammela Tilastokeskus, väestöennuste 2015 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 86 82 81 79 7-18-vuotiaat 100 94 84 75 70 Työikäiset (17-64 v) 100 96 90 86 82 65-74-vuotiaat 100 115 127 127 127 Vanhusväestö* 100 97 105 124 142 Väestö 100 98 95 93 92 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 46 51 49 49 47 1-6-vuotiaat 390 334 321 315 308 7-18-vuotiaat 962 903 810 723 669 Työikäiset (17-64 v) 3 690 3 533 3 333 3 159 3 010 65-74-vuotiaat 759 873 962 966 966 Vanhusväestö* 710 692 742 882 1 005 Kaikki 6 395 6 236 6 085 5 975 5 895 *yli 75-vuotiaat Kuva 2. Ikäryhmitelty väestökehitys Tammelassa vuosina 2014-2029 Tammelan väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä muuta Kanta-Hämettä ja Suomea heikompaa (taulukko 1). Tammelassa huoltosuhde tulee seuraavien 15 vuoden aikana heikkenemään 0,73 -> 0,96. Kunnan taloudellista kantokykyä heikentää työikäisten määrän merkittävä vähenemä tarkastelujakson ajan. 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Tammela 0,73 0,77 0,83 0,89 0,96 Kanta-Häme 0,68 0,72 0,77 0,80 0,83 Koko maa 0,63 0,67 0,70 0,73 0,75 Taulukko 1. Tammelan väestöllisen huoltosuhteen kehittyminen vuosina 2014-2029

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (37) 2.1 Palvelutarvekehitys Kokonaisväestökehitys ja ikäryhmittäinen väestökehitys vaikuttavat kuntalaisten palvelutarpeiden kehittymiseen ja eri palveluiden käyttöön. Palvelutarpeiden kehitys on suhteutettu väestöennusteisiin. Palveluiden järjestäjän, kunnan, tulee lainsäädännön ja toimintaperiaatteidensa mukaisesti pyrkiä reagoimaan muuttuviin asiakasmääriin. Väestön vanhenemisen ja eliniän nousevien ennusteiden myötä vanhustenhoidon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelutarpeet kasvavat nykyisestä voimakkaimmin. Tammelassa väestökehitys ja palvelutarvekehitys (kuva 3.) kehittyvät ikäjakautumien kanssa samansuuntaisesti. Muutosta on havaittavissa jo vuoteen 2017 mennessä, mutta varsinainen murros tapahtuu vuonna 2021. Tällöin päivähoidon palvelutarve on vähentynyt 18 prosenttia ja perusopetuksen 16 prosenttia. Vanhusten hoitopalvelutarve on tähän asti laskenut, mutta kääntyy vuonna 2021 voimakkaaseen kasvuun ja kasvaa muutamassa vuodessa 25 prosenttia. Kuva 3. Palvelutarpeiden kehitys vuosina 2014-2029

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 6 (37) 3 Maankäytön suunnittelun vaikutukset Tammelan yhdyskuntarakenteeseen sekä esi- ja perusopetuspalveluiden palvelutarpeen kehittymiseen 3.1 Taajama-aste Taajama-asteella tarkoitetaan taajamissa asuvien osuutta kunnan siitä väestöstä, jonka asuinpaikka on koordinaatein määriteltävissä. Taajama-aste lasketaan vuosittain. Tammelan kunnan taajama-aste vuonna 2014 oli Tilastokeskuksen mukaan 44,7 %. Tämä tarkoittaa, että reilusti yli puolet tammelalaisista asuu taajama-alueiden ulkopuolella. Tammelan taajama-aste on ollut korkeimmillaan vuonna 2013, jolloin se oli noin 48,5 prosenttia. 3.2 Maankäytön suunnittelun vaikutukset palveluverkkoon Tammelassa on myynnissä 57 tonttia kunnan omistamaa tonttia ja kaavavaraus on 17 tontille. Tonteista suurin osa sijaitsee keskusta-alueen läheisyydessä: Kytö 17 Hevoniemi 2 Lamala 2 Keskusta 1 Forssantie 1 Muita vapaita tontteja on seuraavasti: Kaukjärvi 20 Siiki-Mutala 12 Lassi 8 Porras 2 Riihivalkaman alueella tontteja on 12 ja lisäksi alueelle on kaavoitettu 17 tontin laajennusalue (rakentamaton). Näiden kunnan omistamien kaava-alueiden tonttien lisäksi kunnassa on myynnissä yksityisten omistamia tontteja. Tammelaan on viime vuosina myönnetty viidestä kymmeneen asuinrakennuksen rakennuslupaa. Luvat jakautuvat keskustan ja kylien kesken puoliksi. Kaavoitetut alueet ovat kiinnostaneet uusia asukkaita eri tavoin. Lassin alue on avattu 2005 ja alueelta on myyty kymmenen vuoden aikana viisi tonttia. Nuutin alueen yhdeksän tontin myymiseen meni lähes kymmenen vuotta. Siiki-Mutalan alueelta tontteja on myyty kaksi. Perusopetuksen järjestämisen näkökulmasta kaavoitus ja tonttipolitiikka vaikuttavat palvelutarpeiden lisääntymiseen voimakkaimmin, kun maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa toteutetaan kokonaan uusia asuinalueita kunnallisine palveluineen. Jos Tammelassa tonttien ostaminen ja rakentaminen pysynee nykyisellään, ei edes aktiivisella maankäytön suunnittelulla pystytä pysäyttämään negatiivista väestökehitystä. Tulevissa maankäytön hankkeissa pystytään nojautumaan olemassa oleviin kunnallisiin palveluihin.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 7 (37) 4 Perusopetuksen nykyinen palveluverkko Tammelan perusopetuksen palveluverkon muodostavat vuosiluokkien 1-6 koulut: Kaukjärvi, Letku, Myllykylä, Porras, Riihivalkama, Teuro ja vuosiluokkien 1-9 koulu: Tammelan koulukeskus (myöhemmin Koulukeskus) (kuva 4). Kuva 4. Tammelan koulut

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 8 (37) Tammelan kunnan virallisen tilastointipäivän (20.9.) tietojen mukaan kunnassa kouluissa opiskelee 702 peruskoululaista. Näistä vuosiluokkien 1-6 oppilaita on 458 ja vuosiluokkien 7-9 oppilaita 244 (taulukko 2). Koulu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Kaukjärvi 8 3 2 6 6 5 30 Letku 4 2 8 4 4 4 26 Myllykylä 20 13 18 9 14 12 86 Porras 10 10 8 15 8 10 61 Riihivalkama 18 12 13 18 12 9 82 Teuro 6 3 2 1 3 1 16 Koulukeskus 34 14 21 34 27 27 79 85 80 401 Yhteensä 100 57 72 87 74 68 79 85 80 702 Taulukko 2. Koulujen oppilasmäärät 20.9.2016 Teuron koulussa on tällä hetkellä 16 oppilasta, mikä on alle valtuuston koulun lakkauttamisen rajan (20 oppilasta). Koulukeskuksessa oppilaita on 401. Vuosiluokkien 7-9 oppilaita on nelisenkymmentä enemmän kuin vuosiluokkien 1-6 oppilaita. Vuosiluokkien suuruudet vaihtelevat toisistaan huomattavasti (kuva 5.) Ikäluokkien koot vaihtelevat 57-100 oppilaasta ja keskimäärin vuosiluokan koko on 78 oppilasta. Huomio kiinnittyy erityisesti tänä vuonna koulunsa aloittaneiden suureen määrään (100 lasta). Kuva 5. Tammelan kunnan perusopetuksessa opiskelevat oppilaat vuosiluokittain 20.9.2016

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 9 (37) Kaukjärvi, Letku ja Teuro ovat 2-opettajaisia kouluja. Myllykylä, Porras ja Riihivalkama ovat 5-opettajaisia kouluja. Koulukeskus on vuosiluokkien 1-6 osalta pääsääntöisesti 1-sarjainen ja vuosiluokkien 7-9 osalta 5-sarjainen. Tammelan kouluissa opiskelee 19 oppilasta, jotka saavat erityistä tukea. Tämä on 2,7 % kaikista kunnan omien koulujen oppilaista. Tämän lisäksi Tammelassa asuu 13 lasta, jotka käyvät muun koulutuksen järjestäjän järjestämässä perusopetuksessa. Suurin osa näistä 13 lapsesta käy koulua Forssan erityisen tuen luokilla. Koulun nimi Oppilasmäärä Joista tehostettua tukea Joista kuljetuksissa Kaukjärvi 30 0 6 Letku 26 2 4 Myllykylä 86 3 36 Porras 61 0 32 Riihivalkama 82 1 39 Teuro 16 1 10 Koulukeskus (1-9 lk) 401 12 131 Yhteensä 702 19 127 Taulukko 3. Koulukohtaisia tunnuslukuja Kaikista oppilaista 18 prosenttia saa koulukuljetusta (taulukko 3.). Koulukeskuksen oppilaista 131 on kuljetuksen piirissä.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 10 (37) 5 Lasten ja nuorten määrien muutokset 5.1.1 Alle kouluikäisten määrät Tammelan kunnan väestörekisteritietojen perusteella alle 15-vuotiaiden ikäluokat ovat pienenemässä, lähes puolittumassa parhaimmista vuosista (tilanne syksy 2016). Suurimmat ikäluokat ovat syntyneet vuosina 2000-2003, 2006 ja 2009. Vuoden 2009 jälkeen ikäluokkien koot ovat laskeneet merkittävästi. Vuonna 2009 syntyneiden ikäluokka on lähes sata lasta (99). Viime vuosina ikäluokan koko on puolittunut vuoden 2009 ikäluokan koosta ja ollut vain 40-45 (kuva 6). Kuva 6. Ikäluokat syntymävuoden mukaan (Lähde: Tammelan kunta) Vuosina 2010-2015 syntyneitä (alle kouluikäisiä lapsia, kuusi ikäluokkaa) kunnassa on tällä hetkellä 336 (+ vuonna 2016 syntyviä arvio noin 45 lasta), on vertailun vuoksi kunnassa vuosina 2004-2009 syntyneitä (alakouluikäisiä lapsia, kuusi ikäluokkaa) 468 lasta. Myös Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alle kouluikäisten määrä laskee yli viidenneksellä vuoteen 2029 mennessä (taulukko 4. ja kuva 7). Määrällisesti voimakkainta lasku on vuosien 2014-2017 aikana, jolloin alle kouluikäisten määrä vähenee 56 lapsella. Tämän jälkeen laskun ennakoidaan hidastuvan, mutta olevan kuitenkin koko tarkastelujakson ajan laskeva. Neljän vuoden sykli 1 6-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin 2014 390 2017 334-56 2021 321-13 2025 315-6 2029 308-7 Taulukko 4. Alle kouluikäisten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015)

2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 11 (37) Muutos 2014-2029: -21% 1-6 -vuotiaat Tammela Kanta-Häme Koko maa 105 100 95 90 85 80 2014 2017 2021 2025 2029 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Tammela Kanta-Häme Koko maa 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6 -vuotiaat 390 334 321 315 308 2014=100 100 86 82 81 79 1-6 -vuotiaat 11 157 10 667 10 315 10 173 9 988 2014=100 100 96 92 91 90 1-6 -vuotiaat 365 613 356 382 350 868 350 917 347 001 2014=100 100 97 96 96 95 Tammela Päivähoidossa* 269 230 221 217 212 *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2014 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Kuva 7. 1-6-vuotiaat vuosina 2014-2029 (Lähde: Tilastokeskus) Tilastokeskuksen ennusteita tarkasteltaessa, lasten lukumäärällinen lasku tarkoittaa, että 1-6-vuotiaiden ikäluokassa olevien lasten määrä laskee nykyisestä yli 80 lapsella. Määrällä on merkittävää vaikutusta varhaiskasvatuspalvelutarpeen kehittymiseen ja esiopetuksen järjestämistarpeeseen. 5.1.2 Peruskouluikäiset Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Tammelan peruskouluikäisten lasten määrän ennustetaan laskevan merkittävästi, peräti 220 lapsella (31 prosenttia) vuosien 2014-2029 aikana (kuva 8). Vuositasolla tämä tarkoittaa, että peruskouluikäisten lasten kokonaismäärä laskee keskimäärin 14-15 oppilaalla vuodessa. Käytännössä 220 oppilasta tarkoittaa oppilasmäärältään yhdentoista 20 oppilaan opetusryhmän vähennystä nykyisiin oppilasmääriin. Näin suurta oppilasmäärää voi verrata tavallisen 2-sarjaisen koulun kokonaisoppilasmäärään. Vajaat 1,5 % peruskouluikäisistä lapsista ja nuorista on jonkin muun opetuksen järjestäjän perusopetuksessa ja tämän takia todellisuudessa Tammelan koulujen oppilasmäärät jäävät ennustetta vielä pienemmiksi. Toisaalta Tammelan kouluissa

2014=100 FCG KONSULTOINTI OY Raportti 12 (37) opiskelee 9 kuntaan lastensuojelulain perusteella sijoitettua lasta. Muun opetuksen järjestäjän opetuksessa opiskelee Tammelaan sijoitettuja lapsia 4. 7 15-vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos 2014-2029: -31% 7-15 -vuotiaat 115 Tammela Kanta-Häme Koko maa 105 95 85 75 65 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 Tilastokeskus, väestöennuste 2015 Tammela Kanta-Häme Koko maa 2 014 2 017 2 021 2 025 2 029 7-15 -vuotiaat 717 678 603 519 497 2014=100 100 95 84 72 69 7-15 -vuotiaat 17 747 17 848 17 635 16 828 16 404 2014=100 100 101 99 95 92 7-15 -vuotiaat 532 632 546 994 557 618 549 681 540 946 2014=100 100 103 105 103 102 Tammela Oppilaat* 707 669 595 512 490 *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2014, muutos suhteutettu 7-15 -vuotiaiden määrän kehitykseen Kuva 8. 7-15-vuotiaat ja Tammelan omat perusopetuksen oppilaat Suurimman laskun peruskouluikäisten määrissä ennustetaan tapahtuvan vuosien 2017-2025 aikana, jolloin peruskouluikäisten kokonaismäärä laskee yhteensä 150 lapsella (taulukko 5). Voimakkainta lasku on 2020-luvun alkuvuosina. Vuoden 2025 jälkeen lasku on maltillisempaa. Neljän vuoden sykli 7-15-vuotiaiden lukumäärän ennuste Muutos edelliseen sykliin 2014 717 2017 678-39 2021 603-75 2025 519-84 2029 497-22 Taulukko 5. Peruskouluikäisten lasten lukumäärän ennuste (Tilastokeskus 2015)

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 13 (37) 6 Oppilasennusteet Kuvasta 9. näkyy kokonaisoppilasmäärän kehitys tulevien 7 vuoden aikana. Ennuste perustuu kunnan syyskuussa 2016 toimittamiin väestörekisteripohjaisiin tietoihin, ts. ennuste on laadittu Tammelassa asuvien lapsimäärätietojen perusteella. 249 237 223 234 239 223 233 226 467 465 457 408 398 392 334 302 1-6 yhteeensä 7-9 yhteensä Kuva 9. Tammelan perusopetuksen oppilasmääräkehitys vuosina 2016-2024 Lukuvuonna 2016-2017 lapsia on 716. Ennustejakson lopussa lapsia on 528. Voidaan havaita, että väestörekisteritietojen perusteella laadittu kokonaislapsimäärään perustuva ennuste ja Tilastokeskuksen ennuste ovat hyvin lähellä toisiaan, sillä erotuksella, että kummassakaan ennusteessa ei ole huomioitu muun opetuksen järjestäjän opetukseen osallistuvien lasten määriä. Jos lv. 2017-2018 lukien Tammelasta ei siirry muiden opetuksen järjestäjien opetukseen oppilaita, vähenee heidän määränsä taulukon 6 mukaisesti. Muu opetuksen järjestäjä 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 1 1 2 2 1 3 1 2 1 4 4 1 2 1 5 1 4 1 2 1 6 0 1 4 1 2 1 1-6 yht. 9 9 8 4 3 1 2022-2023 2023-2024 7 1 0 1 4 1 2 1 8 4 1 0 1 4 1 2 1 9 0 4 1 0 1 4 1 2 7-9 yht. 5 5 2 5 6 7 4 3 Yhteensä 14 14 10 9 9 8 4 3 Taulukko 6. Muiden opetuksen järjestäjien opetuksessa olevat tammelalaiset lapset lukuvuosina 2016-2024, jos uusia oppilaita ei siirry

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 14 (37) Koulunsa päättävien ja aloittavien lukumääriä tarkasteltaessa huomataan, että kuluvaa lukuvuotta lukuun ottamatta koulunsa päättäviä on huomattavasti enemmän kuin koulunsa aloittavia (taulukko 7). Toisin sanoen oppivelvollisuutensa päättävä ikäluokka on tarkastelujaksolla 12-38 oppilasta suurempi kuin koulunsa aloittava ikäluokka. 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 Päättävät 80 89 80 68 75 91 73 59 Aloittavat 101 66 67 42 63 53 43 34 Erotus -21 23 13 26 12 38 30 25 Taulukko 7. Koulunsa päättävien ja aloittavien erotus vuosina 2016-2024 6.1 Koulukohtaiset ennusteet Koulukohtaiset oppilasennusteet on laadittu lukuvuoden 2016-2017 osalta virallisen tilastointipäivän tilaston pohjalta. Ennuste on laadittu syyskuussa 2016 kunnan toimittamien tietojen pohjalta. Ennusteessa eivät ole mukana muun opetuksen järjestäjän opetukseen osallistuvat oppilaat, joiden lähikoulu tarkastelun kohteena oleva koulu olisi. Ennusteessa ei myöskään huomioida ns. toissijaista koulua tai ennakoida tulo- tai poismuuttoa eikä kunnan sisäistä muuttoliikettä. Tiedot ovat väestörekisteripohjaisia tietoja. 6.1.1 Kaukjärven koulun oppilaskehitys Kaukjärven koulun ennuste (kuva 10 ja taulukko 8) on laskeva, 30 oppilaasta kahteentoista oppilaaseen. 30 oppilaan raja alittuu tulevana lukuvuonna ja 20 oppilaan raja lukuvuonna 2021-2022. Lukuvuonna 2022-2023 koulun kokonaisoppilasmäärä on 12 oppilasta eikä kyseisenä vuonna kouluun ole tulossa yhtään oppilasta ensimmäiselle luokalle. Seuraavan vuoden oppilasmäärän ennakoidaan olevan samainen 12 oppilasta. Kuva 10. Kaukjärven koulun oppilasennuste

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 15 (37) Kaukjärvi 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 8 3 3 2 2 2 0 3 2 3 8 3 3 2 2 2 0 3 2 3 8 3 3 2 2 2 4 6 2 3 8 3 3 2 2 5 6 6 2 3 8 3 3 2 6 5 6 6 2 3 8 3 3 Yht. 30 28 25 21 21 20 12 12 Taulukko 8. Kaukjärven koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024 6.1.2 Letkun koulun oppilaskehitys Letkun koulun ennuste (kuva 11 ja taulukko 9) on tarkastelujakson loppuvaiheessa laskeva. Koulun oppilasmäärä nousee lukuvuonna 2021-2022 30 oppilaaseen, mutta tämä jälkeen laskee nopeasti reilusti alle 30 oppilaaseen. Syksyn 2016 ennustetietojen perusteella lukuvuoden 2023-2024 alusta koulun aloittaa yksi ensimmäisen luokan oppilas ja koulun kokonaisoppilasmäärän ennakoidaan olevan 24 oppilasta. Kuva 11. Letkun koulun oppilasennuste Letku 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 4 5 6 4 7 4 2 1 2 2 4 5 6 4 7 4 2 3 8 2 4 5 6 4 7 4 4 4 8 2 4 5 6 4 7 5 4 4 8 2 4 5 6 4 6 4 4 4 8 2 4 5 6 Yht. 26 27 29 29 28 30 28 24 Taulukko 9. Letkun koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 16 (37) 6.1.3 Myllykylän koulun oppilasennuste Myllykylän koulun ennuste (kuva 12 ja taulukko 10) on laskeva. 50 oppilaan raja on vaarassa alittua ennusteen mukaan lukuvuonna 2023-2024. Seitsemässä vuodessa koulun oppilasmäärä laskee 86 oppilaasta alle 50 oppilaaseen. Vähennystä on 36 oppilasta. Kuva 12. Myllykylän koulun oppilasennuste Myllykylä 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 20 10 11 9 10 6 5 8 2 13 20 10 11 9 10 6 5 3 18 13 20 10 11 9 10 6 4 9 18 13 20 10 11 9 10 5 14 9 18 13 20 10 11 9 6 12 14 9 18 13 20 10 11 Yht. 86 84 81 81 73 66 51 49 Taulukko 10. Myllykylän koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024 6.1.4 Portaan koulun oppilasennuste Portaan koulun ennuste (kuva 13 ja taulukko 11) on tarkastelujakson loppuvaiheessa nopeasti laskeva. Oppilasmäärä puolittuu seuraavien seitsemän vuoden aikana. Oppilasmäärä pysyy yli 60 oppilaan seuraavan kahden vuoden ajan. Lukuvuonna 2019-2020 oppilasmäärä laskee kymmenellä oppilaalla. Lukuvuonna 2023-2024 oppilasmäärän ennustetaan jäävän alle 30 oppilaan.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 17 (37) Kuva 13. Portaan koulun oppilasennuste Porras 2016-2017- 2018-2019- 2020-2021- 2022-2023- 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 1 10 12 7 3 5 5 3 6 2 10 10 12 7 3 5 5 3 3 8 10 10 12 7 3 5 5 4 15 8 10 10 12 7 3 5 5 8 15 8 10 10 12 7 3 6 10 8 15 8 10 10 12 7 Yht. 61 63 62 50 47 42 35 29 Taulukko 11. Portaan koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024 6.1.5 Riihivalkaman koulun oppilasennuste Riihivalkaman koulun ennuste on laskeva (kuva 14 ja taulukko 12.). Koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä suurimmillaan. Syksyllä 2019 Riihivalkaman koulussa on 13 lasta nykyistä vähemmän, 69 oppilasta. Lukuvuonna 2023-2024 oppilasmäärä on laskemassa alle 60 oppilaan. Laskua kuluvaan lukuvuoteen on 26 oppilasta. Kuva 14. Riihivalkaman koulun oppilasennuste

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 18 (37) Riihivalkama 2016-2017- 2018-2019- 2020-2021- 2022-2023- 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 1 18 9 11 6 11 13 10 5 2 12 18 9 11 6 11 13 10 3 13 12 18 9 11 6 11 13 4 18 13 12 18 9 11 6 11 5 12 18 13 12 18 9 11 6 6 9 12 18 13 12 18 9 11 Yht. 82 82 81 69 67 68 60 56 Taulukko 12. Riihivalkaman koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024 6.1.6 Teuron koulun oppilasennuste Teuron koulu on Tammelan pienin koulu (kuva 15 ja taulukko 13.). Oppilaita koulussa on tällä hetkellä 16. Oppilasmäärä on alle valtuuston hyväksymän koulun toiminnan oppilasmäärärajan. Koulun oppilasennuste on nouseva, mutta nousee parhaimmillaankin vain 36 oppilaaseen. Kuva 15. Teuron koulun oppilasennuste Teuro 2016-2017- 2018-2019- 2020-2021- 2022-2023- 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 1 6 4 5 7 8 5 6 5 2 3 6 4 5 7 8 5 6 3 2 3 6 4 5 7 8 5 4 1 2 3 6 4 5 7 8 5 3 1 2 3 6 4 5 7 6 1 3 1 2 3 6 4 5 Yht. 16 19 21 27 33 35 35 36 Taulukko 13. Teuron koulun oppilasennuste vuosille 2016-2024

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 19 (37) 6.1.7 Koulukeskuksen oppilasennuste Koulukeskuksen kokonaisoppilasmäärää voidaan tarkastella vuosiluokkien 1-6 osalta lukuvuoteen 2023-2024 asti (taulukko 14) ja vuosiluokkien 7-9 osalta muutaman vuoden pidempään, lukuvuoteen 2029-2030 (taulukko 15) asti. Koulukeskuksen vuosiluokkien 1-6 ennuste on laskeva (kuva 16). Jos oppilasmääräkehitys toteutunee ennusteen mukaisena, on tarkastelujakson päättyessä oppilasmäärä alle sadan. Oppilasmäärä laskisi yli 60 alakoululaisella. Kuva 16. Koulukeskuksen oppilasennuste Koulukeskuksen kokonaisoppilasmäärä (vuosiluokat 1-9) laskee 82 oppilaalla. Koulukeskus 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 1 34 23 24 11 20 18 17 6 2 14 34 23 24 11 20 18 17 3 21 14 34 23 24 11 20 18 4 34 21 14 34 23 24 11 20 5 27 34 21 14 34 23 24 11 2023-2024 6 27 27 34 21 14 34 23 24 1-6 yht. 157 153 150 127 126 130 113 96 7 79 68 74 87 72 57 100 66 8 85 79 68 74 87 72 57 100 9 80 85 79 68 74 87 72 57 7-9 yht. 244 232 221 229 233 216 229 223 Yht. 401 385 371 356 359 346 342 319 Taulukko 14. Koulukeskuksen oppilasennuste vuosille 2016-2024

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 20 (37) Yläkoululaisten määrää on mahdollista tarkastella lukuvuoteen 2029-2030 asti. Alakoulujen laskevat ennusteet alkavat näkyä yläkoululaisten määrissä 2020- luvun puolivälissä. Kuluvana lukuvuonna yläkoululaisia on 244. Tarkastelujakson päättyessä 7-9 vuosiluokan oppilaita on vain 130. Käänne tapahtuu lukuvuoden 2024-2025 ja 2025-2026, jolloin nyt koulunsa aloittaneiden suuri ikäluokka (100 lasta) päättää perusopetuksensa. Seuraavat ikäluokat ovat huomattavan pieniä tähän suureen ikäluokkaan verrattuna ja kyseisenä ajankohtana yläkoululaisten määrä vähenee peräti 58 oppilaalla. Koulukeskus 16-17 17-18 18-19 19-20 20-21 21-22 22-23 7 79 68 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53 43 34 8 85 79 68 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53 43 9 80 85 79 68 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53 Yht. 244 232 221 229 233 216 229 223 233 175 172 158 159 130 Taulukko 15. Koulukeskuksen vuosiluokkien 7-9 oppilasennuste vuosille 2016-2024 23-24 24-25 25-26 26-27 27-28 28-29 29-30 Lukuvuonna 2030-2031 yhdeksäsluokkalaisia ennustetaan olevan 43 ja seuraavana lukuvuona alle 40.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 21 (37) 7 Henkilöstö Tammelassa on 60 opettajaa ja 14 avustajaa (taulukko 16). Teuron on pienin yksikkö. Koululla on vain opettajia, kaikissa muissa yksiköissä on opettajien lisäksi avustajia. Koulukeskus on suurin yksikkö, jossa opettajia ja avustajia on yhteensä 42 henkilöä. Koulu Oppilaita Erityislapsia Opettajia Opp./ope ttaja Avustajia Opp./avustaja Kaukjärvi 30 4 2 15 2 15 Letku 26 6 2 13 1 26 Myllykylä 86 12 7 12 2 43 Porras 61 8 4 15 2 31 Riihivalkama 82 12 6 14 2 41 Teuro 16 2 2 8 0,5 Koulukeskus 401 37 34 11,8 5 80 Yhteensä 702 81 60 12 14,5 50 Taulukko 16. Koulujen opettajat ja avustajat Tarkasteltaessa oppilasmäärää yhtä opettajaa ja avustajaa kohden, huomataan, että pääsääntöisesti yhtä opettajaa kohden on 11-15 oppilasta. Teuron koulu muodostaa poikkeuksen. Koululla on yhtä opettajaa kohden kahdeksan oppilasta. Viisi luokanopettajan tehtävää on täytetty määräaikaisena. Avustajien osalta tilanne on hyvin kirjava. Kaukjärvellä on avustaja 15 lasta kohden ja Koulukeskuksessa avustaja 80 lasta kohden. Muissa kouluissa vastaava suhdeluku on useita kymmeniä lapsia avustajaa kohden. Tammelan koulujen ruoka valmistetaan keskuskeittiössä. Koulujen keittiöt ovat jakelukeittiöitä. Ruoan toimittaminen kouluille tapahtuu päivittäin. Pienimmissä yksiköissä sama henkilö hoitaa ruokapalvelun ja siivouksen (taulukko 17.) Koulu Ruokapalvelu/hlöä Siivous/hlöä Tammelan koulukeskus 4 3,8 Kaukjärven koulu 0,32 0,59 Myllykylän koulu 0,45 0,55 Portaan koulu 0,7 0,71 Letkun koulu 0,39 0,39 Riihivalkaman koulu 0,5 1 Teuron koulu 0,4 0,35 Yhteensä 6,76 7,39 Taulukko 17. Koulujen siivous- ja ruokapalvelujen henkilökuntamäärät v. 2016 Siivous- ja ruokapalvelujen henkilöstö on hallinnollisesti teknisen toimen alaisuudessa.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 22 (37) 8 Tilat Tammelan koulut ovat nykyisillä oppilasmäärillään mitoitukseltaan huomattavan väljiä (taulukko 18). Vain Myllykylän koulu on tilojen osalta tehokkaassa käytössä, mutta neliövuokraltaan kallein. Pienimmät yksiköt ovat sekä tilankäytöltään tehottomia että vuokrahinnoiltaan kalliita. Koulu Oppilaita Neliöt Neliöt/oppilas /neliö/kk Vuokra, Vuokra, Kaukjärvi 30 757,6 25,3 29 260 3,22 Letku 26 718,8 27,6 18 090 2,10 Myllykylä 86 758,2 8,8 29 540 3,25 Porras 61 903,5 14,8 29 180 2,69 Riihivalkama 82 1 699,2 20,7 44 930 2,20 Teuro 16 718,8 44,9 20 420 2,37 Koulukeskus 401 6 546 16,3 142 740 1,82 Yhteensä 702 12 102,10 17,2 314 160 2,16 Taulukko 18. Tammelan tilojen tunnuslukuja Kaukjärvi ja Myllykylä ovat vertailussa neliöhinnoiltaan kalleimmat yksiköt. Molempien koulujen vuokra nousee yli 3 euroon neliötä kohden. Myllykylässä korkeaa hintaa selittää suora sähkölämmitys. Vuokra ei sisällä siivouksen eikä kiinteistönhoitajien kuluja. Koulurakennusten kuntoa on arvioitu asteikolla 1-4 siten, että 1=hyvä, 2=kohtalainen, 3=tyydyttävä ja 4=huono. Arvion on tehnyt Tammelan kunta (taulukko 19). Kohteiden kunto on keskimäärin kohtalaisen ja tyydyttävän välillä. Kaksi koulua on uudehkoa koulua vastaavassa hyvässä kunnossa. KOULU kiinteistön kunto keittiön kunto keittiön laitteiden kunto lämmitysjärjestelmä lämmitysjärjestelmän kunto LVIS kunto pihaalueen kunto Keskiarvo Kaukjärvi 1 1 1 2 2 2 2 1,6 Letku 3 4 4 3 2 4 2 3,1 Myllykylä 2 3 3 4 2 2 1 2,4 Porras 1 1 1 1 1 2 2 1,3 Riihivalkama 1 1 1 1 1 1 1 1,0 Teuro 4 4 4 3 3 3 2 3,3 Koulukeskus 2 3 3 2 2 2 1 2,1 Taulukko 19. Yleisarvio koulurakennusten kunnosta Kaukjärven koulun investointi on tehty vuonna 2004. Koulu on arvion mukaan kohtalaisen hyvässä kunnossa.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 23 (37) Letkun koulun kunto on heikko. Koulua ei ole koskaan perusteellisesti korjattu. Kiinteistö on tyydyttävässä kunnossa, mutta esimerkiksi keittiö ja LVIS ovat huonossa kunnossa. Lämmitysjärjestelmä on kohtalaisessa kunnossa. Myllykylän koulu on kohtalaisessa kunnossa. Koulun keittiö laitteineen on tyydyttävässä kunnossa. Koulussa on suora sähkölämmitys ja lämmitysjärjestelmä on huonossa kunnossa. LVIS on kohtalainen. Portaan koulussa on suoritettu investointitasoisia toimenpiteitä vuonna 2012. Koulu on hyvässä kunnossa. Riihivalkaman koulua on korjattu vuosina 2003 ja 2013. Koulu on hyvässä kunnossa. Teuron koulua ei myöskään ole peruskorjattu ja se näkyy kiinteistön huonona kuntona. Kiinteistö on huonossa kunnossa ja parhaimmatkin osat siitä ovat tyydyttävässä kunnossa. Piha-alue on kohtalaisessa kunnossa. Koulukeskusta on viimeksi investoitu vuonna 2006. Kiinteistö on kohtalaisessa kunnossa keittiötä lukuun ottamatta. Keittiö laitteineen on tyydyttävässä kunnossa. Piha-alue on hyvässä kunnossa. Tilatarkastelun perusteella voidaan todeta, että jokaisessa yksikössä, Myllykylää lukuun ottamatta, ovat huomattavat määrät käyttämätöntä tilapotentiaalia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaikki koulut voivat tuplata oppilasmääränsä ja vielä tämänkään jälkeen oppilaskohtainen neliömäärä ei muodostu mahdottomaksi.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 24 (37) 9 Talous 9.1 Odotekustannukset Odotekustannuksella tarkoitetaan palvelutuotannon nettokustannuksia, ns. taloudellisuusrintamassa suhteessa vertailuryhmään. Tammelan vertailuryhmän muodostavat kunnat, jotka väestön ikärakenteeltaan ovat samankaltaisimpia valitussa kokoluokassa. Tällöin ne muistuttavat usein myös muiden tekijöiden osalta toisiaan (esim. elinkeinorakenne, väestömuutos). Tarkastelu perustuu vuoden 2014 kuntien talous- ja toimintatilastoon. Tammelan osalta esitetään myös vuosien 2009-2013 kustannukset käyvin hinnoin (ei deflatoituina). Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. pienryhmäopetus) eikä toiminnan laadullisia eroja ei ole voitu huomioida, koska tilastot taustatietoineen eivät tähän ole riittävän kattavia. Kuva 17. Perusopetuksen odotekustannukset Odotekustannustarkastelu yllä osoittaa, että perusopetuksen laskennallinen säästöpotentiaali olisi 0,3 miljoonaa euroa verrattaessa Kaustisen kaupungin järjestämään perusopetukseen. Tammelan perusopetuksen kustannuskehitys on ollut tarkasteluvuosina suhteellisen tasaista. Vuotuinen kustannuskehitys 1,5 % on kuitenkin ollut vuosina 2009-2014 suurempi kuin maassa keskimäärin (0,6 %/vuosi). Toisaalta oppilaskohtainen kustannus 8.250 euro vuonna 2014 pienempi kuin maan keskiarvo, joka oli 8.816 euroa. Odotekustannustarkastelussa on huomioitava, että selvitys on puhtaasti laskennallinen ja sen tarkoituksena on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannus-säästöihin. Useissa tapauksissa kustannuksille löytyy sellaisia pe-

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 25 (37) rusteita, joihin ei ole mahdollista puuttua laskematta palvelun tasoa tai riski palvelutason laskulle on olemassa. Mallin tehtävä on siis olla vain yksi heräte muiden joukossa. Usein tarvitaan syvällisempiä selvityksiä ja aina vähintään omaa näkemystä ja kokemusta paikallisista olosuhteista. 9.2 Reaalikustannusten kehitys 2009-2014 Tässä kappaleessa on tarkasteltu järjestäjäkohtaista kustannuskehitystä vuosina 2009 ja 2014 verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Vuoden 2009 luvut on deflatoitu vastaamaan vuoden 2014 rahanarvoa, jolloin kustannuskehitys on reaalinen. Verrokkikunnat on valittu samoin perustein kuin odotekustannustarkastelussa. Kuva 18. Reaalikustannusten kehitys Tammelan oppilaskohtaiset kustannukset ovat reaalisesti kasvaneet hieman nopeammin kuin maassa keskimäärin, toisaalta euroina pysytään vielä alle keskiarvon. Verrokkikuntiin nähden Tammelan kustannukset asettuvat edullisempien kuntien joukkoon. Vuonna 2014 Mynämäellä, Laitilassa, Uusikaarlepyyssä ja Pöytyällä perusopetus järjestettiin Tammelaa suuremmin kustannuksin. Isokyrössä ja Kiuruvedellä sen sijaan kustannukset jäivät alle Tammelan tason. 9.3 Toimintamenot 2015 Tammelan kunnan perusopetuksen toimintamenot jakautuivat vuonna 2015 seuraavasti:

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 26 (37) Kuva 19. Toimintamenojen jakauma Henkilöstö Kuljetukset Muut palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet Vuokrat Yhteensä Muut menot, poistot ja vyörytykset Perusopetus 3 994 239 535 170 1 250 476 203 590 315 247 189 883 6 488 605 Taulukko 20. Toimintamenojen jakauma vuonna 2015 Perusopetuksen toimintamenoihin sisältyvät perusopetuksen sekä aamupäivä- ja iltapäivätoiminnan menot. Henkilöstömenot suurimpana menoeränä muodostavat 62 % toimintamenoista. Kuva 20. Toimintamenot toiminnoittain 2015

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 27 (37) Toimintokohtaisista menoista suurimmat erät ovat opetus 59 %, ruokailu 11 % ja kiinteistöt 11 %. Koulukohtaiset toimintamenot toteutuivat vuonna 2015 seuraavasti: Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Kaukjärvi 152 885 26 757 25 985 39 771 59 493 11 785 316 676 Letku 124 685 29 195 19 243 17 602 34 791 11 235 236 751 Myllykylä 268 300 43 831 80 370 36 573 59 441 16 471 504 986 Porras 275 742 25 702 54 001 35 214 54 809 12 484 457 952 Riihivalkama 329 676 49 227 67 728 46 285 83 185 14 922 591 023 Teuro 127 013 22 057 18 921 11 551 32 386 5 420 217 348 Koulukeskus 2 236 597 165 998 268 840 129 652 342 608 136 121 3 279 816 Yhteiset 304 708 51 363 356 071 Yhteensä 3 514 898 667 475 535 088 368 011 666 713 208 438 5 604 552 Taulukko 21. Koulukohtaiset toimintamenot vuonna 2015 Toimintamenonäkökulmasta suurimmat koulukohtaiset menot olivat koulukeskuksessa 3,3 miljoonaa euroa, joka sisältää alakoulun lisäksi yläkoulun menot. Alakouluista suurimmat menot olivat Riihivalkaman koulussa 591 tuhatta euroa. Taloudellinen vertailu kokonaismenojen näkökulmasta ei ole riittävä, vaan on syytä laskea oppilaskohtaiset menot, minkä avulla voidaan vertailla kustannustasoa paremmin. Seuraavassa kuvassa on esitetty koulukohtaiset toimintamenot euroa/oppilas: Kuva 21. Toimintamenot /oppilas kouluittain

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 28 (37) Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Kaukjärvi 5 096 892 866 1 326 1 983 393 10 556 Letku 4 796 1 123 740 677 1 338 432 9 106 Myllykylä 3 120 510 935 425 691 192 5 872 Porras 4 520 421 885 577 899 205 7 507 Riihivalkama 4 020 600 826 564 1 014 182 7 208 Teuro 7 938 1 379 1 183 722 2 024 339 13 584 Koulukeskus 5 578 414 670 323 854 339 8 179 Kaikki koulut 5 007 951 762 524 950 297 8 491 Taulukko 22. Toimintamenot euroa/oppilas vuonna 2015 Kuvan mukaan suurimmat oppilaskohtaiset menot olivat Teuron koulussa, lähes 13.584 euroa. Pienimmät kustannukset olivat Myllykylän koulussa, 5.872 euroa. Tammelan kouluissa keskimääräinen tunnusluku oli 8.491 euroa/oppilas.

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 29 (37) 10 Johtopäätökset 10.1 Lapsi- ja maaseutuvaikutusten arviointi 10.2 Perusopetus Selvityksen yhteydessä laadittiin lapsi- ja maaseutuvaikutusten arvioinnit. Kyseiset asiakirjat ovat liitteenä 1. Tammelan kokonaisväestökehitys ja oppilasmääräkehitys ovat laskevia. Syntyvyys vakiintunee noin 40 lapseen vuodessa. Peruskouluikäisten kokonaismäärä laskee kahdellasadalla lapsella vuoteen 2024 mennessä. Tammelassa on myynnissä kymmenittäin vapaita tontteja eri puolella kuntaa. Kunnan kaavoituksella ei ole pystytty pysäyttämään kunnan väkiluvun laskua. Kaavoitetuille alueille on muuttanut vain joitakin lapsiperheitä. Kunnasta poismuuttavien määrät ovat olleet tulomuuttoa suuremmat. Näillä tiedoilla on välitön vaikutus perusopetuksen palvelutarpeeseen. Lähtökohtana tarkastelulle on oletus, että Tammelan kunta haluaa tehdä tarvittavia muutoksia perusopetuksen palveluverkkoon. Tarkastelun ulkopuolelle - jo pelkästään näiden tietojen perusteella - jätetään vaihtoehto, jossa palvelurakenteeseen ei tehdä mitään muutoksia. Perusopetuksen ja sen tukipalveluiden keskittäminen muutamiin yksikköihin keskittää myös kielten, erityisen tuen ja tukipalvelujen järjestämisen, luoden näin resurssisäästöä koko kuntaan. Myös oppilaskuljetusten järjestäminen helpottuu, kun esimerkiksi osa välikuljetuksista jää pois ja kuljetussuunnittelussa voidaan yhdistää vuosiluokkien 1-6 oppilaskuljetuksia vuosiluokkien 7-9 kuljetuksiin. Tammelan kunnan luokanopettajan tehtävistä viisi (%) on täytetty määräaikaisesti. Viiden luokanopettajan viran lakkauttaminen tuo laskennallisesti 250 000 euron säästön eikä irtisanomiin tarvitse ryhtyä. Letkun ja Teuron koulut ovat huonossa kunnossa ja molemmissa kouluissa on myös pieni oppilasmäärä. Koulujen toiminnan keskittäminen vähempiin yksikköihin on taloudellisinta, kun osa investoinneista voidaan jättää toteuttamatta. Tällä hetkellä käytössä olevien tietojen perusteella Tammelan kunnan olisi taloudellisinta keskittää perusopetus Myllykylän, Riihivalkaman ja Koulukeskuksen kouluihin. 10.3 Vaihtoehto 1. Vaihtoehto 1. perustuu valtuuston hyväksymän 20 oppilaan oppilasrajaan. Kun raja alittuu, koulu lakkaa. 1 Teuron koulu toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien. 2 Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2021 lukien. Arvioidut vaikutukset Teuron koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Myllykylän koulu. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Myllykylän koulun säilymistä 1-sarjaisena nykyistä ennustetta pidemmälle 2020-luvulla (taulukko 23).

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 30 (37) Teuro + Myllykylä 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 14 16 16 18 11 11 13 2 26 14 16 16 18 11 11 3 16 26 14 16 16 18 11 4 20 16 26 14 16 16 18 5 10 20 16 26 14 16 16 6 17 10 20 16 26 14 16 Yht. 103 102 108 106 101 86 85 Taulukko 23. Myllykylän ja Teuron yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta 2017-2018 lukien Kaukjärven koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Koulukeskus. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Koulukeskuksen vuosiluokkien 1-6 säilymistä 1-sarjaisena 2020-luvulla (taulukko 24). Kaukjärvi + Koulukeskus 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 20 17 9 2 22 20 17 3 13 22 20 4 27 13 22 5 26 27 13 6 42 26 27 Yht. 150 125 108 Taulukko 24. Koulukeskuksen ja Kaukjärven yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta 2021-2022 lukien Säästöpotentiaalin arvioidaan olevan seuraava: Säästöpotentiaali Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Teuro 100 000 11 000 0 0 32 000 5 000 148 000 Kaukjärvi 100 000 9 000 0 0 59 000 11 000 179 000 Taulukko 25. Säästöpotentiaali vaihtoehdossa 1 Hallinto 16 000, laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi Opetus 200 000, henkilöstökustannuksia oppikirja- ja oppimateriaalikulut jätetty Oppilashuolto jätetty kokonaisuudessaan Kiinteistöt 91 000, laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 31 (37) Kuljetus jätetty kokonaisuudessaan Ruokailu elintarvikekustannukset jätetty 20 000, henkilöstökulu laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi. molemmista 2 opettajaa ja 1 keittäjä-siivooja Tarkasteltavan vaihtoehdon säästöpotentiaali kehittyisi seuraavalla tavalla: Kuva 22. Säästöpotentiaalin kehitys Teuron koulun lakkautettaisiin 1.8.2017, jolloin ko. vuoden säästö olisi noin puolet säästöpotentiaalista. Seuraavina vuosina säästö toteutuisi pysyvästi täysimääräisenä. Kaukjärven koulun lakkauttamisvuonna säästö toteutuisi myös osittain ja myöhempinä vuosina pysyvästi täysimääräisenä. Vuotuinen säästö kasvaisi tässä vaihtoehdossa 327.000 euroon alkaen vuodesta 2022. 10.4 Vaihtoehto 2. Vaihtoehto 2. perustuu voimakkaasti laskevan palvelutarpeen ennakointiin. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien. 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien. 3. Teuron koulu toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien. Kaukjärven koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Koulukeskus. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Koulukeskuksen vuosiluokkien 1-6 toimimisen pääsääntöisesti 1-sarjaisena kouluna (taulukko 26).

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 32 (37) Kaukjärvi + Koulukeskus 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 26 27 13 22 20 17 9 2 42 26 27 13 22 20 17 3 17 42 26 27 13 22 20 4 23 17 42 26 27 13 22 5 40 23 17 42 26 27 13 6 33 40 23 17 42 26 27 Yht. 181 175 148 147 150 125 108 Taulukko 26. Kaukjärven ja Koulukeskuksen koulujen yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta 2017-2018 lukien Letkun koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Riihivalkama. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Riihivalkaman koulun säilymisen pääsääntöisesti 1-sarjaisena kouluna (taulukko 27). Letku + Riihivalkama 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 14 17 10 18 17 12 6 2 22 14 17 10 18 17 12 3 14 22 14 17 10 18 17 4 21 14 22 14 17 10 18 5 22 21 14 22 14 17 10 6 16 22 21 14 22 14 17 Yht. 109 110 98 95 98 88 80 Taulukko 27. Letkun ja Riihivalkaman koulujen yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta 2017-2018 lukien Teuron koulun oppilaiden lähikouluksi osoitetaan Myllykylä. Koulujen yhdistäminen vahvistaisi Myllykylän koulun säilymisen pääsääntöisesti 1-sarjaisena kouluna (taulukko 28). Teuro + Myllykylä 2017-2018 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 14 16 16 18 11 11 13 2 26 14 16 16 18 11 11 3 16 26 14 16 16 18 11 4 20 16 26 14 16 16 18 5 10 20 16 26 14 16 16 6 17 10 20 16 26 14 16 Yht. 103 102 108 106 101 86 85 Taulukko 28. Teuron ja Myllykylän yhdistetty oppilasennuste lukuvuodesta 2017-2018 lukien

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 33 (37) Kustannusvaikutusten arvioidaan olevan 348 000 euroa. Kustannusvaikutus muodostuvat seuraavista asioista Säästöpotentiaali Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuolto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Teuro 100 000 11 000 0 0 32 000 5 000 148 000 Letku 100 000 10 000 0 0 34 000 11 000 155 000 Kaukjärvi 100 000 9 000 0 0 59 000 11 000 179 000 Yhteensä 300 000 30 000 0 0 125 000 27 000 482 000 Taulukko 29. Säästöpotentiaali vaihtoehdossa 2 6 luokanopettajaa 3 keittäjä-siivooajaa Opetuksen säästöpotentiaali koostuu kokonaisuudessaan henkilöstökuluista. Muut opetuksen kulut, kuten oppikirja ja oppimateriaalikulut jäävät kustannuksiksi. 300 000 Oppilashuolto jätetty kokonaisuudessaan Kiinteistöt 125 000, laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi Kuljetus jätetty kokonaisuudessaan Ruokailu elintarvikekustannukset jätetty 30 000, henkilöstökulu laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi Hallinto 27 000, laskettu lakkautettavien yksikköjen osalta kokonaan säästöksi Tarkasteltavan vaihtoehdon säästöpotentiaali kehittyisi seuraavalla tavalla:

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 34 (37) Kuva 23. Säästöpotentiaalin kehitys Teuron, Letkun ja Kaukjärven koulut lakkautettaisiin 1.8.2017, jolloin ko. vuoden säästö olisi noin puolet kunkin koulun säästöpotentiaalista. Seuraavina vuosina säästö toteutuisi pysyvästi täysimääräisenä. Vuotuinen säästö kasvaisi tässä vaihtoehdossa 482.000 euroon alkaen vuodesta 2018. 10.5 Vaihtoehto 3. Vaihtoehto 3. perustuu voimakkaasti laskevan palvelutarpeen ennakointiin. Tässä vaihtoehdossa perusopetus keskitetään kokonaisuudessaan Tammelan koulukeskukseen lukuvuoden 2019-2020 alusta lukien. 1. Kaukjärven koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien. 2. Letkun koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien. 3. Myllykylän koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien. 4. Portaan koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien. 5. Riihivalkaman koulun toiminta lakkautetaan 1.8.2019 lukien. 6. Teuron koulu toiminta lakkautetaan 1.8.2017 lukien. Tässä vaihtoehdossa oppilasennuste on laskettu vuosille 2019-2024 vuosiluokkien 1-6 osalta ja lukuvuoteen 2029-2030 vuosiluokkien 1-9 osalta (taulukko 30). Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä laskee sadalla oppilaalla vain viidessä vuodessa. Tämä näkyy viiveellä vuosiluokkien 7-9 ennusteessa ja oppilasmäärän merkittävä väheneminen tapahtuu lukuvuonna 2024-2025, jolloin sadan oppilaan ikäluokan oppivelvollisuus päättyy. Tämän jälkeen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä jää pysyvästi alle 180 oppilaan. 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 42 63 53 43 34 2 67 42 63 53 43 2024-2025 2025-2026 2026-2027 2027-2028 2028-2029 2029-2030

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 35 (37) 3 66 67 42 63 53 4 100 66 67 42 63 5 57 100 66 67 42 6 72 57 100 66 67 Yht 404 395 391 334 302 7 87 72 57 100 66 67 42 63 53 43 34 8 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53 43 9 68 74 87 72 57 100 66 67 42 63 53 Yh 229 233 216 229 223 233 175 172 158 159 130 t Yht 633 628 607 563 525 Taulukko 30. Keskitetyn perusopetuksen ennuste vuosiluokkien 1-6 osalta vuosille 2019-2024 sekä vuosiluokkien 7-9 vuosille 2019-2029 Vaihtoehdossa 3. opettajista muodostuva säästöpotentiaali on arvioitu vain luokanopettajien osalta. Laskennallinen opetusryhmän koko on ollut 25 oppilasta. Rinnakkaisluokkien arviot ovat taulukossa 31 pyöristetty aina ylöspäin. Tulee huomata, että vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärät laskevat samanaikaisesti ja nykyisen viiden rinnakkaisen opetusryhmän sijaan opetus voidaan järjestää keskimäärin kolmessa rinnakkaisessa opetusryhmässä. Näin merkittävällä oppilasmäärän vähenemisellä tulee olemaan vaikutusta aineenopetuksen tarpeeseen ja opettajien lukumäärään. 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 1 1,7 2,5 2,1 1,7 1,4 2 2,7 1,7 2,5 2,1 1,7 3 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 4 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 5 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 6 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 16,2 15,8 15,6 13,4 12,1 2024-2025 2025-2026 2026-2027 2027-2028 2028-2029 2029-2030 7 3,5 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 1,7 1,4 8 2,7 3,5 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 1,7 9 2,7 2,7 3,5 2,9 2,3 4,0 2,6 2,7 1,7 2,5 2,1 Taulukko 31. Keskitetyn perusopetuksen ennusteen mukainen por-tarkastelu vuosille 2019-2029

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 36 (37) Koulu Opetus Ruokailu Kuljetus Oppilashuo lto Kiinteistöt Hallinto Yhteensä Kaukjärvi 100 000 9 000 59 000 11 000 179 000 Letku 100 000 10 000 34 000 11 000 155 000 Myllykylä 350 000 12 000 59 000 16 000 437 000 Porras 200 000 19 000 54 000 12 000 285 000 Riihivalkama 300 000 14 000 83 000 14 000 411 000 Teuro 100 000 11 000 32 000 5 000 148 000 Koulukeskus -650 000-28 000-678 000 Yhteensä 500 000 47 000 0 0 321 000 69 000 937 000 Taulukko 32. Säästöpotentiaali vaihtoehdossa 3 Tarkasteltavan vaihtoehdon säästöpotentiaali kehittyisi seuraavalla tavalla: Kuva 24. Säästöpotentiaalin kehitys

FCG KONSULTOINTI OY Raportti 37 (37) Kuva 25. Vaihtoehdon 3 säästöpotentiaalin kehitys nettovaikutus