Kolme toimivaa tapaa kentältä 28.10.2016 Terhi Joensuu, Anna Peltoniemi & Emma Colliander
Mikä seuraavista vahvistaa mielestäsi eniten maahanmuuttajanuorten osallisuutta yhteiskuntaan? 1. Kielitaito 2. Itsetunnon vahvistaminen 3. Ystävät ja verkostot 4. Opiskelu 5. Työpaikka 6. Mielekäs tekeminen vapaa-ajalla 7. Kansalaisvaikuttamiseen osallistuminen 8. Muu, mikä? 0 0 0 0 0 0 0 0 2
Miksi pienryhmämentorointia? Kolme havaintoa Muuttajat! hankkeen piirissä olevat maahanmuuttajanuoret usein yksinäisiä ja vailla kontakteja kantasuomalaisiin nuoriin Aktivoitumista omassa elämässä haittaa osallistumisen esimerkkien, aktiivisuuden verkostojen ja hiljaisen tiedon puute Kantasuomalaisten nuorten ja oppivelvollisuusiän loppupuolella Suomeen muuttaneiden maahanmuuttajanuorten keskinäiselle kanssakäymiselle on olemassa vähän foorumeita Mallin kehitys Tarvitaan demokratiakasvatusta, joka menee yksilön arjen tasolle Tarvitaan mahdollisuuksia ja tilanteita, joissa tutustua uusiin ihmisiin, laajentaa elämänpiiriä, harjoitella kieltä ja toimia ryhmässä Tarvitaan saattamista aktiiviseen kansalaisuuteen Tarvitaan kohtaamispaikkoja kantasuomalaisille ja maahanmuuttajanuorille sekä yhteistä tekemistä 4
Pienryhmämentoroinnin toimintamalli 2 vapaaehtoista + 3-4 nuorta Ryhmätapaamiset, vähintään 5 kertaa Itseohjautuvaa toimintaa, vapaaehtoisilla valtaa ja vastuuta Nuoret ohjattu toimintaan Muuttajat! hankkeen muista toiminnoista Kolme teemaa Koulutus ja työ Vapaa-aika Vapaaehtoisuus 5
Toimintamallin tavoitteet Yksilöllinen aktiiviseen kansalaisuuteen kannustaminen Tarjoaa alustan maahanmuuttajanuorten ja kantasuomalaisten nuorten kohtaamiselle Lisää tietoisuutta erilaisista osallistumisen mahdollisuuksista Tukee osallistujien rohkeutta ottaa osallistumisen kanavat arkikäyttöön Tarjoaa mahdollisuuden suomenkielen harjoittamiseen Kasvattaa osallistujien itsetuntemusta ja itsetuntoa 6
Yhteistyöhön perustuva malli Maahanmuuttajataustaiset nuoret & vapaaehtoiset mentorit Taho, joka tuo mukaan nuoret & taho, joka tuo mukaan mentorit Tarvitaan: Sitoutuneet kumppanit ja yhteinen tahtotila Sitoutuneet nuoret Sitoutuneet vapaaehtoiset Koulutus ja resurssit 7
Haasteet, huomiot ja mahdollisuudet Haasteet ja huomiot Nuorten sitoutuminen toimintaan Lastensuojelukysymykset Resurssit, toimintamallin käynnistäminen vaatii valmistelua Mahdollisuudet Henkilökohtainen kohtaaminen yhdistyy demokratiakasvatukseen hiljaisen tiedon siirtyminen Yhteyksien lisääntyminen kantaväestöön ja verkostojen syntyminen Kielitaidon aktiivinen kehittyminen Eri toimijoiden yhteistyö ja toimintojen limittäminen 8
Miksi kesätyökokeilu nuorille? Maahanmuuttajanuorten vaikea löytää / saada kesätöitä Työantajilla voi olla korkea kynnys palkata nuoria, jos nuoren kielitaito on vielä heikko Työelämävalmiudet nuorilla usein heikot Työelämä integraation välineenä kaikilla nuorilla Mahdollistaa nuorten omien vahvuuksien esiintulo -> voimaantuminen Lisätä keskinäistä ymmärrystä Vahvistaa yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia Tarjota työnantajille mahdollisuus yhteiskuntavastuuseen ja monikulttuurisen työyhteisön opetteluun 10
Kesätyökokeilu pääkaupunkiseudulla ja Länsi- Uudellamaalla Vuosittain tavoitettu noin 60-90 nuorta. Kesällä 2017 tavoitteena noin 200. Tuloksena: Nuoren oma kokemus yhteiskuntaan kuulumisesta vahvistui Nuoren osallisuuden ja toimijuuden kokemus vahvistui Itsetunto nuorilla vahvistui Keskinäisen ymmärrys lisääntyi: työantaja >< työntekijä Mahdollisuus saada usein ensimmäinen kosketus työelämään 11
Hyvä toimintatapa Etsitään ja kontaktoidaan nuorten kesätyöstä kiinnostuneita työantajia Työnantajille yhteinen tapaaminen ennen kesätyötä Nuorten kesätyöpajat: työstettiin yhdessä cv ja työhakemus, harjoiteltiin haastatteluja Saatetaan nuori työhaastatteluun ja varmistettiin että sai työsopimuksen Käydään kesätyön aikana työpaikalla tapaamassa nuorta ja lähiesimiestä Tuki nuorelle ja työnantajalle kesätyön aikana: puututaan mahdollisiin ongelmatilanteisiin heti Varmistetaan, että nuori saa työtodistuksen ja palkan Kerätään palautetta kaikilta osapuolilta, jonka pohjalta toimintaa kehitetään edelleen 12
Haasteet, huomiot ja mahdollisuudet Haasteet ja huomiot Innostuneiden ja sitoutuneiden työnantajien löytyminen Nuorten työelämätaidot vielä heikot Kesätyön oikea-aikaisuus esim. Ramadanin vaikutus, perheen matkat Riittävä perehdytys tehtävään Mahdollisuudet Saada ovi auki työelämään Nuorten omien vahvuuksien esiintulo Aidot kohtaamiset kantaväestöön 13
Miksi juuri liikuntaa? Turvapaikanhakijanuoren odotusaika on pitkä ja stressaava Nuoren luonnollinen tarve kuulua johonkin ryhmään ja toimia aktiivisesti Halu tutustua ympäröivään yhteiskuntaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin turvallisesti Usein osallistumiskynnys matala -> ainakin pojilla esim. jalkapallon pelaaminen on jo tuttua Liikunta on usein yhdessä toimimista, mikä vahvistaa yhteisiä myönteisiä kokemuksia Fyysistä -> mahdollistaa ikävien asioiden purkamisen luonnollisella tavalla Liikunnalla tutkitut positiiviset hyvinvointi- ja terveysvaikutukset Toiminta ei perustu pelkästään verbaaliseen viestintään Lisää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta Tarjoaa nuorille osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia Mahdollisuus saada kontakteja kantaväestön ikätovereihin Keskinäisen ymmärryksen edistäminen -> maahanmuuttajat toimivat yhdessä kantaväestön kanssa 15
Mitä nuorten kanssa tehtiin? Jalkapallo -> saatiin aikaan toimiva yhteistyö paikallisen jalkapalloseuran kanssa Lentopallo -> paikallinen valmentaja kävi keskuksessa kerran viikossa Tanssia, rentoutumista, lihaskuntoharjoittelua-> ohjaaja kävi keskuksessa ohjaamassa nuoria Ratsastus -> tehtiin ratsastuskokeilu yhteistyössä paikallisen tallin kanssa Koko keskuksen yhteinen keilausiltapäivä Koko keskuksen yhteinen luontoretki -> lähiluonnon mahdollisuuksien hyödyntäminen 16
Toimiva malli Esitellään nuorelle eri harrastusvaihtoehtoja Tarjotaan nuorille mahdollisuus lähteä tutustumaan eri harrastusvaihtoehtoihin yhdessä tutun aikuisen kanssa Vierailijat vastaanottava harrastuspaikka kontaktoidaan ennen ensimmäistä harrastuskokeilua Nuoren kanssa välikeskustelu siitä, miten harrastuspaikoissa on mennyt Nuorta kannustetaan jatkamaan harrastamista yksin tai ryhmässä -> aluksi nuori saatetaan paikalle -> jos nuorella ei ole harrastamisen kulttuuria voi harrastamiseen sitoutuminen olla vierasta, vaikka se olisi kuinka mukavaa Liikuntamahdollisuuksia tuotiin myös suoraan keskukseen, jotta myös ne nuoret, jota eivät halunneet tai pystyneet lähtemään keskuksesta saivat mahdollisuuden osallistua toimintaan Nuorten keskinäisellä omaehtoisella liikkumisella on oma merkittävä roolinsa, mutta on myös tärkeää, että ryhmässä on ohjaaja/valmentaja, joka voi tarvittaessa opastaa ja ohjata 17
Haasteet, huomiot ja mahdollisuudet Haasteet ja huomiot Harrastamisen jatkomahdollisuuksien varmistaminen/turvaamien Yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen alueilla, joilla välimatkat on pitkät eikä julkista liikennettä ole Mahdollisuudet Nuorten omien verkostojen vahvistuminen ikätovereista Uusien toimijoiden löytyminen liikuntaseuroihin Kotoutumisen tukeminen 18
Lisätietoja: anna.peltoniemi@plan.fi, terhi.joensuu@plan.fi