Valvontasuunnitelma 2016
Sisällys 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus... 2 1.1 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen... 3 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu... 3 2.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset... 3 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset... 4 2.3 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset palotarkastukset... 4 2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa... 5 2.5 Muut valvontatoimenpiteet... 6 2.6 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta... 8 3. Muut tarkastukset ja katselmukset... 9 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset... 9 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta...10 4. Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt henkilöresurssit...11 5. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi...12 LIITTEET...12
2 1. Valvontasuunnitelman tarkoitus Uusi Pelastuslaki astui voimaan 1.7.2011. Laissa tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse palotarkastettavat kohteet alueella esiintyvien riskien perusteella. Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattamista kohteessa. Tämä tapahtuu valvontakohteen riskiarvion ja tarkastusväliin perustuen, kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumisturvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella kohdennetaan pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapautuva resurssi kohdennetaan turvallisuusviestintään ja muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen ohjaukseen. Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille Pelastuslaissa 1.7.2011 määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma on päivitettävä vuosittain. Suositeltava ajankohta on vuodenvaihteessa. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus. Tässä valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräinen palotarkastusten tiheys, jäljempänä tarkastusväli, ja siihen vaikuttavat tekijät. Lisäksi käsitellään muut valvontatoimenpiteet, yhteistoiminta muiden valvontaviranomaisten kanssa, valvontatehtäviin kohdistettavat resurssit sekä se miten valvontavelvoitteen toteutumista seurataan. Valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvottavaksi määrättyjen säännösten vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Lisäksi pelastuslaitoksen valvonnan on oltava laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontatoimenpiteisiin kuuluvat myös Pelastuslain 105 ja 106 :ssä mainitut pakkokeinot ja rangaistukset.
3 Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun. Palotarkastusmaksu määräytyy pelastuslaitosten taksan mukaisesti. Hinnat ja maksuperusteet Etelä-Savon pelastuslaitoksen netti-sivuilla. 1.1 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen Etelä-Savon pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma on julkinen. Valvontasuunnitelma on luettavissa pelastuslaitoksen internet-sivuilla, joiden kautta asukkaat ja kohteiden edustajat pääsevät tutustumaan suunnitelman sisältöön. 2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu 2.1 Valvontakohteiden määräaikaiset palotarkastukset Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Kaikille valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskien arviointiin perustuen. Uuden pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskiarvioon vaikuttavat valvontakohteen turvallisuusjohtaminen, onnettomuusriskienhallinta, turvallisuuteen liittyvät asiakirjat, rakenteellinen paloturvallisuus, turvallisuustekniikka sekä turvallisuusviestintä ja -osaaminen. Palotarkastukset pyritään kohdentamaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa käytetään asiantuntija-arvioita. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytetään tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskin lisäksi arvioidaan myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritään huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit.
4 2. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta on perusteltava ja kirjattava palotarkastusohjelmaan siten, että perusteluita voidaan tarkastella jälkikäteen. Tilastointia varten muutosperusteet ryhmitellään kuuteen pääluokkaan. Arviointi, Turvallisuuskulttuuri, Uhatut arvot ja Tapahtuneet onnettomuudet / läheltä piti -tilanteet. 3. Valvontasuunnitelmassa painotetaan kohderyhmää, jossa on havaittu erityisiä riskejä tai johon kohdistetaan esim. valtakunnallista turvallisuuskampanjointia. Valvontasuunnitelman liitetaulukoihin A1-A6 on merkitty seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen kohteiden lukumäärä. Luvussa 2.6. on esitetty koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunniteltavaksi tehtävät valvontakäynnit/palotarkastukset. Yritysten ja laitosten suunnitellut valvontakäynnit/palotarkastusmäärät tarkentuvat jonkin verran vuosittain. 2.2 Asuinrakennuksien ja niihin verrattavien valvontakohteiden määräaikaiset valvontakäynnit/palotarkastukset Valvontasuunnitelmassa kirjataan seuraavan kalenterivuoden aikana valvottavaksi suunniteltujen asuinrakennuskohteiden määrä, esimerkiksi liitetaulukon B1 mukaisesti. Luvussa 2.6. on esitetty koontitaulukko, johon on tiivistetty kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunnitellut palotarkastukset. Asuinrakennusten valvontamuotona palotarkastusten rinnalla käytetään asuntojen omatarkastuslomaketta. Vuoden 2016 aikana otetaan käyttöön kerrostalojen sekä rivitalojen omatarkastuslomakkeet ja ohjeet asukkaille. 2.3 Vapaa-ajan asuntojen määräaikaiset valvontakäynnit/palotarkastukset Vapaa-ajan asuntoja ei pääsääntöisesti tehdä palotarkastuksia. Turvallisuuteen vaikutetaan turvallisuusviestinnän keinoin. Pelastuslaitos jakaa turvallisuusviestintä materiaalia tapahtumien yhteydessä. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnassa hyödynnetään omavalvontalomakkeita.
5 Vapaa-ajan asuntojen palotarkastukset kohdennetaan riskiarvioinnin perusteella tietyille alueille tai rakennustyyppeihin tai yhteistyötahojen kanssa sovittuihin teemoihin. 2.4 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa Valvontasuunnitelmaan kuvataan muiden viranomaisten ja tahojen kanssa mahdolliset seuraavan kalenterivuoden aikana toteutettavat yhteistarkastukset. Tarkastusten lisäksi pyritään yhteistyöhön tiedonvaihdossa. Pelastuslain 42 :n 2 momentin mukaan jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Pelastuslaitos tekee yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: TUKES Turvallisuus ja kemikaalivirasto tarkastaa määrävälein kohteet, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely on laajamittaista. Pelastuslaitoksen kemikaaliviranomainen ja alueen pelastusviranomainen osallistuvat Tukes:n tarkastuksiin mahdollisuuksien mukaan. Ympäristöviranomaiset Yhteistyö öljysäiliöiden valvonnassa. Lausuntojen antaminen pyynnöstä ympäristölupiin. Rakennusvalvontaviranomaiset Pelastusviranomainen antaa lausuntoja rakennuslupaan rakennusvalvonnan pyynnöstä. Pelastusviranomainen osallistuu merkittävien hankkeiden valmisteluun yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Osallistuu pyydettäessä käyttöönotto-/loppukatselmuksiin Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalitoimi Lupavalvonta Aluehallintoviraston luvittamiin kohteisiin Erityisryhmien turvallisuusviranomaisyhteistyö
6 Poliisi Pelastusviranomainen tekee poliisin kanssa yhteisiä yleisötilaisuuksien tarkastuksia. Pelastusviranomainen tekee ravintoloiden ja huvi- ym. tilaisuuksien valvontaiskuja yhteistyössä poliisin ja alkoholitarkastajien ja muiden viranomaisten kanssa. Aluehallintoviranomainen (esim. peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue sekä työsuojelun vastuualue) Pelastusviranomainen antaa lausuntoja hoitolaitosten ja erityisryhmien asuntojen perustamisen yhteydessä (aluehallintoviranomaisen luvittamat kohteet) ja tiedottaa aluehallintovirastolle valvonnassa havaituista epäkohdista Hätäkeskuslaitos Valvira Puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli Paloteknisten järjestelmien tarkastuslaitokset Pelastusviranomainen osallistuu tarvittaessa automaattisen sammutuslaitoksen ja automaattisen paloilmoittimen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksiin. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Huoltovarmuuskeskus (YTS-kohteet) Vakuutusyhtiöt / FK Onnettomuustutkintakeskus Turvallisuusauditoijat 2.5 Muut valvontatoimenpiteet Pelastuslaitos tekee palotarkastusten lisäksi muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Valvontasuunnitelmaan on kirjattu suunnitellut muut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käyttämiseen. Toimenpiteet raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa. Muita valvontatoimenpiteitä ovat omatarkastuslomakkeiden ja poistumisturvallisuusselvitysten tai pelastussuunnitelmien arviointi. Nuohoojilla on velvollisuus ilmoittaa tulisijoissa, savuhormeissa ja kattoturvavarusteissa havaitsemistaan vioista ja puutteista pelastusviranomaiselle.
7 Ajankohtaiset tiedotteet ja materiaalit (pelastussuunnitelmapohjat) ovat esillä pelastuslaitoksen kotisivuilla: www.espl.fi. Pelastuslaitos suorittaa valvontakäyntien yhteydessä turvallisuusviestintää erillisen turvallisuusviestintäsuunnitelman mukaisesti. Kehittämissuunnitelma: Vuonna 2016 palotarkastukset tullaan tekemään valvontasuunnitelman mukaisesti, samalla haetaan keinoja löytää riskiryhmiä. Tarkastuksia pyritään tulevaisuudessa tekemään entistä enemmän kohteisiin, joissa ovat todelliset riskit. Näissä kohteissa havaittujen epäkohtien kuntoon saamiseen käytetään entistä enemmän resurssia. Muutos lisää koulutuksen tarvetta henkilöstölle. 1. Maatilat yhteistyössä Pro Agria, LähiTapiola. 2. Täydennyskoulutus, poistumisturvallisuus, pelastuslaki pöytäkirjan laadinnassa. 3. Yhteisten tulkintojen löytäminen (hissit, Avi, rakennustarkastajat, suunnittelijat, Puukerrostalot). 4. Kylien turvallisuustapahtumat
8 2.6 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta Taulukko 1. Pelastuslaitoksen suunnittelemat valvontakäynnit vuonna 2016. KOHDE Kohteita yht. lkm Vuonna 2016 tarkastettavat Vuonna 2016 suoritettavat kohteet lkm tarkastukset lkm A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 386 149 149 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 229 49 49 964 129 129 607 150 150 A5Maatalousrkennukset 880 85 85 A6 Muut rakennukset 327 88 88 Asuinrakennukset 44 209 4420 1) 442 Vapaa-ajanrakennukset 29 200 220 2) 110 Yhteensä 5 353 1 623 Yhteenveto vuoden 2016 muista valvontatoimenpiteistä. 1) Omavalvontalomakkeiden postitusmäärä 2) Vuosittain vaihtuva erikseen sovittu teema
9 3. Muut tarkastukset ja katselmukset 3.1 Pelastuslaitoksen epäsäännöllisesti suorittamat tarkastukset ja katselmukset Määräaikaisten palotarkastusten lisäksi pelastuslaitos suorittaa: 1. erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin a. yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) b. kohteet joissa on väestönsuoja c. kohteet joissa on hälytyskeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin d. hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa e. sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset joissa on yli 5 hoitopaikkaa f. kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot g. suurehkot tuotanto- ja varasto- ja maataloustuotantotilat h. palo- ja räjähdysvaaralliset tilat i. rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden j. rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta 2. jälkitarkastuksia 3. ylimääräisiä palotarkastuksia 4. vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia 5. nestekaasukohteiden käyttöönottotarkastuksia 6. öljylämmityslaitteiston tarkastus 7. maanalaisten polttoainesäiliöiden tarkastuksia 8. ilotulitemyyntipisteiden tarkastuksia 9. muita katselmuksia, kuten esim. rakennuksen käyttöönoton ennakkokatselmuksia ja yleisötilaisuuksien palotarkastuksia. Yleisötilaisuuksiin suoritetaan palotarkastuksia tapahtumakohtaisen riskiarvion perusteella. Riskiarvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota tapahtumapaikan palo- ja poistumisturvallisuuteen, osallistujamäärään sekä pyrotekniikkaan ja ilotulituksiin. Pelastussuunnitelmavelvollisten
10 yleisötilaisuuksien osalta pelastuslaitos suorittaa asiakirjavalvontaa. Esimerkiksi opetusrakennuksissa tapahtuva koulun oma, pienimuotoinen yleisötilaisuus on järkevintä liittää osaksi koulun pelastussuunnitelmaa, jolloin toiminnasta vastaa rehtori. Koulujennormaalitoiminnan ulkopuolinen käyttö yleisötilaisuuksiin ja majoituskäyttöön on myös huomioitava ja se saattaa aiheuttaa ylimääräisen valvontatehtävän. 3.2 Kemikaalikohteiden valvonta Vaarallisten kemikaalien sekä pyroteknisten tuotteiden käsittelyn, varastoinnin ja käytön valvonta Pelastuslaitos valvoo kemikaaliturvallisuuslain 24 :n mukaista vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen teknisen toteutuksen ja toimintatapojen vaatimustenmukaisuutta ja toimivuutta sekä sitä, että tuotantolaitos on säännösten ja pelastusviranomaisen toimintaa koskevan päätöksen mukainen. Pelastuslaitos tarkastaa vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan tuotantolaitoksen toimintatavat ja teknisen toteutuksen vaatimustenmukaisuuden ennen tuotantolaitoksen käyttöönottoa tehtävällä asiakirjavalvonnalla ja valvontakäynnillä. Valvontakäynnillä kiinnitetään huomiota tuotantolaitoksen turvalliseen käyttöön, laitoksen rakenteiden, laitteistojen ja varusteiden huoltoon ja kunnossapitoon, henkilöstön koulutukseen ja opastukseen sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoiminnan organisointiin. Käyttöönottoon kohdentuvan valvonnan lisäksi Pelastuslaitos toimittaa valvontakäynnin vaarallisia kemikaaleja käsitteleviin ja varastoiviin tuotantolaitoksiin tämän suunnitelman liitetaulukoissa määrätyin määrävälein. Valvonnassa kiinnitetään erityisesti huomiota tuotantolaitoksen turvalliseen käyttöön, laitoksen rakenteiden, laitteistojen ja varusteiden huoltoon ja kunnossapitoon, henkilöstön koulutukseen ja opastukseen sekä onnettomuuksien ehkäisyyn ja pelastustoiminnan organisointiin. Määrävälien riskiperusteisesta muuttamisesta on voimassa se, mitä tässä suunnitelmassa säädetään määräaikaisen valvonnan määrävälien muuttamisesta. Edellä mainittu valvonta ei koske pyroteknisten tuotteiden varastointia kaupan yhteydessä. Pelastuslaitos valvoo sumutuspolttimella varustettujen öljylämmityslaitteistojen turvallisuutta suorittamalla öljylämmityslaitteistoon kohdennetun valvontakäynnin kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toiminnanharjoittaja on saattanut käyttöönotettavan öljylämmityslaitteiston pelastuslaitoksen tietoon.
Pelastuslaitos valvoo ilotulitteiden käyttöä, pyroteknisten tuotteiden varastointia kaupan yhteydessä sekä räjähteiden tai palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käyttöä erikoistehosteina siten kuin niistä kemikaaliturvallisuuslaissa säädetään. Pyroteknisten tuotteiden kaupan varastoihin toimitetaan valvontakäynti vuosittain ajoittuen ilotulitteiden kaupan myyntisesonkiin. Lisäksi pyroteknisten tuotteiden kaupan varastoihin kohdennetaan asiakirjavalvontaa ennen toiminnan aloittamista. Valvontakäynti kohdennetaan erityisesti pyroteknisten tuotteiden varastointiin varmistaen, että varastopaikat ovat säännösten ja annetun päätöksen mukaiset. 11 Pelastuslaitos osallistuu yhteistyössä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa laajamittaista kemikaalien teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavien laitosten valvontaan. Valvonnan toteuttaminen Pelastusviranomainen toimii lain vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 115 :n mukaisena valvontaviranomaisena pyroteknisten tuotteiden varastoinnissa ja kaupan yhteydessä ja tai luovutuksessa yksityiseen kulutukseen. Valvontaan liittyen pelastusviranomainen käsittelee toiminnanharjoittajien tekemät ilmoitukset, tekee tarvittavat päätökset sekä tarkastaa pyroteknisten tuotteiden varastoinnin ja myyntipisteet pääasiallisina myyntiaikoina 27.12-31.12. 4. Onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyt henkilöresurssit Tehtävä Henkilötyövuodet 2016 Päällystö 13,5 Alipäällystö 1 Sijaiset 0,5 Palomiehet / työvuorot 3 Henkilöstön kokonaismäärä 18
12 5. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi raportoidaan pelastuslautakunnalle talousarvion toteutumisennusteen mukaisessa aikataulussa. Suunnitelman toteutumisen arviointi toimitetaan myös aluehallintovirastolle tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen. Pelastuslaitos seuraa valvontasuunnitelman toteutumista neljännes vuosittain tapahtuvalla seurannalla. LIITTEET Liite A. Valvontakohteiden tarkastusvälin määrittäminen Liite A1. Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit Valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit (taulukot A1-A6) on määrittänyt pelastuslaitosten edustajista koottu työryhmä. Määrittelyjen perustelut löytyvät liitteistä A2 ja A3. Taulukoissa esitetty Merlot -palotarkastusluokka on ohjeellinen. Taulukon harmaa palkki osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. (Keskimääräinen tarkastusväli saadaan, kun lasketaan kaikkien ryhmään kuuluvien kohteiden tarkastusvälien keskiarvo.) Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti Keskimääräinen tarkastusväli on tarkoitettu keskimääräiselle kohteelle. Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää perustellusti suositellusta keskimääräisestä tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Mikäli kohteessa asiat ovat keskimääräistä paremmin, tarkastusväliä voidaan pidentää ja vastaavasti jos asiat ovat keskimääräistä huonommin, tarkastusväliä voidaan lyhentää. Valvontatyötä tekevän henkilöstön resurssien määrä ei ole peruste valvontavälien muuttamiseksi.
13 Tarkastusvälin muuttamisen perusteena ovat seuraavat seikat: Arvioivan palotarkastuksen riskiluku Etelä-Savon pelastuslaitoksessa tarkastusvälin muuttaminen perustuu auditoinnin /arvioinnin riskilukuun. Tarkastusvälin muutokset on aina perusteltava kirjallisesti. Liitetaulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakenn usluokitus 1994 Merlot palotar kastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Keskussairaalat, muut sairaalat 211, 213 23 15 1) Terveyskeskusten vuodeosastot Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 214 70 1) 215, 219 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 221, 223, 229 24, 28 48 1) Palvelutalot 21 sprinklattu 30 2) sprinklaamaton 25 2) Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 239 21-2) Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, 239 22 vankilat 241 22 4-3) lasten- ja nuorisokodit 222
14 ympärivuorokautiset päiväkodit Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, 129 3, 44, 48 154 Vuokrattavat lomamökit ja - osakkeet 124 41, 43 33 4) - 5) Leirintäalueet 42 17 6) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, 139 4 15 1) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoimintaa, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse? 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä Liitetaulukko A2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Päiväkoti 231 65 alle 25 paikkaa 25-100 paikkaa yli 100 paikkaa Yleissivistävät oppilaitokset Keskiasteen oppilaitokset Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset Muut opetusrakennukse t mm. kansanopistot 73 511 9, 95 126 521 9, 95 21 531, 532 9, 95 5 541, 549 9, 95 35 -
yms. 15
16 Liitetaulukko A3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotar-kastus luokka alle 400 m2 111, 112, 78 171 400-2 499 m2 111, 112, 72, 78, 7, 71 111 2 500-9 999 111, 112, 7, 71, 72 m2 10 000 m2 tai 111, 112, 7, 71, 72 19 Anniskeluravintolat enemmän 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk alle 50 asiakaspaikkaa 50-500 asiakaspaikkaa yli 500 asiakaspaikkaa 141 115 59 141 11 59 141 11 Ruokaravintolat 1) Teatteri- ja konserttirakennukset paikkaluku yli 300 paikkaluku Kirjasto-, korkeintaan museo- ja näyttelyhallirakennuk set 311, 312 10, 101 322, 323, 324 103 Kirjastot ja museot Näyttelyhallit 8 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341, 342, 349 102 8-32 2) Muut kokoontumisrakennuk set, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 331, 351, 352, 353, 354, 359, 369 10, 105, 108 437 Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, 169 104, 132, 138 lentoterminaalit ja 161 104 29 maanalaiset muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, 169 132, 138 31
17 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset Liitetaulukko A4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Energiantuotannon rakennukset 611, 613 10 alle 1 000 m2 1 000 m2 tai Infrastruktuurin enemmän kannalta Teollisuushallit merkittävät ja 1) muut teollisuusrakennukset 2) 691, 699 16 alle 1000 m2 1000-4 999 m2 yli 5 000 m2 11 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 2) 692 148 alle 1 000 m2 1 000 m2 tai Varastorakennukset enemmän 2) 212 alle 1 000 m2 711, 712, 719 1 000-9 999 m2 711, 712, 719 14 173 148 200 10 000 m2 tai enemmän 711, 712, 719 17 1 1) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniikka jne. Myös YTS-kohteet huomioita esim. Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne 2) Palovaarallisuusluokka otettava huomioon.
18 Liitetaulukko A5. Maatalousrakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennu s- luokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 3 kk 6 kk 12 kk 18 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Kohteella on aluehallintovira -nomaisen ympäristölupa 811, 819 141, 152, 153, 154, 155 90 Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) 175 Erilliset viljankuivaamo rakennukset 1) Muut maataloustuot antorakennuks et 2) 891, 892, 893, 899 156 615 1)Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36 kk. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60 kk, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti
19 Liitetaulukko A6. Muiden rakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Toimistot ja työpaikkatilat Palo- ja pelastustoimen rakennukset Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotar- kastus- luokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 151 109 30 721, 722, 729 96 kk 120 kk Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskuksee n 1) Palo- ja räjähdysvaaralli set tilat 13, 131 182, 18 65 kylmä jakeluas Seveso-kohteet emat, ja muut vastaavat 1 24 46 48 turvallis uusselvit toiminta periaatel lupalaito silmoitusl aitos kemikaal iratapiha t ja Turvetuotantoalueet satamie Kulttuurihistoriallinen rakennus 3) 19 Muut rakennukset ja 999 999 kohteet 4) Tapauskohtainen harkinta 5 kpl Tapauskohtainen harkinta 1) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2)Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat, logistiikkakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta
20