Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä

Transkriptio

1 Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ilari Rautanen Ekokumppanit Oy / Tampereen kaupunki

2 Esityksen sisältö Pirkanmaan toiminta Neuvontaa Joensuun alueella Eksperttitoiminta ja sen taustoja Taloyhtiön energia-asiat Lämpö Vesi Sähkö Kulutusseuranta ja automaatio Aurinkoenergia ja lämpöpumput Energiahukka kampanja (YM)

3 Pirkanmaan kunnat Asuntotoimi Rakennusvalvonta Ympäristöterveys

4

5

6 Energianeuvontaa

7 Kaukolämpö

8 Energiaeksperttikoulutukset Motivan mallin mukainen energiaeksperttikoulutus Vuosituhannen taitteessa, 3 vuoden ajan Kuluttajana TTY:n Juhani Heljo Motivan materiaali runkona ja sen lisäksi omaa materiaalia Mukana Kiinteistöliitto Pirkanmaa Osallistujia oli paljon, innostuneita asukkaita, jotka olivat tehneet energiatehokkuustyötä taloyhtiöissään jo aiemminkin

9 YM:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman (KULTU) kokeiluhanke Uudenlainen toimintamalli taloyhtiöiden energianhallintaan Energiaekspertti taloyhtiön päätöksentekoon = hallitukseen Asukkaan käyttäytyminen Suunnitelmallinen kiinteistönhoito Energiansäästötoimenpiteet Koulutustilaisuuksia 12 Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi 01/ /2014 -Energiaseurannan ja vertailun kehittäminen -Rahallista tukea energiakatselmuksen tekoon, energiakatselmukset oppilastyönä -Tuki yhteiskilpailutuksiin ja ryhmäkorjauksiin -Energiakisa taloyhtiöille

10 Koulutuksen tavoitteet Perustietoa energiatehokkuudesta, talotekniikasta ja asumisesta Tietoa rakennuksen energiankulutuksesta - mistä kulutus muodostuu ja kuinka siihen voidaan vaikuttaa, niin teknisesti kuin omalla käyttäytymisellä Tietoa myös jätteiden synnyn vähentämisestä ja kierrätyksestä Tietoa siitä mihin voidaan itse vaikuttaa ja mitkä asiat tulee jättää huollon ja isännöinnin tehtäviksi Työkaluja energiaeksperttinä toimimiseen ja talossa vaikuttamiseen Lisätietoa ekspertin asemasta ja roolista Motivan sivulla perttitoiminta

11 Kuka voi olla energiaekspertti taloyhtiössä? Taloyhtiön hallituksen jäsen (ainakin hallituksen suostumus oltava mikäli on hallituksen ulkopuolinen) Energiaekspertti on vapaaehtoinen talon asukas, jonka rooli ja tehtävät voivat eri taloissa olla hyvin erilaisia. Kunkin ekspertin rooli ja tehtävät muotoutuvat hänen oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaan.

12 Energiaekspertin rooliin ja tehtäviin voi kuulua seuraavanlaisia asioita 1/2: Edistää asukastasolla järkevää energiankäyttöä ja viihtyisää asumista. Kulutusraporttien ja järkevän energiankäytön sekä olosuhteiden seuranta. Energiankulutukseen vaikuttavien asioiden selvittäminen asukasnäkökulmasta. Tiedonvälitys isännöitsijälle ja kiinteistöhuollolle. Mahdollisten energiankäyttöön vaikuttavien asioiden ja kulutuspoikkeamien sekä muutostarpeiden esilletuominen.

13 Energiaekspertin rooliin ja tehtäviin voi kuulua seuraavanlaisia asioita 2/2: Asukastiedotus, neuvonta ja opastus. Tiedotus nykyisen energiankäytön tasosta asukkaille (missä mennään). Energiansäästötavoitteiden ja säästöohjeiden jalkautus asukastasolla (miten tehostetaan). Asukastason neuvonta tarpeen mukaan. Remonteissa energia-asioiden esille tuominen (ei kuitenkaan suunnittelutasolla)

14 Energiaekspertin tehtäviin EI kuulu: Valvoa tai puuttua yksittäisten asukkaiden toimintaan ilman heidän suostumustaan. Osallistua talon teknisten järjestelmien käyttöön tai säätöön, siitä vastaavat kiinteistönhuolto ja isännöinti.

15 Energiaekspertin hyödyt taloyhtiölle ja ekspertille itselleen Vapaaehtoinen energiaekspertin työ tuo omaankin asumiseen uutta mielenkiintoa ja mukavuutta. Turhat yhteydenotot vähenevät huoltoon ja isännöitsijälle, mutta tuntuma talon asioihin paranee. Ekspertiltä voi myös aina nopeasti tarkistaa, ovatko talon asiat kunnossa. Energiaekspertti on osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa

16 Ekspertin työkalut Mittarit Lämpömittari Vesivirtamittari Sähkönkulutusmittari (lämpökamera) Jaettava materiaali Tiedotteet, ohjeet, julkaisut ja esitteet jne. Kilpailut ja tempaukset (Energiahukka, Toukotalkoot jne.) Asukaskyselyt Tarkistuslistat Vuosikalenteri Energiatodistus, PTS, energiaselvitys ja-katselmus, taloyhtiön strategia TARMO+ -hankkeessa kerätään energiaeksperttien työkaluja, laitetaan Ranen sivuille TARMO+ hankkeessa tuotetaan myös case-esimerkkejä hyvin hoidetuista taloyhtiökohteista

17 Työkalut ja esimerkit TARMO+ ylläpitää korjauskarttaa ja tuottaa esimerkkejä taloyhtiöiden onnistuneista toimenpiteistä sekä kerää hyödyllisiä työkaluja kaikkien vapaasti käytettäväksi (esimerkkejä + korjauskartta, kurssihaut) (työkaluja) Ote korjauskartasta:

18

19 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

20

21 Hometalkoot.fi

22 toukotalkoot.fi

23 Tiedottaminen taloyhtiössä Paperinen Tiedotteet ilmoitustauluille ja postiluukkuihin Sähköinen Kiinteistöliiton taloyhtiosivut.fi sähköinen ilmoitustaulu, rappunäyttö Facebook, google groups, whatsapp yms. ryhmät

24 Tiedotemallit ja-pohjat giaekspertin_tukimateriaalit

25 taloyhtiosivut.fi

26 Rappunäyttö Tehokas ja moderni vaihtoehto rappukäytävien nykyisille ilmoitus- ja nimitauluille Taloyhtiön sisäinen tiedotus, mm. saunavuorot, hoituu näppärästi Erittäin tehokas viestintäkanava taloyhtiöiden hallitukselle, isännöitsijälle ja energiaekspertille Voidaan päivittää myös paljon muuta sisältöä, mm. sääennuste, lähibussien aikataulut tai muuta oleellista tietoa Miellyttävänä sisustuselementtinä lisää taloyhtiöiden viihtyisyyttä Electrolux, Porrasinfo pyykkitupiin Tampereen Puhelin, Rappunäyttö

27 Rappunäyttö Tampereen Puhelin, Rappunäyttö SmartGroup, Porrastaulu

28 Taloyhtiön energia-asiat

29 Lauri Penttinen 29

30 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää Asunnon hoitovastikkeesta jopa puolet kuluu energiaan ja veteen Esim. 50 m2 kerrostalohuoneiston kulut = / kk Asumisessa on hyvät mahdollisuudet päästä keskimäärin 10 % energiansäästöön. Keskimäärin lämmityksessä on säästetty 5-10 %, kiinteistösähköä % ja vettä % (Motiva) Keinoja säästöön pääsemisessä Tarpeettoman kulutuksen karsiminen Huonelämpötilat, tuuletustottumukset, vedenkäyttö Sähkölaitteiden ja valaistuksen oikea käyttö Energiaa säästävät laitteet ja järjestelmät Uusia hankittaessa ja vanhaa kunnostettaessa Sekä kotona että kiinteistössä yleisesti

31 Kodin energiankulutuksen jakaantuminen

32 Kulutustason muodostuminen ja siihen vaikuttaminen

33 Lämpöenergiatase

34

35 Lämpöenergiatase

36

37

38

39 Patteriverkoston tasapaino

40 Lämpö lähes 70% kotien energiankulutuksesta lämmitykseen 1 C asteen alennus = 5% säästö Tavarat säilyvät viileässä Pari astetta oleskelutilaa viileämmässä uni maistuu Lomamatkan ajaksi lämpöä kannattaa vähentää

41 Mistä lämpölasku muodostuu Kaukolämpöä käyttävien taloyhtiöiden lämmityskustannukset muodostuvat: tilausvesivirran mukaan määräytyvä kk-maksu energiankulutukseen perustuva energiamaksu Perusmaksun osuus yleensä noin 20% kokonaislaskusta (Tampere) Yksikköhinta Vuosikustannus Perusmaksu (alv 24 %) 239 /kk 239 /kk x 12 kk = Kaukolämpöenergia (alv 24 %) 69,32 /MWh 69,32 /MWh x 210 MWh = Kaukolämpökustannukset yht. (alv 24 %) =

42 Lämmönkulutuksen normitus (lämmitystarpeen sää- ja paikkakuntakorjaus) Lämmitysenergian kulutuksen normitus antaa säästä riippumattoman lämmitysenergian kulutuksen (korjataan normaaliin säävuoteen ja vertailupaikkakunnalle ) Mahdollistaa vertailun: eri kuukausina tai vuosina saman rakennuksen lämmitysenergiankulutuksia eri paikkakunnilla sijaitsevien rakennusten kulutuksia.

43 Lämmitystarvekorjaus 1/2 Tehdään normaalivuoden ( ) ja toteutuneen lämmitystarveluvun avulla (sekä tarvittaessa paikkakuntakorjaus)

44 Lämmitystarvekorjaus 2/2 Normaalivuoden ( ) lämmitystarveluvut ja paikkakuntakertoimet sekä toteutuneet lämmitystarveluvut saadaan ilmatieteen laitokselta: Motivan tietosivut: tojen_energianhallinta/kulutuksen_normitus/mita_ovat_lammitystarv eluvut

45

46 Miten lämmitystarveluku lasketaan ilmatieteenlaitoksella? Lämmitystarveluku saadaan laskemalla yhteen kunkin kuukauden päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. Yleisimmin käytetään lämmitystarvelukua S17, joka lasketaan +17 C:ksi oletetun sisälämpötilan ja ulkolämpötilan vuorokausikeskiarvon erotuksen perusteella. Kuukauden lämmitystarveluku on vuorokautisten lämmitystarvelukujen summa ja vuoden lämmitystarveluku on vastaavasti kuukausittaisten lämmitystarvelukujen summa. Lämmitystarveluvun yksikkö Cvrk. Vertailuarvona eli normaalivuoden lämmitystarvelukuna käytetään vuosien keskimääräistä lämmitystarvelukua. Lämmitystarveluvun laskennassa ei oteta huomioon päiviä, joiden keskilämpötila on keväällä yli +10 C ja syksyllä yli +12 C. Laskentatavassa siis oletetaan, että kiinteistöjen lämmitys lopetetaan ja aloitetaan päivittäin ulkolämpötilan ylittäessä tai alittaessa mainitut rajat.

47 Lämmitystarvekorjaus, esimerkki (kerrostalo, Joensuu) Lämmitysenergian kulutus (kaukolämpö) kwh vuonna 2015 Käyttöveden kokonaiskulutus 3080 m 3 Lämpimän käyttöveden energia = 3080 m 3 x 0,4 x 58 kwh/m 3 = kwh Normaalivuoden lämmitystarveluku 4984 ja toteutuneen vuoden lämmitystarveluku 4071 Lämmitystarvekorjattu kulutus = 4984 / 4071 * ( kwh kwh) kwh = kwh Kulutus voidaan edelleen korjata paikkakunnille - esim. Jyväskylään 1,01 ja Helsinkiin 0,96

48 Vesi Kalleinta lämmin vesi, jonka osuus voi olla jopa 30 % lämmityskustannuksista Eroon turhasta kulutuksesta: - vesivuodot - lämpimän käyttöveden tuhlaus Amphiro

49 Vesi Mitä tehtävissä? Vuotojen paikantaminen Onko vesijohtoverkoston painetaso oikea? Entä hanojen ja suihkun virtaamat? Miten turhaa lotrausta voisi vähentää? Esim. säästösuihkupäät, termostaatti- ja automaattihanat, suihkuajastimet ja mittarit Huoneistokohtaiset vesimittarit, noin 20% vähennys, jopa 30% Osuus taloyhtiön hoitokuluista noin 8% ENSAVETEC Vercon

50 Esimerkki: Perheen teinit, 14 ja 16 vuotiaat, käyvät molemmat kaksi kertaa päivässä 10 min suihkussa. Minuutti suihkussa maksaa noin 0,1, eli 10 min = 1. Vuodessa tämä tekee 2 x 2 x 1 x 365 = Jos suihkukäynti kestäisi vain suositellun 2 min samoilla käyntikertamäärillä, maksua tulisi 292 vuodessa.

51 Esimerkki: Jos hampaita pesee aamuin illoin 3 min. samalla vettä juoksuttaen, yhdeltä ihmiseltä menee 40 litraa vettä päivässä (4 ämpäriä!!!). Kolmihenkiseltä perheeltä voi mennä hampaiden pesuun vuodessa litraa vettä, eli rahana noin 170.

52 Paineenalennusventtiili

53

54 Oraksella mitoitusohjelma vakiopaineventtiiliin

55 Amphiro a1 portaalin data Suihkumittari antaa joka suihkukerran jälkeen nelinumeroisen ja kirjaimisen koodin, jonka voi viedä nettiportaaliin

56 Hanan virtauksen säätö Kuuluu mielellään ammattilaiselle, vaikka ei sinäänsä vaikea tehdä 6az9yU7qI9GvUH85Mur&index=1

57 Joka kodin energiatehokkuuden ensiaskeleet 3/3 Sähkö Tarkista nämä Tiheät saunavuorot. Sopiva saunan lämpötila on astetta, sadan asteen löylyt vievät 20-30% enemmän energiaa Mukavuus lattilämmitykset -> 24 ⁰C Jääkaappi +5 C, pakastin -18 C. Jokainen aste kylmempään lisää sähkönkulutusta 5% Lamput Tuntikulutus

58 Kiuas on teholtaan kodin suurin sähkölaite Sopiva saunan lämpötila on astetta, sadan asteen löylyt vievät 20-30% enemmän energiaa Järjestele saunavuorot järkevästi

59 Sähkönkulutuksia eri laitteille taloyhtiössä

60 Pyykinkuivaushuone Kuva 1. Automatosoidun järjestelmän toimintaperiaate 1 = kuivauspuhallin, 2 = poistopuhallin, 3 = korvausilmaventtiili. Kuivausilma lämmitetään kuuman käyttöveden avulla, mikä pienentää käyttökustannuksia merkittävästi sähkövastuksiin verrattuna. Automatisoitu järjestelmä perustuu kahteen puhaltimeen, joita ohjataan automaattisesti lämpötilan- ja ilmankosteuden perusteella

61 Kylmäkellari C-Cold käyttää hyväkseen ulkona olevaa kylmää ilmaa, jolloin vuositasolla päästää sähkön kulutuksen puolittumiseen.

62 Kulutusseuranta Automaatio Mitä seurataan? Laskut Analogiset ja digitaaliset mittarit Verkkopalvelut, kuten Wattimaatti

63 Yleiset asiat kulutusseurannasta Seurataan säännöllisesti kiinteistön lämmön, veden ja sähkön kulutusmääriä Vähintään kuukausitasolla, mielellään tuntitasolla Ryhdytään toimenpiteisiin kulutuspoikkeamien syiden selvittämiseksi ja vikojen korjaamiseksi Viat ja häiriöt kiinteistön teknisissä järjestelmissä Laitteistojen virheellinen käyttö ->Ongelmien ennakointi

64 Budjetointi, remonttien suunnittelu Kulutusseuranta budjetoinnin perustana Kulutuksen muutokset voivat ennakoida remonttien tarvetta Lämpöenergian kulutuslukuja Lämpö vuosi MWH/a Sähkön kulutus /osake/k k vuosi kwh/a vuosi m³/a Vesi /osake/k k , , , , , , , , , ,74 0, , ,95 0, ,13 0, , ,10 0, ,56 0, , ,41 0,009 PILP Otettiin käyttöön v ,66 0, , ,67 0, ,01 0, , ,22 0,009

65 Uudet tekniikat kulutusseurannan toteuttamiseen Fidelix

66 Uudet tekniikat kulutusseurannan toteuttamiseen Smart Heating Fidelixin automaatiojärjestelmässä

67 Aurinkoenergia ja lämpöpumput Miksi aurinkoenergiaa? Paneelien ja keräimien käyttöikä vuotta, muita osia voidaan joutua uusimaan Järjestelmät yksinkertaisia ja varmatoimisia Investoinnin jälkeen ilmaista energiaa Aurinkosähkö: kiinteistössä voidaan tuottaa vuositasolla kulutusprofiilista riippuen noin % sähköstä aurinkopaneelein. Aurinkolämpö: Käyttövesi 50-60% / vuosi. Kokonaiskulutus 20-30% / vuosi ilman kausivarastointia

68 Aurinkoenergian potentiaali

69 Rane energianeuvonta

70 Aurinkosähkö Aurinkopaneelien hinta on pudonnut viiden vuoden aikana noin 70 prosenttia. 5:n kilowatin nimellistehoinen järjestelmä tyypillinen omakotitalossa tai kytkettynä kiinteistösähköön pienessä taloyhtiössä Investointihinta euroa Tarkastelujakso 15 vuotta (tuotantotakuu on yleensä 25 vuotta ja tekninen käyttöikä huomattavasti pidempi) Tuotanto 850 kilowattituntia asennettua yhden kilowatin kapasiteettia kohden Oletettu sähkön kokonaishinnan nousu 4% vuodessa (sähköenergia+siirtomaksu+vero), Korkokustannus 2%

71 Aurinkosähkö, takaisinmaksuajat

72 Polarsol konsepti

73 Polarsol konsepti Takaisinmaksuaika jopa alle 5 vuotta Huoltokustannukset alle 200 euroa vuodessa Sama laitteisto toimii sekä aurinkokeräimenä että ilmalämpöpumppuna ja poistoilmalämpöpumppuna. Toimii jopa 6 kk suoralla aurinkolämmöllä Myös jäteveden lämmöntalteenotto

74

75 Kiitos