Taajamarakentaminen ja pienvedet

Samankaltaiset tiedostot
PIENVESITAPAAMINEN

Hulevedet voimavarana taajamamaisemassa

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.

Schuelerin vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvan taajamapurojen luokittelun soveltuvuus Vantaan pienvaluma-alueille

Puhdistaa, ei puhdista, puhdistaa? Hulevesien kestävän hallinnan kuulumisia. Outi Wahlroos, HY Metsätiede + muut

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Life+11 ENV/FI/911 Keidas - Urban Oases. Keidas-projekti kansanomaisesti, sivu 1/8. Haasteena taajamissa: hulevesien määrä, sijainti ja laatu.

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kipsi vähentää peltomaan

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Vanajavesi Hämeen helmi

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Uutta tietoa hulevesien käsittelyrakenteiden toimivuudesta vesistöjen kannalta

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Automaattinen veden laadun mittaus kannattaa

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Kestävää hulevesien hallintaa. kosteikoin ja viherpainantein: Life+ Keidas Tekes StormFilter

Hulevesien hallinta Vantaalla

Hulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Ympäristötalon seminaari Outi Kesäniemi

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Harjoitus 3: Hydrauliikka + veden laatu

Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

STORMWATER Taajamien hulevesihaasteiden ratkaisut ja liiketoimintamahdollisuudet

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Metsätalouden vesiensuojelu

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Vantaanjoen valuma-alueelta peräisin olevan liuenneen orgaanisen aineksen määrä, laatu ja hajoaminen Itämeressä

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Hulevesien uudet aallot ENVICON 01/2019

Maatalouden vesiensuojeluhankkeet. Hiidenveden kunnostus hanke. Sanna Helttunen hankekoordinaattori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet hallintaan Lahdessa

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa Marko Sjölund. Kaupunkivesistö kuntoon

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Patorakenteiden periaatekuvia

Lasse Rekola ympäristöasiantuntija

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Hulevesirakenteiden ekosysteemipalvelut Outi Wahlroos Helsingin yliopisto. Life+11 ENV/FI/911 Keidas Urban Oases

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Sisävesitutkimus ja pienvesien kunnostus Helsingissä. Purot Lammet ja järvet Lähteet hulevesi

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Tyyntä myrskyn edellä

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Rudus LUMO-ohjelma. Lauri Kivekäs

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Maisemarakenne kaavoituksessa

Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Transkriptio:

Taajamarakentaminen ja pienvedet Helsingin kaupungin ympäristökeskus Outi Salminen, Ph.D. HY Metsätiede 23.6.2010 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 1

Helsingin yliopisto, metsätiede, pienvesiin liittyvää tutkimusta Luonnonvarojen kestävä käyttö Poikkitieteellisyys, kokonaisvaltaisuus, yhteistyö Valuma alueet hulevedet pohjavedet kasvillisuus ja mikrobit taajamapurot Itämeri Vaikutukset veden laatu, virtaamat, eroosio, habitaattien laatu ja fragmentoituminen, ilmasto Katupuut taajamapuistot ja metsät maankäyttö Maaperä mikrobisto kasvillisuus mikroilmasto Rakennetut maaseokset, taajamien rakennettu vesiensuojelukasvillisuus seuralaismikrobeineen mukaanlukien rakennetut kosteikot ja suot sekä vihreät katot, eliöstön kuten saukko yhtenäiset kulkureitit taajamissa 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 2

Helsingin yliopisto, metsätiede, pienvesiin liittyvää tutkimusta Profs Eero Nikinmaa, Harri Vasander, Mike Starr, Timo Vesala Hyytiälän koeasema 100 v! Kohdealueita ja yhteistyökuntia Helsinki (Viikki/katupuut, Korkeasaari, Meri Rastila/EU7 Bridge); Vantaa (Kylmäojan korpi ja valuma alue, seurakuntayhtymän maankäyttö); Vihti (Nummelan Kilsoin valuma alue) Opinnäytetöitä valmisteilla esim. FM Anu Riikonen (Viikki), Eeva Vaahtera (Vihti), Andrew Taylor (Vantaa) Yhteistyössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Vihdin Enäjärven vesiensuojeluyhdistys ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Uudenmaan ELY keskus, Luode Consulting Oy, Vantaan seurakuntayhtymä Kansainväliset mm. EU hankepartnerit, USA Cornell University, NYCDEP Staten Island Bluebelt, NYC Parks 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 3

Rakennettu taajama: mitä tilasimme? 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 4

Ekosysteemipalvelut: rakennetun maiseman tarjoamina Eroosion torjunta; myös rakentamisen aikana (raivausrajoitukset) ja välittömästi jälkeen (nopeakasvuinen väliaikainen kasvipeite) Stressin sietokyky, vieraslajien torjunta Erityisesti kosteikot: veden rajapinnan rikas habitaatti rakennettu monimuotoinen kasvillisuus -> monimuotoinen mikroympäristö -> monimuotoinen mikrobilajisto -> monipuolinen veden puhdistus pintavalunnan imu ja hidas vapautus -> tulvasuojelu Pintavalunnan määrä ja virtausnopeus pienenevät Imeytyminen tehostuu (myös kastemadot) Haihdunta tehostuu Veden laatu paranee (mukaanlukien lämpötila) Maisema-, virkistyskäyttö 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 5

Jätevedenkäsittelylaitoksen yhteydessä veden jatkokäsittely altaiden ja kosteikon avulla ennen kaupunkipuroon purkua Waterworks Park, Renton, WA, USA (Lorna Jordan, Jones&Jones LA, Brown&Caldwell Eng) 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 6

100-luvun ekr. kirjallisuus: Antiikin Roomalaiset - Rooma: ensimmäinen akvedukti 312 B.C. - vesilähteenä yleensä puro - maankäytön rajoituksia vedenotto- ja johtamisalueilla kuten vedenottopaikasta ylävirtaan peltojen ei sallittu ulottua puroon saakka: luonnontilainen kasvipeitteinen suojavyöhyke - akveduktien toiminnallinen estetiikka 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 7

Tom Schueler 1994 > Ympäristö 3/2010; Hannele Ahponen (SLL), Kirsti Lahti (VHVSY), Eero Nikinmaa (HY), Ulla Maija Rimpiläinen (Vantaa), Outi Salminen (HY) 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 8

Kylmäojan korpi: esimerkki maankäytöstä graphs: G.Krebs DI thesis; Andy Taylor MSc candidate 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 9

Vantaa: maankäyttö, logistiset keskukset, luonnonsuojelualue Hulevesi, taajamapuro, pohjavesi, maaperä, virtaamat, laatu, lajisto Ulla Maija Rimpiläinen (kuntatekniikka), Sinikka Rantalainen (Ympäristökeskus) Minna Aho (Vantaan seurakuntayhtymä), Kirsti Lahti (VHSVY)... 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 10

Nummela Kilsoin puro ja valuma alue alussa taajamapurolla oli: ei nimeä, ei identiteettiä, ei suojelua, tulevaisuus putkessa 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 11

Nummela Kilsoin valuma alue ja maankäyttö 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 12

Maankäytön taajama ja perattu pinta sekä uoma vaikutus: savea ja ravinteita vastaanottavaan järveen (grafs P.Roiha ja U.Huth) Sedimentation - SAND, d_min = 0,063 mm Sedimentation - CLAY, d_min = 0,002 0,00 0,20 0,40 0,60 0 5 10 15 20 25 30 35 40 0,00 0,00 settling way [cm] -0,30-0,60 settling way [cm] -0,30-0,60-0,90-0,90 flow way [m] flow way [m] 0 deg.c water temp. 10 deg. C water temp. 0 deg. C water temp. 10 deg. C water temp. 20 deg. C water temp. 30 deg. C water temp 20 deg. C water temp. 30.deg. C water temp. 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 13

Korjausrakentaminen Taajamien valuma alueet edellyttävät rakennettua korjausta 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 14

Viikki suunnitelma ja tulos opin tiellä? (Suunnitelma: konsultti Helsingin kaupungille) 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 15

Nummela, korjausrakentaminen erodoituvassa uomassa Ennen, rakentamisen aikana, 10 kk rakentamisesta 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 16

Nummela Ennen pajukimput 10 kk jälkeen 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 17

Korjausrakentamisen seuranta Rakennuskohteesta ylävirtaan ja alavirtaan Maankäytön seuranta Veden laatu Veden lämpötila Vaikutukset? Sulamisajan seurantamittaus Graphs: Joose Mykkänen, Luode Consulting Oy 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 18

Nummelan Portti, 2010 rakennettu hulevesien hallinta ja habitaattikosteikko Vihdin Nummelassa, VT2 ja Enäjärven rantaluhdan välissä 500 ha valuma alue, josta n. 350 ha taajamaa, muu peltoa, rakentuvaa taajamaa, metsää Osa yli 2 km (kaavoitettu 1,5 km) pitkää luonnonmukaista, Kilsoin uomaa katkeamatta seuraavaa puistoa Pinta ala noin 1 ha Rakennettu käytöstä poistetulle vesakoituvalle ja kostealle pellolle, jonka uoma halkoi oikaistuna ja perattuna valtaojana Vuorovaikutteinen suunnittelu: Vihdin Enäjärven vesiensuojeluyhdistys ry, kunta (ympäristö, kaavoitus, puisto, kunnallistekniikka), ELY keskus, HY Kolme habitaattisaarta, matalaa kosteikkoa, vaihtelevia vesisyvyyksiä, suojapuusto, stabiloiva pensaisto, osin avointa, luontopolku Talkoot osallistavana ympäristötapahtumana Seuranta: virtaama, veden laatu, kasvillisuus, mikrobisto, kasvihuonekaasut Haaste: valtatien alitus, ekologisen käytävän katkeaminen; 1000 mm rummusta käytäväksi? 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 19

Nummelan Portti: Talvikuivakaivuu 2010 Mahdollistaa konetyön Estää rakentamisen aikaisen kiintoaineen kulkeutumisen järveen Suojelee olevaa lepotilaista kasvillisuutta, työmaaliikenne hallitusti samaa reittiä Ei häiritse pesintää tms. Maa aines kerättiin uusiokäyttöön 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 20

Talkoilla 125 puuta ja pajukimppuja maastoon 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 21

23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 22

Source: http://www.thueringen.de/de/lan dentwicklung/aufgaben/entwicklu ng/flurbg/ 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 23

Kuningasmerikotkien valuma alue, 1 ha 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 24

Työmaalla ja 1 v kuluttua 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 25

23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 26

Kuningasmerikotkien valuma alue, 1 ha, ennen, rakennettu, 1v 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 27

Yhteistyö ja rakentamisen aikainen päivitys... 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 28