Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen
10.10.2016 Lauri Penttinen 2
Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää Asunnon hoitovastikkeesta jopa puolet kuluu energiaan ja veteen Esim. 50 m2 kerrostalohuoneiston kulut = 80-100 / kk Asumisessa on hyvät mahdollisuudet päästä keskimäärin 10 % energiansäästöön. Keskimäärin lämmityksessä on säästetty 5-10 %, kiinteistösähköä 10-20 % ja vettä 20-25 % (Motiva) Keinoja säästöön pääsemisessä Tarpeettoman kulutuksen karsiminen Huonelämpötilat, tuuletustottumukset, vedenkäyttö Sähkölaitteiden ja valaistuksen oikea käyttö Energiaa säästävät laitteet ja järjestelmät Uusia hankittaessa ja vanhaa kunnostettaessa Sekä kotona että kiinteistössä yleisesti
Energian hintakehitys
Kodin energiankulutuksen jakaantuminen
Kulutustason muodostuminen ja siihen vaikuttaminen
Millaisia talomme ovat? Suomessa on 80 000 asunto-osakeyhtiötä joissa asuu 2 miljoonaa ihmistä 700 isännöintialan yhtiötä ja 2500 isännöitsijää 1960-1980 välillä on rakennettu 60% kerrostaloistamme ja 1970-1990 80% rivitaloistamme
Asuinkerros- ja rivitalojen ikäjakauma
Lämpöenergiatase
Asumisen energiankulutus energialähteittäin 2013 Käytetyt energialähteet 63 427 GWh. Ryhmä Muu sisältää seuraavat energialähteet: maakaasu 0,5 %, turve 0,1 %, raskas polttoöljy 0,1 % ja hiili 0,005 % asumisen energiankulutuksesta. Lähde: Asumisen energiankulutus 2013, Tilastokeskus
Lämmityksen, sähkön ja veden osuus on noin 30-45% hoitokuluista
Tavoite; yksinkertaiset asiat kuntoon aluksi
Patteriverkoston tasapaino
Sisälämpötilat Pari astetta oleskelutilaa viileämmässä uni maistuu Lomamatkan ajaksi lämpöä kannattaa vähentää Hyvä järjestelmä mahdollistaa lämpötilojen alentamisen myös lyhyiden poissaolojen ajaksi Tavarat säilyvät viileässä
Mistä lämpölasku muodostuu Kaukolämpöä käyttävien taloyhtiöiden lämmityskustannukset muodostuvat: tilausvesivirran mukaan määräytyvä kk-maksu energiankulutukseen perustuva energiamaksu Perusmaksun osuus yleensä noin 20% kokonaislaskusta (Tampere) Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 239 /kk 239 /kk x 12 kk = 2 868 Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 69,32 /MWh 69,32 /MWh x 210 MWh = 14 557 Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) = 17 425
Mistä lämpölasku muodostuu 2017 Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 405 /kk 405 /kk x 12 kk = 4 860 Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 62,00 /MWh 62,00 /MWh x 210 MWh = 13 020 Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) = 17 880
Mistä sähkölasku muodostuu Kiinteistön ja huoneistosähkökulut muodostuvat perusmaksusta sähkön kulutusmittaukseen perustuvasta energia ja siirtomaksuista Sähkön perusmaksun osuus koko laskusta noin 5-15%
Mistä vesilasku muodostuu Vesilasku muodostuu perusmaksusta kulutusmittaukseen perustuvasta vesimaksusta ja jätevesimaksusta Kerroin 0,058 kertoo, kuinka paljon lämmitysenergiaa tarvitaan [MWh] yhden vesikuution lämmittämiseen 5⁰ C:sta 55 ⁰ C:een
Mistä vesilasku muodostuu Esimerkki vesikuluista: Keskimäärin henkilö kuluttaa vettä 150L/vrk. Kylmän veden vesimaksu 1,35 /m 3 ja jätevesimaksu 1,98 /m 3, yhteensä 3,33 /m 3. Kaukolämmön hinta 69,32 /MWh (hinnat sisältää ALV 24%) Kylmä/kuuma suhteessa 60/40% Lämpimän veden hinta = 3,33 + 0,058 MWh/ x 69,32 /MWh = 7,35 /m 3 Kylmävesi=(1/1000) x (365/12) x 0,60 x 150 m 3 /hlö,kk x 3,33 /m 3 = 9,11 /hlö,kk Lämminvesi=(1/1000) x (365/12) x 0,40 x 150 m 3 /hlö,kk x 7,33 /m 3 =13,37 /hlö,kk Vesimaksu kuukaudessa yhteensä = 9,11 + 13,37 = 22,48 /hlö,kk Kerroin 0,058 kertoo, kuinka paljon lämmitysenergiaa tarvitaan [MWh] yhden vesikuution lämmittämiseen 5⁰ C:sta 55 ⁰ C:een
Toimenpiteiden vaikutuksia
Toimenpiteiden vaikutuksia
Lämmönkulutuksen normitus (lämmitystarpeen sää- ja paikkakuntakorjaus) Lämmitysenergian kulutuksen normitus antaa säästä riippumattoman lämmitysenergian kulutuksen (korjataan normaaliin säävuoteen ja vertailupaikkakunnalle ) Mahdollistaa vertailun: eri kuukausina tai vuosina saman rakennuksen lämmitysenergiankulutuksia eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia.
Lämmitystarvekorjaus 1/2 Tehdään normaalivuoden (1981 2010) ja toteutuneen lämmitystarveluvun avulla (sekä tarvittaessa paikkakuntakorjaus)
Lämmitystarvekorjaus 2/2 Normaalivuoden (1981-2010) lämmitystarveluvut ja paikkakuntakertoimet sekä toteutuneet lämmitystarveluvut saadaan ilmatieteen laitokselta: http://ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut Motivan tietosivut: www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiankayton_tehostaminen/kiinteis tojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/mita_ovat_lammitystarv eluvut
Miten lämmitystarveluku lasketaan ilmatieteenlaitoksella? Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Lämmitystarveluvun yksikkö Cvrk. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien 1981 2010 keskimääräistä lämmitystarvelukua. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä yli +12 C. Laskentatavassa siis oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.
Lämmitystarvekorjaus, esimerkki (kerrostalo, Tampere) Lämmitysenergian kulutus (kaukolämpö) 371 560 kwh vuonna 2015 Käyttöveden kokonaiskulutus 3080 m 3 Lämpimän käyttöveden energia = 3080 m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3 = 71 456 kwh Normaalivuoden lämmitystarveluku 4424 ja toteutuneen vuoden lämmitystarveluku 3619 Lämmitystarvekorjattu kulutus = 4424 / 3619 * (371 560 kwh - 71 456 kwh) + 71 456 kwh = 438 314 kwh Kulutus voidaan edelleen korjata paikkakunnille - esim. Jyväskylään 1,01 ja Helsinkiin 0,96