Hulevesirakenteiden ekosysteemipalvelut Outi Wahlroos Helsingin yliopisto. Life+11 ENV/FI/911 Keidas Urban Oases
|
|
- Helmi Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hulevesirakenteiden ekosysteemipalvelut Outi Wahlroos Helsingin yliopisto 1
2 Creating Urban Oases Challenge: Urban runoff Watershed and land use matter Employ plants and microbes Design and implement Monitor and improve Share the joy of neighborhood wetlands 2
3 Ekosysteemipalvelut Määritelmä: Ekosysteemien tarjoamat suorat ja epäsuorat myötävaikutukset ihmisten hyvinvoinnille The United Nations Environment Programme Economics of Ecosystems & Biodiversity UNEP TEEB, Foundations 2012 Ekosysteemi: eliöyhteisö (tuottajat, kuluttajat ja hajottajat) ja sen fysikaalis kemiallinen eloton ympäristö tietyssä paikassa. Hulevesiaihe kuten rakennettu kosteikko tai viherpainanne voidaan rajata omiksi ekosysteemeikseen, joissa on sisällä useita pienempiä ekosysteemejä (pajukko tai tulvaniitty jne.) tai vaihettumisvyöhykeeksi vesi ja kuivan maan ekosysteemien välillä. 3
4 Ekosysteemipalveluiden jaottelu (TEEB) 1) Tuotantopalvelut (aineellisten tuotteiden lähde) 2) Säätelypalvelut (ympäristön ja luonnon prosessien tila) 3) Kulttuuripalvelut (vuorovaikutteisia) 4) Elinympäristö tai tukipalvelut (monimuotoisuuden ylläpito) 1) Ruoan kasvuympäristö; rakentamisen, energian, lääkeaineiden ym. raakaaineet; makea vesi 2) Pienilmasto; hiilen kierto; ravinteiden kierto; ääri ilmiöiden vaimentaminen; veden käsittely; eroosion torjunta; pölytys; biologinen tuholaisten ja sairauksien torjunta 3) Virkistyskäyttö; fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpito; matkailu; inspiraation lähde taiteelle ja tieteelle; paikan ominaispiirteet 4) Elinympäristöjen ylläpito sekä paikalliselle kasvillisuudelle ja eliöstölle että muuttaville eläinlajeille. Geneettisen monimuotoisuuden ja sopeutumiskyvyn ylläpito. 4
5 Hulevesien hallintarakenteiden ekosysteemipalveluja 1) Tuotantopalvelut (aineellisten tuotteiden lähde) 2) Säätelypalvelut (ympäristön ja luonnon prosessien tila) 3) Kulttuuripalvelut (vuorovaikutteisia) 4) Elinympäristö tai tukipalvelut (monimuotoisuuden ylläpito) 1) Biomassan tuotto; metsästys, kalastus ja ravustus; marjastus; kasteluvesi 2) Pienilmaston tasaus; hiilen sidonta; ravinteiden sidonta; virtaamien hallinta, veden puhdistus; eroosion torjunta; patogeenien vähentäminen 3) Lähiluonnon virkistysarvot, ulkoilu, ympäristökasvatus, maisema; luovuuden ja tieteellisen tiedon lähde; paikan identiteetin rakentaja ja vahvistaja 4) Kasvillisuuden ja eliöstön monimuotoisuuden kasvu; purohabitaattien kyky vastaanottaa äärevöityneitä virtaamia parantunut; monimuotoinen kasvillisuus kaunis kaikkina vuosina eri säillä ja tuholaistilanteissa; pölyttäjien tukeminen 5
6 Maisema elementtejä jotka tarjoavat hulevesien hallintaa ja ekosysteemipalveluita Street tree: evapotranspiration, increased infiltration, some water quality benefits, air quality, noise control, habitat, wellness Wetland: strong flood and water quality management potential, rich habitat, recreational amenities Vegetated swale: controlled conveyance, water quality and flood control Green roof: some water retention and quality management, some habitat, view, roof protection and building cooling/heating
7 Palvelun mittakaava yksittäinen rakenne vai koko valuma alue? 7
8 Kun rakennetaan saadaanko tavoite? Kattosuo 8
9 Microtopography > biodiversity > n x treatment Stormwater wetland or swale Inflow: solids treatment train with dam(s): soluble outflow: solids NYCDEP Staten Island Bluebelt IN OUT IN 1980 s Center for Watershed protection Tom Schueler at al. IN OUT
10 Hulevesirakenteiden seuranta Hulevesien purku ei edellytä ympäristölupaa > ei velvoitetarkkailua Kokonaisvaltaisesti kestävä hallinta vapaaehtoista Valistus ja hyötyjen ymmärtäminen Suunnittelun ja toteutuksen onnistuminen: esim. ravinteita luovuttavat maaseokset painanteissa jos tavoitteena veden puhdistus Odotettavissa olevien hyötyjen osoittaminen > valinta, päätös 10
11 Seurannan haasteita Kallista, vaatii ammattitaitoa ja kalliita laitteita Kohteita ei ole suunniteltu seurattaviksi Monimutkainen seurattava Kenttämittakaava ja ilmasto Seurattavat kohteet muuttuvat ajan kuluessa Merkitsevä tulos edellyttää jatkuvatoimista, pitkäkestoista ja tiheää seurantaa > Arvioidaan muutamien mitattavien parametrien ja parhaan tiedon pohjalta > Kehitetään seurantaa ja tavoitteita yhteistyöllä 11
12 Seuranta -> rakenteiden suunnittelun kehittäminen
13 Seurantaesimerkkinä Nummelan hulevesikosteikkopuistot Graph: Emmi Mäkinen 13
14 Kasvillisuus Herbaceous 2010 species Total Non native 2 5 May 2010 July 2010 July 2011 July 2012 Graph: Emmi Mäkinen
15 Biomassa 1 Lawn Above ground biomass at Gateway in 2014 (1 and 11 ref sites upstream) 2 Cirsium 3 Poa Calamagrostis 4 Filipendula Lysimachia Lythrum 5 Juncus 6 Carex Biomass g/m Iris 8 Typha 9 Mix shore 10 Elodea Impatiens Graph: Emmi Mäkinen 15
16 Veden laatu Nummelan Portti kosteikko, rakennettu 2010 Koko 0,1% valuma alueesta (suositus 1 5%) Graph: Pasi Valkama, VHVSY ry Data: Luode Consulting Oy
17 Vuosien vaihtelu Nummela Keskiarvo arvot: Ilmatieteenlaitos Lohja Porla Graph: Emmi Mäkinen 17
18 Water quality, example: Nummela Gateway wetland, 0,1% area of watershed: TP Calculated monthly averages from 10 min interval continuous monitoring Monthly relative (%, white bars) and absolute (kg/month, grey bars) reduction rates of TotalPhosphorus (annual 10% 2013; 13% 2014) 2013, Normal weather 2014, Climate change weather Unusual snow Melting early January Feb March snow and ice, high April snowmelt flows Modest rain in growing season Rainy October and November Mild winter, little snow, little snowmelt Rainy August Snow melting and rain in December Graph: Pasi Valkama 18
19 Niittu
20 Kun kosteikko kehittyy April snowmelt Niittu wetland Gateway wetland Graph: Pasi Valkama 20
21 Water quality after Niittu and Portti Wetland, construction year, size of watershed Niittu, , 0,3% and Portti, 2010, 0,1% Suspended solids reduction in spring Snowmelt period Niittu 4% + Portti 13% = 17% Construction of urban development after snowmelt period Niittu 22% + Portti 9% = 31% Graph: Pasi Valkama 21
22 Hydraulic retention time Wetland maturation Growing season Graph and lower photo: Pasi Valkama 22 Life+11 ENV/FI/911 Urban Oases
23 Eliöstö: esimerkkinä sammakkoeläimet Created wetlands, flood meadows and clay stream habitat Concerns: Creating sink habitats, water quality, overwintering area. Site Gatew ay w etland (E) Niittu pocket w etland (B) Construction year Inundated area (ha) 2010 Num ber of frogspaw n clusters in spring > Niittu w etland main pool (C) Niittu braided w etland (A) Niittu flood meadow (D) 23
24 Liikenneympyrä kuivapoluilla 24
25 Eri osa alueiden tavoitteet ja toteutuminen 25
26 Monimuotoisuus hulevesien hallinnassa Monimuotoinen paikallinen kasvillisuus > monimuotoinen mikrobisto > monimuotoinen veden puhdistus > monimuotoinen eliöstö & ravintoketjut... mutta: tappio elinympäristöt (sink habitat), mittakaava monimuotoisuudelle? toimivuus erilaisina vuosina, ääriolosuhteissa ja ääriolosuhteista toipuminen 26
27 Vieras ja tulokaslajit JÄTTIPALSAMI Tulvaniityn ja puropenkereiden perennojen (mesiangervo, rantakukka, ranta alpi) tilalle monokulttuurina jos ei hallita Yksivuotinen; lakastunut erodoivien syyssateiden ja kevättulvien aikaan: ei eroosion torjunnan ja virtaamien vaimennuksen palveluja; pieni hiilen sidonta Ravintoa mesihyönteisille kilpailu VALKOPOSKIHANHI Laiduntaa valikoiden ruohovartisia kasveja köyhdyttäen monimuotoisuutta ja vähentäen virtaamien vaimennusta ja hiilen sidontaa ja vapauttaen ravinteita 27
28 Greenhouse gases, e.g. methane Eddy covariance Only wetland sector was selected for data analysis Wind sector Type Wetland Forest Road Chambers Concentration in water 28 Graphs: Maria Tolppanen, Xuefei Liu, Pasi Valkama, and Emmi Mäkinen
29 Weather Nummela Gateway Wetland CO 2 and Methane balance in 2013 CO 2 exchange Balance (g m 2 ) Carbon balance (g C m 2 ) CO Methane Methane emission Average daily temperature 5.94 (minimum 24.40, maximum ) in year 2013 NEE Net ecosystem CO 2 exchange: Highest daily uptake in early June ( 6.9 g C m 2 day 1 ) Maximum methane emission occurred in end of May and early June Almost carbon neutral in 2013 (annual carbon balance g C m 2 yr 1 ) Annual cumulative methane emission 5.0 g m 2 Graphs: Xuefei Liu 29
30 Ympäristökasvatus ja virkistyskäyttö
31 Vihdin ja Viikin alueen kyselytutkimus Hulevesipuistojen ekosysteemipalvelut Nummela, kysymys 23: Käynnit Nummelan kosteikkopuistoissa Nummela Viikki Otos Palautuneet vastaukset Sähköisesti kesken jääneet 6 15 Yhteensä Vastauksia sähköisesti Vastauksia postitse Vastaus % 27,70 % 24,40 % Vastaajista miehiä (%) 44,10 % 44,80 % Keski ikä 53,3 48,9 Esityksessä Nummelan kysely = koko Vihti Viikki = Postinumeroalueet (00790, 00820, 00940): Viikki, Myllypuro, Kivikko, Kurkimäki, Kontula ja Vesala 23. Oletko käynyt kartassa näkyvissä Nummelan kosteikkopuistoissa Portti tai Niittu? N=269 2 % Kyllä N=107 Vastaus % Nummelassa 27,7% ja Viikissä 24,4% molempia voidaan pitää hyvänä 40 % 40 % Olen tietoinen kosteikkopuistoista, mutta en käynyt niissä N=49 En N=108 Molemmilla alueilla vastaajista enemmistö oli naisia ja keski iältään keskimääräistä vanhempia etenkin eläkeläisten vastausmäärä oli suuri 18 % En osaa sanoa N=5 Vastaajista Nummelan kosteikkopuistoissa kävijöitä oli 107kpl, tietoisia siitä 49kpl = 58% vastaajista Graph: Janne Antikainen 31
32 Nummela, kysymys 8 ja Enäjärven veden laatu on mielestäni: N= Kilsoinojan veden laatu on mielestäni, N= % Huono 4 % Huono 34 % 20 % Välttävä Tyydyttävä 34 % 24 % Välttävä Tyydyttävä Hyvä Hyvä 0 % 4 % 35 % Erinomainen En osaa sanoa 0 % 5 % 34 % Erinomainen En osaa sanoa Vastaajien käsityksissä ei juurikaan eroa Enäjärven ja Kilsoinojan ekologisen tilan osalta. Kilsoinojaa luokittelee tilaltaan huonoksi 3% vähemmän kuin Enäjärveä Graph: Janne Antikainen 32
33 Vesistön merkitys 2. Nummela: Onko vesistöillä merkitystä sinulle seuraavissa asioissa? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asuminen N= % 30 % Mökkeily N=269 Virkistyskäyttö (esim. uinti, kalastus, veneily, hiihtäminen) N= % 44 % 16 % Maisema N=268 Tulevien sukupolvien mahdollisuus hyödyntää vesistöjä N= % 58 % 24 % 11 % 8 % 37 % 37 % 27 % 13 % 10 % 24 % 8 % 6 % 6 % 4 % 13 % Ammatin harjoittaminen N=260 4 % 4 % 19 % 15 % 58 % Paljon merkitystä On merkitystä Vaikea arvioida Vähän merkitystä Ei yhtään merkitystä Kaikella muulla paitsi ammatin harjoittamisella on jokaisessa kohdassa reilusti yli 50% merkitys vastaajille Asumisen jakautumisessa on nähtävissä kysymyksen tulkinnanvaraisuut ta (haluaminen vs. todellisuus tällä hetkellä) Graph: Janne Antikainen Ja Tapio Hatakka
34 Aihepiirin tunteminen 3. Nummela: Ennen tätä kyselyä, oliko rakennettu kosteikko sinulle tuttu? (Valitse yksi) N= % 3 % 16 % 21 % 21 % Rakennettu kosteikko oli minulle tuntematon asia Olen joskus kuullut rakennetusta kosteikosta Olen nähnyt rakennetun kosteikon Olen käynyt rakennetulla kosteikolla Vihdissä rakennetulla kosteikolla kävijöitä oli noin kolmannes, yli puolet oli vähintään nähnyt rakennetun kosteikon Viikin vastauksissa ei merkittäviä eroja Vihdin tuloksiin, kuulleiden osuus hieman pienempi Graph: Janne Antikainen Ja Tapio Hatakka 34
35 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 4. Mielestäni rakennetuilla kosteikoilla Vihdissä tulisi olla: (Valitse kaikki sopivat) N= % 54 % 76 % 65 % 29 % 46 % 56 % 12 % 49 % 27 % Virkistyskäyttö 12 % 0 % 2 % 3 halutuinta Vihdissä 1. Kulkureitit 2. Roskakoreja 3. Luonnon tarkkailupaikkoja 3 halutuinta Vihdissä 1. Infokyltit 2. Luontokerho koululaisille 3. Luontokerho päiväkotilapsille ja verkkosivut 3 halutuinta Viikissä 1. Kulkureitit 2. Roskakoreja 3. Penkkejä ja pöytiä 3 halutuinta Viikissä 1. Infokyltit 2. Verkkosivut 3. Luontokerho koululaisille Graph: Janne Antikainen Ja Tapio Hatakka 35
36 Kosteikkojen vaikutus 7a. Arvioi taajamiin rakennettujen kosteikkojen vaikutuksia Vihdissä Vesistöjen veden laadulle N=271 Virkistysmahdollisuuksille N=270 Tulvasuojeluun rankkasateiden ja lumen sulamisen aikana N=270 Ilmastonmuutoksen hillintään N=267 Maisemalle N=267 Kasvi ja eläinlajien määrään N=269 Ympäristöasioista oppimiseen N=269 Läheisten kiinteistöjen arvolle N=268 Lasten ulkoiluun N=269 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 18 % 13 % 19 % 26 % 32 % 38 % 37 % 31 % 22 % 46 % 29 % 25 % 33 % 19 % 42 % 50 % 14 % 21 % 8 % 40 % 44 % 45 % Merkittävä hyöty Hyöty Ei vaikutusta Haitta Merkittävä haitta En osaa sanoa 12 % 31 % 37 % 42 % 10 % 5 % 7 % 32 % 7 % 7 % 11 % 9 % 12 % 6 % Epätietoisuutta Vihdissä ja Viikissä on vedenlaadun, tulvasuojeluun, ilmastonsuojeluun ja kiinteistöjen arvolle Viikissä erityisesti tiedusteltiin myös kalastusmahdollisuuksia, jonka vaikutusta eivät vastaajat pystyneet myöskään arvioimaan Muuten vaikutuksista on arvioitu hyödyttäväksi (40 80 % vastaajista) Graph: Janne Antikainen Ja Tapio Hatakka
37 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 6. Mielestäni Vihdin vesistöjen tilan ja valumavesien hallinnan parantamiseksi voisi: (Valitse kaikki sopivat) 58,8 % 48,4 % 48,0 % 17,7 % 45,8 % 33,2 % 46,6 % 10,8 % 43,3 % 4,7 % 0,7 % 12,3 %
38
39 Nummela kys 21, Viikki kys 24, Rahoitustapa 21. Mikä olisi mielestäsi sopivin tapa rahoittaa vesiensuojelua? (Valitse yksi) N=260 Hulevesimaksu 9 % 13 % 8 % 3 % 10 % Kunnallisverojen korotus Nykyiset verovarat Vapaaehtoinen keräys esim. rahasto 5 % Yhdistysten/järjestöjen järjestämä rahoitus 30 % 14 % 2 % Uudenmaan ELY keskuksen rahoitus EU rahoitus Jokin muu, mikä En osaa sanoa Nummelassa selkeästi halutuin rahoituskeino oli EU rahoitus Top 3: 1. EU rahoitus, 2. Uudenmaan ELY ja 3. Nykyiset verovarat Viikissä EU rahoitus oli halutuin, Hulevesimaksua kannatti isompi osa kuin Vihdissä Top3: 1. EU rahoitus, 2. Nykyiset verovarat ja 3. Hulevesimaksu, vapaaehtoinen keräys & Uudenmaan ELY keskus Graph: Janne Antikainen 39 Ja Tapio Hatakka
40 Osallistuminen vesiensuojeluun nyt vs seuraavan 5 vuoden aikana 29a. Oletko osallistunut vesiensuojeluun Vihdissä? 3 % En ole osallistunut (siirry 29c.) N=215 1 % 1 % 2 % 3 % 13 % Hoitokalastus N=9 Kosteikon rakentaminen N=6 Pienvesien kunnostus N=3 78 % N=4 Olen paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen jäsen (esim. VESY ry) N=4 N=35 Olen valinnut vesiensuojelullisia ratkaisuja* kiinteistölläni/taloyhtiössäni N=35 Muulla tavoin, miten N=9 Nummela: Suurin osa vastaajista ei ole osallistunut vesiensuojeluun Viikki: Määrät ovat vastaavanlaisia kuin Vihdissä 29c. Olisitko valmis osallistumaan vesiensuojeluun Vihdissä seuraavan viiden vuoden aikana? N= % 9 % 8 % Kyllä, jatkamalla aiempia aktiviteettejani (kysymyksen 29a. vaihtoehdot) Kyllä, tarkkailemalla vesiympäristön tilaa ja raportoimalla siitä kunnalle Mahdollisesti jotain edellä mainituista 55 % En koskaan Nummela: halukkuus osallistua/mahdollisesti osallistua vesiensuojeluun seuraavan 5v aikana voi pitää hyvänä 72% vastaajista pitää tätä mahdollisena Viikki: Osallistumishalukkuus on vähintään mahdollista 78 % vastaajista Graph: Janne Antikainen Ja Tapio Hatakka
41 Hulevesien kestävän hallinnan arvo:
42 Rakennettuja ekosysteemipalveluja Photo: Antti Nykänen September 2015, after six growing seasons. 42
43 Tavoitteet ja huolto
Puhdistaa, ei puhdista, puhdistaa? Hulevesien kestävän hallinnan kuulumisia. Outi Wahlroos, HY Metsätiede + muut
Puhdistaa, ei puhdista, puhdistaa? Hulevesien kestävän hallinnan kuulumisia Outi Wahlroos, HY Metsätiede + muut 1 Hulevesiprojekteja 2012-2017 Life+ Keidas - Urban Oases : Shaping a Sustainable Future
LisätiedotKestävää hulevesien hallintaa. kosteikoin ja viherpainantein: Life+ Keidas Tekes StormFilter
Kestävää hulevesien hallintaa kosteikoin ja viherpainantein: Life+ Keidas Tekes StormFilter Hulevesitutkimusten katsaus Lepaa 11.8. Outi Wahlroos HY Metsätiede Life+11 ENV/FI/911 Keidas Urban Oases 1 Kaupungistuminen:
LisätiedotLife+11 ENV/FI/911 Keidas / Urban Oases: Shaping a Sustainable Future through Environmentally Functional Landscape Features
Life+11 ENV/FI/911 Keidas / Urban Oases: Shaping a Sustainable Future through Environmentally Functional Landscape Features PROJECT SITES: Nummela, Vihti and Viikki, Helsinki DURATION: 01/06/2012 to 30/06/2017
LisätiedotNummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
LisätiedotNäkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.
Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.2015 Sisältö: Climate Proof Living Environment; Kristiina Nuottimäki, GTK Keidas;
LisätiedotHulevedet voimavarana taajamamaisemassa
Hulevedet voimavarana taajamamaisemassa Pienvesitapaaminen 6.6.2011 Hki Yke Outi Salminen, Ph.D. Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Virgin land it is not being made any more! 6.6.2011 Outi Salminen
LisätiedotPaikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali. Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis-
Paikka%edot ja ekosysteemipalvelu poten%aali Ideat maasta innovaa-okilpailu 2016 ehdotus Cyklis- Ekosysteemipalvelut ovat hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta. (Millennium Ecosystem Assessment 2005)
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotKaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut
METROPOLITUTKIMUSSEMINAARI Hyvinvointi ja ympäristö, talous, kilpailukyky Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut Heikki Setälä HY, Ympäristötieteiden laitos Lahden Kampus TILAISUUDEN MUUT AIHEET: Eriytyminen
LisätiedotEkosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot. Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.
Ekosysteemipalvelut Monimuotoisuuden ja luonnonvarat yhdistävät arvot Leila Suvantola Tutkija, Joensuun yliopisto Arvoketju-seminaari 11.3.2009 Ekosysteemipalveluiden kolmenlaiset arvot Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotHulevesien luonnonmukainen hallinta
Outi Salminen,TKK Vesitalous ja vesirakennus 1.10.2008 Hulevesien luonnonmukainen hallinta Käsitteestä pähkinänkuoressa Luonnonmukaisten suunnitteluperiaatteiden ja tekniikoiden avulla voidaan vähentää
LisätiedotTaajamarakentaminen ja pienvedet
Taajamarakentaminen ja pienvedet Helsingin kaupungin ympäristökeskus Outi Salminen, Ph.D. HY Metsätiede 23.6.2010 23/6/2010 Outi Salminen / HY Metsätiede 1 Helsingin yliopisto, metsätiede, pienvesiin liittyvää
LisätiedotJohdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotUlkoilun tulevaisuuden kuvat ja ennusteet Suomessa
Ulkoilun tulevaisuuden kuvat ja ennusteet Suomessa Osa 2: Ennusteet Eija Pouta, Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen Petteri Järvinen (1996): Ennustamisesta Sanotaan, että ennustaminen varsinkin tulevaisuuden
LisätiedotPirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut-seminaari.. Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto (ilpo.tammi@pirkanmaa.fi) Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 rinnalla
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotEkosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK
Ekosysteemipalvelut kaupunkiviheralueiden suunnittelussa Varpu Mikola, maisema-arkkitehti MARK 28.9.2017 Ekosysteemipalvelut aluesuunnittelussa taustatietoa suunnittelijoille Helsingin kaupungin rakennusviraston
LisätiedotKuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?
Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla? 23.10.2018 Riikka Paloniemi, Suvi Vikström, Mika Marttunen, Aino Rekola, Turo Hjerppe, Kirsi Mäkinen, Kimmo
LisätiedotMääritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013
Määritelmiä Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari 3.10.2013 Sinirakenne lähdetään liikkeelle viherrakenteesta tai vihreästä infrastruktuurista, johon sinirakenne kuuluu tärkeänä osana 2 Vihreä Infrastruktuuri
LisätiedotKorttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma
Korttelit osana viherrakennetta Korttelipihojen toiminnot Tekniset toiminnot Pysäköinti Pyöräpaikat Pelastustiet Jätehuolto Talvikunnossapito Esteettömyys Leikkipaikat Rakennettavuus Hulevedet Kansirakenteet
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotEkosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotItämeren ekosysteemipalveluiden arvostus ilmaston muuttuessa
Itämeren ekosysteemipalveluiden arvostus ilmaston muuttuessa Eija Pouta Itämerihaaste 10 vuotta 14.12. 2017 Itämeri muuttuu ilmaston muuttuessa Kuinka muutokset vaikuttavat ihmisten Itämeri-suhteeseen?
LisätiedotPienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus
Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus Seminaari hulevesien hallinnasta Vantaanjoen valuma-alueella 25.11.2014 Sinikka Rantalainen Vantaan ympäristökeskus Virtavesiympäristöjen
LisätiedotStormwater filtration unit
Stormwater filtration unit Background, concept and applied design work Olli Hakala 2018 WSP Finland Aalto university Kyttä ym. 2014. Veden äärellä kysely, ENTJUSTESS-hanke. Aalto yliopisto. STORMWATER
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
LisätiedotVanajavesi Hämeen helmi
Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi
LisätiedotLife+11 ENV/FI/911 Keidas - Urban Oases. Keidas-projekti kansanomaisesti, sivu 1/8. Haasteena taajamissa: hulevesien määrä, sijainti ja laatu.
Keidas-projekti kansanomaisesti, sivu 1/8 Haimme Life+ Keidas-projektissa luonnonmukaisia ratkaisuja kaupungistumisen aiheuttamiin hulevesien hallinnan haasteisiin. Hulevedellä tarkoitamme taajamien pintavaluntavettä
LisätiedotEkosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin?
Ekosysteemipalveluiden turvaaminen ja hiilineutraali Suomi kuinka saada vihreä talous vauhtiin? Eeva Furman SYKE Pohjois-Karjalan ELY keskuksen neuvottelukunnan kokous 26.9.2013 Joensuu Maapallo ei ole
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
Lisätiedotlmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa
lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012
LisätiedotEkosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen
Ekosysteemipalvelut ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen 15.11. 2016 Luonnonvara- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämispäivät, Helsinki Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Sisältö
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Happamuuskuormituksen ennustaminen valuma-aluetasolla Marie Korppoo ja Markus Huttunen 13.5.2019 Päämäärä
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotTurun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi
Turun ammattikorkeakoulun toimenpideohjelma Itämeren suojelemiseksi Juha Kääriä, FT Tutkimus- ja kehityspäällikkö Tekniikan, ympäristön ja talouden tulosalue Turun ammattikorkeakoulu Ympäristöosaamisohjelma
Lisätiedot33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily
LisätiedotMONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen
MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotKuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
LisätiedotHuleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1
Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu
LisätiedotSoiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet
Marianne Ke2unen Ins4tute for European Environmental Policy (IEEP) / vieraileva tutkija SYKE Picture SYKE kuvapankki I. Heikkinen Soiden ekosysteemipalvelut ja turvemaiden kestävän käytön haasteet Ympäristöakatemian
LisätiedotIlmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY 13.2.2013 Esko Kuusisto SYKE 14.2.2013
Ilmasto muuttuu kuinka muuttuu veden kierto? HSY 13.2.2013 Esko Kuusisto SYKE Viime vuoden sadanta Suomessa oli 15-40% yli keskimääräisen Last year s precipitation in Finland was 15-40% above the average
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset
Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotViljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla
Viljelymaiden kasvukunnon palautus biohiilen ja muiden biomassojen avulla Kari Tiilikkala, Maan multavuuden hoito työpaja ja webinaari Kokemäki 07.03. 2018 1 www.suomenbiohiili.info/ Sisältö MIKSI hiilen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän
LisätiedotPyhäjärven suojeluohjelma Ajankohtaista 01/2018
Pyhäjärven suojeluohjelma Ajankohtaista 01/2018 Pyhäjärvi-instituutti, Sepäntie 7, 27500 Kauttua 0440 344 054, www.pyhajarvi-instituutti.fi, @PJinstituutti Kuva: Leena Kirsti Juusela, FB Käynnissä
LisätiedotNäkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?
Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotKesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke
Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals
LisätiedotRavinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto
LisätiedotHulevedet ja biohiilen merkitys
ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos,
LisätiedotMääräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus
1 Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus Monimuotoisuustutkimuksen seminaari, Metla Vantaa 22.3.2012 2 Tutkijaryhmä Artti Juutinen (Metla, OY, Metsähallitus) Pasi Reunanen (JY) Mikko Mönkkönen
LisätiedotKierrätämme hiiltä tuottamalla puuta
Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotMetsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä
Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020
Luonnon monimuotoisuus Suomen EU pj kaudella - Kohti post 2020 Marina von Weissenberg, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö LYMO 15.5.2019 Biodiversiteettisopimus 1992 Luonnon biologista monimuotoisuutta
LisätiedotVIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA
VIHDIN KUNNAN ITÄMERI- TOIMENPIDEOHJELMA Mari Pihlaja-Kuhna Ympäristötarkastaja, Vihdin kunta Itämeriseminaari 3.12.2008 MPK 1 pinta-ala 567 km2 Vihdin kunta vesistöjen osuus 45 km2 järviä ja lampia 104
LisätiedotExperiences of the first steps of the production of Andean pseudocereals in Finland
Experiences of the first steps of the production of Andean pseudocereals in Finland International Congress of Quinoa and Andean Grains November 14 and 15, 2013 National Agrarian University La Molina, Lima
LisätiedotWindPRO version joulu 2012 Printed/Page :42 / 1. SHADOW - Main Result
SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 13.6.2013 19:42 / 1 Minimum
LisätiedotSuomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu
Suomen vientiteollisuus ja ympäristöindikaattoreiden maavertailu 18.1.2019 VIENTITEOLLISUUS JA YMPÄRISTÖINDIKAATTORIT 17 ympäristöindikaattoria Suomen ja valikoitujen kilpailijamaiden vertailuun* Ympäristöpolitiikan
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotElinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.
Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.2015, Helsinki Alenevan tuotoksen laki Luonnon monimuotoisuus heikentyy
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
Lisätiedot( ,5 1 1,5 2 km
Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km
LisätiedotVirtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta
Virtavesikunnostusten vaikutukset jokiluonnon ja ekosysteemipalvelujen näkökulmasta Maare Marttila Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Elinympäristökunnostukset Ensimmäiset kunnostukset 1970-luvulla,
LisätiedotVihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen
Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden
LisätiedotMonimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto
Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen
LisätiedotTM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG
SHADOW - Main Result Calculation: N117 x 9 x HH141 Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG
LisätiedotTM ETRS-TM35FIN-ETRS89 WTG
SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations Maximum distance for influence Calculate only when more than 20 % of sun is covered by the blade Please look in WTG table 22.12.2014 11:33 / 1 Minimum
LisätiedotSuomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo
Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo 10.-11.9.2019 Merkittäviä tapahtumia kuluneen vuoden aikana Syken Biodiversiteettikeskuksessa:
Lisätiedotympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen
Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotN-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)
N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK) 2013-2017 Hankkeen tavoite: Arvioida ympäristövaikutuksiltaan ja sosioekonomisesti edullisimpia toimintamalleja
LisätiedotVINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group
VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE
LisätiedotData quality points. ICAR, Berlin,
Data quality points an immediate and motivating supervision tool ICAR, Berlin, 22.5.2014 Association of ProAgria Centres Development project of Milk Recording Project manager, Heli Wahlroos heli.wahlroos@proagria.fi
LisätiedotIiro Ikonen 08.03.2010. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Iiro Ikonen
Iiro Ikonen 08.03.2010 1 Projektitietoa Projektin hakija: Lounais-Suomen ympäristökeskus, sittemmin Varsinais-Suomen ELY-keskus Ohjelma: Central Balticin pääohjelma (toimintalinja: Terveellinen ja turvallinen
LisätiedotTalouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotKYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille
Vesistösuunnittelu-PAKKA hanke KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille 1. Yhteystiedot Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero 2. Yhteystietoni
LisätiedotHelsinki - Pietari (from Helsinki to St. Petersburg) Hinnat / Fares 27.3.2016-29.10.2016
ALLEGRO Helsinki - Pietari (from Helsinki to St. Petersburg) Hinnat / Fares.3.206-2.0.206 Hintaesimerkki: Helsinki - Pietari, yksi suunta Fare example: Helsinki - St. Petersburg, one way Aik./Adult,.lk/st
LisätiedotTrends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland
Trends in stream water concentration and export of nitrogen and phosphorus from boreal forested catchments in Finland Sakari Sarkkola 1, Harri Koivusalo 1, Ari Laurén 1, Pirkko Kortelainen 2, Tuija Mattsson
LisätiedotHelsinki - Pietari (from Helsinki to St. Petersburg) Hinnat / Fares 26.4. - 14.12.2013
ALLEGRO Helsinki - Pietari (from Helsinki to St. Petersburg) Hinnat / Fares.. -..0 Hintaesimerkki: Helsinki - Pietari, yksi suunta Aikataulu/Timetable Fare example: Helsinki - St. Petersburg, one way Kesäaika
LisätiedotPohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
LisätiedotMaaseutumaiseman hoitovaihtoehtojen arvottaminen: näkökulmia maisemaarvokauppaan
Maaseutumaiseman hoitovaihtoehtojen arvottaminen: näkökulmia maisemaarvokauppaan Pouta Eija Grammatikopoulou Ioanna Lynet 24.5. 2012 Taustaa o Maaseutumaisema on julkishyödyke -> laadun tarjonta ei ole
LisätiedotVesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan
Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019 2021 suunnitelmista toimintaan Höytiäisen tulevaisuus yhteinen asia 23.11.2018 Polvijärvi, Huhmari Ylijohtaja Ari Niiranen Periaatteet ja painopisteet Lähtökohtana
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotRavinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )
Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi (2016 2019) Sari Väisänen, Markku Puustinen, Sirkka Tattari, Turo Hjerppe, Ahti Lepistö, Ilkka Sammalkorpi, Elina Röman,
LisätiedotIlmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus. Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI)
Ilmastotoimet ja kestävä kehitys - nexus Markku Kanninen Helsingin yliopisto, Viikin Tropiikki-Instituutti (VITRI) 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen on mahdollinen mutta vaativa tehtävä 1,5 asteen tavoitteen
LisätiedotHEAWATER- Turun pienvesikysely. Sari Väisänen, Virpi Lehtoranta, Ljudmila Vesikko Suomen ympäristökeskus SYKE
HEAWATER- Turun pienvesikysely Sari Väisänen, Virpi Lehtoranta, Ljudmila Vesikko Suomen ympäristökeskus SYKE 03.06.2019 Tässä esityksessä Heawaterista ja maksuhalukkuuden selvittämisestä Turun kyselyn
LisätiedotKarelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto
Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Ohjelmajohtaja Päätökset Karelia ENI CBC ohjelmassa hyväksytyt hankkeet: 7.5.2018 Myönteinen toimeenpanopäätös hankkeesta KA3002: Karelian Art-Residency Network
LisätiedotMaija Taka Pienvesitapaaminen
Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017 Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät
LisätiedotKOKEMÄENJOKI-LIFE
KOKEMÄENJOKI-LIFE 2006-2012 Tommi Lievonen, ympäristövastuualue, luonnonsuojeluyksikkö 23.11.2011 1 Hankekohteet Preiviikinlahti 15% Kokemäenjoen suisto 15% Pirilänkoski (julkaisu tulossa) Puurijärvi-Isosuon
Lisätiedot