Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja
16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus)
LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien lukumäärä Alle 18 - vuotiaana aloittaneet Yli 18- vuotiaana aloittaneet Opiskelijat yhteensä 1 Yksityinen 36 8762 1077 10171 2 Valtio 3 319 3 322 3 Kunta 231 79707 3721 83992 4 Kuntayhtymä 5 4076 376 4452 7 Yliopistot 8 2229 1 2230 Yhteensä 283 95093 5178 101167
Lukioiden määrä opiskelijamäärillä mitatun oppilaitoksen koon mukaan vuonna 2012 (Tilastokeskus) Oppilaitoksen koko 2012 Oppilaitokset yhteensä 422 Oppilaitokset, 1-19 opiskelijaa 4 Oppilaitokset, 20-49 opiskelijaa 14 Oppilaitokset, 50-99 opiskelijaa 76 Oppilaitokset, 100-299 opiskelijaa 142 Oppilaitokset, 300-499 opiskelijaa 72 Oppilaitokset, 500-999 opiskelijaa 57 Oppilaitokset, 1000- opiskelijaa 16 Yhdistetyt perus- ja lukioasteen koulut 41
Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (rakenneohjelma) Turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä, Turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, Ylläpitäjäneutraalisuus, Lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa, Parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle, Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä lukiokoulutuksessa vuonna 2020 5
Ammatillisen koulutuksen menosäästöt TA TAE Kehyspäätös 3.4.2014 2014 2015 2016 2017 2018 Menosäästöt yhteensä (vuoden 2013 tasoon verrattuna) -60-135 -149-313 -313 Opiskelijamäärien sopeuttaminen ja yksikköhinnan leikkaaminen -60-122 -142-142 -142 Rakennepoliittisen ohjelman toteuttaminen 0 0 0-165 -165 Avustusten leikkaaminen 0-10 -7-7 -7 Muut säästötoimet 0-2 0 0 0 Menolisäykset yhteensä (nuorisotakuu yms.) 44 61 71 71 71 Menomuutokset yhteensä -16-73 -78-242 -242 Lisäksi vuosien 2013 ja 2014 valtionosuusindeksien jäädytykset heikentävät koulutuksen järjestäjien saaman rahoituksen tasoa arviolta seuraavasti -84-84 -84-84 -84 Vuoden 2013 indeksin jäädytys -45-45 -45-45 -45 Vuoden 2014 indeksin jäädytys -38-38 -38-38 -38 6
Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Kokonaisopiskelijamäärä Koulutuksen järjestäjien lukumäärä Opiskelijamäärä Osuus koulutuksen järjestäjistä Osuus opiskelijoista yli 5000 7 45 918 5,40 % 31,00 % 4001-5000 4 18 055 3,10 % 12,20 % 3001-4000 5 16 225 3,80 % 10,90 % 2001-3000 12 29 135 9,20 % 19,70 % 1001-2000 13 18 245 10,00 % 12,30 % 501-1000 14 10 745 10,80 % 7,20 % alle 500 76 9 887 57,70 % 6,70 % Yhteensä 131 148 210 100,00 % 100,00 % 7
Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko Järjestäjät, joilla sekä ammatillisen perusettä lisäkoulutuksen Järjestäjät, joilla vain ammatillisen peruskoulutuksen Järjestäjät, joilla vain ammatillisen lisäkoulutuksen Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan saaneet järjestäjät Omistajatyyppi koulutustehtävä koulutustehtävä koulutustehtävä yhteensä 2014 2015 2014 2015 2014 2015 2014 2015 Valtio 1 1 0 0 0 0 1 1 Kunta 10 9 1 1 0 0 11 10 Kuntayhtymä 34 33 1 1 1 1 36 35 Yksityinen 73 74 11 11 57 54 141 139 Yhteensä 118 117 13 13 58 55 189 185 8
Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenne Toimintaan kohdistuvat vaatimukset ja odotukset kasvavat Toiminnallisiin koulutuksen järjestämisedellytyksiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat (tutke, valma, työpaikalla tapahtuva opiskelu, 2+1 ym.) Resurssien taso alenee merkittävästi järjestäjärakenteiden kokoaminen vahvemmiksi kokonaisuuksiksi välttämätöntä toimintatapoja ja prosesseja uudistettava samassa yhteydessä niukkenevat resurssit suunnattava toimintaan, ei rakenteisiin, jotta koulutuksen työelämälähtöisyys, laatu ja saavutettavuus voidaan turvata 9
Ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä muodostaisi kokonaisuuden, joka sisältäisi seuraavat järjestämismuodot: oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus. 10
Uuden rahoitusjärjestelmän keskeisiä piirteitä koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus suorituksiin perustuva rahoitus vaikuttavuusrahoitus Koulutuksen järjestäjän kokonaisrahoitus määräytyisi eri rahoitusosioista saatujen rahoitusosuuksien summana. Kunkin rahoitusosion rahoitus jaettaisiin sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa että lisäkoulutuksessa koulutuksen järjestäjille toteutuneiden suoritteiden mukaisesti kaikkien suoritteiden kokonaismäärään suhteutettuna. alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen erityisoppilaitosten rahoitus muodostuu erillisenä kokonaisuutena 11
Rahoitusosuudet Vaikuttavuusrahoitus Ammatillisen peruskoulutuksen uusi rahoitusmalli % Milj. euroa (TA 2013) Tulosindeksi 4% 60 milj Opiskelijan hyvinvointi- ja työelämäpalaute 1% 15 milj Läpäisyn parantaminen 1% 15 milj Suoritusrahoitus Tutkinnot *) 20% 301 milj. Tutkinnon ja koulutuksen osat *) **) 25% 376 milj Perusrahoitus Opiskelijavuodet **) 49% 737 milj Muu rahoitus Erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä Harkinnanvarainen korotus 137 milj Majoitus 30 milj 12